Asia, joka ”avautui” minulle

[Iker]

Minulle avautui n. minuutti sitten Tanskan ja Ruotsin urheilukulttuurien aivan huikea ero meijän Suomen maahran. Mielenkiintoni heräsi jostain toisesta ketjusta täällä, kerkesin sen jo unohtamaan, mutta siellä joku kertoi Tanskan futisliigan keräävän peleihin keskim. 8500 - 9000 ihmistä, mikä on aivan uskomattoman hieno lukema. Ostos-tv:tä lainaten: "eikä tässä vielä kaikki!".

Ja Norjassa ollaan myös hyvin liikkeellä, Rosenborgin ja Brannin kaltaiset jengit pelaavat vuodesta toiseen kotiottelunsa sellaisella 15 000 katsojan keskiarvolla.

Samoissa lukemissa Tanskassa menee FC Kööpenhamina, vielä jokunen kausi sitten keskiarvo Parkenilla oli joku 23 000, siitä hiljalleen kausittain alaspäin 19 000, 17000 ja nyt pari edelliskautta n. 15 000. Arkkivihollinen Bröndby veti jokunen vuosi sitten yli 15 000 katsojan keskiarvolla, heikko viime aikojen menestys lienee purrut kun ovat pudonneet jo alle 10 000 lukemiin.

Pohjoismaiden ykkönen lienee uuden stadioninsa ansiosta AIK, jolla tämän kauden keskiarvo on yli 22 000.

Noita lukemia kun on tullut ennenkin seurattua, on huomionarvoista että kaikilla mainitsemillani seuroilla tai ainakin noiden Tanskan ja Norjan isojen osalta tuo keskiarvo on tullut aikalailla samanlaista tahtia alaspäin sieltä n. viiden vuoden takaisista huippulukemista tähän nykyiseen useita tuhansia pienempään keskiarvoon. Rosenborg ja Brann vetivät ennen jotain 18 000 tai 16 000 keskiarvoja, nyt ovat siellä 13 000 ja 11 000 tuntumassa. Tanskassa kuten jo mainitsin, FCK veti parhaimmillaan muutamia vuosia sitten keskiarvokseen 23 000 ja Bröndby 16 000, nyt lukemat ovat 15 000 ja alle 10 000.

Liekö talouskriisi vaikuttanut, kansalla on vähemmän fyrkkaa laittaa futisviihteeseen ja tietenkin seuroilla kenties vähemmän irtohiluja laittaa ns. huippupelaajiin.

 

[wunderveba]

Joo, mutta yrittäkääpä löytää jääkiekon MM-kisojen aikoihin baari Kööpenhaminasta, joka näyttää edes jonkun kisapelin. No vittu, ei löydy. Potkupalloa näkee taas sitten joka töötistä.

Onneksi on hotellin aulakoneet ja laittomat streamit...

En muuten ihmettele, että Kööpenhaminan paikallinen pääsarjajengi jääkiekossa meni nurin viime kauden päätteeksi.

 

[Rod Weary]

Joo, mutta yrittäkääpä löytää jääkiekon MM-kisojen aikoihin baari Kööpenhaminasta, joka näyttää edes jonkun kisapelin. No vittu, ei löydy. Potkupalloa näkee taas sitten joka töötistä.

Yritetty on ja onnistuttu. Siellä on Tivolin vieressä sellainen sporttibaari, jossa näkyi yhdestä tiskin taakse piilotetusta 10" telkusta kooste väärästä pelistä, kun mentiin katsomaan Suomen matsia, josta oli ihan maininta illan tarjontaa mainostaneella liitutaululla. Käytiin oikein etukäteen varmistamassa asia. Ai niin, kaikki 700 muuta asiakasta olivat katsomassa jotain höntsämatsia. Kutsuivat sitä leikkisästi joksikin el klasikoksi.

 

[aquanqua]

Minulle avautui n. minuutti sitten Tanskan ja Ruotsin urheilukulttuurien aivan huikea ero meijän Suomen maahran.
...

Isoin ongelma suomalaisessa urheilukulttuurissa on vahvasti havaittavissa sinunkin "suosikkijoukkueet"-listasta.

 

[Karhunkulta]

Sanotaan, että raha ei tee onnelliseksi. Se joka on tämän sanonut on varmasti kaivertanut mielipiteensä luolan seinään, jolloin rahana toimi oravan-nahka tai vaihtokauppa.

Ei se ehkä onnelliseksi tee, mutta ei se rahattomuuskaan ainakaan täällä mitään onnea saa aikaan. Kuukauden ensimmäinen palkka menee 100% laskuihin, onneksi saa vinguttaa luottoa. Noh odotellaan kuukauden lopun toista palkkaa. Vaikka en mä usko olevani silloin kovin onnellinen, kun lähes 100% palkasta jää käteen, eikä mene laskuihin.

 

[penkinlämmittäjä]

Isoin ongelma suomalaisessa urheilukulttuurissa on vahvasti havaittavissa sinunkin "suosikkijoukkueet"-listasta.

Amen! Ei sillä, että itsekään kuluttaisin tolkuttoman paljon rahaa kotimaisiin sarjoihin. Joskin vielä vähemmän ulkomaisiin. Asuinsijainti ja rajoitettu vapaa-aika rajaa lätkämatsit paikanpäällä max 10 peliä. Futismatsit ovat lähes poikkeuksetta huonoon aikaan itselleni ja ennenkaikkea huonoina päivinä. Yritän kuitenkin toisinaan käydä. Valitettavasti JJK:n peleihin en ole päässyt tällä kaudella kertaakaan ja viime kesänäkin vain kaksi kertaa.

Ulkomaisten sarjojen ihannointi syö ehdottomasti terää kotimaisesta urheilusta ja luo "vääränlaisen kulttuurin." Erään palstaveljen kanssa on joskus suunniteltu, että kierrettäisiin myös kaikki perinteiset kotimaiset urheilutapahtumat, haisteltaisiin ilmapiirejä jne ja josko niistä vielä kirjankin saisi aikaiseksi. Taloudelliset rajat ovat kuitenkin merkittävät.

 

[Radiopää]

Ulkomaisten sarjojen ihannointi syö ehdottomasti terää kotimaisesta urheilusta ja luo "vääränlaisen kulttuurin."

Ei ihannointi huono juttu ole, mutta keinotekoinen Barçan tai Manchester Unitedin kannattaminen on tunteiden teeskentelyä. Ei sellaista henkilöä, joka kannattaa sielunsa voimin jotain tv:stä tuttua bisnesjoukkuetta, voi ottaa aikuismaisesti.

Sarjaa, joukkueita ja pelaajia voi ihannoida ja nauttia niiden tarjoamasta viihteestä, ja jonkun puolellakin on varmasti kiva olla, mutta "intohimoista" Valioliiga- tai NHL-joukkueiden kannattamista en ymmärrä. Miten esimerkiksi joku Chicago Blackhawks voi herättää joissain aitoa tunnetta, jos ei ole koskaan elänyt siinä ympäristössä, jossa urheilu tapahtuu.

Minä ihannoin eurooppalaista urheilu- ja kannatuskulttuuria, jossa oma joukkue on todellakin oma joukkue, eikä esimerkiksi maantieteellisesti lähin pääsarjatason joukkue. Suomessa taas on valoillaan kulttuuri, jossa uusikaupunkilaiset porhaltavat autoillaan Raumalle ja Turkuun kannattamaan Lukkoa ja TPS:ää, vaikka omassakin kylässä on jääkiekkojoukkue.

Ruotsin(kin) isot katsojaluvut perustuvat oletukseni mukaan sillä, että siellä samat ihmiset kannattavat omia pieniä seuroja, ja käyvät korkeamman sarjatason peleissä viihteellä. Siellä pienet seurat keräävät suurempia yleisömääriä kuin Suomessa, mikä mahdollistaa paremmat eväät panostaa urheilun laatuun. Ruotsissa urheilujoukkue on paikkakunnalle tärkeä luomaan paikkakunnan omaa imagoa. Joukkueista ollaan ylpeitä oli laji tai sarjataso mikä tahansa.

Jos pesäpallo oltaisiin keksitty Ruotsissa, sillä ei olisi maakuntalajin leimaa kuten Suomessa, vaan sitä pelattaisiin myös suurissa kaupungeissa tuhansien silmäparien edessä. Suomessa taas kaupunkilaiset naureskelvat maalaisten pelille tai lajeille, jotka ovat toista tasoa kuin mitä televisiossa näkevät.

 

[RonSwanson]

On totta, että kannustan ManUa enemmän kuin mitään suomalaista jalkapalloseuraa.Olen myös huomannut saavani esim NFL:n ja futiksen arvokisoista enemmän irti, jos on joku joukkue, mitä seuraan enemmän kuin muita. En koe "minun tapaisiani" ihmisiä nyt ihan kuitenkaan suomalaisen urheilukulttuurin pilaajina, jos olen viimeisen vuoden aikana käynyt katsomassa mm.pesäpalloa, HIFK:n jääpallo-ja kiekko pelejä, SSV:n ja Oilersin salibandyliiga mittelöitä, ja futiksen kohdalla Klubin veikkausliigataistoissa, ja maajoukkueen osalta Ranska ja V-Venäjä matseissa. Olen kasvanut paikkakunnalla, jossa futista/lätkää ei pelata 4-div korkeammalla,ja omat lajivalinnat nuoruudessani suuntautuivat niinkin mediaseksikkäisiin lajeihin kuin pesis, bandy ja salibandy. Joten kyllä, kaikki listaamani suosikkijoukkueet ovat valikoituneet ahkeralla tv-penkkiurheilulla, enkä silti koe itseäni "lädi fani mies vitun huoraksi".

 

[penkinlämmittäjä]

En koe "minun tapaisiani" ihmisiä nyt ihan kuitenkaan suomalaisen urheilukulttuurin pilaajina, jos olen viimeisen vuoden aikana käynyt katsomassa mm.pesäpalloa, HIFK:n jääpallo-ja kiekko pelejä, SSV:n ja Oilersin salibandyliiga mittelöitä, ja futiksen kohdalla Klubin veikkausliigataistoissa, ja maajoukkueen osalta Ranska ja V-Venäjä matseissa.

Hienoa! Mitäs luulet moniko on kaltaisesi? Se legendaarinen sanonta - 95 prosenttia pilaa 5 prosentin maineen.

 

[Radiopää]

Olen kasvanut paikkakunnalla, jossa futista/lätkää ei pelata 4-div korkeammalla,ja omat lajivalinnat nuoruudessani suuntautuivat niinkin mediaseksikkäisiin lajeihin kuin pesis, bandy ja salibandy.

Oliskohan tässä taas yksi asia, jossa Ruotsissa ollaan meitä edellä? Ruotsissa nuoret osataan aivan varmasti ohjattua paremmin oikeisiin lajeihin. Ja mikäli lajia ei löydy heti kotipihasta, niin sitten lapsi viedään kauemmas pelaamaan. Joku tilastonikkari voisi vielä kaivaa yleisöluvut Ruotsin jalkapallon ja jääkiekon juniorisarjoista.

Minulle on jäänyt mieleen uutinen, jossa kerrottiin Amsterdam Ajaxin juniorikoulun valmentajien vierailleen Suomessa. Uutisen mukaan suomalaiset junioripalloilijoita leiri kiinnosti, mutta poikien valmentajia loisti poissaolollaan. Sen jutun perusteella olen ollut yhä vahvemmin sitä mieltä, että Suomessa suurin syy urheilumenestyksessä ei ole raha, vaan laatuvalmentajien puute. Tuskin on sattumaa, että tämän maan parhaat valmentajat ovat niissä lajeissa, joita ei paljon muualla harrasteta. Yleisurheilussakin on mielestäni todella yleistä, että jo urheilua päätoimisesti harjoittavalla urheilijalla on vieläkin oma isä valmentajana. Valmentajan kuuluu vastata urheilijan kehittymisestä, eikä vain olla hyvää seuraa talvileireillä Kanarian lämmössä.

 

[RonSwanson]

Oliskohan tässä taas yksi asia, jossa Ruotsissa ollaan meitä edellä? Ruotsissa nuoret osataan aivan varmasti ohjattua paremmin oikeisiin lajeihin. Ja mikäli lajia ei löydy heti kotipihasta, niin sitten lapsi viedään kauemmas pelaamaan. Joku tilastonikkari voisi vielä kaivaa yleisöluvut Ruotsin jalkapallon ja jääkiekon juniorisarjoista.

No olipas tuo tyhmä kommentti! Juuri kehuin Ruotsia siitä, että mm. jääpallo ja salibandy -finaalit keräsivät kymmeniä tuhansia katsojia. Olisiko mahdollista, että Ruotsissa ei ajatella jalkapallon ja jääkiekon olevan OIKEITA lajeja, kun tuon näkökannan mukaan mukaan muut lajit olisivat vääriä,huonoja jne.

 

[Luke]

Ei ihannointi huono juttu ole, mutta keinotekoinen Barçan tai Manchester Unitedin kannattaminen on tunteiden teeskentelyä. Ei sellaista henkilöä, joka kannattaa sielunsa voimin jotain tv:stä tuttua bisnesjoukkuetta, voi ottaa aikuismaisesti.

Nyt ollaan asian ytimessä.

Ihan samalla periaatteella on naurettavaa kuunnella ulkomaalaisia bändejä, joihin ei ole muuta sidettä kuin levyt. Oikeaa musiikinkuuntelua on vain se, että käydään katsomassa kotikylän bändejä livenä lähiräkälöissä. Naapurikaupungin bändien kuuntelu menee jo mieshuoraamiseksi. Ja monen ulkomaalaisen yhtyeen olemassaolohan saattaa perustua hyvin kulttuurisidonnaisiin asioihin, joten niiden kuunteluun suomalaisilla ei ole mitään syytä.

Samoin kirjallisuus: Pitää lukea ja luoda henkilökohtaista sidettä vain sen naapurijuottolasta tutun kirjailijan tuotantoon, sillä maailmankirjallisuuteen ja niiden kirjoittajiin ei voi olla mitään luontaista sidettä. Kirjat saattavat pahimmillaan kertoakin ihan vieraista kulttuureista.

Ja sitten vielä: Jotkut ihan oikeasti syövät etnisissä ruokapaikoissa sellaisten kulttuurien ruokaa, josta ei ole mitään omakohtaista kokemusta. Pitäisi tajuta, että jos on Suomeen syntynyt ja täällä asunut, niin on ikuisesti savumuikuissa ja lanttukukossa pysyttävä.

Vai olisiko sittenkin niin, että tässä globaalissa maailmassa jokainen saa ottaa nautintonsa juuri niistä asioista joista haluaa ja tuntea niihin juuri niin syvää sidettä kuin henkilökohtaisesti hyvältä tuntuu? Enää ei eletä 50-luvulla, jolloin maailmantapahtumat kulkeutuivat Suomeen sanomalehtien mukana, jos kulkeutuivat. Monelle esim. Valioliigan seuraaminen saattaa olla huomattavasti helpompaa kuin kotimaisen sarjan.

 

[Radiopää]

No olipas tuo tyhmä kommentti! Juuri kehuin Ruotsia siitä, että mm. jääpallo ja salibandy -finaalit keräsivät kymmeniä tuhansia katsojia. Olisiko mahdollista, että Ruotsissa ei ajatella jalkapallon ja jääkiekon olevan OIKEITA lajeja, kun tuon näkökannan mukaan mukaan muut lajit olisivat vääriä,huonoja jne.

Tarkoitin oikeilla lajeilla sitä, mikä on kullekin urheilijalle sopivin laji. Olisi siis pitänyt käyttää sanaa sopiva. En missään nimessä tarkoittanut, että jotkut lajit olisivat vähemmän oikeita kuin toiset. Periaatteessa näin ajattelen, mutta mikä minä ole ketään tuomitsemaan, mitä urheilua haluavat harrastaa.

 

[Radiopää]

Ihan samalla periaatteella on naurettavaa....

Sinusta pelaajiaan vuosittain pelaajiaan vaihtava urheilujoukkue on verrattavissa musiikkia ja kirjallisuutta luoviin ihmisiin? Verauksesi olisi sopiva, jos kyseenalastaisin jonkun henkilön ihannoinnin urheilijana. Ymmärrän täysin, että jotain yksittäistä urheilijaa fanitetaan, mutta seura ei ole ihminen. Seurakannattamiseen kuuluu, että sitä kannatetaan, vaikka Karalahti olisikin joukkueessa. Bändeissä asia on aivan eri. Minun "fanitukseni" tiettyjä bändejä kohtaan loppuisi samantien, jos Tero Vaara korvaisi nykyisen solistin.

Ruokavertauksesi oli vielä typerämpi. Nyt puhutaan intohimoisesta kannattamisesta urheilussa, eikä aisteista. Tai mikä siinä, voihan sitä ruokaakin fanittaa. Ei muuta kuin sushimenu t-paitaan ja torille. Joku siellä huutakin jo että "Jaffat tulloo!"

 

[penkinlämmittäjä]

Alkuperäinen avautuma koski tosiaan urheilukulttuurin eroja. Suomi on siinä kohtaa jälkijunassa Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna. Mutta kuten täälläkin jo on todettu, niin sen lisäksi, että ruotsalaiset ja tanskalaiset katsovat huippusarjoja kotisohviltaan, niin he todellakin vaivautuvat paikanpäälle edistämään sitä urheilukulttuuria kotimaassaan. Suomessa näin ei suinkaan ole. Suomessa pyrin penkkiurheilemaan parhaani mukaan ja sen lisäksi viihdytän itseäni mahdollisesti välillä NHL-kiekolla tai eurooppalaisella huippufutiksella. On tosi, että kannatan NHL-joukkueista Blackhawksia, jota olen kannattanut pikkupenskasta asti. Tai siis sillä oli penskana niin kiva pelata EA Sportsin NHL-pelisarjaa. Mielenkiinto luonnollisesti siirtyi myös todelliseen sarjaan myöhemmin. En kuitenkaan koe olevani mikään fani, vaikka minulla onkin fanipaita. Täältä käsin en ole sen sarjan kulttuuria edistämässä millään tapaa. Sen sijaan toivon kovasti, että saisin ensi keväänä mennä Harjulle katsomaan joko Veikkausliigaa tai ykköstä. Olisi sääli, jos Jyväskylän jalkapalloväeltä vietäisiin JJK. He todella ansaitsevat parempaa. Se on urheilukulttuuria, että olet sarjassa viimeisenä ja keräät silti toiseksi suurimmat katsojakeskiarvot. Ilves on jalkapallon puolella vieläkin parempi esimerkki. Se sama pitäisi levittää joka puolelle Suomea, niin se kulttuuri rupeaisi elävöittämään koko urheiluskeneä. Kulttuuri on minun näkemykseni mukaan sitä, että tuetaan niitä paikallisia ja/tai kotikaupungin (miksei myös vieraan) seuroja menemällä kannustamaan. Juodaan kahvia tai kaljaa. Otetaan ehkä makkaraa, mutta ennenkaikkea tuetaan joukkuetta myötä- ja vastamäessä. Minä en edistä Chicagon urheilukulttuuria laisinkaan, koska en ole siellä. En edes pistä rahaa siihen suuntaan. Tykkään kuitenkin jääkiekkoviihteestä myös NHL-muodossa.

 

[Taitopelaaja]

Minusta ne eivät ole mitenkään poissulkevia asioita, mikäli tykkää seurata kansainvälistä urheilua televisiosta ja paikallista urheilua viereisellä nurmikkokentällä. Aloin miettiä tätä juttua henkilökohtaisella tasolla ja itselläni on ollut myös se ongelma, että en ole onnistunut muodostamaan vahvaa tunnesidettä mihinkään seuraan. Syy lienee varmasti se, että olen niin ikään kotoisin pieneltä paikkakunnalta, jossa ei voinut edes kuvitella 1-divisioonan lätkästä tai 4-divaria korkeammasta jalkapalloliigasta. Se oli sellasta menneiden lupausten harrastuspelaamista, jota ei likimainkaan huippu-urheiluksi voi laskea.

Paljon lähemmiltä tuntuivat olympialaisten supertähdet tai vaikkapa jalkapallon MM-kisojen huippupelaajat. Niitä näki telkkarista ja sieltä poimi ne omat suosikkipelaajat. Suosikkipelaajan myötä tuli valittua myös suosikkijoukkue, jolle alun perin sympatiaa irtosi. Parin vuoden päästä kyseinen pelaaja ei välttämättä enää siellä pelannut, mutta silti se joukkue painui mieleen ja oli ensimmäinen joukkue, jota oikeasti ns. kannatti. Tällä tavalla itselle ainakin on suosikkijoukkueiksi muodostunut esimerkiksi Detroit Red Wings, vaikka en minä heitä erityisesti fanita. Jos joku joukkue täytyy valita, niin kyllä se kuitenkin lähimpänä on sydäntäni.

Ja vaikka Detroit näin Suomen näkökulmasta kovin kaukaiselta tuntuu, niin kyllä se silti vähintään yhtä läheiseltä tuntuu kuin lähimmät liigaseurat, jotka tuolloin olivat varmaankin ~200 kilometrin päässä. Ei siinä paljoa tunnesiteitä muodostu, kun lähimpään divarijoukkueeseenkin oli pitkälti päälle sata kilometriä matkaa. Vaikea kuvitella, millainen tilanne sitten olisi, jos olisin varttunut sellaisella paikkakunnalla, jossa esimerkiksi juuri jääkiekkoa tai jalkapalloa olisi oikeasti voinut seurata kotikylällä.

 

[penkinlämmittäjä]

Minusta ne eivät ole mitenkään poissulkevia asioita, mikäli tykkää seurata kansainvälistä urheilua televisiosta ja paikallista urheilua viereisellä nurmikkokentällä.

Ei ne olekaan poissulkevia, ellei ne ulkomaiset sarjat ole ainoita, joita katselee. Kun oli puhe Ruotsin ja Tanskan eroista, niin siellä nimenomaan pienillä paikkakunnilla eletään suurella tunteella myös niiden alasarjajoukkueiden mukana. Tästä siinä oli kyse. Jos ennemmin katsoo uusintana jonkun Valioliigapelin kuin menee katsomaan paikallisen porukan 3-divarin futispeliä, niin ihan varmasti silloin ei olla edistämässä sitä urheilukulttuuria. Hiffasiksä mitä koko keskustelussa haettiin takaa?

 

[Taitopelaaja]

Hiffasiksä mitä koko keskustelussa haettiin takaa?

Kyl mie tajusin, kunhan vain itsekseen pohdiskelin tilannetta omalla kohdallani.

Tietysti se asia näin on, että sitä kulttuuria pitää luoda alhaalta saakka. Meinasin vain, että tuolla alle 4-divisioonan tasolla usein pelit on sellaista pelailua, eikä siellä välttämättä havitellakaan mitään suurempaa. Jos seuralla ei ole mitään tavoitteita ja pelaajat vain huvikseen pelailee, eikä pelien lopputuloksella ole oikeastaan merkitystä, niin kyllä silloin mielestäni koko urheilulta putoaa pohja. En tarkoita, että sen pelin täytyisi priimalaadukasta olla, mutta kuitenkin sellaista, että sillä oikeasti pyritään parempiin tuloksiin ja mahdollisesti nousuun seuraavalle sarjaportaalle. Oman kokemukseni mukaan noissa alimmilla sarjatasoilla se pelaaminen on usein sitä, että pelipäivänä näkee, että saadaanko joukkue kasaan ja ketkä kaikki on jaksanut tulla pelaamaan. Sitten pelaillaan peli ja illalla lähdetään terassille vetämään muutama bisse.

 

[penkinlämmittäjä]

SBS Wirmo on tehnyt Mynämäellä kovan teon. Se on sitonut koko kylän salibandyjoukkueensa taakse ja loppuunmyynyt pelin toisensa jälkeen. Divarikarsinnoissa oli mukana 200 fania, Helsingissä. Wirmo siis onnistui nousemaan ykkösdivariin.

Sieltä löytyy myös sitä urheilukulttuuria. Toivottavasti se on säilyvää ja leviää myös muualle Varsinais-Suomeen.

 

[Shard]

Minä asun Tampereen lähellä, ja muutan sinne syksyllä opiskeluiden takia. Olen käynyt Tapparan peleissä, ja pystyn elämään ja tukemaan paikallista urheilukulttuuria. Mutta en voi sille mitään, että Red Wingsin voitto streamilta nähtynä sykähdyttää minua enemmän kuin Tapparan voitto Hakametsässä katsottuna. Ei minun tarvitse teeskennellä kun vain tunnen näin, minkäs teet? Olisi varmaan hienoa kyetä olemaan puhdasverinen tapparafani etteivät kanssapalstalaiset pahoittaisi mieltään. Olen varmaan sitten jollakin tavalla vammainen. En tunne yhteenkuuluvuutta Hakametsässä muiden katsojien kanssa, kiljuvien pikkupoikien ja keski-ikäisten humalaisten luolamiesten (anteeksi yleistykset). Enkä ymmärrä alkoholin juontia peleissä, siinähän menettää hienoja kokemuksia pelin saralta kun tarkkaavaisuus heikentyy. Minä katson jääkiekkoa valppaasti tuijottaen, uppoutuen täysin peliin hyläten ulkopuoliset ärsykkeet, pelikatkoilla toki kommentoin peliä ja osallistun keskusteluun. Jääkiekossa paikkakunta ei minulle merkitse juurikaan mitään, muissa lajeissa toki. Jotenkin kieroon olen kasvanut.

 

[cottonmouth]

Kohtuullisen kova potti palkallista lomaa on Ikerillä viime vuonna ollut:

Onhan lomailu kivaa, harmi ettei tänä vuonna ole samanlaista pottia pidettävänä kuin viime vuonna 2012.

Tosin huomenna loppuu oma 13 viikon yhtäjaksoinen lomaputki eli on siinäkin sitä jotain, kun tälle linjalle on kerran lähdetty. Kerran näinkin ja tiedä sitten tuleeko koskaan tuossa mitassa toistumaan.

 

[penkinlämmittäjä]

Olisi varmaan hienoa kyetä olemaan puhdasverinen tapparafani etteivät kanssapalstalaiset pahoittaisi mieltään.

Kuka nyt pahoittaa mieltään? Keskustelun aiheena oli se, ettei Suomen urheilukulttuuri ole samalla tasolla ruotsalaisen ja tanskalaisen kanssa. Sitten vaan mietittiin syitä siihen. Jostain syystä Suomessa ihmiset seuraavat suhteessa huomattavasti enemmän ulkomaisia sarjoja. Eikä siitä tarvitse ketään syyttää, joten rauha maassa. Itse olen niitä, joita kotimaiset sarjat sytyttää huomattavasti enemmän, mutta ymmärrän myös sen että jotkut haluavat katsoa maksimaalista laatua ja saavat siitä ne kiksit.

 

[MikGo]

Olen tullut vanhaksi. Nykyään jos juopottelee lauantaina kunnolla niin henkinen krapula kestää lähes poikkeuksetta keskiviikkon tai torstaihin asti. Huomaa yleensä torstaina lenkin jälkeen, että pystyy ajattelemaan normaalisti eikä mieltä masenna. Perheessä on muutenkin taipumusta masennukseen niin voisi ottaa muutaman viikon ihan rauhassa. Tosin näin kesällä pitäisi vielä nauttia kesäisistä viikonlopuista ja ilman alkoholia se ei oikein tunnu onnistuvan.

Nykyään olenkin ihan täysin syksyn ihmisiä. Olen aina tyytyväinen kun syksy alkaa niin voi hetken hengähtää ja keskittyä tärkeämpiin asiohin kuin joka viikonloppuiseen juhlimiseen. Hauskaa on kyllä ollut, mutta samanlaista meininkiä tämä nyt on kesästä toiseen.

 

[Radiopää]

Jostain syystä Suomessa ihmiset seuraavat suhteessa huomattavasti enemmän ulkomaisia sarjoja. Eikä siitä tarvitse ketään syyttää, joten rauha maassa. Itse olen niitä, joita kotimaiset sarjat sytyttää huomattavasti enemmän, mutta ymmärrän myös sen että jotkut haluavat katsoa maksimaalista laatua ja saavat siitä ne kiksit.

Vika on siinä, että Suomessa löytyy liian monia, jotka eivät seuraa molempia. Minäkin katson mielelläni NHL:ää ja jalkapallon Mestareiden liigaa. Mutta ei se poista sitä, että kotoiset sarjat herättävät enemmän tunteita.

Minua ärsyttää suuresti ne, jotka seuraavat vain kovia sarjoja, ja vähättelevät kotimaisia sarjoja. Samaa tapahtuu myös maan sisällä, sillä se samanlaisia ovat ne, jotka kannattavat jotain joukkuetta SM-liigassa vain koska se on ylimmällä sarjatasolla. Samalla oman paikkakunnan joukkueen pelien tasoa vähätellään.

Uusimmat vähättelijät ovat jo täällä, vaikka heidän seuransa on vielä mukana puuhasteluliigassamme. Vaikka KHL:ssä pelataan laadullisesti taidokkaampaa jääkiekkoa kuin kotoisessa liigassamme, tappaisi joukkueeni siirto siihen sarjaan lähes kaiken tunteen. Sen tunteen, jota olen siitä asti tuntenut, kun istuin ensimmäisiä kertoja isäni sylissä Äijänsuon jäähallissa.

Ruotsissa ja Tanskassa seurataan aivan taatusti yhtä suurella mielenkiinnolla urheilun huippusarjoja, mutta he osaavat samalla arvostaa myös omia kansallisia sarjojaan. Uskon että tämä kuvio on sekä syy että seuraus siinä, että heidän palloilusarjansa ovat kotimaissaan suosituimpia kuin meidän omamme Suomessa.

 

[Lunatico]

Eli enkö minä saakaan kannattaa Jokereita tai mitään muutakaan noista mitä olen listannut, koska asun ja olen syntynyt ja elänyt Itä-Suomessa?? (pl. 3v Vantaalla)