Heti kun kulutuksen muutoksesta alkaa olla taloushaittoja lännessä, niin niistä luovutaan. Ympäristöasiat ovat mielestäni mitä suurimmassa määrin turvallisuusasia ja sen sektorilta siis tulee hakea rahoituskin.
Ympäristöuhat ja niiden realisoitumiset ovat niin konkreettisesti tätä päivää, että kulutustottumuksien muutoksista mahdollisesti (huom! uusi teknologia ja uudet tottumukset tuovat myös uutta teollisuutta, jne.) aiheutuvat haitat eivät enää pysäytä kehitystä. Nythän puhumme siis Suomesta, koska Suomen turvallisuuttahan tässä ketjussa käsitellään. Esimerkiksi siirtyminen fossiilisista polttoaineista kohti saasteettomampia vaihtoehtoja on järkevää laajennetun turvallisuuskäsitteen politiikkaa. Kuitenkin minulla on sellainen käsitys, että jopa USA:ssa ollaan asiaan heräilemässä.
Ympäristöasiat kuuluvat ilman muuta laajennetun turvallisuuden käsitteen alle. Itse en vain ole asettamassa perinteistä ja laajennettua turvallisuuskäsitettä vastakkain, kuten sinä teet, vaan ne täydentävät toisiaan. Tästä syystä en myöskään ajattele tavallasi, että perinteisen turvallisuuden käsite olisi jotenkin vähäpätöisempi, mistä voidaan resursseja siirtää muualle. Mitenkään ylimitoitetut kun ne eivät ole tälläkään hetkellä. Päinvastoin, esimerkiksi kertausharjoitusvuorokausia tulisi lisätä.
En taida kuitenkaan olla aivan yksin siinä arviossa että tuo pelote ei ole uskottava, vaikka sinä et siitä arviosta henkilökohtaisesti pidäkään. Kun en ajatusta itse ole edes keksinyt.
Niin, sitä en epäile, etteikö näitä "evvk, ei me mitään mahdettaisi muutenkaan, kun ydinaseella uhataan" -mielipiteitä vilisisi enemmänkin. Ne kuitenkin osoittavat ainoastaan täydellistä tietämättömyyttä puolustuskyvystä ja sodankäynnistä. Haluaisin sinulta kuulla edes kerran konkreettisia esimerkkejä siitä, millä tavoin Suomen puolustusvoimat on epäuskottava sotilaallisen pelotteen merkityksessä.
Jos joku keitetyn makaronin tavoin asioihin suhtautuva on sitä mieltä, että hänen varusmiesaikansa oli pelleilyä, siitä ei ehkä kannattaisi vetää sen suurempia johtopäätöksiä yleiselle tasolle maanpuolustuskyvystämme. Totta on, ettei keitetystä makaronista ole juuri hyötyä silloin, kun selkärankaa tarvitaan, mutta onneksi tällaisia tapauksia on sittenkin harvassa.
Sen sijaan kiinnittäisin huomiota esimerkiksi aseistukseen, maanpuolustustahtoon, yleiseen koulutustasoon, maantieteellisiin seikkoihin, potentiaalisten vastustajien aseistukseen ja henkeen, jne. Uskottavuus ei ole pysyvä arvo, kuten jo aiemmin toteisin. Sen vuoksi sotilaallisesta maanpuolustuksesta on huolehdittava ja määrärahat turvattava. Erityisen tärkeää on reservin tietojen ja taitojen ajantasalla pysyttäminen.
Niin, tuo luku on esiintynyt keskusteluissa, joita olen seurannut. Näissä keskusteluissa (joissa pääpuhujina ovat tainneet olla Vihreiden edustajat) sillä 15 000:lla ei todellakaan olla 1500-km:n pituisena letkana itärajalla odottelemassa keltaisten tuloa, vaan mitoitus on ajateltu noita edellä mainittuja reaalisia uhkia varten (mielikuvien sijaan).
Minkä takia 15 000 ammattisotilasta pitäisi valjastaa ympäristöuhkien torjuntaan? Eikö esimerkiksi siviilipalvelusta kehittämällä voitaisi siviilipalvelusmiehiä käyttää tosiasiallisesti laajennetun turvallisuuskäsitteen alla olevien uhkien torjuntaan? Mutta ennen kaikkea, miksi sotilaita?
Hyvä kuitenkin, että täsmensit, mitä tarkoitat tuolla 15 000 sotilaalla. Koska aseellisessa konfliktissa se on onnettoman pieni määrä maanpuolustajia.
Mystinen geopolitiikka hyppää taas kehään uhkaamaan Suomea. Koska kyse on kuitenkin perimmiltään politiikasta ja siihen liittyvästä sanahelinästä, niin voinee todeta, että joillakin kotimaisilla toimijoilla on kummallinen imu takaisin vuosikymmenten takaisiin asetelmiin. Ilmeisesti kyse on vallasta jota tällaisen tilanteen "oikea" tulkitseminen näille geopolitiikoille suo ja josta he ovat nykyisessä tilanteessaan ilmeisesti kovasti paitsiossa. Puuttuisi vielä että P. Väyrynen julistaa Venäjän ja Suomen uuden yhteistyösopimuksen olevan ikuinen.
Ei geopolitiikka mitään uhkaa, mutta Suomen geopoliittinen asema on hankala. Eivät kylmän sodan jälkeiset muutokset ole mihinkään vieneet sitä tosiasiaa, että maa sijaitsee edelleen itäisen suurvallan naapurina, millä nimellä se kulloinkin kulkeekaan. Ei tässä ole mitään mystiikkaa. Sotilaallinen maanpuolustuskin on päinvastoin selkiytynyt kylmän sodan jälkeen, kun ei tarvitse enää kumarrella itään. Suomi antaa selkeää signaalia, että se on valmis puolustamaan aluettaan myös sotilaallisesti, olipa vastassa kuka tahansa. Tällä hetkellä kukaan tai mikään ei sotilaallisesti Suomea uhkaa, kiitos harjoitetun ulkopolitiikan ja puolustusvoimien olemassaolon. Mutta mikä tilanne on tulevaisuudessa? Sinäpä viisas olet, jos osaat vastata edeltä käsin.
