Kyllä otin. Kuten ainakin yritin tehdä selväksi, firma oli todella menestyvä ja tuottoisa. Siellä muuten olikin tietty vakkarihenkilökunta, joka sai ihan omaa palkkaansa meihin muihin verrattuna ja se varmasti olikin ravintoloitsijalta fiksusti tehty. Muuten vaihtuvuus olisi ollut liian suurta, eikä hommaa oltaisi saatu toimimaan ikinä. Mutta tiesin kyllä pennilleen paljonko siellä myytiin. Niin, eikä ravintola-alalla kyllä missään paikassa maksettu minkäänlaisia ylityökorvauksia. Työskentelin kyllä useassa paikassa, joten jonkinlaista asiantuntevuutta minulla on. Sinulla tosin ei näytä olevan jos puhut ravintola-alasta ja ylityökorvauksista samassa lauseessa. Ja en ollut mielestäni kovin fiksu kun moiseen menin haksahtamaan, mutta fiksumpi olin sen jälkeen ja jotain opittiin. Työpaikkoja oli kyllä tarjolla muitakin, siitä ei ollut pelkoa. Jostain syystä minulla ei ole ikinä ollut hankaluuksia löytää töitä. Kova olen tekemään ja paljon osaan tehdä, ehkä se sitten johtuu siitä.
On muuten hauskaa että sinun ja monen muun on vaan niin kovin vaikea hyväksyä sitä tosiasiaa, että maailmasta löytyy runsaasti kusipäisiä yrittäjiä, jotka ovat valmiita myymään vaikka äitinsä, jotta saavat vähän enemmän voittoa. Sanoisin että juurisyy on nimenomaan siinä, että työnantajapuoleen on tottavie vaikea luottaa ja jokainen pienikin asia täytyy kirjoittaa paperille, tai voi olla varma että tulee petetyksi. Olisi se vaan hienoa kun olisi luottamus, mutta kovin kaukana siitä ollaan. Täällä on vaan näemmä ihmisten vaikea hyväksyä sitä, että töistä täytyy maksaa palkkaa ja että jotkut vieläpä tulevat ihan mukavasti toimeen työtä tekemällä. Kai se sitten jonkin sortin kateutta on.
