Flames pelaa tällä hetkellä ehkäpä kauden parasta kiekkoa. Sharks poistui jälleen tappio niskassa Flamesia vastaan, kun tällä kertaa loppulukemat olivat 3-1. Sharksin kunnon maalipaikat oli oikeastaan laskettavissa yhden käden sormilla, niin kurinalaisesti Flames kykeni puolustamaan omaa maaliaan. Sharksin tähdet a la Thornton-Pavelski-Couture-Marleau jne. pystyttiin pimentämään oikeastaan täysin, ja oikeastaan Sharksin parhaimmistoksi sanoisin nuo pari nimettömämpää kaveria, mm. Nieto ja miksei myös Scott siihen nähden, miten kädetön pelaaja on kyseessä. Flames onnistui turhauttamaan mm. Pavelskin ja Hertlin turhiin jäähyihin, ja Thorntonkin oli ihan kassalla ajoittain Backlundin loistavan kahden suunnan pelaamisen ansiosta. Välillä Big Joe keskittyi tökkimään Backlundia, jonka hermokontrolli oli kuitenkin sitä, mitä piti, ja ruotsalainen keskittyi vain pelaamiseen.
Eka erä oli todella tarkkaa ja aika hidastempoista. Sharks tuli suht kovaa alkuun, ja Giordano saikin heti alkajaisiksi jäähyn, mutta sen jälkeen Flames otti peliä komentoonsa, vaikkei vielä ensimmäisessä erässä hirveämmin paikkoja tullut kumpaankaan päähän. Russellin päätin ottaa erityistarkkailuun pelin alussa, kun siellä esiteltiin miehen tilastoja: 1. blokkitilastossa, mutta 0 maalia 66 laukauksesta. Itse olen aina nähnyt Russellin sellaisena never give up -kahden suunnan puolustajana, joten sikäli blokkitilaston kärkipaikka ei ole yllättänyt, mutta nolla maalia kylläkin. No, toisen erän ja koko pelin ensimmäisestä maalista vastasi sitten juuri Russell, vihdoin ja viimein. Aloitus oli oikealta puolelta hyökkäyssiniseltä, josta Byron pinkoi tutulla nopeudellaan kiekkoon, ja antoi Russellille taakseen vetopaikan, josta Russell takoi pyörivään kiekkoon, 1-0. Russellilta aivan helvetin loistava peli kokonaisuudessaan. Ei hävinnyt varmaan yhtäkään kaksinkamppailua, voittaen mm. Thorntonin yhdessä taistelussa, ja blokkejakin tuli kolme. Oma *** olisi kyllä mennyt Russellille, sillä vaikka kolme tähteä napannut Hiller torjui jälleen hyvin, ei hänellä ollut hirveästi pahoja paikkoja siellä maalilla, mitään tietenkään ottamatta pois sveitsiläisen esityksestä.
Toinen Flamesin maali oli ykkösylivoiman käsialaa, kun pelin alun pimennossa ollut Gaudreau näytti, miten tuon kaltaiset kiekolliset selvänäkijät voivat astua esille koska vaan. Monahanilta syöttö haltuun, kiekko hyökkäysalueelle ja laidasta maalin kierto, josta loistosyöttö Hudlerin lapaan, ja tämä vetää kiekon Sharks-pakin kautta maaliin. Hetken päästä tästä Gaudreau näytti jälleen käsiään, kun hän sai jo Stalockin jäädytettyä, mutta pienestä kulmasta viimeistely tyhjiin ei onnistunut, vaan lievästi etukulmasta ohi. Sinettinä toiselle erälle saatiin vielä 3-0 -maali, kun Colborne tarjosi hyvin rystyllä Raymondille, joka latasi komean one-timerin riman kautta poikittaisliikkeeseen pakotetun Stalockin ohi. Toinen erä oli aika selvästi Flamesin heiniä, vaikka Hillerillä taisi yksi tai kaksi torjuntaa olla Stalockia enemmän.
Kolmas erä oli sitten aika safetyä Flamesin osalta, ja Sharks sai enemmän hyökkäysalueaikaa, vaikkakin huippupaikat jäivät tässäkin erässä tuota maalia lukuunottamatta ilmaantumatta. Scott kavensi 3-1:een, kun Sharks-pelaajan syöttö kimposi onnekkaasti Diazin mailasta suoraan Scottille, ja tästä oli helppo viimeistellä. Erän vaarallisin paikka taisi siunaantua Backlundille, joka pääsi puolen välin tuntumassa läpi, mutta Stalock otti hyvin kiinni. Loppukiriä ei siis Sharks oikein saanut aikaiseksi, kun ilman maalivahtia pelattaessa kiekko oli yhtä usein vierailijan, kuin kotijoukkueen päässä.
Nämä kaksi viime peliä ovat nostattaneet varmasti kaikkien Flames-fanien, niin minunkin, uskoa siitä, että playoffeihin voidaan hyvinkin päästä. Kurinalaisempaa joukkuetta saa hakemalla hakea, josta kertoo esimerkiksi se, että Flames on vähiten jäähyjä NHL:ssä ottanut jengi. Blokkitilastossakin taidetaan olla kakkosena ihan Habsin tuntumassa, ja mielestäni nämä kaksi tilastoa ovat ne, mitkä selittävät parhaiten Flamesin tämän kauden odotettua parempaa menestystä. Pakko vielä tämän kappaleen loppuun hypettää Giordanoa. Aivan käsittämättömän loistava johtaja. Viime yönä jäi ilman tehoja, mutta omassa päässä hän oli aivan loistava. En muista ikinä nähneeni Flamesissa yhtä hyvää puolustajaa. Kokeneemmat Flames-fanitkin joutuvat varmaan katsomaan jonnekin Al MaCinnisin ajoille saakka, sillä hetkeen ei tällaista liideriä ole Flames-alakerrassa ollut.
Sarjataulukossahan Flames on tällä hetkellä viidentenä(!). Toki siellä on Canucksilla kolme peliä vähemmän, mutta kyllähän tuo aika makialta näyttää tällä hetkellä. Tässä vielä alla sarjataulukko sen perusteella, että kuinka monta pistettä peliä kohti kukin jengi on saanut kasaan (suluissa PPG):
1. Nashville Predators (1,44)
2. Anaheim Ducks (1,41)
3. St. Louis Blues (1,40)
4. Chicago Blackhawks (1,25)
5. Vancouver Canucks (1,20)
6. Calgary Flames (1,17)
7. San Jose Sharks (1,17)
8. Winnipeg Jets (1,15)
-----------------------------------------
9. Minnesota Wild (1,08)
10. Dallas Stars (1,08)
11. Los Angeles Kings (1,08)
12. Colorado Avalanche (1,08)
13. Arizona Coyotes (0,86)
14. Edmonton Oilers (0,71)
1. Montreal Canadiens (1,34)
2. Detroit Red Wings (1,34)
3. Tampa Bay Lightning (1,33)
4. New York Rangers (1,31)
5. New York Islanders (1,30)
6. Pittsburgh Penguins (1,29)
7. Washington Capitals (1,22)
8. Boston Bruins (1,20)
-----------------------------------------
9. Florida Panthers (1,10)
10. Philadelphia Flyers (1,00)
11. Ottawa Senators (1,00)
12. New Jersey Devils (0,96)
13. Toronto Maple Leafs (0,92)
14. Columbus Blue Jackets (0,92)
15. Carolina Hurricanes (0,82)
16. Buffalo Sabres (0,65)
Periaatteessa siis tuossa on ihan kiva, miltei kymmenyksen PPG-ero ensimmäiseen playoff-viivan alapuolella olevaan jengiin, mutta kuten esimerkiksi Jetsiä (5 matsin tappioputki) katsoo, niin äkkiä nuo tilanteet muuttuu. Pe-la -yönä sitten Pensiä vastaan. Paha peli, nyt kun Malkin on siellä tervehtynyt myös kuntoon.
E: Eikö sitä Bouman taklausta löydy nyt mistään? Oli meinaan komea pommi Lancelta.
E2:
http://video.flames.nhl.com/videocenter/console?id=743698 Tuossa miehen haastattelu, jossa näkyy myös tuo yksi miehen viime yön seitsemästä niitistä.