Kiitoksia tsemistä edellä kirjoittaneille muiden jengien faneille!
Pelin alussa ruudun takana jännitys oli ihan tapissa. Miten nuori Flamesin nippu pystyy tällaisessa isossa pelissä pelaamaan hallitsevaa mestaria vastaan? No, kun kiekko tippui jäähän, niin Flames otti pelin välittömästi komentoonsa, ja loi hyviä paikkoja. Ykkösketju oli aivan tikissä, ja melkeinpä joka vaihdossa syntyi maalipaikkoja. Gaudreau sitten aloitti loppujen lopuksi maalinteon, kun ensin hän tarjosi Hudlerille loistopaikan, ja jälkitilanteesta kiekko juuri ja juuri viivan yli Quickin käden kautta. Seuraavassa ykkösketjun vaihdossa oli sitten Hudlerin vuoro, kun kentällä vielä ollut Raymond teki hienon alustuksen, ja Hudlerilta aivan hirvittävä lämäri vasemman tolpan kautta sisään. Quick oli varmaan 4m vastassa maalilta, mutta ei riittänyt. Fiilikset oli ihan katossa tämän jälkeen Scotiabank Saddledomessa, ja etenkin Gaudreau sai siitä vaan lisää intoa, ja pyöritti peliä ihan jäätävällä tavalla. Yleisö huusikin "Johnny"-huutoja tuon myötä, aivan ansaitusti. Gaudreausta pitää sanoa se, että mikäli joku mieltää hänet puhtaasti hyökkäyspään kiekolliseksi pelaajaksi, niin tämä ei ole koko totuus. Pelaa upeaa mailapeliä omassa päässä, hankkii katkoja, ja kun peliäly on parasta koko organisaation historiassa, niin ongelmia ei juuri tule. Noilla raameilla ei luonnollisestikaan mitään kaksinkamppailuja fyysisesti voiteta, mutta jätkällä on iso sydän ja tahto myös omassa päädyssä. Tämän takia myös hän löytyi kentältä aikana, jolloin Kings jahtasi tasoitusta ilman maalivahtia. Gaudreaun todella fiksu pysäytys + syöttö Monahanille omalla sinisellä oli avainjuttu sille, että se viimeinen naula saatiin lyödyksi arkkuun. Ensimmäisessä erässä Gaudreaun peli oli tosiaan aivan käsittämätöntä, ja toisessakin erässä hän loi pirusti paikkoja. En muista vastaavaa dominointia nähneeni ainakaan Flamesin peleissä, vieläpä näin tärkeässä pelissä. Maalipaikkoja syntyi liukuhihnalta, milloin sen takia, että mies tanssi kiekon kanssa pakeista ohi, ja milloin sen takia, kun tarjosi loistavia passeja ketjukavereilleen. Jos Gaudreau ei Calderia putsaa, niin on se kumma. Käsittämättömän tyylikäs pelaaja, ja vaikka tiedostan mm. Forsbergin, Ekbladin ja etenkin Stonen hyvät kaudet (tykkään helvetisti etenkin Stonen otteista, loistava äijä), niin Gaudreaun vaikutus Flamesille on ollut niin järkyttävä, että värilasieni takaa en näe Calderin voittajaksi muuta vaihtoehtoa kuin Johnny Hockey.
Toiseen erään peli sitten tasoittui, ja Kings hallitsi kiekkoa enemmän, saaden myös laukauksia enemmän Flames-maalille. Tästäkin huolimatta Flames sai nähdäkseni erän vaarallisimmat paikat, vaikkakin loppupeleissä erässä ei kauhean montaa huippupaikkaa syntynyt. Kolmannen erän alussa sitten Kings vyöryi vähän kovempaa vielä päälle, ja lopulta sieltä tuli myös se Nolanin kavennus. Näin syke oli jälleen täällä päässä ihan helvetin korkealla, ja jännätä sai kyllä etenkin viimeisen vitosen aikana rajusti. Flames pystyi kuitenkin fiksuun pelaamiseen, vaikka Kings sai yhden hyvän tontin Doughtylle, mutta Hillerin hieno patjatorjunta pelasti tuon tilanteen. Loppuhetkien vastuuta eniten kantoivat ykkösketju, sekä nelonen Ferland-Stajan-Jones, jotka olivat myös mielestäni Flamesin parhaat ketjut viime yönä. Pakeista sitten kuormitettiin tietenkin kolmikkoa Russell-Wideman-Brodie, joka pystyi korkeatasoiseen suoritukseen koko 60 min jälleen kerran isolla vastuulla. Potter pelasi koko pelissä alle 3min, ja kolmannessa erässä Hartley ei miestä uskaltanut kentälle laittaa. Doughty pelasi vastustajan puolelta lähes puoli tuntia, viimeinen erä yli 11min. Doughty ei mielestäni kuitenkaan tukenut kauhean vahvasti hyökkäyksiä, vaan esimerkiksi Alec Martinez oli Kingsiltä Doughtyä näkyvämpi pakki pirteällä pelaamisellaan. Sekään ei lopulta Kingsiä pelastanut, kun Hudler löi kiekon tyhjiin noin minuutti ennen loppua sen jälkeen, kun Gaudreau ja Monahan pelasivat kiekon hyvin väljemmille vesille.
Erillismaininnan ansaitsee myös Michael Ferland, joka taisi pelata NHL-uransa isoimmat minuutit, ja mihin paikkaan. Loistavaa duunia, ihan helvetin loistavaa. Yllättävän usein nelonen sai luotua Kings-päähän maalipaikkoja, ja Ferland pystyi luonnollisesti myös fyysiseen peliin. Yleisö syttyi jäätäviin GFG-huutoihin mm. sen jälkeen, kun Ferland kolasi Nolanin pystyyn keskialueella heti Nolanin kavennusmaalin jälkeisessä vaihdossa. Tahtotila oli kotijoukkueella kovempi, ja näin ollen Flamesista muotoutui NHL:n "kingslayer", ja samalla myös Jets pelattiin pudotuspeleihin. Upea huipennus runkosarjalle, ja nyt playoffit ovat tosiaan pelkkää plussaa, vaikka totta kai kaikkia pelejä lähdetään edelleen voittamaan!
Jets-peli huomenna on suht merkityksetön, ellei sitten Oilers voita Canucksia, jolloin Flamesilla olisi saumat kotietuun voitolla Jetsistä. Flames tulee kuitenkin kaiken järjen mukaan lepuuttamaan tiettyjä ukkoja, joka on ehdottomasti hyvä vaihtoehto. Kuten jo toisaalla sanoin, niin aikamoinen ystävyysottelu kaiketi tulossa huomenna, kun Flames varmisti omalla voitollaan myös Jetsin playoffeihin pääsyn. Täten kaikki ennakkokaavailut verisestä taistelusta muuttuivat päälaelleen, joten todella hauska nähdä, millaista menoa huomenna nähdään. Flamesilta uskoisin, että ainakin nuo scratch-ukot aka Wotherspoon, Shore sekä Bennett pelaavat, ja lepuutusta sitten niille, jotka sitä eniten kaipaavat (veikataan Wideman-Hudler-Backlund). Hudler on ainakin vahva uskomus lepuutuksen suhteen. Viime yönä pitkälle päälle 20 min peliaika, jäätävä peli ja miestä hakattiin kuin sikaa läpi pelin välillä varsin likaisillakin otteilla. Nyt on mies leponsa ansainnut. Ortiokin saattaa hyvinkin pelata, jos nyt vaan on siinä kunnossa, että on Hilleriä järkevämpi vaihtoehto. Peluutus saa olla aika tasainen, turha lyödä Brodielle ja Russellille kauheasti päälle 20 minuuttia.
Ei muuta kuin playoffeja kohti! Bouma saattaa olla pidempäänkin sivussa selostajien mukaan, vaikkei mitään virallista olekaan tullut. Se on kyllä sääli, sillä vaikkei Bouma mikään tähtipelaaja olekaan, on siinä kyllä sellainen asenne- ja peittopelaaja av:lle ja johtoasemapelaamiseen, että alta pois. Tällä hetkellä siis sairastuvalla ovat Rämö, Smid, Giordano, Diaz, Bouma sekä Byron. Diaz on nimetön ukko, mutta kipeästi toivon hänen palaavan vielä playoffeissa, koska on kuitenkin selvästi parempi kuin Potter. Wotherspoon saanee tosiaan huomenna sen sisäänajopelinsä, ja miestä voisi kyllä Potterin sijaan kokeilla myös Canucks-sarjassa, jos tuo Diaz ei tuolta palaa.
Pelin alussa ruudun takana jännitys oli ihan tapissa. Miten nuori Flamesin nippu pystyy tällaisessa isossa pelissä pelaamaan hallitsevaa mestaria vastaan? No, kun kiekko tippui jäähän, niin Flames otti pelin välittömästi komentoonsa, ja loi hyviä paikkoja. Ykkösketju oli aivan tikissä, ja melkeinpä joka vaihdossa syntyi maalipaikkoja. Gaudreau sitten aloitti loppujen lopuksi maalinteon, kun ensin hän tarjosi Hudlerille loistopaikan, ja jälkitilanteesta kiekko juuri ja juuri viivan yli Quickin käden kautta. Seuraavassa ykkösketjun vaihdossa oli sitten Hudlerin vuoro, kun kentällä vielä ollut Raymond teki hienon alustuksen, ja Hudlerilta aivan hirvittävä lämäri vasemman tolpan kautta sisään. Quick oli varmaan 4m vastassa maalilta, mutta ei riittänyt. Fiilikset oli ihan katossa tämän jälkeen Scotiabank Saddledomessa, ja etenkin Gaudreau sai siitä vaan lisää intoa, ja pyöritti peliä ihan jäätävällä tavalla. Yleisö huusikin "Johnny"-huutoja tuon myötä, aivan ansaitusti. Gaudreausta pitää sanoa se, että mikäli joku mieltää hänet puhtaasti hyökkäyspään kiekolliseksi pelaajaksi, niin tämä ei ole koko totuus. Pelaa upeaa mailapeliä omassa päässä, hankkii katkoja, ja kun peliäly on parasta koko organisaation historiassa, niin ongelmia ei juuri tule. Noilla raameilla ei luonnollisestikaan mitään kaksinkamppailuja fyysisesti voiteta, mutta jätkällä on iso sydän ja tahto myös omassa päädyssä. Tämän takia myös hän löytyi kentältä aikana, jolloin Kings jahtasi tasoitusta ilman maalivahtia. Gaudreaun todella fiksu pysäytys + syöttö Monahanille omalla sinisellä oli avainjuttu sille, että se viimeinen naula saatiin lyödyksi arkkuun. Ensimmäisessä erässä Gaudreaun peli oli tosiaan aivan käsittämätöntä, ja toisessakin erässä hän loi pirusti paikkoja. En muista vastaavaa dominointia nähneeni ainakaan Flamesin peleissä, vieläpä näin tärkeässä pelissä. Maalipaikkoja syntyi liukuhihnalta, milloin sen takia, että mies tanssi kiekon kanssa pakeista ohi, ja milloin sen takia, kun tarjosi loistavia passeja ketjukavereilleen. Jos Gaudreau ei Calderia putsaa, niin on se kumma. Käsittämättömän tyylikäs pelaaja, ja vaikka tiedostan mm. Forsbergin, Ekbladin ja etenkin Stonen hyvät kaudet (tykkään helvetisti etenkin Stonen otteista, loistava äijä), niin Gaudreaun vaikutus Flamesille on ollut niin järkyttävä, että värilasieni takaa en näe Calderin voittajaksi muuta vaihtoehtoa kuin Johnny Hockey.
Toiseen erään peli sitten tasoittui, ja Kings hallitsi kiekkoa enemmän, saaden myös laukauksia enemmän Flames-maalille. Tästäkin huolimatta Flames sai nähdäkseni erän vaarallisimmat paikat, vaikkakin loppupeleissä erässä ei kauhean montaa huippupaikkaa syntynyt. Kolmannen erän alussa sitten Kings vyöryi vähän kovempaa vielä päälle, ja lopulta sieltä tuli myös se Nolanin kavennus. Näin syke oli jälleen täällä päässä ihan helvetin korkealla, ja jännätä sai kyllä etenkin viimeisen vitosen aikana rajusti. Flames pystyi kuitenkin fiksuun pelaamiseen, vaikka Kings sai yhden hyvän tontin Doughtylle, mutta Hillerin hieno patjatorjunta pelasti tuon tilanteen. Loppuhetkien vastuuta eniten kantoivat ykkösketju, sekä nelonen Ferland-Stajan-Jones, jotka olivat myös mielestäni Flamesin parhaat ketjut viime yönä. Pakeista sitten kuormitettiin tietenkin kolmikkoa Russell-Wideman-Brodie, joka pystyi korkeatasoiseen suoritukseen koko 60 min jälleen kerran isolla vastuulla. Potter pelasi koko pelissä alle 3min, ja kolmannessa erässä Hartley ei miestä uskaltanut kentälle laittaa. Doughty pelasi vastustajan puolelta lähes puoli tuntia, viimeinen erä yli 11min. Doughty ei mielestäni kuitenkaan tukenut kauhean vahvasti hyökkäyksiä, vaan esimerkiksi Alec Martinez oli Kingsiltä Doughtyä näkyvämpi pakki pirteällä pelaamisellaan. Sekään ei lopulta Kingsiä pelastanut, kun Hudler löi kiekon tyhjiin noin minuutti ennen loppua sen jälkeen, kun Gaudreau ja Monahan pelasivat kiekon hyvin väljemmille vesille.
Erillismaininnan ansaitsee myös Michael Ferland, joka taisi pelata NHL-uransa isoimmat minuutit, ja mihin paikkaan. Loistavaa duunia, ihan helvetin loistavaa. Yllättävän usein nelonen sai luotua Kings-päähän maalipaikkoja, ja Ferland pystyi luonnollisesti myös fyysiseen peliin. Yleisö syttyi jäätäviin GFG-huutoihin mm. sen jälkeen, kun Ferland kolasi Nolanin pystyyn keskialueella heti Nolanin kavennusmaalin jälkeisessä vaihdossa. Tahtotila oli kotijoukkueella kovempi, ja näin ollen Flamesista muotoutui NHL:n "kingslayer", ja samalla myös Jets pelattiin pudotuspeleihin. Upea huipennus runkosarjalle, ja nyt playoffit ovat tosiaan pelkkää plussaa, vaikka totta kai kaikkia pelejä lähdetään edelleen voittamaan!
Jets-peli huomenna on suht merkityksetön, ellei sitten Oilers voita Canucksia, jolloin Flamesilla olisi saumat kotietuun voitolla Jetsistä. Flames tulee kuitenkin kaiken järjen mukaan lepuuttamaan tiettyjä ukkoja, joka on ehdottomasti hyvä vaihtoehto. Kuten jo toisaalla sanoin, niin aikamoinen ystävyysottelu kaiketi tulossa huomenna, kun Flames varmisti omalla voitollaan myös Jetsin playoffeihin pääsyn. Täten kaikki ennakkokaavailut verisestä taistelusta muuttuivat päälaelleen, joten todella hauska nähdä, millaista menoa huomenna nähdään. Flamesilta uskoisin, että ainakin nuo scratch-ukot aka Wotherspoon, Shore sekä Bennett pelaavat, ja lepuutusta sitten niille, jotka sitä eniten kaipaavat (veikataan Wideman-Hudler-Backlund). Hudler on ainakin vahva uskomus lepuutuksen suhteen. Viime yönä pitkälle päälle 20 min peliaika, jäätävä peli ja miestä hakattiin kuin sikaa läpi pelin välillä varsin likaisillakin otteilla. Nyt on mies leponsa ansainnut. Ortiokin saattaa hyvinkin pelata, jos nyt vaan on siinä kunnossa, että on Hilleriä järkevämpi vaihtoehto. Peluutus saa olla aika tasainen, turha lyödä Brodielle ja Russellille kauheasti päälle 20 minuuttia.
Ei muuta kuin playoffeja kohti! Bouma saattaa olla pidempäänkin sivussa selostajien mukaan, vaikkei mitään virallista olekaan tullut. Se on kyllä sääli, sillä vaikkei Bouma mikään tähtipelaaja olekaan, on siinä kyllä sellainen asenne- ja peittopelaaja av:lle ja johtoasemapelaamiseen, että alta pois. Tällä hetkellä siis sairastuvalla ovat Rämö, Smid, Giordano, Diaz, Bouma sekä Byron. Diaz on nimetön ukko, mutta kipeästi toivon hänen palaavan vielä playoffeissa, koska on kuitenkin selvästi parempi kuin Potter. Wotherspoon saanee tosiaan huomenna sen sisäänajopelinsä, ja miestä voisi kyllä Potterin sijaan kokeilla myös Canucks-sarjassa, jos tuo Diaz ei tuolta palaa.