No jos yhtään lohduttaa, niin tuossa uudessa Seatissa asiat eivät ole muuttuneet tippaakaan parempaan suuntaan. Ensimmäinen räntärätti kun putoaa taivaalta, niin kojetaulu muuttuu joulukuuseksi. Tuossa esim. etututka on päätetty sijoittaa rekisterikilven alle. Etukamera (mm. liikennemerkkejä yms. varten) on siinä peilin ”jalassa” kuten vissiin kaikissa muissakin, jota tuulilasinlämmitin ei saa pidettyä auki, joten sekin putoaa nopeasti pois pelistä.
Superb menee nätissä moottoritieajossa alle seiskankin tuolla kombolla, mutta vauhdin noustessa yli 120:n, niin alkaa soppakin maistua. Kaupungissa imu onkin jo melkoinen, kun neljä vetävää pyörää raahaa painavaa runkoa. Omani oli viistoperä, joka vielä tuo siihen konttiin oman lisänsä ja helpottaa lastaamista. Pari syytä oli vaihtamiselle: jännitti vähän että milloin tuo reilusti yli 200tkm rullattu perä alkaa ääntää (jonkinlainen tyyppivika), ja toisaalta kun kilometrejä tuli nieltyä reilut 40000 vuodessa, niin alkoi vähän tuntua jo kukkarossakin. Mutta kerrassaan ihana auto, etenkin maltillisesti madallettuna ja hieman piristettynä. Jotain aivan muuta kuin tuo PHEV Seat.