Perjantaina aamusta olin lähtemässä linja-autolla pysäkiltä, katsoin peilistä, että takaa tuleva auto on selvästi takana, vippasin vilkun päälle, käänsin rattia ja lähdin valumaan, niin se saatanan tomppeli lähti kiihdyttämään vauhtia. Eihän tuossa meikäläinen voinut muuta kuin jarruttaa ja päästää menemään, kun vastaantulijoitakin oli.
Mielessäni kirosin siinä, mutta eihän tuo vielä siihen loppunut vaan tomppeli alkoi vilkuttelemaan siinä edellä jarruvalojaan ja lopulta pysähtyi siihen eteeni. Ei sitten pienintäkään hajua mikä oli tomppelin mielessä, mutta pakko sanoa, että ihan ohikiitävän ajan verran mieleni teki rysäyttää siitä se kottero kunnolla ryttyyn. No, tyydyin pitkään rauhalliseen tööttiin - joka kieltämättä oli turhaa provosoitumista sekin ja kovasti hävettää - ja sitten se saatana siitä lähti renkaat vinkuen.
Koko viikonlopun asia vaivannut ja jos nyt ko. tomppeli lukee tämän, niin olisin kovin halukas kuulemaan mikä mieltäsi vaivaa. Omasta puolestani voin kertoa, että sinun ei olisi tarvinut kuin vähän höllätä kaasua ja olisin livahtanut siitä pysäkiltä ja siirtynyt edestäsi pois n.100 metrin päästä olevalle seuraavalle pysäkille ja olisit päässyt ilmeisen kiireisille asioillesi.
Manööverisi ei millään muotoa edistänyt kenenkään etenemistä ja kun vielä otetaan huomioon tapahtuma-alue, jossa mm. 30km/h nopeusrajoitus, hyvin pimeä ja sateinen keli sekä alueella liikkuvat runsaat määrät pieniä koululaisia, niin pidän touhuasi ihan käsittämättömän kusipäisenä.
Koko ajanhan vastaavaa tapahtuu, mutta tuota edessä jarruttelua ja pysähtymistä onneksi hyvin harvoin. Se on ihan jumalattoman vaarallista ihan kaikille. Tiedän kyllä senkin, että linja-autonkuljettajatkin osaavat perseillä niissä pysäkiltä lähdöissä, varmasti on käynyt vahingossa joskus itsellenikin.
Onneksi on pekkasviikko enkä aio murehtiä tätä surkeaa liikennekohtaamista tätä palsta-avautumista enempää. Kiitos, kun kuuntelitte.