Tästä muistui omat ensimmäiset musiikkihankinnat mieleen. Eka ostamani lp oli Hassisen Koneen Rumat Sävelet, kasetti puolestaan Duran Duranin ensimmäinen. Molemmat ostin syyskesällä -81.Edit: ja niin joo, unohdin vallan: onhan meikällä yksi ihan levykin lokeroissa, Volbeatin "Seal the Deal & Let's Boogie" muutaman vuoden takaa. Ihan jees levy, ei suurta moittimista. Volbeat ei kuitenkaan ole suurimpia suosikkejani.
Eikös teidänkin seudulla viimeinen levykauppa laittanut pillit pussiin lopullisesti? Kohta varmaan ei myydä stereoitakaan.Tästä muistui omat ensimmäiset musiikkihankinnat mieleen. Eka ostamani lp oli Hassisen Koneen Rumat Sävelet, kasetti puolestaan Duran Duranin ensimmäinen. Molemmat ostin syyskesällä -81.
Niinhän tuo teki. Paska homma, hyvä ja asiantunteva liike oli kyseessä. Toki viime vuosien useista omistajanvaihdoksista oli ounasteltavissa, että näin käy. Stereoita varmaan pitäisi muutamat ostaa varastoon rikkoutumisten varalta. Tietokoneesta en ryhdy musiikkia kuuntelemaan, kyllä sitä varten pitää olla ihan omat vehkeet.Eikös teidänkin seudulla viimeinen levykauppa laittanut pillit pussiin lopullisesti? Kohta varmaan ei myydä stereoitakaan.
Itselläni taisi ensimmäinen levyhankinta olla Metallican Master of Puppets ja melko heti tuon jälkeen silloin juuri julkaistu Offspringin Americana (CD-pyörylöitä toki molemmat). Ei ole ollut musiikkimaullisesti suunta noista kuin alaspäin.Tästä muistui omat ensimmäiset musiikkihankinnat mieleen. Eka ostamani lp oli Hassisen Koneen Rumat Sävelet, kasetti puolestaan Duran Duranin ensimmäinen. Molemmat ostin syyskesällä -81.
Vikaan menee. Sinuna en lähtisi.Nyt jos lähtisi niin ehtisi vielä kuuntelemaan Redramaa (showtime 23.45). Voisi vetää pään täyteen ja jorata hulluna... ja katsoa mihin se johtaa.
Kyllä, olen vakaasti sitä mieltä. Olkapäälle tuli vaan istumaan pikku piru joka kuiskii muuta. Ei menisi kuin hetki kun pukisin, ottaisin lompakon ja hiipsisin ales yökerhoon. Mies ei tajuisi mitään. Mutta sitä pettymystä en hänelle voi järjestää. Se tässä vaan on avautunut etten voi pettää itseäni.. en häntä.Vikaan menee. Sinuna en lähtisi.
Ei todellakaan kannata. Tämä menee ihan maalaisjärjellä. Jos on ongelmia, selvitetään ne. Ellei se mitenkään onnistu, erotaan. Sitten vasta lähdetään yökerhoihin iskumentaliteetilla. Oikea elämä on kuitenkin oikeaa elämää, ei mitään jatkuvaa Temptation Islandia. Minä ainakin ajattelen niin, että jos vaimon kanssa tulisi ongelmia, niin olen hänelle näistä 20 vuodesta velkaa ainakin sen, että yrittäisin ensin selvittää ne ongelmat ennen kuin lähtisin kuksimaan jotain satunnaisia baarihutsuja.Kyllä, olen vakaasti sitä mieltä. Olkapäälle tuli vaan istumaan pikku piru joka kuiskii muuta. Ei menisi kuin hetki kun pukisin, ottaisin lompakon ja hiipsisin ales yökerhoon. Mies ei tajuisi mitään. Mutta sitä pettymystä en hänelle voi järjestää. Se tässä vaan on avautunut etten voi pettää itseäni.. en häntä.
Aa, ymmärsin väärin. Ja ehkä parempi niin. Ja olipa se mikä hyvänsä mikä houkutteli, niin jos se on pahaksi, niin hyvä että luonne piti.E:
@Evil Tuskin Iisoppia ne miehet houkutteli, se pikku piru varmastikin houkutteli ihan muun viihdykkeen pariin. Ja hyvä ettei onnistunut.
Mulle avautui, että tällä hetkellä on kovin hankala kumman puolella olis EDM-DAL -matsissa. No, Dallasin. Suomalaisia enemmän ja sitten siellä toisessa on se Taavetti. Dreiseitl menee vielä.
Ei minulla ongelmia ole miehen kanssa vaan viinan. En minä olisi ketään mennyt yökerhoon iskemään vaan vetämään pään täyteen. Olen alkoholisti vaikket sinä sellaisiin usko. Silkkaa luonteenheikkoutta... Sitähän se on. Antaa olla... jään tänne lepäilemään rakkaan mieheni viereen jos vaikka uni tulisi. Loppuisi tämä kamala kihinä pään sisällä...Jos on ongelmia, selvitetään ne. Ellei se mitenkään onnistu, erotaan. Sitten vasta lähdetään yökerhoihin iskumentaliteetilla.
Pyysin jo anteeksi toisessa ketjussa, ymmärsin väärin. Äläkä sinä huoli siitä, että minä en usko johonkin. Toiset uskoo Jeesukseen, toiset Joulupukkiin. Toiset vitamiineihin, toiset alkoholismiin. Minä uskon Pyhään Bon Scottiin.Ei minulla ongelmia ole miehen kanssa vaan viinan. En minä olisi ketään mennyt yökerhoon iskemään vaan vetämään pään täyteen. Olen alkoholisti vaikket sinä sellaisiin usko. Silkkaa luonteenheikkoutta... Sitähän se on. Antaa olla... jään tänne lepäilemään rakkaan mieheni viereen jos vaikka uni tulisi. Loppuisi tämä kamala kihinä pään sisällä...
Ei mitään! Hyviä öitä!Pyysin jo anteeksi toisessa ketjussa, ymmärsin väärin.
Tarkoittanet The Long Run, ellei Eagles ole sitten tietämättäni tehnyt Marion Rungin kanssa kimppakivaa.Tajusin, että eka oma LP-levyni on Eaglesien The Long Rung. Se on tuolla jossain komerossa vieläkin, koska levarini huolto on vieläkin kesken, tämäkin muuten avautui jälleen tehtävälistalleni eli saasnähdämikälielonpäiviäriittää-kirjanpitoon.
Onnistuin puhumaan tuon levyn kaupanpäälliseksi ekojen stereojeni ostostapahtuman finaaliksi. Olin tyytyväinen seitsentoistavuotias kesätyöläinen silloin. Levari on vieläkin joku Akain tuote, oli silloin pärjännyt hyvin Tekniikan Maailman testissä. Tuo Eaglesien levy kuulosti hemmetin hyvältä, ekaa kertaa omista vehkeistä kuunneltuna.
Oi niitä aikoja, silloin joskus nuorena osasi vielä riemuita monistakin tapahtumista.
Kevättalvella -91, vähän ennen vanhojen päivää, päätin lopulta ostaa stereoihini cd-soittimen, siihen dekin ja räkin ja virittimen ja vahvistimen ja levarin jatkoksi. Ostin sen paikallisesta liikkeestä, jossa olin aiemmin ollut sekä työharjoittelussa että kesäduunissa. Liikkeessä oli sekä elektroniikkaa että levyosasto, joten ajattelin tinkiä myös muutaman cd:n mukaan. Sain lopulta neljä, mikä oli ihan hyvä kauppa, kun siihen aikaan cd:n hinta oli 99-109 markkaa. Satsasin uusiin tai melko uusiin. Valintani eli siis ensimmäiset cd:ni olivat ZZ Topin Recycler, Grateful Deadin Built To Last, Ismo Alangon Kun Suomi Putos Puusta sekä Fishin Vigil In The Wilderness Of Mirrors.Onnistuin puhumaan tuon levyn kaupanpäälliseksi ekojen stereojeni ostostapahtuman finaaliksi.
Epen ja Ladylandin lisäksi oli ainakin TNT, Kane Records, Diskeri... Ville ”Vittu” Nisosen rättikauppa Dekadenzilläkin oli muistaakseni myös levymyyntiä.
Mulle ei tuo Little Feat oikein ole ikinä iskenyt, mikä lie. Ehkä vika on kuuntelijassa. Dire Straitsilta jos pitäisi kasata best of, niin siinä olisi eka levy kokonaan ja toiselta Once Upon a Time In The West, eikä mitään muuta. Siinä oli bändi, joka huonontui koko ajan, kuin se kuuluisa lehmän häntä. Eka oli hieno kauttaaltaan, kolmas jo ihan sysipaska.TNTn muistan myös, Kanenkin jotenkin.
Eka tilaukseni uuteen levysoittimeeni Ladylandilta taisi olla Dire Straitsien eka ja toka, CCRn tupla Cosmos Factory/Pendulym, ja sitten Jake Nymanin Rocktietokirjan inspiroimana Little Featin Waitin For Columbus- livetupla ja myös Kansasin livetupla.
Tuo Little Featiä ennen kuuntelematta, Jake Nyman- ostokseni on ollut varmaan paras kauppani ikinä, merkittävin yksittäinen levyhankinta. Sain muuten kavereitani aikoinaan solukämpässä tuon bändin faneiksi, vaihtareina heiltä sain Dr. Feelgoodin ja myös pyrkimykseni Rushin tajuntaan.