Vatanen pelasti eilen voiton Coloradosta viime sekunneilla osumalla Iginlan mailaan, jolla oli tyhjä maali edessään. Hienosti puurrettiin taas ja noustiin voittoon kolmannessa erässä tappioasemasta. Erikoiseksi ottelun teki tuo pleksin rikkoutumisesta johtunut pitkä tauko, jonka takia puolet ottelusta pelattiin sitten lähes yhteen putkeen.
Silfverberg tosiaan kolautti päänsä jäähän taklauksesta pudotessaan, joten voipi olla aivotärähdys ja pidempi huili edessä. Taas punnitaan joukkuetta, löytyykö korvaajaa.
Pelityylistä sen verran, että olen kai vuosikaudet täällä itkenyt, että Ducksit eivät pelaa kiekkokontrollipeliä, josta minä tykkäisin. Ja minulle on sanottu, että joukkueen rakenne ja pelaajien taidot nyt eivät vaan sovi sellaiseen peliin. Se kai tekee sitten sen, että puurretaan tällä pitkä päätyyn ja kaikki vaihtoon tyylillä, ja onhan se yllättävän hyvin toiminut, mutta sitä on vaan niin puuduttavaa katsoa. Joten jos faneja haluavat lisää, niin ehkä iloinen kiekollinen syöttelypeli voisi tuoda niitä lisää, vaikka luulen kyllä, että eivät ne tosifanit Eteläisessä Kaliforniassa ole mihinkään häviämässä tyylin johdosta, eikä satunnaisesti matseihin tulevat pahemmin välitä, millaisella tyylillä pelataan. Sitä vaan ajattelen, että riittääkö tuollainen puurtava tyyli mestaruuteen asti? 2007 se cuppi tuli, mutta silloin oli useampi "Hockey Fall of Fame" -yksilö joukkueessa, pelattiin todella fyysisesti, ja kolmosketju Påhlssonin johdolla sai suonenvedon ja teki maaleja liukuhihnalta pleijareissa. En nyt oikein näe samanlaista tuossa nykyisessä joukkueessa, joten puurtamallako päästään mestaruuteen asti?