Joo, ymmärsin, asettelin vain rajoja.
Joo, ymmärsin, asettelin vain rajoja.siitä ei tässä tapauksessa ollut kyse.
Kaikilla on oma roolinsa yrityksessä ja kaikkia varmasti tarvitaan.
Sellaisia työntekijöitä ei sitten varmaan kannata pitää, joiden työt voi jättää tekemättä. Ratkaisu ei saa olla se, että sen noin 40 h viikossa hyvää työtä tekevälle kerrotaan, että kovin ollaan tyytyväisiä, mutta 30% joudutaan palkasta nipistämään. Mut hei, ei anneta tän masentaa, jatka hyvää duunia!Karu totuus lienee kuitenkin että ei tarvita. Ylipäänsä perustotuus hyväntekeväisyyttä lukuunottamatta on että tuottavuuden pitää ylittää kustannukset jotta työllistäminen kannattaa. Tähän tietenkin päästää aina vain keskimäärin eikä jokaisen työntekijän kustannuksella. On kuitenkin paljon sellaisia hommia jotka ylipäätän kannattaa tehdä vain jos kustannus on alhainen. Ne eivät ole elimellisen tärkeitä vaan ne voi myös jättää tekemättä. Erotuksena tällaisista vaikkapa kirjanpito, lääkärintyö sairaalassa ja rekkakuskin työ logistiikka-alalla.
Kyllähän nämä yksityiseltä puolelta on melkoisella tehokkuudella nykypäivänä karsittu. Vaikea kyllä allekirjoittaa, että näitä hirmuisen paljon olisi.On kuitenkin paljon sellaisia hommia jotka ylipäätän kannattaa tehdä vain jos kustannus on alhainen. Ne eivät ole elimellisen tärkeitä vaan ne voi myös jättää tekemättä.
Sellaisia työntekijöitä ei sitten varmaan kannata pitää, joiden työt voi jättää tekemättä. Ratkaisu ei saa olla se, että sen noin 40 h viikossa hyvää työtä tekevälle kerrotaan, että kovin ollaan tyytyväisiä, mutta 30% joudutaan palkasta nipistämään. Mut hei, ei anneta tän masentaa, jatka hyvää duunia!
Voisiko sen vaikka jossain siivoushommissa ajatella, että vaikka se ei tuota tulosta,niin se tuottaa viihtyvyyttä koko työyhteisölle, ja siitä ollaan valmiita hieman maksamaan heikomman tuloksen muodossa?
Kyllähän nämä yksityiseltä puolelta on melkoisella tehokkuudella nykypäivänä karsittu. Vaikea kyllä allekirjoittaa, että näitä hirmuisen paljon olisi.
Jos yrityksen tilanne on heikko, niin kannatan lämpimästi, että paikallisesti sopien voidaan koko porukka nipistää esimerkiksi määräajaksi palkoista. Tämä on aika eri kuin se, että osa työyhteisöstä nipistää ja osa porskuttaa kuten ennenkin. Useinkaan taustalla ei edes ole muu kuin tuloksen kasvattaminen ilman taloudellista pakkoa.Miten niin ei kannata? Se kannattaminenhan riippuu ihan siitä miten edut ja haitat, tulot ja kustannukset menevät. Ja kun nyt näin universaalisti puhutaan, saako 40h viikossa hyvää työtä tekevälle sanoa, että kovin ollaan tyytyväisia, mutta saatte kenkää koko porukka kun ei pystytä palkasta nipistämään niin että toiminta olisi kannattavaa. Mut hei, ei anneta tän masentaa, jatka hyvää duunia! Siis jos jostain saat sitä...
Jos yrityksen tilanne on heikko, niin kannatan lämpimästi, että paikallisesti sopien voidaan koko porukka nipistää esimerkiksi määräajaksi palkoista. Tämä on aika eri kuin se, että osa työyhteisöstä nipistää ja osa porskuttaa kuten ennenkin. Useinkaan taustalla ei edes ole muu kuin tuloksen kasvattaminen ilman taloudellista pakkoa.
Lyhyesti. En mä mitään suojatyöpaikkoja ole säilyttämässä hyväntekeväisyyden nimissä. Jos työlle on yrityksessä tarve, ja työntekijä tekee sen hyvin, niin ansaitsee kohtuullisen palkan.Ja mitä luulet että ne työpaikan tärkeimmät pelurit tuolloin tekee? Luulen että se osaamisensa ajan tasalla pitänyt niin ikään hyvää työtä tekevä tyyppi jolle kysyntää löytyy (ja jonka tuottavuus suhteessa kuluihin on hyvällä tasolla) alkaa katsella mitä kilpailijalla on tarjottavana. Tällöin lopputuloksena on entisestään heikentynyt yritys jonka jäljellä olevat työntekijät ovat "väliaikaisesti" nipistäneet palkoista. Pienissä yrityksissä ja yksiköissä tuollainen tietynlainen sosialismi ja me-henki varmasti voi toimia hyvinkin, mutta suurissa ja kenties monialaisissa yrityksissä täysin kestämätön ajatus. Miksi huoltoaseman myyjänkään pitäisi alentaa palkkaansa jotta voidaan hyväntekeväisyytenä "talkoohengessä" rahoittaa pihalla seisovan tankkaajan työpanos? Vaikka tankkaaja tekisi kuinka hyvää työtä tahansa, yksittäisten asemien markkinointihengessä tarjoamaa palvelua lukuunottamatta tehtävä vain ei ole kovinkaan tarpeellinen eikä siitä haluta maksaa.
Mitä tulee ylipäänsä nykytyöelämän vaatimuksiin ja niihin vastaamiseen, tulisi työntekijöille tarjota mahdollisuuksia pitää osaamisensa ajan tasalla, tarjosipa ne sitten yritys tai ammattiliitto. Näin vältettäisiin yt-neuvotteluissakin paljon irtisanomisia kun voitaisiin tarjota sisäisesti uusia tehtäviä. Tietty prosentti jää aina niitä jääriä, jotka eivät tietyn vaiheen jälkeen suostu enää muuttamaan mitään tai opettelemaan uutta, enkä koe että heille pitäisi eläkevirka tarjota. Hyvinvointiyhteiskunta toimii sitten tarvittaessa turvaverkkona ja maasta kyllä löytyy muutakin mielekästä tekemistä esimerkiksi vapaaehtoistyön muodossa.
Tarkoitukseni ei ole kuulostaa kylmältä, vaikka sellainen kuva voi jollekin tulla. Ylipäätään kannatan työelämässä kaikenlaista inhimillistämistä ja järkeistämistä sekä työntekijöistä huolehtimista. Silti en voi käsittää puheita joissa kaikki työ on yhtä arvokasta tai että riittää kun tekee työnsä hyvin (joka arvona itsessään on minusta kyllä hieno). Pellon kyntämisessä hevospelillä ei ole ollut enää vuosikymmeniin järkeä vaikka sen tekisi kuinka taivaallisen hyvin ja on yhteiskunnan kannalta parempi, että se hoidetaan nykyään traktorilla.
Lyhyesti. En mä mitään suojatyöpaikkoja ole säilyttämässä hyväntekeväisyyden nimissä. Jos työlle on yrityksessä tarve, ja työntekijä tekee sen hyvin, niin ansaitsee kohtuullisen palkan.
Toki ymmärrän esimerkin, mutta eihän tuollaisia valintoja joudu oikein vielä tekemään. Mikäli tulevaisuudessa joutuu niin nuo hintaerot eivät myöskään ole mitään tuollaisia. Lisäksi jos mennään tilanteeseen jossa moni kokoaikainen ei palkalla elä vaan tarvii myös sosiaalitukia , niin kyllä sitä erotusta maksetaan me kaikki verorahoista.Olen itse tullut siihen lopputulemaan, että kuluttajana toimin aika itsekkäin motiivein ja pyrin löytämään sen parhaimman sopimuksen (ei aina halvin), mutta en kylllä jokaisesta jutusta viitsi maksaa enempää vain siksi että jollain kulurakenne on pielessä... vai onko se pielessä, jos toisella vaan maksetaan parempaa palkkaa. Kuinka moni meistä ihan normi kuluttajista valitsee sen 4e makkarapaketin 2e makkarapaketin sijasta tai Postin 10e paketin 5e matkahuollon paketin sijasta, ainoastaan koska "pitäähän työllä elää"?
Voinko siis kuitenkin koittaa velvoittaa työnantajia maksamaan työstä korvausta, mihin en ole itse valmis kuluttajana vastaamaan, vaan valitsen sen halvemman vaihtoehdon?
Niin, noita kustannussäästöjä voidaan tehdä pehmeämminkin. Yleensä jo palkkatason jäädyttäminen auttaa tuottavuuteen, mutta ei aiheuta työntekijälle äkillisen ansiopudotuksen haittoja. Jää myös aikaa reagoida, mitä tekee työelämänsä suhteen ansiollisesti hiipuvalla alalla.Josta päästään lähtöpisteeseen, eli toiset työt käyvät tarpeettomaksi, mutta ne voivat edelleen olla hyödyllisiä pienemmällä kustannustasolla. Jos vaihtoehtona on työttömyys ja palkanalennus, en tiedä miksi jälkimmäinen olisi huonompi kun sen työttömyyden voi silti itse valita.
Jonkinlaista talousoppia pitäisi lisätä peruskoulutukseen.
Ei kai tuota olla kiistämässäkään. Keskustelua käyty siitä, onko välttämätäntä laskea 2000 palkka 1500 tai 1500 palkka 1200. Ja Helsingissä se on asumistukijärjestelmämme takia jo ihan selvää, että tuet nousee noilla muutoksilla.Nämä kauhukuvat siitä että täysiaikaisella työllä ei eläisi ovat ovat rankkaa liioittelua ja propagandaa. Yksinäinen ihminen tulee mainiosti toimeen 1600-2000 euron bruttopalkalla ja pariskunta/perhe tuplapalkalla. Toki jos YH:llä on kuusi lasta, huvila saaressa, velkaa puoli miljoonaa tai jotain muuta niin se voi muuttaa tilannetta. Välttämättä ei myöskään harrastaa kalliita harrastuksia tai pitää norsua lemmikkinä.
Vertailun vuoksi opiskelijat joutuvat tulemaan toimeen 250€ plus asumistuella (tarvittaessa lainalla), joten ero on moninkertainen.
Opiskelija saa Helsingissä asuessaan yli tonnin kouraan, kun lasketaan mukaan asumislisät. Tokikaan yli 1500€:n ei pääse millään.Nämä kauhukuvat siitä että täysiaikaisella työllä ei eläisi ovat ovat rankkaa liioittelua ja propagandaa. Yksinäinen ihminen tulee mainiosti toimeen 1600-2000 euron bruttopalkalla ja pariskunta/perhe tuplapalkalla. Toki jos YH:llä on kuusi lasta, huvila saaressa, velkaa puoli miljoonaa tai jotain muuta niin se voi muuttaa tilannetta. Välttämättä ei myöskään harrastaa kalliita harrastuksia tai pitää norsua lemmikkinä.
Vertailun vuoksi opiskelijat joutuvat tulemaan toimeen 250€ plus asumistuella (tarvittaessa lainalla), joten ero on moninkertainen.
Onko tuo 1200€ nyt kuitenkaan realismia?Ei kai tuota olla kiistämässäkään. Keskustelua käyty siitä, onko välttämätäntä laskea 2000 palkka 1500 tai 1500 palkka 1200. Ja Helsingissä se on asumistukijärjestelmämme takia jo ihan selvää, että tuet nousee noilla muutoksilla.
Hyvä kysymys. Otin nuo alkupalkat @dana77 viestistä. Pointti siis, että matalapalkka-ammettaja on, ja yleensä nämä halpuutukset kohdistuu näihin. Onko näin välttämätöntä toimia. Toki ymmärrän, että joillain alalla se suuri työvoimamassa on pääosin tuota porukkaa, jolloin halpuutuksella on tietysti oikeasti iso vaikutus.Opiskelija saa Helsingissä asuessaan yli tonnin kouraan, kun lasketaan mukaan asumislisät. Tokikaan yli 1500€:n ei pääse millään.
Melkein aina näissä tällaisissa keskusteluissa asianomaiset liioittelevat sitä kurjuuden astetta. Eiköhän tuolla Postin palkalla "tule toimeen" jatkossakin, mutta ei sillä mitään Kulosaaren-kämppää ja lapsikatrasta välttämättä kannatella. Toisaalta voi kysyä, että minkä verran voi odottaa työtehtävästä, johon kouluttautuminen on luokkaa viikon perehdytys.
Sitäkään en tajua, että jos Posti on niin huono työnantaja, niin mikä siellä pakottaa olemaan? Valistunut arvioni on, että työvoimaa löytyy jatkossakin.
Onko tuo 1200€ nyt kuitenkaan realismia?
Ovatko postin työntekijät matalapalkka-ammatissa? Aika lähellä suomalaista keskipalkkaa heidän liksansa on.Hyvä kysymys. Otin nuo alkupalkat @dana77 viestistä. Pointti siis, että matalapalkka-ammettaja on, ja yleensä nämä halpuutukset kohdistuu näihin. Onko näin välttämätöntä toimia. Toki ymmärrän, että joillain alalla se suuri työvoimamassa on pääosin tuota porukkaa, jolloin halpuutuksella on tietysti oikeasti iso vaikutus.
Niin että voi ihan hyvin halpuuttaa? En puhunut pelkästään postilaisista, noin kahteen tonniin voidaan varmaan puhua matalasta palkasta. Postilaisilla ok palkat, mutta en näe noissakaan välttämätöntä leikkaustarvetta, palkat kilpailijoiden tasoa. Kirjepuoli sitten erikseen, mutta tuo varmaan pitäisikin eriyttää tästä liiketoimintana järkevästä pakettipuolesta.Ovatko postin työntekijät matalapalkka-ammatissa? Aika lähellä suomalaista keskipalkkaa heidän liksansa on.
En tiedä. Minusta Postin ei tarvitse olla markkinoilla kamppaileva toimija, joka tekee isoja investointeja Venäjälle ja ostelee pieniä kuljetusyrityksiä lisätäkseen markkinaosuttaan.Onko näin välttämätöntä toimia.
En väittänytkään sinun puhuneen vain postilaisista, otin vain esimerkkinä. Enkä osaa sanoa, että onko palkoissa leikkaustarvetta. Ilmeisesti Posti ei kuitenkaan nykyisellä palkkarakenteella pysty toteuttamaan omistajien tuottovaatimusta ja ilmeisesti halvemmilla palkoilla löytyy riittävän hyviä tekijöitä siihen hommaan.Niin että voi ihan hyvin halpuuttaa? En puhunut pelkästään postilaisista, noin kahteen tonniin voidaan varmaan puhua matalasta palkasta. Postilaisilla ok palkat, mutta en näe noissakaan välttämätöntä leikkaustarvetta, palkat kilpailijoiden tasoa. Kirjepuoli sitten erikseen, mutta tuo varmaan pitäisikin eriyttää tästä liiketoimintana järkevästä pakettipuolesta.
Jäähän tuo keskipalkasta vielä reilusti, mediaanista vähemmän. Mutta ei varmasti tarvitse korottaakaan ;)
Tämä on vähän ongelmallinen oikeus, kun on noita osin päällekkäisiä tesejä. Nythän tosin tuo medialiiton jakelusopimus ei näille Postin paketti-ihmisille sopinut vähää alusta. Ilman muuta työnantajalla on oikeus edusliittonsa valita. Työmarkkinoilla luottamuksella ja yhteisillä sopimuksilla on kuitenkin iso merkitys työrauhan säilymiselle ja yhteistyön mahdollistamiselle. Ei oikein sovi tuohon, että työnantajan liittoa vaihtaessa tes vaihtuu ilmoitusasiana vaikka ehdot voi olla ihan muuta kuin vuosikymmenten yhteisten sopimusten jälkeen. Joku tasapainoisempi malli tuohon pitäisi keksiä.Ay-liike muistaa jokaisessa käänteessä mainita oikeutensa, mutta niin ikään yritysillä on oikeus valita työehtosopimuksensa.
Niin, noita kustannussäästöjä voidaan tehdä pehmeämminkin. Yleensä jo palkkatason jäädyttäminen auttaa tuottavuuteen, mutta ei aiheuta työntekijälle äkillisen ansiopudotuksen haittoja. Jää myös aikaa reagoida, mitä tekee työelämänsä suhteen ansiollisesti hiipuvalla alalla.
Mikä tuossa palkanalennuskierteessä muuten on lattia. Kuika kauan pitää olla tyytyväinen ala-arvoisesta palkasta työn ilon vuoksi, vaikka lisäansion joutuu hakemaan valtiolta ja palkankorotukset korkeintaan pienentävät tukisummaa. Näitä on helppo myös räknäillä, kun ei itseä koske.