Aika suomenruotsalainen näkökulma. Itse olen korkeakoulutuksen saanut pakkoruotsista kitisijä, joka osaa muitakin kieliä kuin rallienglantia, ja pakkoruotsi herättää aina mehukkaita keskusteluja kaveripiirissä, joka on myös pääsääntöisesti korkeakoulutettua. Toki olemme niin tahdikkaita, ettemme vauhkoa asiasta kun joku suomenruotsalainen on läsnä - se olisi töykeää. Ja on maailmassa paljon tärkeämpääkin vauhkottavaa - yleensä ajankohtaiset asiat on päällimmäisenä. Pakkoruotsi on vain sellainen kestomenestyjä, joka tuntuu pulpahtavan pinnalle, kun ei ole muuta mietittävää. Ja on totta, ettei tuo pakkoruotsikeskustelu kaikkia kiinnosta, mutta niin se yleensä tuppaa olemaan vähän jokaisen asian kanssa. Toisia kiinnostaa enemmän ulkopolitiikka, toisia sisäpolitiikka, joitain ei kumpikaan.
Ja palatakseni väitteeseen "pakkoruotsista kitisee eniten ne, joiden kieli valikoimaan kuuluu hyvällä tuurilla suomen lisäksi rallienglanti" - niin miksi heitä sitten kiusataan pakkoruotsilla? Miksi he eivät saisi itse päättää miten he haluaisivat ne opintotunnit viikosta käyttää? Olet varmasti samaa mieltä, että se ainesosa kansasta unohtaa ruotsinkielen sen opittuaan, ja jäljelle jää vain asenne. Miksi tuhlaamme resursseja ja aikaa opettaaksemme heille jotain, mitä he eivät halua oppia? Onko meillä tässä taloustilanteessa, kun kansakunnan kilpailukykyä on pyrittävä lisäämään todellakin varaa tähän? Kyllä ruotsinkielen oppii myöhemmälläkin iällä, jos motivaatiota ja tarvetta löytyy.
Mainitset tuossa myös, että ruotsinkieli on osa yleissivistystä. Tässä olen osittain samaa mieltä kanssasi. Pääkaupunkiseudulla ja länsirannikolla se on osa yleissivistystä, koska täällä elää paljon ruotsinkielisiä ja se kieli elää keskuudessamme näillä alueilla. Mutta esimerkiksi itä-suomessa se on yhtä yleissivistävää kuin saamenkieli. Venäjän kieltä kuuluu katukuvassa enemmän kuin ruotsin kieltä, siksi se on niillä alueilla yleissivistävämpi kieli. On mielestäni vanhempien vastuulla auttaa lastaan valitsemaan opintoja ja kieliä, jotka häntä todennäköisimmin hyödyttävät. Ruotsinkielen taitamisesta on hyötyä tietyillä alueilla, tai tiettyille aloille tähdätessä. Vanhempien tehtävä on kertoa se lapselle.