Asiassahan kävi niin, että kommunismin ja Neuvostoliiton uhasta johtuen natsien etsiminen ja syntyneiden vahinkojen korvaaminen jäivät pääosin tekemättä toisen maailmansodan jälkeen. Tämä strateginen punninta oli varmasti tuolloin aivan oikeaan osunut ja perusteltukin, vaikka kostonhimo jäikin monelta taholta tyydyttämättä. Kiistatonta myös on, että saksalaiset yksityisinä, mutta myös kansakuntana, hyötyivät pakkotyöleireistä ja tuhoamiskeskuksista, aivan tavalliset saksalaiset muuttivat esimerkiksi pakkotyöhön ja tuhoamiskeskuksiin "ulkoistettujen" ihmisten asuntoihin. Saati sitten ne saksalaiset, jotka jo ennen tuhoamisleirejä saivat "pyytämättä ja yllättäen" haltuunsa esimerkiksi lääkärin- ja asianajajantoimia, kiitos maan tuolloisten rotulakien. Siihen nähden nämä yritys- ja muun varallisuuden takavarikointeja koskevat korvauskysymykset ovat helppoja ratkaistavaksi.
Jep. Tämä on toki tiedossa mutta silti kyseenalaistan sen, että onko tarkoituksenmukaista maksattaa nykyisellä sukupolvella sitä taakaa, jota heisän isoisänsä tekivät. Sen ymmärrän vielä, että esim. lapset joutiivat maksmaan isiensä aiheuttaman taakan ja korvaamaan aiheutetun tuhon. Vastaamaan isiensä teoista mutta se menee jo vaikeammin ymmärrettävämmäksi, että lapset jo kolmannessa sukupolvessa joutuvat maksamaan kovaa laskua siitä mitä toisen maailmansodan aikana tehtiin juutalaisille.
Ymmärrän toki sen suuren kärsimyksen, jonka kohteeksi juutalaiset joutuivat, niin inhimillisesti kuin myös taloudellisesti - kuten viittasitkin, mutta silti pidän kohtuuttomana sitä, että rangaistus jatkuu nykyiseen sukupolveen saakka. Jos lasketaan, että Saksa (Länsi-.Saksa ja yhdistynyt Saksa) on maksanut kymmeniä miljardeja euroja korvauksia, voidaan jo ansaitusti pohtia, että onko toiminnassa mitään järkeä? Esitän selkeän kysymyksen: Kuinka kauan mielestäsi saksalaiset ovat velvollisia korvaamaan isiensä ja isoisiensä tekoja?
Oleellista olisi ymmärtää, että Saksa on hyötynyt kaikenpuolisesta denatsifikaatiosta, jopa sen kiihtymisestä kylmän sodan päättymisen jälkeen. Tämä siitäkin huolimatta, että syyllisyyden käsitteleminen voi myös maksaa. Helvetin kalliiksi rokotus totalitarismia vastaan on tullut, mutta juuri siksi sitä on vaalittava! (Uudemman kriittisen tutkimuksen valossa olen sitä paitsi sitä mieltä, että ensimmäisen maailmansodan osalta Britannian epäasiallinen politiikka oli yksi keskeisimmistä tekijöistä siihen, että mannermaa ajautui siihen tilanteeseen mihin se sittemmin ajautui.
Allekirjoitan sen kanssasi, että Britannian (todella) epäasiallinen politiikka oli yksi keskeisimmistä tekijöistä siihen, että mannermaa ajautuis siihen tilanteeseen johon se loppujen lopuksi ajautui. Tässä kohdin meilklä ei ole kiisteltävää suuntaan tai toiseen. Lähinnä keskusteltavaa on sen suhteen kuinka kauan saksalaisten tulisi maksaa velkaa juutalaisille. Olen sitä mieltä, että nyt velka on maksettu. Kymmenien miljardien summan tulisi riittää valtiotasolla velanmaksuun, vaikka se ei missään nimessaä korvaa sitä inhimillistä menetystä minkä juutalaiset menettivät toisen maailmansodan aikana. Ovatko muut "vähemmstöt" saaneet vastaavia korvasuksia, esim. sadat tuhannet kaasutetut romanit?
Suomen ja Venäjän kaltaiset maat, joissa asioita ei ole kohdattu suoraan (Suomessa siis lähinnä taistolaisuutta), kärvistelevät vieläkin historiansa painolastissa ilman avoimia tilintekoja, jotka monelta osin palvelisivat menneisyyden sijasta enemmän tulevaisuutta. "Let bygones be bygones" on usein käytännössäkin huono valinta, yhteisöillä on kuitenkin kollektiivinen muisti, joka yleensä juurikin väärissä paikoissa alkavat häiritsemään asiallista toimintaa, malliesimerkkinä Balkanin maat.
Olen samaa mieltä sen suhteen, että Suomessa mennesyyden kohtaamista ei ole suoritettu täysin avoimesti vaan hyvin moni asia on lakaistu maton alle ja jätetty avoimen käsittelyn ulkopuolelle, aivan kuin sellaista ei olisi tapahtunutkaan. Tässä kohdin monelle tekisi hyvää lukea niin
Kommunismin musta kirja kuin myös
Taistolaisuuden musta kirja, kenties ne avaisivat edes hivenen silmiä todellisuuteen ja osoittaisivat mitä kommunismi on saanut aikaan. Oliko kaikkii tämä Marxin ajatus vai toteutettiinko ajatusta väärin, vaikea loppujen lopuksi sanoa koska ymmärtääkseni tulkintoja on suuntaan tai toiseen, mutta silti, kommunismin nimissä, on tapettu kaikkiaan yli 100 miljoonaa ihmistä joko suoranaisesti tai välillisesti. Siihen verrattuna nazi-Saksassa ei päästy lähellekään samoja lukemia, keskitysleireillä kuoli se noin kuusi miljoonaa ihmistä ja sodissa kymmeniä miljoonia ihmisiä, mutta näistä huomattava osa joko Stalinin typeryyttä tai Hitlerin jääräpäisyyttä - itärintamallahan menehtyi arviolta noin 30 miljoonaa venäläistä sotilasta ja siviiliä sekä reilut 5 miljoonaa saksalaista sotilasta.
vlad.