Carl Haglund – Suomen paras eturivin poliitikko?

[MustatKortit]

Se nyt kuulostaa aika utopistiselta, että ruotsin osaamisesta erottaa korkeakoulutetun ja matalasti koulutetun...

Siis en minäkään näin kärjistetysti ajattele. Kunhan vaan koen niin, että tulevaisuudessa ruotsin kielen valinnaisuus tulee näkymään suomensuomalaisten valinnoissa ja itse uskon tämän näkyvän hivenen sen mukaan, miten ja millainen tausta henkilöllä on.

En kuitenkaan viitsi tästä kiistellä, asia ei ole minulle kovin tärkeä, enkä jaksa pakkoruotsi-keskusteluakaan sen kummemmin, joten omalta osaltani ei muuta kuin eteenpäin ja kohti ketjun aihetta, eli Callea.

 

[Walrus21]

Palaan nyt vielä hetkeksi tuohon pakkoruotsi-keskusteluun toteamalla, että olen hyvinkin paljon samaa mieltä nimimerkkien MustatKortit ja Pavlovin Koira kanssa. Korkeasti koulutetuille ruotsin kielen opiskelu harvoin on minkään valtakunnan ongelma, ja moni pitääkin sitä osana yleissivistystä. Pakkoruotsista taas kitisevät pitkälti ne, joiden kielivalikoimaan kuuluu hyvällä tuurilla suomen lisäksi rallienglanti. En usko, että heille tulisi yhtäkkiä suuri tarve opiskella mandariinikiinaa tai venäjää, sillä kuten me useampia kieliä opiskelleet tiedämme, uusien kielten opettelu vaatii paljon aikaa ja vaivaa.

Haglundista sen verran, että hän käsittelee erinomaisesti pakkoruotsia käsittelevää diskurssia, ja on mielestäni muutenkin onnistunut ansiokkaasti nokittamaan Soinia, joka aina silloin tällöin jaksaa rutista kielikysymyksestä. Itse asiassa Soinin ja Haglundin väittelyt ovat hyvinkin viihdyttäviä - toivottavasti niitä nähdään lisää keväällä.

 

[erku]

Palaan nyt vielä hetkeksi tuohon pakkoruotsi-keskusteluun toteamalla, että olen hyvinkin paljon samaa mieltä nimimerkkien MustatKortit ja Pavlovin Koira kanssa. Korkeasti koulutetuille ruotsin kielen opiskelu harvoin on minkään valtakunnan ongelma, ja moni pitääkin sitä osana yleissivistystä. Pakkoruotsista taas kitisevät pitkälti ne, joiden kielivalikoimaan kuuluu hyvällä tuurilla suomen lisäksi rallienglanti. En usko, että heille tulisi yhtäkkiä suuri tarve opiskella mandariinikiinaa tai venäjää, sillä kuten me useampia kieliä opiskelleet tiedämme, uusien kielten opettelu vaatii paljon aikaa ja vaivaa.
.

Minusta tuntuu, että rannikon liepeillä asuvien ihmisten käsitykset tässä asiassa poikkeavat todella radikaalisti sisämaassa asuvien näkemyksistä. Kun itse olen kouluni käynyt sisämaassa, niin kyllä siellä myös akateemisesti suuntautuvien nuorten mielipide ruotsin kielen opiskelua kohtaan on todella negatiivinen. Tuntuu yksinkertaisesti turhalta opiskella kieltä, jonka hyödyllisyys on erittäin matala, noin lähtökohtaisesti.

Mitään tolkullisia tieteellisiä perusteita pakkoruotsille ei ole. Kaikki akateemiset tutkimuset järjestään toteavat sen suuntaista, että pakkoruotsin perusteet ovat poliittiset ja historialliset, ei koulutukselliset tai kasvatukselliset. Esimerkiksi Tukholman yliopiston dosentin ja kielitieteilijän Lars Melinin mielestä pakkoruotsin tulokset Suomessa ovat yhtä menestyksekkäitä kuin "venäjän opetus entisissä neuvostosiirtomaissa". Hänestä suomenkielisillä ei ole pätevää syytä ruotsin oppimiseen, ja lailla siihen pakottaminen tekee selkkauksen vain pysyväksi. Euroopan komission kielten opetusta käsittelevä Key data on Teaching Languages at School in Europe 2005 -raportti toteaa ruotsin pakollisen kielenopetuksen Suomessa johtuvan poliittisista ja historiallisista syistä, ei itse kielen tarpeesta. Kyväskylän yliopiston emeritusprofessorin Kari Sajavaaran mukaan ruotsin määrääminen pakolliseksi oli kielipoliittinen ratkaisu, jota tehtäessä ei ole otettu huomioon kasvatuksellisia tai koulutuspoliittisia näkökohtia. Hän kokee opetuksen pakollisuuden perustelemisen kieliryhmien tasa-arvolla lähes kestämättömäksi, kun kieliryhmien edellytykset kielen opiskeluun ovat erilaiset.

 

[winston]

Haglundista sen verran, että hän käsittelee erinomaisesti pakkoruotsia käsittelevää diskurssia, ja on mielestäni muutenkin onnistunut ansiokkaasti nokittamaan Soinia, joka aina silloin tällöin jaksaa rutista kielikysymyksestä. Itse asiassa Soinin ja Haglundin väittelyt ovat hyvinkin viihdyttäviä - toivottavasti niitä nähdään lisää keväällä.

Haglundhan on suorastaan vetänyt Soinia kuivana kakkoseen joka ikisessä väittelyssä. Noin niin kuin kuvainnollisesti sanoen ;)

Haglund on itsevarma, koska osaa asiansa ja on myös nopea. Soini ei pärjää valmiiksi opituilla sloganeillaan millään.

 

[Lystikäs]

Korkeasti koulutetuille ruotsin kielen opiskelu harvoin on minkään valtakunnan ongelma, ja moni pitääkin sitä osana yleissivistystä. Pakkoruotsista taas kitisevät pitkälti ne, joiden kielivalikoimaan kuuluu hyvällä tuurilla suomen lisäksi rallienglanti..

Aika suomenruotsalainen näkökulma. Itse olen korkeakoulutuksen saanut pakkoruotsista kitisijä, joka osaa muitakin kieliä kuin rallienglantia, ja pakkoruotsi herättää aina mehukkaita keskusteluja kaveripiirissä, joka on myös pääsääntöisesti korkeakoulutettua. Toki olemme niin tahdikkaita, ettemme vauhkoa asiasta kun joku suomenruotsalainen on läsnä - se olisi töykeää. Ja on maailmassa paljon tärkeämpääkin vauhkottavaa - yleensä ajankohtaiset asiat on päällimmäisenä. Pakkoruotsi on vain sellainen kestomenestyjä, joka tuntuu pulpahtavan pinnalle, kun ei ole muuta mietittävää. Ja on totta, ettei tuo pakkoruotsikeskustelu kaikkia kiinnosta, mutta niin se yleensä tuppaa olemaan vähän jokaisen asian kanssa. Toisia kiinnostaa enemmän ulkopolitiikka, toisia sisäpolitiikka, joitain ei kumpikaan.

Ja palatakseni väitteeseen "pakkoruotsista kitisee eniten ne, joiden kieli valikoimaan kuuluu hyvällä tuurilla suomen lisäksi rallienglanti" - niin miksi heitä sitten kiusataan pakkoruotsilla? Miksi he eivät saisi itse päättää miten he haluaisivat ne opintotunnit viikosta käyttää? Olet varmasti samaa mieltä, että se ainesosa kansasta unohtaa ruotsinkielen sen opittuaan, ja jäljelle jää vain asenne. Miksi tuhlaamme resursseja ja aikaa opettaaksemme heille jotain, mitä he eivät halua oppia? Onko meillä tässä taloustilanteessa, kun kansakunnan kilpailukykyä on pyrittävä lisäämään todellakin varaa tähän? Kyllä ruotsinkielen oppii myöhemmälläkin iällä, jos motivaatiota ja tarvetta löytyy.

Mainitset tuossa myös, että ruotsinkieli on osa yleissivistystä. Tässä olen osittain samaa mieltä kanssasi. Pääkaupunkiseudulla ja länsirannikolla se on osa yleissivistystä, koska täällä elää paljon ruotsinkielisiä ja se kieli elää keskuudessamme näillä alueilla. Mutta esimerkiksi itä-suomessa se on yhtä yleissivistävää kuin saamenkieli. Venäjän kieltä kuuluu katukuvassa enemmän kuin ruotsin kieltä, siksi se on niillä alueilla yleissivistävämpi kieli. On mielestäni vanhempien vastuulla auttaa lastaan valitsemaan opintoja ja kieliä, jotka häntä todennäköisimmin hyödyttävät. Ruotsinkielen taitamisesta on hyötyä tietyillä alueilla, tai tiettyille aloille tähdätessä. Vanhempien tehtävä on kertoa se lapselle.

 

[Fordél]

Aika suomenruotsalainen näkökulma. Itse olen korkeakoulutuksen saanut pakkoruotsista kitisijä, joka osaa muitakin kieliä kuin rallienglantia, ja pakkoruotsi herättää aina mehukkaita keskusteluja kaveripiirissä, joka on myös pääsääntöisesti korkeakoulutettua.

Ihan samaa mieltä. Koulutus löytyy ja kieliäkin on tullut opiskeltua, mutta en todellakaan kannata pakkoruotsia. Kuulun ylpeästi niihin kitisijöihin, jotka haluavat ihmisille oikeuden itse valita mitä kieltä he opiskelevat. Itärajan tuntumassa (ja muuallakin Suomessa) olisi monelle paljon hyödyllisempää opiskella vaikka venäjää. En todellakaan tunnista näkemystä, jonka mukaan pakkoruotsia puoltaisivat vain kouluttamattomat ja vain rallienglantia puhuvat.

 

[MustatKortit]

Ihan samaa mieltä. Koulutus löytyy ja kieliäkin on tullut opiskeltua, mutta en todellakaan kannata pakkoruotsia. Kuulun ylpeästi niihin kitisijöihin, jotka haluavat ihmisille oikeuden itse valita mitä kieltä he opiskelevat. Itärajan tuntumassa (ja muuallakin Suomessa) olisi monelle paljon hyödyllisempää opiskella vaikka venäjää. En todellakaan tunnista näkemystä, jonka mukaan pakkoruotsia puoltaisivat vain kouluttamattomat ja vain rallienglantia puhuvat.

...koko teksti...

Jos sallitte niin lyhyt kommentti näihin, vaikka jo lupasinkin etten asiaa enää kommentoi.

Haluaisin vain muistuttaa, ettei käyty keskustelu (ja minun teoriani ruotsin kielen aseman muuttumisesta etuoikeutettujen kieleksi) varsinaisesti kosketa pakkoruotsia. Minun teoriani mukaan pikemminkin niin, että pakkoruotsin asemaan suhtaudutaan varsin välinpitämättömästi (kuten minä itse nykyään). Pointti siis ei ole siinä, että korkeastikoulutetut ihmiset haluaisivat väkisin pitää ruotsin kielen asemaa yllä. Kuten jo aiemmin kirjoitin, niin ei ole mielestäni järkevää minuun kannattaa ruotsin kielen opiskelemista, koska saan siitä niin paljon ilmaista lisäetua työelämässä, hyvä vaan jos mahdollisimman harva sitä kunnolla solkkaa.

Sen sijaan minä uskon, että moni suomensuomalainen pk-seutulainen,länsisuomalainen, korkeakoulutettu laittaa tulevaisuudessakin lapsensa opiskelemaan valinnaista ruotsia ja jotenkin tuntuu siltä, ettei se ole heidän muusta kielitaidostaan pois.

Minua aina naurattanut tämä venäjän kielen kortti: jos on sellainen rassukka, ettei yksinkertainen ruotsi jää päähän, niin turha unelmoida edes auttavasta venäjän kielen taidosta ;) Joku saattaisi nyt sanoa, että venäjän kielen suhteen "motivaatio olisi eri luokkaa", mutta minä sanon että paskapuhetta.

 

[Fordél]

Haluaisin vain muistuttaa, ettei käyty keskustelu (ja minun teoriani ruotsin kielen aseman muuttumisesta etuoikeutettujen kieleksi) varsinaisesti kosketa pakkoruotsia. Minun teoriani mukaan pikemminkin niin, että pakkoruotsin asemaan suhtaudutaan varsin välinpitämättömästi (kuten minä itse nykyään). Pointti siis ei ole siinä, että korkeastikoulutetut ihmiset haluaisivat väkisin pitää ruotsin kielen asemaa yllä. Kuten jo aiemmin kirjoitin, niin ei ole mielestäni järkevää minuun kannattaa ruotsin kielen opiskelemista, koska saan siitä niin paljon ilmaista lisäetua työelämässä, hyvä vaan jos mahdollisimman harva sitä kunnolla solkkaa.

En kyllä allekirjotia tuoa välinpitämättömyyttä tämän kysymyksen kohdalla. Heitäkin löytyy, mutta myös paljon niitä, jotka näkevät asian selkeänä epäkohtana ja haluaisivat muutosta. Kansalaisaloitteenakin keräsi ihan mukavasti nimiä ja nytkähti eteenpäin. Ei varmasti niin tunteikas asia kuin avioliittolaki, mutta tärkeä kysymys monille.

Sen sijaan minä uskon, että moni suomensuomalainen pk-seutulainen,länsisuomalainen, korkeakoulutettu laittaa tulevaisuudessakin lapsensa opiskelemaan valinnaista ruotsia ja jotenkin tuntuu siltä, ettei se ole heidän muusta kielitaidostaan pois.

Ei välttämä olekaan pois ja itsekin todennäköisesti suosittelisin lapselle ruotsin kieltä, mutta kielen valinta voi aivan hyvin olla vapaaehtoista.

Minua aina naurattanut tämä venäjän kielen kortti: jos on sellainen rassukka, ettei yksinkertainen ruotsi jää päähän, niin turha unelmoida edes auttavasta venäjän kielen taidosta ;) Joku saattaisi nyt sanoa, että venäjän kielen suhteen "motivaatio olisi eri luokkaa", mutta minä sanon että paskapuhetta.

Nythän ei ole kyse siitä etteikö ruotsinkieli jäisi päähän tai motivaatio olisi kaikilla eri luokkaa muiden kielten kohdalla. Varmasti on niitäkin henkilöitä, joista olisi eri syistä paljon motivoimampaa opiskella jotain toista vierasta kietä ruotsin tilalla. Tärkeintä olisi sallia yksilöille tässä kohdin vapaa valinta ja lisätä mahdollisuuksia opiskella pienestä pitäen maailmankieliä, joiden osaajista yhteiskuntakin hyötyisi enemmän.

 

[Alejandro]

Minua aina naurattanut tämä venäjän kielen kortti: jos on sellainen rassukka, ettei yksinkertainen ruotsi jää päähän, niin turha unelmoida edes auttavasta venäjän kielen taidosta ;) Joku saattaisi nyt sanoa, että venäjän kielen suhteen "motivaatio olisi eri luokkaa", mutta minä sanon että paskapuhetta.

Nyt menee ketjun varsinaisen aiheen ohi, mutta menkööt. Lappeenrannassa näitä ressukoita nimittäin löytyy. Tiedän henkilöitä, jotka aloittivat venäjän opiskelun vasta lukiossa ja saivat hyviä numeroita (9-10) kaikista kursseista, mutta ruotsista päästiin aivan rimaa hipoen läpi. Jos miettii näitä kahta kieltä ja niiden opiskelua, niin itärajalla on huomattavasti helpompaa harjoittaa suullisia taitoja venäjän kuin ruotsin kanssa. Lisäksi töitä hakiessa venäjän osaamista arvostetaan todella paljon. Motivaatio on siis eri luokkaa.

Ei ole paskapuhetta.

 

[Lystikäs]

Minua aina naurattanut tämä venäjän kielen kortti: jos on sellainen rassukka, ettei yksinkertainen ruotsi jää päähän, niin turha unelmoida edes auttavasta venäjän kielen taidosta ;) Joku saattaisi nyt sanoa, että venäjän kielen suhteen "motivaatio olisi eri luokkaa", mutta minä sanon että paskapuhetta.

Naureskele vapaasti, mutta itse olen sitä mieltä, että itse valittuun aineeseen on aina parempi motivaatio, kuin pakotettuun aineeseen... varsinkin alueella, jossa kyseistä kieltä ei kuulu katukuvassa. Venäjä on varmasti vaikeampaa kuin Ruotsi, mutta on se myös kansainvälisesti paljon tärkeämpi kieli.

Sä lainaat tuossa mun koko tekstiä, mutta luitko / ymmärsitkö sitä? Jos ymmärsit, niin missä kohtaa suosittelen, että huonon kielipään omaava henkilö (tai rassukka, kuten itse ilmaiset) alkaisi lukea venäjää? Jos joku itä-rajalla haaveilee alkavansa harjoittaa jonkinlaista liiketoimintaa, niin uskoisin motiivaatiota venäjän suhteen löytyvän, varsinkin kun vaihtoehtona on tuhlata isomäärä tunteja viikossa kieleen, jota tuskin tulee tarvitsemaan itä-suomalaisena elinkeinonharjoittajana. Se ei välttämättä sitä opi, mutta tietääpähän yrittäneensä - ja kyseessä on ollut oma valinta.

 

[erku]

Minua aina naurattanut tämä venäjän kielen kortti: jos on sellainen rassukka, ettei yksinkertainen ruotsi jää päähän, niin turha unelmoida edes auttavasta venäjän kielen taidosta ;) Joku saattaisi nyt sanoa, että venäjän kielen suhteen "motivaatio olisi eri luokkaa", mutta minä sanon että paskapuhetta.

Ihan käsittämätöntä tuubaa ja osoittaa sen, ettet ymmärrä alkuunkaan vallitsevaa tilannetta jossain Imatralla, Lappeenrannassa tai Joensuussa. Noissa pitäjissä venäjää kuulee säännöllisesti, jos liikkuu kaupungilla. Ruotsia kuulee vain, jos katsoo Yle Femiä. On kaiketi ihan järkeen käypää, että valmiudet opiskella kieltä, jota kuulee säännöllisesti, ovat huomattavasti paremmat kuin sellaisen kielen, jota ei kuule ollenkaan. Ja asiaa tietysti korostaa se, että noilla seuduilla jokainen pienen lapsen vanhempi tajuaa venäjän kielen tärkeyden. On erittäin vaikeaa tulevaisuudessa noilla paikkakunnilla työllistyä hyväpalkkaisiin tehtäviin, jos ei osaa venäjää ollenkaan. Ruotsin kielitaitoa taas eivät tarvitse kuin ainoastaan eduskunnan kielipoliittisten päätösten takia jotkut virkamiehet. Ja hekin vain teoriassa, eivät käytännössä.

Enkä kyllä tajua miksi helvetissä nimität ruotsia yksinkertaiseksi kieleksi. Juuri keskustelin viime viikolla erään ruotsinopettajan kanssa ja hän totesi ruotsin kielen olevan vaikea meille suomalaisille, koska kielioppi on niin täysin erilainen. Ja tämän nyt kai vahvistaa oppimistulokset. Kaikki suomalaiset velvoitetaan kieltä opiskelemaan, mutta juuri kukaan sitä ei kuitenkaan osaa.

 

[MustatKortit]

...
... Tärkeintä olisi sallia yksilöille tässä kohdin vapaa valinta ja lisätä mahdollisuuksia opiskella pienestä pitäen maailmankieliä, joiden osaajista yhteiskuntakin hyötyisi enemmän.

Olen tismalleen samaa mieltä ja siksi olen kallistunut sen kannalle, että pakkoruotsista on syytä päästä eroon. Mitä taas tulee siihen asiaan, että venäjän kielen valinnaisuus ruotsin kielen sijaan esimerkiksi suuresti kasvattaisi venäjän kielen osaamista maammes itäosissa, niin en usko tuohon kyllä juurikaan. Ennemminkin niin, että heikon ruotsin kielen sijaan osataan vielä heikommin venäjää.

Mikä muuten mahtaa olla suomenruotsalaisten itsensä kanta pakkoruotsiin? Rannikko-Suomesta en tiedä, mutta pk-seudulla sanoisin, että suomenruotsalaisille asia on varsin samantekevää, että miten suomensuomalaiset toista kotimaista solkkaavat. Toki he haluavat, että jatkossakin on mahdollista saada palveluita ruotsiksi - johon heillä mielestäni täysi oikeus onkin.

 

[MustatKortit]

...

Sä lainaat tuossa mun koko tekstiä, mutta luitko / ymmärsitkö sitä? Jos ymmärsit, niin missä kohtaa suosittelen, että huonon kielipään omaava henkilö (tai rassukka, kuten itse ilmaiset) alkaisi lukea venäjää?...

Sinä näin et tainnut sanoa, jatkoinkin vain viestin loppuosassa omaa pohdiskeluani. Tässä nyt on kyse siitä, että sinä uskot motivaatiotekijän olevan keskeisessä asemassa, minä en valitettavasti tähän usko. Tunnen paljon henkilöitä, jotka ovat vapaaehtoisesti mm. Aalto-yliopistossa ottaneet venäjän valinnaisena, motivaatio on korkea, mutta vaikeaa on.

En usko, että venäjän kielen osaaminen merkittävästi parantuu kielien valinnaisuuden myötä ja pakkoruotsin poistumisella, olen muuten mielelläni täysin väärässä! Aika näyttää.

 

[MustatKortit]

...

Enkä kyllä tajua miksi helvetissä nimität ruotsia yksinkertaiseksi kieleksi. Juuri keskustelin viime viikolla erään ruotsinopettajan kanssa ja hän totesi ruotsin kielen olevan vaikea meille suomalaisille, koska kielioppi on niin täysin erilainen. Ja tämän nyt kai vahvistaa oppimistulokset. Kaikki suomalaiset velvoitetaan kieltä opiskelemaan, mutta juuri kukaan sitä ei kuitenkaan osaa.

Minä en koe ruotsia kovin vaikeaksi kieleksi ja mielestäni sinä puhut vastaavasti ihan täyttä tuubaa näin väittämällä. Ruotsin kieli, saksan kieli ja miksei englantikin tukevat hyvin toisiaan.

 

[Fordél]

Mitä taas tulee siihen asiaan, että venäjän kielen valinnaisuus ruotsin kielen sijaan esimerkiksi suuresti kasvattaisi venäjän kielen osaamista maammes itäosissa, niin en usko tuohon kyllä juurikaan. Ennemminkin niin, että heikon ruotsin kielen sijaan osataan vielä heikommin venäjää.

Tässä en näe logiikkaa. Jos jo nuorempana venäjän kielen valitsevien määrä kasvaa, miten ihmeessä osataan heikommin venäjää? Sen allekirjoittaisin, että ruotsin kielen osaaminen heikentyisi.

 

[MustatKortit]

Nyt menee ketjun varsinaisen aiheen ohi, mutta menkööt. Lappeenrannassa näitä ressukoita nimittäin löytyy. Tiedän henkilöitä, jotka aloittivat venäjän opiskelun vasta lukiossa ja saivat hyviä numeroita (9-10) kaikista kursseista, mutta ruotsista päästiin aivan rimaa hipoen läpi. Jos miettii näitä kahta kieltä ja niiden opiskelua, niin itärajalla on huomattavasti helpompaa harjoittaa suullisia taitoja venäjän kuin ruotsin kanssa. Lisäksi töitä hakiessa venäjän osaamista arvostetaan todella paljon. Motivaatio on siis eri luokkaa.

Ei ole paskapuhetta.

Uskon muuten 110%: sti mitä kirjoitat. Varmasti asia on näin ja tällaisiakin henkilöitä löytyy. Kunhan nyt vähän hassuttelin mielikuvilla ja siksi laitoin hymiötäkin viestiin. Se nyt on ihan selvä, että Itä-Suomesta varsinkin löytyy paljon fiksua porukkaa, jotka venäjään oppivat ja siitä hyötyvät.

Mitä taas tulee jonkun penttioinosen vaalipuheeseen, että Suomessa pitää pärjätä suomella ja kielet valinnaisiksi, niin tämä taas kyllä huvittaa.

 

[MustatKortit]

Tässä en näe logiikkaa. Jos jo nuorempana venäjän kielen valitsevien määrä kasvaa, miten ihmeessä osataan heikommin venäjää? Sen allekirjoittaisin, että ruotsin kielen osaaminen heikentyisi.

Siis hain tässä takaa sitä, että mielestäni ruotsin kielen osaaminen maassamme on heikkoa, vaikka kieltä koulussa varhain aloitellaankin (lienemme yhtä mieltä?). Tästä vedän sen johtopäätöksen, että ruotsin kielen korvaaminen venäjällä ei muuta tilannetta, tämän jälkeen meillä on ihmisiä, jotka heikon ruotsin kielen sijasta puhuvat vielä inan heikompaa venäjää. Venäjä on vaikea kieli ja omat opetuskokemukseni koulumaailmasta - ei tosin kieltenopettajana - kielivät siitä, ettei oppilaita motivoi mikään hyödyllisyys tms, vaan motivaatiota on lähinnä niissä aineissa, missä itse kokee pärjäävänsä.

ps. pitäisikö vielä kerran lisätä, että kannatan pakkoruotsista luopumista, en vain näe, että tästä automaationa mitään suurta etua meille seuraa. Kysymys on siis lähinnä periaatteesta.

 

[Fordél]

Siis hain tässä takaa sitä, että mielestäni ruotsin kielen osaaminen maassamme on heikkoa, vaikka kieltä koulussa varhain aloitellaankin (lienemme yhtä mieltä?). Tästä vedän sen johtopäätöksen, että ruotsin kielen korvaaminen venäjällä ei muuta tilannetta, tämän jälkeen meillä on ihmisiä, jotka heikon ruotsin kielen sijasta puhuvat vielä inan heikompaa venäjää. Venäjä on vaikea kieli ja omat opetuskokemukseni koulumaailmasta - ei tosin kieltenopettajana - kielivät siitä, ettei oppilaita motivoi mikään hyödyllisyys tms, vaan motivaatiota on lähinnä niissä aineissa, missä itse kokee pärjäävänsä.

Eli suomeksi sanottuna meillä olisi tämän jälkeen enemmän niitä, jotka osaavat edes jollain tasolla venäjää, mistä olisi hyötyä esimerkiksi palveluammateissa.

Lasten kohdalla asia on varmasti näin, että motivaatio kasvaa jos kokee onnistuvansa jossain. Jos meillä on jatkossa enemmän lapsia, joilla on eri kieliä opeteltuna jo lapsesta lähtien, on helpompi myöhemmällä iällä opiskella lisää, kun kokee hyötyvänsä lisäopiskelusta esimerkiksi työn takia.

 

[Jack of Spades]

Vaikka ketjua käsittelevän nykyisen sivari-puolustusministerimme argumentaatio on mediassa asiantuntevan oloista, niin en voisi kuvitella äänestäväni RKP:n ehdokasta. Muistissa on varuskuntien (mm. Kauhavan ilmasotakoulu) alas-ajot tilanteessa kun Venäjän varustautuminen on ollut täysin nähtävissä. Ymmärrän toki jos joku ruotsinkielisvoittoisen Kaartìn kaupungin-osan liepeillä asuva MustienKorttien kaltainen kokoomuksen kannattaja kokee heidän puolueensa jonkinlaisena varaventtiilinä osoittaa tyytymättömyyttään oman puolueensa onnettomalle politiikalle ja äänestäisi Haglundia omista intresseistään johtuen.

 

[Lystikäs]

Siis hain tässä takaa sitä, että mielestäni ruotsin kielen osaaminen maassamme on heikkoa, vaikka kieltä koulussa varhain aloitellaankin (lienemme yhtä mieltä?). Tästä vedän sen johtopäätöksen, että ruotsin kielen korvaaminen venäjällä ei muuta tilannetta, tämän jälkeen meillä on ihmisiä, jotka heikon ruotsin kielen sijasta puhuvat vielä inan heikompaa venäjää.

No mutta sehän muuttaa tilannetta, tavalla jonka itse tuossa sanot... Ja Fordelkin vielä edellä tähdentää miksi se olisi hyödyllistäkin.

Pakkoruotsin poistuminen muuttaisi myös asenteita, joita ihmisillä on suomenruotsalaisia kohtaan. Kuten itse tuossa edelle saavuit keskusteluun vähätellen itä-suomalaisten tarvetta päättää itse omasta kielen opiskelusta. Se on vähän se holhoava asenne, joka usein huokuu, varsinkin RKP:n suunnasta, ja siten se liitetään usein muidenkin suomenruotsalaisten asenteeksi. Vaikka se ei tosiaan ole kaikkien suomenruotsalaisten asenne. Muutenkaan ei voi olla vaikuttamatta ainakaan tiettyyn väestönosaan se, että 5% väestöstä "pakottaa" loput 90% väestöstä opettelemaan heidän marginaalikielensä, jotta he tuntisivat olonsa tasa-arvoisemmaksi. Todelliset ydinsyyt pakkoruotsin saralla kiteytyvät mielestäni tuohon, vaikka kaikkea perustetta sen pakollisuutta puoltamaan on keksitty. Ja puhun nyt sen kielen pakollisuudesta, en tärkeydestä.

Kuten itse aiemmin olet sanonut, pakkoruotsin poistaminen tekisi kielestä arvokkaampaa niille, jotka vaivautuvat sitä harjoittelemaan, koska sen kielen osaamisen tarve ei katoa maastamme mihinkään. Ruotsinkielisille tulee taata palvellut omalla äidinkielellään. Siksi voisi olettaa, että vaikka ruotsia opiskeltaisiin vähemmän, ne jotka sitä opiskelisivat, opiskelisivat sitä motivoituneemmin. Kyseessä olisi erityistaito, eikä pakollinen aine, jota kaikki opettelevat. Näin ollen voisi olettaa, että ruotsinkieltä aidosti osaavien lukumäärä maassamme kasvaisi... Tai sitten ei. Mutta tuskin se ainakaan pienenisi.

 

[MustatKortit]

...
Pakkoruotsin poistuminen muuttaisi myös asenteita, joita ihmisillä on suomenruotsalaisia kohtaan. Kuten itse tuossa edelle saavuit keskusteluun vähätellen itä-suomalaisten tarvetta päättää itse omasta kielen opiskelusta. Se on vähän se holhoava asenne, joka usein huokuu, varsinkin RKP:n suunnasta, ja siten se liitetään usein muidenkin suomenruotsalaisten asenteeksi...

Mielestäni kyse ei ole pakkoruotsista, jota itse aiemmin puolustin, tätä nykyä kannatan sen lakkauttamista, sillä en näe sen olennaisella tapaa muuttavan maamme kielitaitoa oikeastaan mihinkään suuntaan, kunhan nyt osalle tulee parempi mieli.

Olet muuten oikeassa, että varmaankin kirjoitin asenteellisesti aiemmin Itä-Suomen kielitaidosta, pyydän anteeksi, ei ollut tarkoitus mitenkään hirveän vakavasti ottaa tuohon kantaa.

 

[Walrus21]

Aika suomenruotsalainen näkökulma. Itse olen korkeakoulutuksen saanut pakkoruotsista kitisijä, joka osaa muitakin kieliä kuin rallienglantia, ja pakkoruotsi herättää aina mehukkaita keskusteluja kaveripiirissä, joka on myös pääsääntöisesti korkeakoulutettua. Toki olemme niin tahdikkaita, ettemme vauhkoa asiasta kun joku suomenruotsalainen on läsnä - se olisi töykeää. Ja on maailmassa paljon tärkeämpääkin vauhkottavaa - yleensä ajankohtaiset asiat on päällimmäisenä. Pakkoruotsi on vain sellainen kestomenestyjä, joka tuntuu pulpahtavan pinnalle, kun ei ole muuta mietittävää. Ja on totta, ettei tuo pakkoruotsikeskustelu kaikkia kiinnosta, mutta niin se yleensä tuppaa olemaan vähän jokaisen asian kanssa. Toisia kiinnostaa enemmän ulkopolitiikka, toisia sisäpolitiikka, joitain ei kumpikaan.

Ja palatakseni väitteeseen "pakkoruotsista kitisee eniten ne, joiden kieli valikoimaan kuuluu hyvällä tuurilla suomen lisäksi rallienglanti" - niin miksi heitä sitten kiusataan pakkoruotsilla? Miksi he eivät saisi itse päättää miten he haluaisivat ne opintotunnit viikosta käyttää? Olet varmasti samaa mieltä, että se ainesosa kansasta unohtaa ruotsinkielen sen opittuaan, ja jäljelle jää vain asenne. Miksi tuhlaamme resursseja ja aikaa opettaaksemme heille jotain, mitä he eivät halua oppia? Onko meillä tässä taloustilanteessa, kun kansakunnan kilpailukykyä on pyrittävä lisäämään todellakin varaa tähän? Kyllä ruotsinkielen oppii myöhemmälläkin iällä, jos motivaatiota ja tarvetta löytyy.

Mainitset tuossa myös, että ruotsinkieli on osa yleissivistystä. Tässä olen osittain samaa mieltä kanssasi. Pääkaupunkiseudulla ja länsirannikolla se on osa yleissivistystä, koska täällä elää paljon ruotsinkielisiä ja se kieli elää keskuudessamme näillä alueilla. Mutta esimerkiksi itä-suomessa se on yhtä yleissivistävää kuin saamenkieli. Venäjän kieltä kuuluu katukuvassa enemmän kuin ruotsin kieltä, siksi se on niillä alueilla yleissivistävämpi kieli. On mielestäni vanhempien vastuulla auttaa lastaan valitsemaan opintoja ja kieliä, jotka häntä todennäköisimmin hyödyttävät. Ruotsinkielen taitamisesta on hyötyä tietyillä alueilla, tai tiettyille aloille tähdätessä. Vanhempien tehtävä on kertoa se lapselle.

Viestini jäi eilen hieman vajaaksi, kun kiireessä sitä kirjoittelin. Pointtini ei kuitenkaan missään vaiheessa ole ollut se, että nykyinen kielipolitiikka olisi erityisen onnistunutta. Pyrin lähinnä tuomaan esille oman näkökulman tähän ajattomaan diskurssiin, jota olen kouluajoista asti seurannut. Vaikutelmani on tosissaan se, että asiasta meuhkaavat enimmäkseen kouluttautumattomat, joiden yleinen asenne kaikkea Ruotsiin liittyvää kohtaan on negatiivinen.

En ole suomenruotsalainen, mutta minulla on toki suomenruotsalaisia sukujuuria. Olen myös samaa mieltä siitä, että ruotsia ei nykypäivänä Suomessa juuri tarvitse. Olen asunut yli vuosikymmenen paikkakunnalla, jossa yli 30% ihmisistä puhuu äidinkielenään ruotsia. Tästäkin huolimatta olen selvinnyt puhumatta sanaakaan ruotsia. Haluaisin kuitenkin korostaa, että minun ajatusmaailmassa kouluruotsin opiskelussa on pitkälti kyse asenteesta. On typerää istua vuosia pulpetin ääressä oppimatta mitään, kun yhtä hyvin voisi käyttää sen ajan hyödyksi. Minulle ruotsin kielen taito on ollut ihan mukava lisä kielivalikoimaan, enkä todellakaan kadu sitä, että omasin erilaisen asenteen kuin suuri osa muista oppilaista. Ruotsia edes auttavasti osaavalle avautuu monia mahdollisuuksia työskennellä tai opiskella muissa Pohjoismaissa. Minusta ruotsi on helppo kieli, koska siinä on paljon yhtäläisyyksiä englantiin ja saksaan. Olen opiskellut myös mm. venäjää, ja voin taata, että sen oppiminen on suomalaiselle huomattavasti hankalampaa. Lukion venäjänkurssilla aloitti n.20; lopussa meitä oli muistaakseni neljä. Suurin osa ei siis suuresta motivaatiosta huolimatta jaksanut panostaa tarpeeksi vaikeaan kieleen.

Ymmärrän hyvin näkökannan, jonka mukaan Itä-Suomessa opiskeltaisiin mielellään venäjää. Uskon toisaalta siihen, että ne, jotka sitä tosissaan haluavat oppia, oppivat sen joka tapauksessa. Ainakin minun kouluaikoina venäjän pystyi aloittamaan jo viidennellä luokalla, vaikka asuinkin alueella, jossa tuota kieltä ei tarvinnut. Kielenopetuksen valinnaisuus saattaisi johtaa ongelmaan, joka on jo nyt monissa kouluissa: harvinaisemmille kielille ei ole kysyntää, joten ryhmiä ei pystytä järjestämään. Olisi siis kaunis ajatus, että tuleva raksamies opettelee ala-asteella Italiaa, mutta en oikein usko siihen. Suurin osa kansasta tarvitsee loppujen lopuksi aika vähän muita kieliä kuin englantia. En suoraan sanottuna usko, että pakkoruotsia suurena ongelmana pitävät ovat niitä, jotka tähtäävät tulevaisuudessa EU-virkoihin.

Tästäkin pitkästä vuodatuksesta huolimatta kannatan muutosta kieltenopetukseen. Ihmettelen vain, miksi niin kovin moni on Suomessa niin fundamentalistinen tämän asian suhteen.

 

[erku]

Tällä palstalla vallitseva pienimuotoinen Haglund-huuma ei näytä koskettavan laaja-alaisemmin kansaa. IS:n kyselyssä kansalaiset antoivat arvosanoja ministereille ja Haglund on tulosten perusteella valtioneuvoston pohjasakkaa Stubbin, Rädyn, Grahn-Laasosen ja Räsäsen kanssa. Tämä viisikko sai yleisimmäksi arvosanaksi tylyn nelosen.

Tänään Calle oli vieraana Pressiklubissa. Muuten hän esiintyi ihan asiallisesti, mutta pakkoruotsi-kysymyksessä taas tuli esiin legendaarinen RKP-kiemurtelu. Miksei puhuta pakkomatematiikasta ja pakkoliikunnasta? Sen lisäksi päälle älyllisesti epärehellinen argumentti siitä, että kaikille lapsille pitää antaa mahdollisuus opiskella molempia kansalliskieliä. Aivan kuin pakkoruotsin poistaminen tarkoittaisi sitä, että ruotsin oppiminen pitäisi tehdä lapsille mahdottomaksi. Logiikka on täysin kestämätön.

 

[Walrus21]

Tällä palstalla vallitseva pienimuotoinen Haglund-huuma ei näytä koskettavan laaja-alaisemmin kansaa. IS:n kyselyssä kansalaiset antoivat arvosanoja ministereille ja Haglund on tulosten perusteella valtioneuvoston pohjasakkaa Stubbin, Rädyn, Grahn-Laasosen ja Räsäsen kanssa. Tämä viisikko sai yleisimmäksi arvosanaksi tylyn nelosen.

Tänään Calle oli vieraana Pressiklubissa. Muuten hän esiintyi ihan asiallisesti, mutta pakkoruotsi-kysymyksessä taas tuli esiin legendaarinen RKP-kiemurtelu. Miksei puhuta pakkomatematiikasta ja pakkoliikunnasta? Sen lisäksi päälle älyllisesti epärehellinen argumentti siitä, että kaikille lapsille pitää antaa mahdollisuus opiskella molempia kansalliskieliä. Aivan kuin pakkoruotsin poistaminen tarkoittaisi sitä, että ruotsin oppiminen pitäisi tehdä lapsille mahdottomaksi. Logiikka on täysin kestämätön.

Päätin sitten kuitenkin avata tuon iltiksen linkin, ja aikamoista analyysia sieltä paljastuikin. En antaisi tuolle hirveästi painoarvoa Haglundin suhteen.

Tuolla oikeudella viitataan varmaan siihen asiaan, jota itsekin aiemmin sivusin, eli kieltenopetuksen järjestämiseen. Mikäli kieltenopetus jakautuu useisiin kieliin, on etenkin pienissä kouluissa vaikeuksia järjestää kaikkia kursseja oppilaiden mieltymysten mukaan.

 

[Virveliä kainaloon]

Mäkin kävin tyhmentämässä itseäni tuolla I-S:n "gallupin" parissa. Näyttäisi olleen vesuri vasurissa, vaikkakin Vapaavuori kasin saikin. Haglundin arvosanan perustelut taisivat olla luokkaa "ei voinut huonompaa antaa". Kommenteissa oli tyyliin "ihan paska" ja "kyvytön ministeriksi." Sitten kuitenkin haikaillaan väyrysiä, pekkarisia ja juhantaloja ministereiksi. Miksi sellaiset ihmiset äänestävät, jotka eivät politiikasta muuta tiedä, kuin "vitun Räsäsen" ja Timo Soinin? Mm. Haglund haukuttu ihan sillä perusteella, koska RKP ja Ukraina-solmio. No, elämän kovaa on luvassa nykymenolla, kaipa se kansa tietää.