Peli voisi parantua jos olisi joku järkevä puolustus systeemi. Mm. Phoenix pärjää hyvin puolustusvoittoisella tavalla. Pelaajat näyttävät vieläkin olevan epätietoisia. Tosiaan kun ei liikaa ole hyökkäyksessä lahjakkuutta niin puolustusvoittoinen tapa voisi olla parempi. Ei Kipperkään mikään maaginen ollut, mutta jokunen maali olisi ollut otettavissa.
Siis mikä tämä Flamesin "systeemi" sitten on, ellei sitä kutsu puolustusvoittoiseksi systeemiksi? Tässähän ei keskitytä mihinkään muuhun, kuin oman pään varjelemiseen ja kiekonriistojen jälkeen vastaiskuilla hyökkäämiseen. Ongelma on, ettei tällainen jääkiekon pelaaminen riitä alkuunkaan tässä liigassa, nykyaikana. Vancouverin kaltaiset jengit tekevät juuri tällaista jälkeä Flamesia vastaan, ja Flamesin pelaajat ja hyökkäykset näyttävät täysin avuttomilta kiekkoa hienosti liikuttavien vastustajien keskellä.
Puolustaa pitää, ehdottomasti, ja Flames jopa toisinaan osaa puolustaa tiiviisti, esim viime perjantaina Philadelphiassa. Useimmiten kuitenkin käy niin kuin viime yönä, tai viime lauantaina Pittsburghissa. Joukkue on täysin helisemässä kun vastustaja vyöryttää organisoituja hyökkäyksiä ja liikuttaa kiekkoa tehokkaasti. Jonkin aikaa saatetaan roikkua mukana (tästä taas esimerkki viime yöltä, kahden erän jälkeen 2-3), mutta yleensä voitosta ollaan kuitenkin todella kaukana. Puolustaminen pelkästään ei riitä. Myös hyökätä pitää laadukkaasti, ja kiekkoa pitää pystyä hallitsemaan. Hyvästä puolustussysteemistä ja hyvästä hyökkäyssysteemistä syntyy kokonaisuus joka toimii. Flamesilla sellaista ei ole.
Brent Sutter ei saa tätä joukkuetta menestymään tuolla systeemillä. Materiaali on rajallinen etenkin hyökkääjien suhteen, koska taitoa ei ole juuri nimeksikään. Joukkue on ts. rakennettu väärin, koska sitä valmennetaan väärin. Joukkueenjohto on hommannut joukkueeseen pelaajia, jonka luulevat osaavan pelata valmentajan haluamaa peliä. Joku erilaisempaa jääkiekkoa peluuttava valmentaja voisi saada joukkueen paremmin voittamaan, mutta suurta menestystä ei silloinkaan olisi luvassa, koska hyökkääjistö on täynnä "kovuutta", eli kouhkaamista vailla taitoa tai pelikäsitystä.
Tempura sen sanoi, karmea katsoa Flamesin peliä, kannattajana. Viime yönä oltiin numerollisesti pelissä mukana kaksi erää. Todellisuudessa Canucks hallitsi tapahtumia melko selkeästi, ja pelin ratkaisu ei yllättänyt. Ylivoima oli ihan kauheaa koko pelin, kenelläkään ei tunnu olevan hajuakaan miten kiekkoa tuodaan ylös, kuka pelaa missäkin, ja millaisia ratkaisuja haetaan. Sitten, kolmannen erän alussa, kun Iginla näytti luovan joukkueelle tekopaikan, supertähtipakki-Bouwmeesterin johdolla pakit innostuivat MOLEMMAT ryntäämään ylös, seurauksena 2vs0 hyökkäys ja hyvää yötä.
Jokinen haahuilee aivan muissa maailmoissa jo ties kuinka monetta peliä putkeen. Mitä miehelle on tapahtunut? Onko hän kadottanut tehonsa, itseluottamuksensa, kaiken, aivan vahingossa? Vai olisiko kenties Brent Sutterin systeemeillä ja sekamelskalla edes jotain tekemistä asian kanssa. Aivan varmasti on. Viimeisin neronleimaus on tämä Jokisen siirtäminen laituriksi. "Euro line" Hagman-Backlund-Jokinen, hohhoijaa.
Kostopoulos tuntuisi olevan hyvä 3-4 kenttätason pelaaja. Osaa runnoa voimalla itseään laidoista läpi hyvin. Ei tunnu yrittävän mitään mitä ei osaa.
Näinhän se on. Hienoa hienoa. Ei vaan ihan hirveästi jaksa sytyttää. Vastaavia kavereita löytyisi omasta takaa noin puoli joukkueellista, Abbotsdorfissa toiset puoli.
Babchuk ei lisäksi ole ainakaan parempi versio ollut Whitesta, ei edes lähelle. Toivottavasti Giordanon kasvovamma ei ollut vakava.