Suunnitelmanani oli alun perin kirjoittaa tästä Yle-ketjuun, mutta koska nostit asian esille, niin kommentoin tänne.Voisi mennä Yle-ketjuunkin mutta menköön tänne. Olen vähän pettynyt politiikkaradion tentteihin. Toki sanottakoon että rimani on huomattavan korkealla, mutta kyllähän Sirkkasen puuttuminen näkyy rumalla tavalla. Pajunen on hyvä mutta ei Sirkkasen tasoa. Pelkonen vielä opettelee ja on paikoin pihalla kuin lintulauta. Tätä sitten kompensoi todella ärsyttävällä kärkkäydellä ja äänensä korottamisella mikä näyttäytyy nolona niinä kertoina kun hän on se joka ei ymmärtänyt mistä puhutaan. No, saappaat on isot ja kasvun paikkahan tuo on.
Olen tehnyt lähes identtisiä havaintoja kanssasi. Politiikkaradion kiinnostavuus on laskenut merkittävästi, kun Sirkkanen on siirtynyt tv-kameroiden eteen. Pelkonen on politiikan toimittajana enemmän reportteri kuin syvällinen ajattelija tai opponentti. Häneltä puuttuu olennaisilta osin reagointikyky, jota tarvittaisiin Halla-ahon kaltaista väittelijää vastaan. Pajuselta tämä luonnistuu ajoittain, mutta hänkin vaikuttaisi jättäneen valmistelutyön monelta osin puolitiehen.
Kaikissa tenteissä oli sama kaava: ensin grillattiin jostain puoluekohtaisesta teemasta, minkä jälkeen siirryttiin yhtenäiseen kysymyspatteristoon. Vaikka ulko- ja turvallisuuspoliittinen painotus ilahduttikin, jäi substanssipuoli valitettavan kapeaksi. Esimerkiksi Turkki-sopimuksella inttäminen oli täysin tarpeetonta kaikille muille paitsi vasemmistopuolueille, ja kun nekin ovat olleet oppositiossa, kysymyksenasettelulta putosi pohja lopullisesti. Olisin itse tehnyt seuraavia haastoja:
Halla-aholta olisi voinut tivata, miten hän aikoo suorittaa laillisuusnäkökulmasta mahdottomat tuulivoimatukileikkaukset, jotka kannattelevat osin persujen varjobudjettia. Olisin myös kysynyt, miten hänen maahanmuuttoleikkauksensa vaikuttavat sisäiseen turvallisuuteen, kun tukipalvelujen sijaan tphakijat ovat ns. omillaan. Halla-ahon maahanmuuttolinjauksia olisi voinut myös riitauttaa perustuslain kanssa, jolloin koko rakennelman toteutus olisi asettunut kyseenalaiseen valoon.
Essayahilta olisin kysynyt, miten puolueen esitykset suhteutuvat tieteeseen ja tutkittuun tietoon. Tätä olisi voinut painottaa voimakkaasti etenkin puolueen arvolinjauksissa, jotka perustuvat enemmän Raamattuun kuin tosiasioihin.
Terholta olisin vaatinut selitystä sille, miksi sosialismia vastaan hyökkäävä puolue nostaa ideologiseksi ydinkysymykseksi tulonsiirron puolustamisen (kotihoidon tuki). Olisin myös vaatinut selitystä sille, miksi puolue jauhaa yhtäällä yksilönvapautta mutta arvokysymyksissä perheretoriikkaa.
Rinnettä olisi pitänyt haastaa paljon enemmän eläkekysymyksissä painottaen erityisesti sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Lisäksi maksuttoman toisen asteen ja kohdennetun tuen välistä valintaa olisi voinut tiedustella. Vappusatasen suhteen olisi pitänyt tivata, minkä vuoksi Rinne ei keskitä tukikorotuksia ainoastaan kaikista alhaisimpiin eläkkeisiin.
Täytyy myös ihmetellä, miksi pienpuoluetentistä kiitosta saanut Jari Niemelä on sysätty Ykkösaamun haastattelijaksi. Rauhallista jylinää olisi kaivattu etenkin tv-tenteissä.