Mä hiukan väittäisin, että tossulätkä- ja muustakin ulkopelilamasta ollaan pikkuhiljaa nousemassa. Tai ainakin näin paikallisella otannalla. Tässä meidän alueen koulun kentällä ei hirveästi jokunen vuosi sitten näkynyt kuin mopopoikia vääntämässä paskarinkiä, mutta viime vuosien aikana on alkanut pikkujengiä pyöriä kentän liepeillä, kun paikalliset mammat pistivät futisjengin pystyyn. Lisäksi piha ja kenttä laitettiin uusiksi, tuli futiskaukalo, korit ja kiipeilytelineitä, eli perheitä on alkanut pörrätä ympäristössä enemmän ja sitä kautta myös pikkujeppejä pelailemassa.
On tietysti sekin pointti huomioitava, että nykyään aika moni harrastaa ohjatusti jotain lajia, eikä leikinomaiseen pelailuun jää niin paljon aikaa ja kiinnostusta enää. Sääli sikäli, että usein ne pohjat luodaan sillä tossulätkällä ja pihafutiksella. Perheiden esimerkki on myös suuri, ja uskaltaisin väittää, että ihmiset ovat alkaneet viime vuosina liikkua himppasen enemmän. Tällainen näppituntuma mulla asiaan on. Kuitenkin nuo hiukan pöljältä vaikuttavat laihdutusohjelmatkin saattavat luoda sellaista fiilistä, että jos tuolla onnistuu niin onnistuu mullakin. Siihen päälle useat ruoka- ja elämäntapaohjelmat, joilla pikkuhiljaa saatetaan jopa onnistua aivopesemään jengiä sohvan pohjalta tekemään edes se kilsan lenkkin muksujen kanssa kaukalon laidalle tai kentälle.