Tulj mieleen:
Yliopistolla tehdään TUTKImusta. Se, jos joku kuvailee omia tuntemuksiaan vaikkapa Jatkoajan keskustelujen pohjalta, että miltä tuntuu kun on lukenut ketjua X, niin ei ole tutkimusta, mutta periaatteessa siitäkin tutkimuksen voi saada. Pitää vain löytää jonkinlainen tulkintakehikko. Muttei siitä gradua saa, sanoisin. Tai ehkä. Olisi kiva nähdä sellainen gradu, missä tekijä on koekaniinina.
Tuskin noita Vesalan sanoituksia / lyriikoita tutkitaan tuosta vain, pohjana on joku metodi. Nyt sitä TUTKImussuunnitelmaa kehiin. Linkki?
Täytyy tosin sanoa, että Turun Historianjavetevömassalaitoksella tutkitaan ja hutkitaan vähän höpöjäkin, ei sillä. Tämä omana mielipiteenäni. Muistan liiankin hyvin seminaarini...
On aika kapea tiedekäsitys, jos se on vain sitä kvantitaavista yksi plus yhtä. Pitää ja voi päästä syvemmälle, tosin se on hankalampaa, eivät humanistiset tieteet ole matemaattisia eivätkä insinööritieteitä, joissa enemmän voidaan laskea (niiden vaikeus on vähän muualla sitten). On tehtävä tulkintoja, rohkeitakin, siten tiede ns. edistyy.