Että ei pakkoruotsi kohdallani sittenkään ihan hukkaan mennyt, kun nyt innostuttuani opettelemaan kielen, niin yhdessä illassa nousee kielitaito "du heter homo peter" -tasolta siihen, että kykenen muodostamaan ajatuksiani lauseiksi oikein. Nyt kun pitäis yrittää nukkua, niin muistilokeroista tulvii sanastoa, miyä olen kuullut viimeksi vuosia sitten, ainakin tietoisella tasolla.
Avautui myös kuinka paljon kivempaa on opetella länsimaisia kieliä kuin kiinaa, sillä nyt edistys tapahtuu harppauksin, eikä muurahaisen askelin. Jälkimmäinen vaatisi ihan oikeata opiskelua. Esim. kankean espanjan arkikäyttöön itseopiskelin lähes vahingossa, kun ei tarvinnut kuin yhden reissun ja kuumeisen viikonlopun.
Parasta tässä on se, että ruotsalaiset kollegani ehdottivat ruotsinkielistä olutiltamaa, jossa voin sparrata kielitaitoani. Molemmat vielä huipputyyppejä, niin oli helppo vastata javisst!