Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[Pavlovin Koira]

Mulla on jonkin verran Metallilaisia tuttavia ja facebook -virrassa on heidän kauttaan näkynyt päivityksiä liiton juuri solmimasta työehtosopimuksesta. Kyseisten päivitysten kommenttiosio on ollut noin 90 prosenttisesti sopimuksia haukkuvaa (palkankorotuksia pidetään mitättömän pieninä) ja kieliasultaan...noh....perinteistä työmiessettiä. Jotenkin sitä vasten peilaten tässä Metallin pomojen omassa palkkakierroksessa oli ainakin ajoitus pahasti pielessä.

 

[godofthunder]

Nyt kun teillä on näitä haluja purkaa TES:n olemassaoloa, niin oletteko miettineet mitä tapahtuu silloin mm.työrauhalle ? Nythän työehtosopimukset takaavat työrauhan työpaikoille, silloin kuin sopimukset ovat voimassa. Ilman tessejä tuokin nyanssi menee romukoppaan.

 

[Jymäkkä]

Tessit parempi vaihtoehto valtaosalle duunareista, myös valkokaulusduunarit mukaan lukien. Erityisosaajat hyötyisivät vapaammasta sopimisesta, mutta toisaaalta he pystyvät jo nyt usein hinnoittelemaan itsensä tessejä korkeammalle.

 

[Cobol]

Nyt kun teillä on näitä haluja purkaa TES:n olemassaoloa, niin oletteko miettineet mitä tapahtuu silloin mm.työrauhalle ? Nythän työehtosopimukset takaavat työrauhan työpaikoille, silloin kuin sopimukset ovat voimassa. Ilman tessejä tuokin nyanssi menee romukoppaan.

Laittomat lakot lakkoilijoiden maksettavaksi. Ihan kuten Ruotsissa. Esimerkiksi Suomessa oli vuonna 2014 yhteensä 105 laitonta lakkoa ja vain neljä laillista lakkoa. Ruotsissa oli neljä laillista lakkoa, ja siinä olivat tuon vuoden Ruotsin kaikki työmarkkinarähinä:

Miksi Suomessa on valtavasti laittomia lakkoja? – ”Meidän työlainsäädäntö on aikansa elänyttä” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Menetetyt työpäivät olivat Suomessa kymmenkertaiset vrt Ruotsi vuonna 2014, kun Ruotsi oli muuttanut lakia.

Tessit parempi vaihtoehto valtaosalle duunareista, myös valkokaulusduunarit mukaan lukien. Erityisosaajat hyötyisivät vapaammasta sopimisesta, mutta toisaaalta he pystyvät jo nyt usein hinnoittelemaan itsensä tessejä korkeammalle.

Jos asiaa katsotaan työntekijän tuoman tuoton ja siten myös työntekijän saaman palkan kautta, väittäisin perusduunarinkin kannattavan ratkaisua, jossa hän saisi normin ylittävästä enemmän liksaa ja alittavasta vähemmän. En usko, että tämä koskee vain asiantuntijoita tai erityisosaajia, koska lähes jokainen haluaa olla oikeasti hyvä ja saada työstään siten parempi korvaus. Työnantaja hyötyy, samoin työntekijä.

Mutta tämä vain mun näkemyksenä työntekijänä ja työnantajana.

 

[Karhunkulta]

Ei tämä ole shakkia. Kyllä sä tiedät aivan hyvin sen, että ei ole maksuhaluja. Olisi kyllä, jos osalle voisi maksaa nykyistä sopimusta vähemmän. Kun palkat joustaisivat, itse kullakin olisi enemmän halua tehdä työnsä paremmin, ja tienata enemmän.

Kommentoin tähän vain että en usko edes häviävää sekuntia, että palkat nousee tessin poistuttua ja tilalle tuo paikallinen sopiminen. Johtajat saisivat lisää palkkaa, arvoasteikolla alhaalla olevat (opiskelijat, osa-aikaiset, juuri taloon tulleet) saisivat nykyistä vähemmän ja se 90% jatkaa suurinpiirtein samalla palkalla.

Ainakaan palvelualoilla ei tulisi toimimaan. Alalla niin pitkään toimineena tiedän sanoa: TES jos poistuu niin palvelualan ihmiset, joita on Suomessa paljon, jäävät todelliseen kuoppaan. Ei se palvelun ostaja maksa senttiäkään enempää vaikka tessit lähtisi, joten ei se palvelun tuottajakaan maksa tekijöilleensä enempää.

 

[Cobol]

Jeps, en @Karhunkulta tarkoita sitä, etteikö olisi minimipalkkaa, vuosilomaa, työaikaa jne. Tämän mainitsin eilen ja varmaan aiemminkin pariin kertaan. Mun lähtökohta on sellainen, että jos tuottavuus nousee 10 %, siitä osa tulee työntekijöille viimeistä harjoittelijaa myöten. Jos tuottavuus laskee 10 %, siitä laskusta saavat osansa kaikki, johtajia myöten. Nyt palkat joustavat vain ylös. Palkkaperusteena meillä on muutenkin aivan älyttömät kriteerit. Joku 55-60 vuotias voi tuottaa päivässä 50 yksikköä, mutta saa ikä-, kokemus- ja muine lisineen 1.3 kertaa enemmän palkkaa, kuin joku 25-vuotias, joka tuottaa 70 yksikköä samassa ajassa.

Mutta sanon vielä kerran, että vain mun näkemys, jonka tosin olen saanut rajoitetusti aikanaan toimimaan ja jota itse kaipasin, kun oli kauan sitten hihnalla kolmivuorotyössä.

 

[godofthunder]

@Cobol pitäisikö mitettiä, että miksi meillä on noin paljon laittomia lakkoja ? Käytännössä ta:lla on niin syvään juntattu direktio-oikeus asioissa, että kaikki mielenilmaukset yms toimet työpaikoilla ovat automaagisesti laittomia lakkoja. Toki, ilman tessejä ei tätä ikävää rajoitetta lakkoilun estämiseksi ole, joten porukka saa käytännössä kävellä pihalle miten huvittaa.

Vai pitäisikö sittenkin kehittää toimintaa työpaikoilla siihen suuntaan, että asioista pystyttäisiin sopimaan ilman mitään turhia ulosmarsseja tahi mielenilmauksia.

 

[Cobol]

En osaa @godofthunder vastata, miksi meillä on paljon laittomia lakkoja. Sanoisin, että vikaa on kaikissa osapuolissa.

Mielikuva - ja siis mielikuva - on sellainen, että kun oli innokas pääluottamusmies Outokummun tehtailla, istuttiin tukena jonkun muun alan ongelmien vuoksi jossain ihan toisaalla. Ei kai ne tuen antamiset ole laittomia vieläkään, mutta en näe järkeä. Ruotsissa en istunut lakossa koskaan, joten sieltä ei ole kokemuksia.

 

[godofthunder]

En osaa @godofthunder vastata, miksi meillä on paljon laittomia lakkoja. Sanoisin, että vikaa on kaikissa osapuolissa.

Mielikuva - ja siis mielikuva - on sellainen, että kun oli innokas pääluottamusmies Outokummun tehtailla, istuttiin tukena jonkun muun alan ongelmien vuoksi jossain ihan toisaalla. Ei kai ne tuen antamiset ole laittomia vieläkään, mutta en näe järkeä. Ruotsissa en istunut lakossa koskaan, joten sieltä ei ole kokemuksia.

Veikkaus on, että suuri osa noista on paikallisia korpilakkoja. Työntekijät voivat joutua tekemään ulosmarsseja tms toimenpiteitä, jos kokevat sen olevan viimeinen tapa koittaa vaikuttaa asioihin. Lakkorahat ovat nykyään niin pieniä, että tuskin kukaan pelkästään lakkoilun riemusta lakkoilee.

 

[jussi_j]

... Ei se palvelun ostaja maksa senttiäkään enempää vaikka tessit lähtisi, joten ei se palvelun tuottajakaan maksa tekijöilleensä enempää.

Väität siis, että jos saisit vaikka bonuksia asiakastyytyväisyydestä, niin jatkaisit samaan malliin? Voi olla, mutta silloin sinun kuuluukin saada huonompaa korvausta. Kuitenkin vierellesi tulisi joku tätä päivää elävä, joka tekisi parempaa asiakaspalvelua, niin myös myynti kasvaisi ja firmalla olisi varaa maksaakin työkaverillesi. Kasvanut asiakastyytyväisyys tarkoittaa myös kasvavaa myyntiä vai oletko eri mieltä?

 

[godofthunder]

Vaikka Ruotsissa ei ole yleissitovia tessejä, kuuluu siellä työnantajista n. 80% liittoon, mikä on korkeampi aste kuin Suomessa. Tämä tarkoittaa sitä, että myös liittoon kuulumattomien työntekijöille on maksettava TES:n määräämää palkkaa. Keskusjärjestö sopimus takaa myös pääsyn työpaikan hallituksessa sekä myötä määräämisen paikallisessa sopimisessa. Täällä kun on hehkutettu ruotsin mallin kauneutta, niin miten tuo eroaa suuresti Suomen tilanteesta ?

 

[Cobol]

Täällä kun on hehkutettu ruotsin mallin kauneutta, niin miten tuo eroaa suuresti Suomen tilanteesta ?

Lataa tästä PDF, niin erot tulevat hyvin selville. Sivun alalaidasta löytyvässä PDF:ssä käsitellään Ruotsin palkanmuodostusta.

 

[godofthunder]

Lataa tästä PDF, niin erot tulevat hyvin selville. Sivun alalaidasta löytyvässä PDF:ssä käsitellään Ruotsin palkanmuodostusta.

Tänks, pitää tutustua tuohon tarkemmin. Lähinnä hain sitä, kun täällä halutaan purkaa yleissitovuutta. Ruotsissa tuo purku on tapahtunut, mutta silti käytännössä kaikki noudattavat soppareita. Ymmärtääkseni pelisäännöistä karkaavat firmat joutuvat kohtuullisen nopeasti mm. saartoon. Toki siellä järjestöt myös valvovat toisiaan, ja sooloilijat saatetaan ruotuun nopeasti.

 

[Jymäkkä]

Laittomat lakot lakkoilijoiden maksettavaksi. Ihan kuten Ruotsissa. Esimerkiksi Suomessa oli vuonna 2014 yhteensä 105 laitonta lakkoa ja vain neljä laillista lakkoa. Ruotsissa oli neljä laillista lakkoa, ja siinä olivat tuon vuoden Ruotsin kaikki työmarkkinarähinä:

Miksi Suomessa on valtavasti laittomia lakkoja? – ”Meidän työlainsäädäntö on aikansa elänyttä” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Menetetyt työpäivät olivat Suomessa kymmenkertaiset vrt Ruotsi vuonna 2014, kun Ruotsi oli muuttanut lakia.



Jos asiaa katsotaan työntekijän tuoman tuoton ja siten myös työntekijän saaman palkan kautta, väittäisin perusduunarinkin kannattavan ratkaisua, jossa hän saisi normin ylittävästä enemmän liksaa ja alittavasta vähemmän. En usko, että tämä koskee vain asiantuntijoita tai erityisosaajia, koska lähes jokainen haluaa olla oikeasti hyvä ja saada työstään siten parempi korvaus. Työnantaja hyötyy, samoin työntekijä.

Mutta tämä vain mun näkemyksenä työntekijänä ja työnantajana.

En oikein usko. Sitten kauheaa raportointia, että saa osoitettua tasonsa. Ihan tilastollisestikin suurin osa tietysti keskimääräistä sakkia saaden keskimääräistä palkkaa.

Ne parhaat hyötyisivät, mutta tuppaavat kyllä nykysysteemissäkin saavan palkkansa ennen pitkää. Kyllä ne sieltä sitten esiin tulevat tavalla tai toisella esimerkiksi parempipalkkaisia pestejä täytettäessä.

 

[godofthunder]

@Cobol & @Jymäkkä seuraava kysymys tuossa on se, miten tehokkuutta mittaroidaan. Usein yksittäinen työntekijä tarvii myös kollegoiden apua päästäkseen johonkin tiettyyn tavoitteeseen. Otetaan esimerkiksi vaikka koneistaja, jonka tarvii saada koneistettua vaikka 50 yksikköä päivässä, ja kaikista sen ylimenevistä yksiköistä tulee bonaria. No, tuohan vaatii sen, että niitä aihioita hoidetaan koneistaja riittävästi. Tällöin kuvaan astuu vaikka senä varastomies, joka hoitaa aihioita koneistukseen. Toki, varastosta vastaavan henkilön tulee pitää huolta siitä, että talossa on aihioita riittävästi, ja näin ketjussa onkin jo kolme ihmistä. Itselle tulisi mieleen tuossakohtaa, että olisi epäreilua, jos vain tuo koneistaja saisi ne bonarit.

Toki, asia voidaan ratkaista myös tavoite/tulospalkkauksella. Itse tosin kysyn tässä, että miksei työnantaja haluaisikin panostaa koko tuotantoprosessin parantamiseen, jolloin taas saadaan kokonaisvaltaisesti parannettua prosessia.

Tiedän myös tapauksia, missä esimerkiksi varaston toiminnan tehostamiseen palkattu esimies hankki itselleen bonarit vaan pelkästään tilauspäivien kanssa kikkailemalla. Tarkoituksena oli tässä tehostaa läpimenoaikaa, sekä pienentää varaston määrää. Lopputuloksena oli mittareiden mukaan hiton tehokkaasti toimiva varasto, mutta todellisuudessa mikään ei muuttunut, paitsi loppukuusta ilmenevät tuotepuutteet sekä toimitusvaikeudet. Mutta hei, keskimäärin mittarit näyttivät hiton hyviltä.

 

[Jymäkkä]

@Cobol & @Jymäkkä seuraava kysymys tuossa on se, miten tehokkuutta mittaroidaan.

Tuo on oikeasti iso ongelma monella alalla. Juuri tietyn yksittäisen työntekijän tehoa on lähes mahdotonta mitata. Olen itse siis opettaja. Voisi luulla, että tulokset olisivat joku hyväkin mittari, mutta arvosanoihin voin vaikuttaa itse kuinka paljon tahansa, yo- tulos taas on monimutkainen kombinaatio lähtötasosta, eri opettajien opetuksesta, opiskelijoiden motivaatiosta ja ties mistä. Toki voidaan kehittää mittareita, mutta itseäni ei ainakaan kiinnosta hevon humpan vertaa alkaa toimintaa raportoimaan ja mittailemaan. Tulokset ovat olleet hyviä ja linjassa yo- kokeiden tulosten kanssa, ja teen työni mahdollisimman hyvin ilman mitään kannustinporkkanaa. Minulla on jokunen erityistaito, ja näiden avulla saanut lisätehtäviä ja vähän lisätienestiä, koulun sisällä siis. Vaikka ollaan tessissä, niin ainakin omasta näkökulmastani työnantajalla on ollut jo nyt riittävän hyvä mahdollisuus ylimääräisiin palkkioihin.

Tietenkin työyhteisössä on pari mätää omenaa, jotka liihottavat muiden siivellä tessin turvin, mutta koska ylivoimainen enemmistö on perushyviä tai parempia työntekijöitä, ei kaikkien kiusaaminen noiden takia ole järkevää. Noiden parin ongelmahenkilön kohdalla olisi sitä paitsi muitakin keinoja laittaa ruotuun, mutta kunnissa näitä katsotaan minusta liikaakin läpi sormien. Perusongelma näissä ei ole kuitenkaan TES.

EDIT: Ja arvosanoihin vaikuttamisella tarkoitin siis manipulointia. Saan kursseilta tarpeen vaatiessa ihan sellaiset keskiarvot kuin haluan. En luultavasti itse manipulointiin sortuisi, mutta varmasti tätä esiintyisi yleisesti, jos palkka noista riippuisi. Kyllä se arvioinnin luotettavuutta parantaa, kun ei tarvitse miettiä, miltä nämä näyttävät ulospäin. Kyllä asiaan joka tapauksessa sitten reagoidaan, jos samalta sankarilta tulee jatkuvasti huonoja tuloksia, eli ei tämä tarkoita, että työn tuloksella ei olisi väliä.

 

[Soilworker]

Veikkaus on, että suuri osa noista on paikallisia korpilakkoja. Työntekijät voivat joutua tekemään ulosmarsseja tms toimenpiteitä, jos kokevat sen olevan viimeinen tapa koittaa vaikuttaa asioihin. Lakkorahat ovat nykyään niin pieniä, että tuskin kukaan pelkästään lakkoilun riemusta lakkoilee.

Aika naivia. Turun telakalla marssittiin kesäkuussa torstaina ulos n.900 hengen voimin ja lakkoiltiin myös perjantai. Sattumalta loppuviikoksi oli luvattu aivan upeaa säätä.

Tottakai työntekijöiden työolot ja epätoivo kärjistyivät juuri tuolloin.

 

[godofthunder]

@Jymäkkä ymmärrän ihan täysin. Mitä voi odottaa, jos teollisuuden puolella jo heko-arviointiin kuuluvan työn määrän/laadun mittaaminen tuottaa hankaluuksia. Pahimmillaan tuo myrkyttää koko työ-yhteisön ilmapiirin.

Hyvin toteutettuna heko-arviointi on hiton hyvä työkalu. Mutta pahimmillaan ihan saatanasta. Esimerkiksi metallin TES:ssa olevassa mallissa pisteiden keski-arvo pitää olla Gaussin käyrän mukainen. Tämä taas tarkoittaa sitä, että kun joku huonommin pisteytetty duunari kehittää osaamistaan, pitää vastaavasti paremmilta kavereilta ottaa vastaavasti pisteitä pois. Mahtaa olla motivoivaa. "Sinä Jani-Pekka et nyt ole enää yhtä hyvä työntekijä, koska tuo Jussi-Markus sai nyt nostettua pisteitään."

 

[godofthunder]

Aika naivia. Turun telakalla marssittiin kesäkuussa torstaina ulos n.900 hengen voimin ja lakkoiltiin myös perjantai. Sattumalta loppuviikoksi oli luvattu aivan upeaa säätä.

Tottakai työntekijöiden työolot ja epätoivo kärjistyivät juuri tuolloin.

Itse ilmeisesti ajattelet aivan yhtä naivisti, että ko. työpaikalla ei olisi mitään ongelmia? Mayeria ei tunnu kovastikaan kiinnostavan mikään tilaajavastuu, joten en yhtään ihmettelisi pisin vittua olevaa ilmapiiriä. Ei 900 henkeä ihan oikeasti kävele pihalle vain kivan ilman takia. Tässäkin jutussa ilmeisesti konsensus saavutettiin, ja palattiin neuvottelemaan asiasta.
Telakalla oleva ulkomaisen työvoiman ongelma taas on ihan eri kaliiberia. Siihen taas liittyy enemmänkin viranomaisten saamattomuus. Raksalla käytössä oleva veronumero olisi jo hyvä alku, mutta yllättäen teknologiateollisuus haraa vastaan asiassa. Jos telakalle tehdään vuosina 2003-2016 yli kaksisataa työsuojelutarkastusta, niin kyllähän se nyt jostain kertoo.

 

[Soilworker]

Itse ilmeisesti ajattelet aivan yhtä naivisti, että ko. työpaikalla ei olisi mitään ongelmia? Mayeria ei tunnu kovastikaan kiinnostavan mikään tilaajavastuu, joten en yhtään ihmettelisi pisin vittua olevaa ilmapiiriä. Ei 900 henkeä ihan oikeasti kävele pihalle vain kivan ilman takia. Tässäkin jutussa ilmeisesti konsensus saavutettiin, ja palattiin neuvottelemaan asiasta.
Telakalla oleva ulkomaisen työvoiman ongelma taas on ihan eri kaliiberia. Siihen taas liittyy enemmänkin viranomaisten saamattomuus. Raksalla käytössä oleva veronumero olisi jo hyvä alku, mutta yllättäen teknologiateollisuus haraa vastaan asiassa. Jos telakalle tehdään vuosina 2003-2016 yli kaksisataa työsuojelutarkastusta, niin kyllähän se nyt jostain kertoo.

Koko alkukesä ihan hirveää säätä, kunnes suurinpiirtein ensimmäisen yli päivän kestävän kesäsään aikana herätään seuraavaan:

"Pääluottamusmiehen mukaan työilmapiiri on kiristynyt, koska osalle työntekijöitä on jaettu varoituksia ja heitä on uhkailtu."

Jokin oikeakin syy siihen varmasti oli, mutta nyt sitä kyllä käytettiin ihan pidennetyn viikonlopun oikeuttamiseen, kun oli kiva keli ja kaikkea.

 

[godofthunder]

Jokin oikeakin syy siihen varmasti oli, mutta nyt sitä kyllä käytettiin ihan pidennetyn viikonlopun oikeuttamiseen, kun oli kiva keli ja kaikkea.

No, me ollaan tästä eri mieltä, ja meillä on siihen oikeus. Itellä ei kestäis selkäranka moista tehdä.

Todellisuus vaan on se, että joskus pitää kävellä ulos, kun muukaan ei auta. Valitettavasti. Ja toki se kannattaa tehdä isosti.

 

[dana77]

Nyt kun teillä on näitä haluja purkaa TES:n olemassaoloa, niin oletteko miettineet mitä tapahtuu silloin mm.työrauhalle ? Nythän työehtosopimukset takaavat työrauhan työpaikoille, silloin kuin sopimukset ovat voimassa. Ilman tessejä tuokin nyanssi menee romukoppaan.

Siis tahdot sanoa että TESin olemassaolo estää laittomat lakot? Tämä oli uusi tieto, hyvä että tuli selväksi.

 

[Cobol]

@Cobol & @Jymäkkä seuraava kysymys tuossa on se, miten tehokkuutta mittaroidaan. Usein yksittäinen työntekijä tarvii myös kollegoiden apua päästäkseen johonkin tiettyyn tavoitteeseen.

Eiköhän siihen löydy jokin tapa. Kuussa käytiin jo 1969, ei sekään ollut yksinkertaista :)

Otetaan esimerkiksi vaikka koneistaja, jonka tarvii saada koneistettua vaikka 50 yksikköä päivässä, ja kaikista sen ylimenevistä yksiköistä tulee bonaria. No, tuohan vaatii sen, että niitä aihioita hoidetaan koneistaja riittävästi. Tällöin kuvaan astuu vaikka senä varastomies, joka hoitaa aihioita koneistukseen. Toki, varastosta vastaavan henkilön tulee pitää huolta siitä, että talossa on aihioita riittävästi, ja näin ketjussa onkin jo kolme ihmistä. Itselle tulisi mieleen tuossakohtaa, että olisi epäreilua, jos vain tuo koneistaja saisi ne bonarit.

Noinhan se ei menisi. Hyvä esimerkki siitä.

Toki, asia voidaan ratkaista myös tavoite/tulospalkkauksella. Itse tosin kysyn tässä, että miksei työnantaja haluaisikin panostaa koko tuotantoprosessin parantamiseen, jolloin taas saadaan kokonaisvaltaisesti parannettua prosessia.

Haluaa todnäk panostaa prosessiin, jos normaali tilanne ja tuotanto.

Tiedän myös tapauksia, missä esimerkiksi varaston toiminnan tehostamiseen palkattu esimies hankki itselleen bonarit vaan pelkästään tilauspäivien kanssa kikkailemalla.

Näin varmaan, mutta silloin ollaan perseellään.

Aiemmin @Jymäkkä epäili - ja aiheesta - ettei perusduunari kannata ratkaisua, jossa hän saisi normin ylittävästä enemmän liksaa ja alittavasta vähemmän. Suomessa on näin. Mutta ei välttämättä kaikkialla muualla. En tiedä taustaa, miksi meillä näin ajatellaan, mutta arvaisin sen liittyvän ay-liikkeeseen tavalla tai toisella.

Ylipäätään suomalaiset eivät usko siihen, että voisivat vaikuttaa palkkaansa tekemällä työnsä hyvin. Asiaa on tutkittukin viime vuonna. Vain 34 prosenttia suomalaista on sitä mieltä, että ”mitä paremmin suoriudun työstäni, sitä paremmin saan palkkaa ja palkkioita”. Ylivoimainen enemmistö työntekijöistä siis pitää huippusuoritukseen pinnistämistä paremman palkan tai palkkioiden toivossa turhana. Kansainvälisessä vertailussa Suomen tulos on vertailujoukon toiseksi huonoin.

Työelämän outo paradoksi: Tehokas ja hyvä työntekijä saa usein muita huonompaa palkkaa - Tivi

Mutta. Ja tämä on mielestäni ydin: Kun tutkimuksessa erotettiin erittäin hyvin menestyvät yritykset, arvioi työsuorituksen vaikuttavan palkkaansa jo 49 prosenttia vastaajista. Maailman arvostetuimmissa yrityksissä prosentti on peräti 75. Mitä enemmän henkilökohtaiset työsuoritukset vaikuttavat palkkoihin, sitä paremmin yrityksellä siis yleensä menee.

 

[Vahva tunne]

Kyllähän henkilökohtaisia lisiä voisi nytkin maksaa "hyville" työntekijöille riippumatta mistään liitoista ym. , mielenkiintoista olisi saada tilasto, missä nähtäisiin tuo hyvien työntekijöiden osuus
kaikista ja kuinka paljon saavat hyvyydestään. Epäilen, että ei Suomessa kuitenkaan palkita hyviäkään kuten esim. USA:ssa.

 

[jussi_j]

@Cobol & @Jymäkkä seuraava kysymys tuossa on se, miten tehokkuutta mittaroidaan. ....

Mittarointi on muuten myöskin yksi asia mikä on mm. AY-keskusteluissa ja julkisella puolella päin persettä. Mitataan vaikkapa yhden sairaanhoitajan työkuormaa, mikä voi olla vaikka kuinka kova, mutta tehokkuus on paskaa, koska prosessi on syvältä. Lisäksi arvoa ei anneta vaikkapa asiakkaan ajalle, vaikka koko prosessin tehtävä on tuottaa arvoa asiakkaalle. Kannattaa tutustua vaikkapa Niklas Modigin Tätä on Lean kirjaan, missä on hyvin selitetty esimerkein mistä on kyse. Periaatteessa siis pitäisi mitata prosessin läpimenoaikaa vs. yksittäisen hoitajan työtaakkaa. TPS on sama asia (ja ei se turkulainen, vaan Toyota Production System).

Keskustelu on hedelmätöntä kun AY-liike kehuu ja säälii hoitajia, joilla on kädet täynnä, mikä on totta, mutta prosessi tuottaa paskaa -> prosessi on tehoton -> hoitajan vika. Kaikki tehostamispuheet ymmärretään tarkoittavan irtisanomisia ja niitä vastustetaan periaatteessa. Toki vika on paskassa johdossa ja julkisella puolella ongelma on täysin kädettömissä poliitikoissa.

Hyvänä esimerkkinä joku puoli vuotta sitten kun EK:n dirika Mattila sanoi jotain tyyliin, että tehostamisvaraa on ainakin 10%, niin some räjähti kun kapitalisti haluaa laskea palkkoja. Alkuperäisessä haastattelussa hän kuitenkin puhui nimenomaan prosesseista ja mainitsi jopa palkankorotukset vaihtoehtona. Väärinymmärrystä, vaikkakin luultavasti pääosin tahatonta, mutta osoittaa koko keskustelun hankaluuden. Toki lehdistö ei yrittänytkään pysyä asiassa, vaan halusi klikkejä.