Olin kuntani viimeistä ikäluokkaa eli oikein mahtiporukkaa joka pääsi , mukamas joutui pyrkimään yhteiskouluun. Toki jotkut ajautuivat kansalaiskoulun syöveriin ja ovat nyt Espanjaan tai Portugaliin eläköitymistä miettiviä metallifirmojen johtajia,:jotkut osaavat ja tekevät. Toiset miettivät liikaa.
Mutta siis veljeni on kuusi vuotta minua vanhempi, ja muutamia kirjojaan pystyin käyttämään eli kai kierrättämään, muistaakseni esim. brittiläisen englannin kielen kirja oli näitä. Myöskään historian kirjaa ei tarvinnut ostaa. Pispalan ideologia ei ollut vuonna 1974 vaiko 1975 vielä saavuttanut pohjanmaalaista yhteiskoulua. Peruskoulusiirtymä oli toki menossa, joten matikan kirjat olivat uusia, toki jo alakoulusta lähtien: joukko-oppi, tuo salakavalasti arveen älyn kehittänyt nerokkuus jatkui, eli olen yhteiskouluun pyrkinyt peruskoulun opetussuunnittelun luomus. Minä muuten vieläkin ikävöin maantiedon kartastoa vuodelta noin 1976, se oli hyvä kirja ja oli katkera pala kun tajusin, että se pitää koululle, kunnalle palauttaa. Ehkä löytyisi jostain divarista tuo rakkauteni.
Lukiossa oli jo sitten halvempaa, veljeni vanhat saksan, historian ja fysiikan kirjat, myös ruotsin sanasto ainakin pätivät.
Mutta silloin aikoinaan koulutus maksoi, yhteiskouluun piti maksaa ruokamaksut ja kunnan ainoaan kirjakauppaan tehtiin yhteiskoululaiselle tili, josta ostettiin kuulakärkikynä, Parker.
Onneksi on Suomi, hiemankin kehittynyt Suomi.
Toisaalta välillä ihmettelen mitä kaikkea yhteiskunnan pitää maksaa?
Koiru liukastuu paskareissullaan, taloyhtiön vika?
Edit: no himpkasti sentään, en korjaa lainkaan joidenkin muiden mielissä mutta loogisessa vakuuttavuushorisontissa ilmestynyttä messageanisuumaista neopostmoderaattista kokemuskustani: eli minä taisin vetää melko pöhnäistä profeetta-wahhabismista jiihabkevabbia.
Koiran liukastumisesta seurannut valivoihke on muistaakseni ihan todellista.
Kyllähän me nauramme toisinaan jenkeille, ja venäläisille älyttömyyksille. Suomalaiset ei ikinä syyllisty vastaavaan...