Eduskuntavaalit 2011

[Bismarck]

Alv ei siis ole tasavero, kuten on yleisesti käsitetty väärin.

Tasavero käsitteessä veron osuus on sama riippumatta verotettavasta summasta. Tottakai Nallen dinaarit painaa ja kimaltaa enemmän kuin tavallisen pulliaisen. Ne ei oo tavallisia euroja, ne on Nalle-Euroja.

 

[Footless]

Juu, jos Nalle Wahlroos ostaa 300 euron farkut, niin hän maksaa alvia euromääräisesti enemmän kuin me tavalliset pulliaiset, kun hankimme kolmenkympin farkut. Alv ei siis ole tasavero, kuten on yleisesti käsitetty väärin.

Jos tulovero olisi kaikille sama vaikkapa 25%, niin kyllähän Nalle maksaisi miljoonan tuloistaan enemmän veroa kuin duunari kolmen tonnin tuloistaan. Sun mielestä toikaan ei olisi tasavero?

 

[Johannes]

Jos tulovero olisi kaikille sama vaikkapa 25%, niin kyllähän Nalle maksaisi miljoonan tuloistaan enemmän veroa kuin duunari kolmen tonnin tuloistaan. Sun mielestä toikaan ei olisi tasavero?

Mun mielestäni esimerkkini "Nalle ostaa farkut"" oli ironiaa, eikä todellinen mielipiteeni alv-asiasta. Nalle nostaa myös n. 300000 euroa vuodessa EU-maataloustukea, koska systeemi on luotu sellaiseksi, että hänellekin osa-aika maanviljelijänä kuuluu EU-maataloustuki ja en vastusta sitäkään, mutta senkin esimerkin pitäisi herättää ihmisiä käsittämään mihin verovaroja oikeasti käytetään, kun EU:sta saadut maataloustuet maksetaan ensin EU:lle Suomesta meidän osuutena yhteiseen kassaan, joka on oikein ja kohtuullista. Lisäksi minulla ei ole mitään Nalle Wahlroosia vastaan. Suomessa pitäisi olla paljon enemmän hänen tapaisiaan isoja johtajia, jotka saavat aikaa todellisia tekoja ja esim. Sampo Pankin myyminen Den Danske Bankille n. 5 miljardilla eurolla on lähes kansallinen uroteko.

 

[Footless]

Mun mielestäni esimerkkini "Nalle ostaa farkut"" oli ironiaa, eikä todellinen mielipiteeni alv-asiasta.

Pahoitteluni siinä tapauksessa, ironiatutkani näköjään vähän ruosteessa tänä päivänä, varsinkin kun tuon kaltaisia juttuja on saanut lukea ihan vakavissaankin kirjoitettuna.

Ja ei mullakaan mitään Nallea vastaan ole, hienoa työtä tosiaan tehnyt ja tekee varmaan jatkossakin.

 

[Maple Leaf]

Ja ei mullakaan mitään Nallea vastaan ole, hienoa työtä tosiaan tehnyt ja tekee varmaan jatkossakin.

Minä en luota vanhoihin stalinisteihin. Kerran stallari, aina stallari.

 

[Rafael]

Jos sanoo ei AVL nostolle, niin sitten kanttaa palkkaverojen nostoa ja/tai palvelujen nipistämistä.

any ideas? (muuta kun että EI)

Allekirjoittaneella ei sikäli ole ALV:n nostoa vastaan mitään. Ongelma tulee mielestäni siinä, että ruoka on aina ALV:n kohdalla keskiössä. Ja jos nyt vähääkään haluttaisiin ajatella pitkänäköisemmin, niin jatkuva ruuan hintojen nosto ei kyllä toimi. Halvan paskaruuan menekki kasvaa vaan ja sillä on kyllä täysin verrannolliset seuraukset ihan kaikenlaisessa sairastelussa. Ihmetyttää oikein, että valtio ei kannusta millään tapaa kansalaisia syömään terveellisemmin, etenkin kun Tarinankertojan mainitsemat terveys- ja hoivapalvelujen menot tulevat kasvamaan huimasti.

Omasta mielestäni puhtaiden ja alkuperäisten raaka-aineiden menekkiä tulisi suosia paljon enemmän verotuksella ja samalla kiristää lisäaineita, sokeria ja muuta paskaa sisältävien tuotteiden verotusta huomattavasti.
Tuossa piilee niin valtava kansanterveydellinen näkökulma alkoholin ohella, että pistää oikein vituttamaan ettei siihen ymmärretä puuttua tai sitten siihen ei haluta puuttua.

Jonkin elektroniikan yms. merkityksettömämmän tavaran verotusta voi omasta puolesta kiristää ihan huoletta vaikka kymmenen prosenttia.

 

[Johannes]

Tilastokeskus - Kansantalouden tilinpito 2010
Suomen bkt kasvoi 3,1% v. 2010 vuodesta 2009. Viimeisellä vuoden 2010 neljänneksellä vuotuinen kasvuvauhti oli 5,2%.
Tilastokeskus - Neljännesvuositilinpito

Tässä yksi lainaus Tilastokeskuksen infosta 1.3.2011, joka on faktaa, ei kuvitelmia:" Julkisyhteisöjen rahoitusasema sen sijaan oli toista vuotta peräkkäin alijäämäinen, 5 miljardia euroa.".
Julkisyhteisöjen alijäämä oli yhteensä 5, ei 8 tai 13 miljardia euroa ja tietolähde on Suomen Tilastokeskus.

 

[Tarinankertoja]

Kieltämättä mahdollinen alv:n nostaminen vaikuttaisi kaikkiin tasapuoleisesti, joten asian voi nähdä eräänlaisena tasaverona, mutta onko tasavero automaattisesti paha asia?

Se on tuloeroja kasvattava, ja voi olla ongelma kaikkein pienituloisimmille. Siksipä kun alv:nostetaan, on vihreät ehdottanut kunnalisverovähennyksen korottamsita (eli siis kunnalisveron progression kasvattamista. Tasaverohan progressoituu, kun siihen tulee verovapaa osuus. Nyt se on 2250 ekeä, ja esitetty on nostettavaksi yli 3000 ekeen)

 

[Johannes]

HS, sivu A11, 1.3.2011. "Espoon talous yllätti myönteisesti v. 2010." Verotulot ylittivät budjetin 48 miljoonalla eurolla, syynä ansiotulojen lisääntyminen talouden kohentuessa. Espoon tulot kasvoivat 5,1% ja kulut 3,3% v. 2010. Kari Uotila (Vasemmistoliitto) ihmetteli kokouksessa miksi Espoon taloudessa puhutaan nyt vain tyydyttävästä tilanteesta, vaikka se on hyvä.

Näin Espoossa, ja aina joillakin kunnilla menee myös kehnosmmin kuin "insinöörien ja muiden herrojen ja rouvien" Espoolla, mutta kyllä Espoon talouden elpyminen v. 2010 aikana kertoo jotain myös koko Suomen taloustilanteesta ja se saattaa valjetessaan laajemmille kansanryhmille heilauttaa myös Persujen kanntuksen taas ainakin lievään alamäkeen, koska taloustaantumasta 2008-10 selvittiin kuitenkin vanhojen puolueiden voimin, ei vielä Persujen ollessa päävastuussa tai edes osavastuussa siitä mitä lääkkeitä taantuman kaaatamiseen käytettiin.

 

[Tarinankertoja]

Julkisyhteisöjen alijäämä oli yhteensä 5, ei 8 tai 13 miljardia euroa ja tietolähde on Suomen Tilastokeskus.

8 ja 13 miljardia ovat peräkkäisten vuosien velanoton määrä. Siis se määrä euroja, joka otettiin valtiolle lainaa kuluja peittämään. Velasta aiheutuu korkomenoja, mutta tarkotus lienee myös maksaa se jollain aikavälillä takasin? Velanottoa joudutaan jatkaan jos vajeita ei paikata , ja se vaikuttaa kestävyysvajeeseen negatiivisesti.

(Kestävyysvaje tarkoittaa sitä, paljonko rahaa tarvittaisiin lisää, jotta menot pystytään varmasti kattamaan pitkällä aikavälillä ilman, että otetaan lisää lainaa.)

5 miljardia on taas julkisyhteisöjen alijäämä, joka pitää kääntää saman verran positiiviseksi.

Kestävyyslaskelmien mukaan vuonna 2015 tarvittaisiin 4 prosentin ylijäämä, jotta Suomen julkisen talouden kestävyys olisi turvattu. Ylijäämää tarvitaan, jotta väestön vanhenemisesta aiheutuvista menoista selvitään. Ennusteiden mukaan (kasvuennusteiden mukaisesti) Suomen julkinen talous on kuitenkin vuosikymmenen puolivälissä prosentin alijäämäinen, jos mitään ei tehdä (huolimatta siitä talouskasvusta).

Tämä siis siksi, että huoltosuhde heikkenee 2020 jälkeen. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä Suomessa on tänä vuonna vajaa miljoona. Vuonna 2020 1,3 miljoonaa ja 1,5 miljoonaa vuonna 2030. (Huipussaan yli 65-vuotiaiden määrä on vuonna 2060, jolloin luku on yli 1,8 miljoonaa). Kun kokonaisväestö ei kasva, voi siitä laskeskella töissä olevien taakan lisääntymistä.

Siksi meuhkataan myös työurista, koska niiden pidentäminen ratkasis ongelmaa aika helposti. Suomessa työura (työllisenä) on keskimäärin 32 vuotta. Jos työuraa saadaan pidennettyä 1,5 vuodella, työllisten määrä kasvaisi runsaalla 4,5 %:lla. Työllisyysaste nousisi 3,3 %-yksikköä ja kestävyysvaje pienenisi 2-3 %-yksikköä.

Mutta Suomelle tyypilliseen tapaan tätä halutaan tehdä kepillä välittämättä työsisäjaksamisesta.

kuvaava on työllisyysaste 55-64-vuotiailla eri Pohjoismaissa
Ruotsi 69,6 %
Norja 67.4%
Tanska 60,7%
Suomi 54,5%

Tartteeko ihmetellä Ruotsin parempaa taloudellista tilannetta? Huomattavasti enemmän ihmisiä töissä kuin meillä.

 

[Johannes]

Mutta Suomelle tyypilliseen tapaan tätä halutaan tehdä kepillä välittämättä työsisäjaksamisesta.

kuvaava on työllisyysaste 55-64-vuotiailla eri Pohjoismaissa
Ruotsi 69,6 %
Norja 67.4%
Tanska 60,7%
Suomi 54,5%

Tartteeko ihmetellä Ruotsin parempaa taloudellista tilannetta? Huomattavasti enemmän ihmisiä töissä kuin meillä.

Tämä on kieltämättä Suomessa iso ongelma ja meidän pitäisi päästä ainakin Tanskan tasolle edes 55-64 vuotiaiden työllisyysasteessa. Tässä kyllä vaadittaisiin asennemuutosta myös työnantajapuolella, että ikääntyneet pääsisivät takaisin työelämään, jos ovat sieltä pudonneet pois.

Osa Suomen velanotosta on myös sitä, että erääntyneitä vanhoja esim. Valtion jvk-lainoja korvataan uusilla. Nettomääräinen velkaantuminen on todellista velkaantumista, ei se paljonko Valtio ottaa uutta lainaa. Selitän tätä itsestäänselvyyttä tietysti ihan turhaan, mutta menköön.

 

[Pavlovin Koira]

Tartteeko ihmetellä Ruotsin parempaa taloudellista tilannetta? Huomattavasti enemmän ihmisiä töissä kuin meillä.

Tuo ei mene ihan noin suoraviivaisesti. Ruotsissa on enemmän ihmisiä töissä, mutta tehtyjen työtuntien määrä ei paljoakaan eroa Suomesta. Ruotsissa varsinkin naiset tekevät paljon osa-aikatyötä, Suomessa taas ollaan enemmän joko kokoaikatyössä tai kokoaikatyöttömänä. Toki Ruotsissa on myös suurempi työikäisten osuus väestöstä, mikä johtuu paljolti maahanmuutosta.

Velkaantumisaste on Ruotsissa ollut jo pitkään korkeampi kuin Suomessa, mutta siellä sitä ei pidetä niin suurena ongelmana kuin meillä. Ruotsissa on aina pidetty työttömyyttä suurempana ongelmana kuin Suomessa ja siihen on panostettu velkaantumisen kustannuksella toisin kuin Suomessa jossa velkaantumista on hillitty työllisyyden kustannuksella.

Nuo vain tuollaisina neutraaleina toteamuksina. En osaa sinänsä sanoa kumpi tie on parempi, Suomen vai Ruotsin ja että olisiko Suomelle edes mahdollista kulkea Ruotsin tietä.

 

[Johannes]

http://www.youtube.com/watch?v=7UJ84D8qkXY
http://www.youtube.com/watch?v=tH4Erjh7yPY&feature=related
Ollaanko taas tässä tilanteessa ja hymiö perään. Hoitaako talouskasvu ongelmia pois ja kuinka paljon, kuka tietää. Itse katselisin ainakin seuraavalle hallituskaudelle saakka millaista politiikka se uusi hallituskoalitio haluaa, ennen mitään isoja päätöksiä. Ei ole nimittäin niin kiire, oikeasti, tehdä hätäisiä päätöksiä.

 

[Crazy Diamond]

Minä äänestän suoraa demokratiaa eli Muutos 2011 puoluetta.

 

[Tarinankertoja]

Tuo ei mene ihan noin suoraviivaisesti. Ruotsissa on enemmän ihmisiä töissä, mutta tehtyjen työtuntien määrä ei paljoakaan eroa Suomesta.

Ei ole suoraviivasta.. mutta tässä on villakoiran ydintä.. Ruotsalaiset on tyytyväisempiä elämäänsä kuin suomalaiset. Heillä on enemmän vapaa-aikaa /lärvi vaikka kokonaistyötunteja on sama määrä kuin Suomessa.

Velkaantumisaste ei huolestuta siksi, että työllisten määrä on suurempi. Eli taakka jakautuu laajemmalle, eli vähennys/lärvi on pienempi.

Nuo vain tuollaisina neutraaleina toteamuksina. En osaa sinänsä sanoa kumpi tie on parempi, Suomen vai Ruotsin ja että olisiko Suomelle edes mahdollista kulkea Ruotsin tietä.

Varsinaisesti Ruotsin teille ei voi mennä erilasien yhdyskuntarakenteen takia, mutta Ruotsin malli osottaa että työllisten määrä on tärkeämpi pointti kuin työttömyysprossa. Sitähän on jo LipposPaavon tokan hallituksen ajasta lähtein puuhattukin, ei työttömyyden vähentämistä vaan työssäkäyvien lisäämistä.

 

[Ramchester]

Varsinaisesti Ruotsin teille ei voi mennä erilasien yhdyskuntarakenteen takia, mutta Ruotsin malli osottaa että työllisten määrä on tärkeämpi pointti kuin työttömyysprossa. Sitähän on jo LipposPaavon tokan hallituksen ajasta lähtein puuhattukin, ei työttömyyden vähentämistä vaan työssäkäyvien lisäämistä.

Ensimmäiseen lauseeseen kyllä sillä korjauksella, että työttömyysprossa pitäisi molempien maiden osalta avata ja katsoa mitä se pitää sisällään. Väitän, että yhtäläisellä tilastoinnilla Ruotsissa on huomattavasti vähemmän työttömiä kuin Suomessa.

Toiseen sitten vahva ei. Suomessa ei ole pitkää aikaan tehty hevon vittuakaan työllisyyden parantamiseksi vaan voimavarat ovat juuri käytetty työttöyysprosentin kaunisteluun kaikenlaisilla opi muurariksi viikossa-kursseilla ja jakamalla muutaman kuukauden starttirahoja 50-vuotialle mummoille, jotka virkkaavat kotona lapasia ja myyvät niitä kirpputoreilla, niin kauan kuin starttirahaa tulee. Ja taas saadaan tilastoihin merkintä myös uusista yrittäjistä ja voidaan tehdä lööppi, miten suomalaiset ovat nykyään rohkeampia yrittämään.

Suomessa on työttömiä ihan vitusti. Asia on saatu vaan aika hienosti peiteltyä tilastoihin. Tulevaisuudessa ei taida sekään enää onnistua ihan näin helposti, kun esim. Nokia ja telakkateollisuus kuolevat sauhuun...

Noh, onneksi pidetään suurimpana uhkana työvoimapulaa, niin ei pääse totuus unohtumaan.

 

[Tarinankertoja]

Suomessa on työttömiä ihan vitusti. Asia on saatu vaan aika hienosti peiteltyä tilastoihin.

On on, mutta koska ne on toisiaan siivottu tilastoista pois, onkin oleellisempaa nostaa työssäkäyvien määrää. Eli sen porukan määrä joka käy töissä. Siitä kun ei voi siivota ketään pois.
Ruotsissa näitä on paljon enemmän kuin Suomessa.

Työllisyysaste on työllisten osuus 15–64-vuotiaista. Ketkä siis käyät töissä, ketkä eivät

Työättömyysprossahan lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena työvoimasta, siis työmarkkinoiden käytettävissä olevasta porukasta. Sieltä voi aina siivota väkeä pois häiritsemästä.

Määritelmähän on, että
” Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla, on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi vastaanottaa työtä kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon sisällä. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää em. työnhaku- ja työnvastaanottokriteerit.”

 

[Ramchester]

On on, mutta koska ne on toisiaan siivottu tilastoista pois, onkin oleellisempaa nostaa työssäkäyvien määrää. Eli sen porukan määrä joka käy töissä. Siitä kun ei voi siivota ketään pois.
Ruotsissa näitä on paljon enemmän kuin Suomessa.

Kyllä. Valitettavasti työssäkäyvien määrää ei pysty lisäämään kuin lisäämällä työpaikkoja tai lyhentämällä lakisääteistä työaikaa. Työpaikat ovat vähentymässä ja kukaan ei halua lyhyempää työaikaa, joten ollaan niin sanotusti kusessa.

 

[Maple Leaf]

Jörn Donner asettuu ehdolle RKP:n listalla.

Jhtee vaaleihin perussuomalaisten takia - HS.fi - Politiikka

Vihainen vanha mies, hienoa!

 

[hanu]

Toiseen sitten vahva ei. Suomessa ei ole pitkää aikaan tehty hevon vittuakaan työllisyyden parantamiseksi vaan voimavarat ovat juuri käytetty työttöyysprosentin kaunisteluun kaikenlaisilla opi muurariksi viikossa-kursseilla ja jakamalla muutaman kuukauden starttirahoja 50-vuotialle mummoille, jotka virkkaavat kotona lapasia ja myyvät niitä kirpputoreilla, niin kauan kuin starttirahaa tulee. Ja taas saadaan tilastoihin merkintä myös uusista yrittäjistä ja voidaan tehdä lööppi, miten suomalaiset ovat nykyään rohkeampia yrittämään.

Minä nukun yöni naisen vieressä, joka pisti kymmenisen vuotta sitten firman pystyyn. Olisi varmaan tehnyt sen ilman starttirahaakin (lue: minun tuellani, mikä olisi ollut OK), mutta olihan tuo melkoinen helpotus siinä käynnistysvaiheessa. Silloin sitä myönnettiin 400€/kk 6kk ajaksi, nykyään kai voi saada max 750€/kk jopa 18 kk:ksi, tosin tarveharkintaisesti puolen vuoden jaksoissa. Saa korjata, jos olen väärässä.

Mutta starttirahaa ei kyllä saa lapasten virkkamiseen kirpputorimyyntiin. Liikeidea, toimintasuunnitelma ja kannattavuuslaskelmat syynättiin kyllä perinpohjaisesti läpi. Ja 'kelakulttuurin' vastaisesti tämä ei ollut mikään hylkää - hyväksy anomuksen käsittely, vaan ely-keskus oli aidosti kiinnostunut, esitti kysymyksiä, kyseenalaisti asioita yms. niin että joutui pakostakin miettimään asioita uusilta näkökannoilta. Yrityksen perustaminen Suomessa on helpohkoa, mutta sen kannattavaksi saaminen välttämättä ei. Markkinointi ja riittävän asiakasvolyymin haaliminen on paaaaljon työläänpää, kuin voisi kuvitellakaan. Tähän käynnistysvaiheeseen starttiraha on oiva apu. Varsinkin tässä tilanteessa, kun aloittavalle yritykselle pankkirahoituksen saaminen on kokolailla mahdotonta ilman ulkopuoilisia takauksia.

Suomessahan yrittäjiä ja pienyrityksiä on kansainvälisesti verrattuna todella vähän. Syitähän löytyy byrokratiasta, verottajan harkintavallasta ja työvoiman kalleudesta aina kateuteen asti. Ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaaminen on iso kynnys, siihen äitiysloma tai pitkä sairausloma niin soromnoo. Maksappa sairausajan palkkaa vaikka kolme kuukautta palkan ja kelan päivärahan erotus ilman mitään työpanosta.

Käsittääkseni starttirahaa saaneista yrityksistä kuitenkin paljon isompi osa on pystyssä vielä 3v aloituksen jälkeen kuin ilman starttirahaa aloittaneista (yli 80% ulkomuistista). Eli 'nostan vain starttirahan ja lopetan sitten' yritykset ovat pelkkä myytti, eikä niiden todellakaan ole ainakaan helppoa livahtaa ely-keskusten seulasta läpi.

Työllistämiskursseista toki pääosin samaa mieltä.

t. hanu

 

[Daespoo]

Kokoomus ja Kepu vaalipaniikissa Päivi Lipponen

Kertoo jotain Demareiden epätoivosta. Lipposka pyytää Ollilaa ja Wahlroosia puhumaan hänen vaaliseminaariinsa, eivät suostu ("niin erilaiset linjat") ja nyt Lipposka vetää itkupotkuraivarit blogissaan siitä kun kyseiset henkilöt esiintyvät porvaripuolueiden tilaisuuksissa.

Hiljaiseksi vetää. Tai olisi vetänyt jossei Päivi Lipposen oksettava populismi & tyhmyys olisi tullut Tampereen tuhopolton yhteydessä niin hyvin esiin.

 

[Pavlovin Koira]

Ensimmäiseen lauseeseen kyllä sillä korjauksella, että työttömyysprossa pitäisi molempien maiden osalta avata ja katsoa mitä se pitää sisällään. Väitän, että yhtäläisellä tilastoinnilla Ruotsissa on huomattavasti vähemmän työttömiä kuin Suomessa.

Toiseen sitten vahva ei. Suomessa ei ole pitkää aikaan tehty hevon vittuakaan työllisyyden parantamiseksi vaan voimavarat ovat juuri käytetty työttöyysprosentin kaunisteluun kaikenlaisilla opi muurariksi viikossa-kursseilla ja jakamalla muutaman kuukauden starttirahoja 50-vuotialle mummoille, jotka virkkaavat kotona lapasia ja myyvät niitä kirpputoreilla, niin kauan kuin starttirahaa tulee. Ja taas saadaan tilastoihin merkintä myös uusista yrittäjistä ja voidaan tehdä lööppi, miten suomalaiset ovat nykyään rohkeampia yrittämään.

Ensimmäiseen kappaleeseen: Ruotsissa on ennen kaikkea enemmän työllisiä kuin Suomessa. Yksi keskeinen syy on se, että siellä yhä harjoitetaan kuntiin ja julkisyhteisöihin työllistämistä vaikkei se taloudellisesti olisikaan kannattavaa. Meillä Suomessahan moisesta on luovuttu lähes kaikkialla kunnissa ja senpä takia täällä ns. epäkurantti työvoima pelailee pajatsoa Esson baarissa siinä missä se Ruotsissa nojailee lapion varteen jossakin kunnan aputyömaalla.

Toiseen kappaleeseen: Nimenomaan Ruotsi on "aktiivisen työvoimapolitiikan" eli kaikenmoisen kurssittamisen ja tukityöllistämisen luvattu maa. Siellä työvoimahallinnon määrärahat ovat aivan toisella tasolla kuin Suomessa.

 

[HekeK]

Lipposka pyytää Ollilaa ja Wahlroosia puhumaan hänen vaaliseminaariinsa, eivät suostu ("niin erilaiset linjat") ja nyt Lipposka vetää itkupotkuraivarit blogissaan siitä kun kyseiset henkilöt esiintyvät porvaripuolueiden tilaisuuksissa.

Herrat Nalle ja Kynäniska tietävät tasan ja tarkkaan, mistä suunnasta sijoitetulle rahalle saa parhaan tuoton. Kovia bisnesmiehiä molemmat.

 

[Tadu]

Kokoomus ja Kepu vaalipaniikissa Päivi Lipponen

Repesin.

 

[Johannes]

YLE Teksti-TV
Julkisen talouden kunto "yllätti". Alijäämä olikin vain 2,5% bkt:sta eli työntäkää ne "hetemäen työryhmän" paperit sinne mihin ei valo näy. Outo juttu, että arvasin tämän asian jo viime viikolla. Suomi täytti v. 2010 EU-kriteerit talouden osalta ihan iisisti. Lopettakaa kansan pelottelu leikkauksilla ja veronkorotuksilla, kiitos. Elämme ihan normaalissa taloustilanteessa ja tottakai on varaa parantaa, mutta paniikkipuheet stop ja heti.