Joo siis en viitannut noihin vuorotyön erilaisiin järjestelyihin, vaan tähän keskusteluun, jossa (ainakin käsittääkseni) tavoite on vähentää yhden työpäivän verran tunteja työviikosta, mutta työntekijöiden palkka pysyisi samana. Tottakai tämä voisi toimia esimerkiksi joissain IT-alan yrityksissä. Samoin kuin nuo erilaiset vuorotyön työvuorojärjestelyt voivat toimia yhdellä alalla. Sehän on hienoa jos työntekijät ja työnantaja sopivat tuollaisesta järjestelystä, mikä hyödyttää kaikkia.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Kokkolalaisten hurja liito sai jatkoa – Hermekselle kahdeksas peräkkäinen voitto ja Mestiksen kärkipaikkaLue lisää »
-
Jakub Málek ohittamaton este espoolaisilleLue lisää »
-
Liiga-kierros: Ilves nollasi kivikovan, SaiPan huima putki sai jatkoa, KalPa tarvitsi jatkoajanLue lisää »
-
SHL-viikkokatsaus: Sarjanousija kärkipaikalla − NHL-konkari Jakob Silfverberg vei kasvattajaseuransa huipulleLue lisää »
-
Saija Tarkin paita kohosi Raksilan hallin kattoon tunteikkaassa seremoniassaLue lisää »
-
Liiga-kierros: Tappara käveli Sportin yli – kirvesrintojen debytantti osui välittömästiLue lisää »
Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?
- Viestiketjun aloittaja Olkku
- Alkaa
- 1 498 925
- 15 637
Jostain syystä työnantajaleirin isot vaatimukset ovat "osa nykyaikaista dynaamista työmarkkinaa", mutta samalla käännetään kyllä selkä iloisesti niille isoille murroksille jotka hyödyttävät työntekijää kilpaillussa tilanteessa.
Jo nyt yritykset houkuttelevat kilpaillussa markkinassa työvoimaa erilaisilla pidennetyillä vapailla ja näen itse ainakin lyhemmän työajan ihan suorana jatkumona tässä kehityksessä. Ensin sitä hyödyntää houkutustekijänä edelläkävijäyritykset (ja tämä toki hyvä esimerkki paikallisesta sopimisesta), mutta ajan kanssa käytäntö leviää ja valuu aloille jossa se todetaan toimivaksi tai on mahdollista.
Lähtökohtaisesti tällaisten tyrmääminen fantasiana, tai ei onnistu kaikilla aloilla argumentein, on juuri sitä keskusjohtoista ajattelutapaa josta työelämän muutos muutenkin vie poispäin.
Niin siis tässä keskustelussa haetaan efektuaalista 20 prosentin palkankorotusta jotenkin keskusjohtoisesti. Kyllä pidän täytenä fantasiana sen toteutumista.
Jos jotkin yritykset sitten tähän menevät ja käytäntö leviää muihin yrityksiin, niin sehän on hieno juttu, mutta täysin eri asia. Se ei tietenkään ole fantasiaa.
Asian voi kääntää palkankorotukseksi mutta todellisuus on lähempänä urakkamallista työskentelyä. Jos tarvittavan työn saa aikaan lyhyemmässä ajassa ja ylimääräinen työn ulkopuolinen aika lisää hyvinvointia (mm. vähentää sairauspoissaoloja), tässä voittaa lopulta molemmat osapuolet.
Mutta toki excel miehet aina palaa takaisin numeroihin.
Joo siis tarkennuksena en minä tällaista kehitystä missään tapauksessa vastusta. Jos ja kun yritykset toteavat tuon kannattavaksi malliksi yhteistyössä työntekijöiden kanssa, niin siitä vaan.
Toin vaan ilmi sen, että keskusjohtoisesti tuo ei tule tapahtumaan, koska Sari-sairaanhoitaja ja Antti-ahtaajakin haluaisivat osille - ihan ymmärrettävästikin.
Ei tule tapahtumaan keskusjohtoisesti eikä moni muukaan ajan saatossa tarvittava uudistus. Siksi on outoa että tähän asiaan reagoidaan hyvinkin "keskusjohtoisesti" myös työnantajaleiristä.
Eikös tuo SAK:n ja SDP:n (muistaakseni viime vuonna) perään huutama neljän työpäivän kokeilu, ole myös ”keskusjohtoista”?
Tosiaan se yrityskohtainen toiminta ja sopiminen tämän osalta kun on jo mahdollista.
Se sai ehkä eniten näkyvyyttä Marinin hallituksen myötä (ja tarjosi myös jonkinlaisen kiukunpurkamiskanavan työnantajille) mutta eihän tämä neljän päivän kokeilu mikään uusi asia sinänsä ole.
SAK ja EK toki ottavat asialistalleen tällaisia itselle mieluisia asioita ja tuovat niitä esiin sopivissa väleissä. Edunvalvontajärjestöjä kun ovat.
sambersson
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Rauman Lukko
Tähän kun lisätään ensimmäisen saikkupäivän palkattomuus, niin syvällä ollaan.
Sonny Burnett
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Lukko
Tai sitten lyhennettään ne opettajien lomat niin loppuu se ihmettely silläkin keinolla.
Olen joskus opettajien Facebook-ryhmässä kirjoittanut, että kaksi ensimmäistä kesäkuun viikkoa olisi varattu muulle koulussa tehtävälle työlle, kuten suunnittelutyölle. Palkkaa pitäisi sitten totta kai tulla lisää. Ei oikein tullut positiivista palautetta, ja tuskin työnantajakaan tuohon suostuisi.
Kilgore Trout
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ilves
Tämä ei varsinaisesti liity lainaukseesi, mutta kysynpä silti. Aamulehdessä oli artikkeli koululaisten määrän vähenemisestä Pirkanmaalla. Kuntaliiton tietojen mukaan peruskoululaisten määrä laskee Pirkanmaalla voimakkaasti kaikissa kunnissa vuosina 2022–2030. Muutos on nopea ja iso. Joissain kunnissa koululaisten määrä vähenee useilla sadoilla. Esimerkiksi Ylöjärvellä peruskoululaisten määrä vähenee 870, Nokialla 802 ja Kangasalla 546.
En tiedä onko tuossa otettu huomioon muuttovoittoa, mutta se mistä olin utelias, on että väheneekö pätevien opettajien määrä samassa suhteessa? Vai korjaantuuko epäpätevien tarve osin tuota kautta? Ainakin homekouluja voidaan varmaan karsia.
Koko kunnassa pian vain kahdeksan ekaluokkalaista – Näin peruskoulun oppilasmäärät romahtavat nyt Pirkanmaalla: Katso oman alueesi tiedot
Syntyvyys romahti Suomessa viime vuosikymmenellä ja se näkyy nyt peruskoululaisten vähenevässä määrässä. Pirkanmaalla on kuusi kuntaa, joissa oppilasmäärän ei enää uskota elpyvän millään konstilla. Katso hakukoneesta, kuinka paljon oman kuntasi ala- ja yläkoululaisten määrä vähenee.
www.aamulehti.fi
4
444
Saisikohan tuossa kätevästi pienennettyä ryhmäkokoja? No ei varmaan, opettajat ovat aivan liian hyväpalkkaisia, jotta kaikille voitaisiin antaa jatkossakin työtä.Tämä ei varsinaisesti liity lainaukseesi, mutta kysynpä silti. Aamulehdessä oli artikkeli koululaisten määrän vähenemisestä Pirkanmaalla. Kuntaliiton tietojen mukaan peruskoululaisten määrä laskee Pirkanmaalla voimakkaasti kaikissa kunnissa vuosina 2022–2030. Muutos on nopea ja iso. Joissain kunnissa koululaisten määrä vähenee useilla sadoilla. Esimerkiksi Ylöjärvellä peruskoululaisten määrä vähenee 870, Nokialla 802 ja Kangasalla 546.
En tiedä onko tuossa otettu huomioon muuttovoittoa, mutta se mistä olin utelias, on että väheneekö pätevien opettajien määrä samassa suhteessa? Vai korjaantuuko epäpätevien tarve osin tuota kautta? Ainakin homekouluja voidaan varmaan karsia.
Koko kunnassa pian vain kahdeksan ekaluokkalaista – Näin peruskoulun oppilasmäärät romahtavat nyt Pirkanmaalla: Katso oman alueesi tiedot
Syntyvyys romahti Suomessa viime vuosikymmenellä ja se näkyy nyt peruskoululaisten vähenevässä määrässä. Pirkanmaalla on kuusi kuntaa, joissa oppilasmäärän ei enää uskota elpyvän millään konstilla. Katso hakukoneesta, kuinka paljon oman kuntasi ala- ja yläkoululaisten määrä vähenee.
Meillä pk-seudulla oppilasmäärät vain tulevat kasvamaan ja esimerkiksi Vantaalla on tarve lisärakennuksille. Tälläkin hetkellä tilanne on hyvin epätasapainoinen. Joillain alueilla maassamme on opettajista ylitarjontaa, ja toisilla taas opettajapulaa. Varhaiskasvatuksessa ja erityisopetuksessa ero vieläpä kärjistyy.Tämä ei varsinaisesti liity lainaukseesi, mutta kysynpä silti. Aamulehdessä oli artikkeli koululaisten määrän vähenemisestä Pirkanmaalla. Kuntaliiton tietojen mukaan peruskoululaisten määrä laskee Pirkanmaalla voimakkaasti kaikissa kunnissa vuosina 2022–2030. Muutos on nopea ja iso. Joissain kunnissa koululaisten määrä vähenee useilla sadoilla. Esimerkiksi Ylöjärvellä peruskoululaisten määrä vähenee 870, Nokialla 802 ja Kangasalla 546.
En tiedä onko tuossa otettu huomioon muuttovoittoa, mutta se mistä olin utelias, on että väheneekö pätevien opettajien määrä samassa suhteessa? Vai korjaantuuko epäpätevien tarve osin tuota kautta? Ainakin homekouluja voidaan varmaan karsia.
Koko kunnassa pian vain kahdeksan ekaluokkalaista – Näin peruskoulun oppilasmäärät romahtavat nyt Pirkanmaalla: Katso oman alueesi tiedot
Syntyvyys romahti Suomessa viime vuosikymmenellä ja se näkyy nyt peruskoululaisten vähenevässä määrässä. Pirkanmaalla on kuusi kuntaa, joissa oppilasmäärän ei enää uskota elpyvän millään konstilla. Katso hakukoneesta, kuinka paljon oman kuntasi ala- ja yläkoululaisten määrä vähenee.
Kunnat seuraavat aika tarkkaan väestöennusteita ja uskovat niihin, vaikka ne harvoin ovat luotettavia. Vantaalla ei huomioitu uusia asuinalueita, kun koulupäätöksiä on tehty. Seurauksena uudet koulut ovat jo alkuunsa liian pieniä. Kuvittelisin, että alhaisen syntyvyyden ja muuttotappion alueilla kunnat reagoivat niin, että eläköityvien opettajien virat jäädytetään, eikä palkata ketään tilalle. Ei sitten ole niin tarvetta epäpätevillekään.
Aineenopettajilla on hankala tilanne, kun oppilasmäärä putoaa. Voi joutua opettamaan ihan mitä vaan, jotta opetusvelvollisuus tulisi täyteen. Hankaluuksia on pienten tuntimäärien aineissa, kuten käsityössä tai uskonnossa. Opettajille määrätään ihan kummallisia täytevalinnaisia, kuten jotain rentoutumista, lautapelejä tai mitä missäkin.
Eli jos yritän vastata kysymykseen... virassa olevien opettajien määrä on riippuvainen oppilaiden määrästä. Ehkä seuraa hiukan perässä. Kouluverkostoa on harvennettu jo kymmeniä vuosia, ja tuo trendi tulee jatkumaan ja ehkä jopa voimistumaan. Esimerkiksi valtavat yhtenäiskoulut (ylä+alakoulu yhdessä) sekä jättilukiot ovat nykypäivän todellisuutta.
Kouluja yhdistetään, oppilaita kuljetetaan koulukyydeillä. Saadaan säästöä seinistä, ei tarvitse lisätä palkkamenoja. Rauhattomuus lisääntyy kouluissa kun koko kasvaa, mutta se on sellainen asia, mitä ei voi reaaliajassa rahallisesti mitata, mutta myöhemmin vaikutukset näkyvät kyllä.
No sehän jo kertoo sitten, että miten huonoja palkkoja siellä saa, jos ei ole varaa edes parempaan Whiskyyn, vaan joutuu vetämään kossua. Tosin kunnioitettavaa kuitenkin pitää rahat omassa maassa. Bissen kohdalla alkaa olemaankin jo vaikeampaa kohta, kun kaikki nekin lienee kohta jo myyt suureksi osaksi ulkomaalaisomistukseen. Niihin kotimaisiin erikoisoluisiin ei taas ne duunarin fyffet riitä. (Hymiö).
Miksi ne pitäisi lyhentää?
Sonny Burnett
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Lukko
Jep, tiedän miten opettajien vuosipalkka muodostuu. Koitin olla sarkastinen tuohon aiempaan ihmettelyviestiin. Vähän sama juttu kuin duunarien pekkasten kanssa. Jos joku pekkasia kadehtii tai ihmettelee niin ei muuta kuin hakeutumaan sellaisiin töihin joihin ne kuuluu.
@Jymäkkä
Vähän off topic, mutta koulujen koosta ei silti siellä suunnalla tingitä -> 35 miljoonalla rakennettiin upouusi koulukeskus alueelle, jossa asuu reilut sata ihmistäTämä ei varsinaisesti liity lainaukseesi, mutta kysynpä silti. Aamulehdessä oli artikkeli koululaisten määrän vähenemisestä Pirkanmaalla. Kuntaliiton tietojen mukaan peruskoululaisten määrä laskee Pirkanmaalla voimakkaasti kaikissa kunnissa vuosina 2022–2030. Muutos on nopea ja iso. Joissain kunnissa koululaisten määrä vähenee useilla sadoilla. Esimerkiksi Ylöjärvellä peruskoululaisten määrä vähenee 870, Nokialla 802 ja Kangasalla 546.
En tiedä onko tuossa otettu huomioon muuttovoittoa, mutta se mistä olin utelias, on että väheneekö pätevien opettajien määrä samassa suhteessa? Vai korjaantuuko epäpätevien tarve osin tuota kautta? Ainakin homekouluja voidaan varmaan karsia.
Koko kunnassa pian vain kahdeksan ekaluokkalaista – Näin peruskoulun oppilasmäärät romahtavat nyt Pirkanmaalla: Katso oman alueesi tiedot
Syntyvyys romahti Suomessa viime vuosikymmenellä ja se näkyy nyt peruskoululaisten vähenevässä määrässä. Pirkanmaalla on kuusi kuntaa, joissa oppilasmäärän ei enää uskota elpyvän millään konstilla. Katso hakukoneesta, kuinka paljon oman kuntasi ala- ja yläkoululaisten määrä vähenee.
No se on nimenomaan näin. Toki maailma muuttuu ja työehtoja ja lomia voi säätää sen mukaan. Pitäisi kuitenkin opettajille jotain järkevää tekemistäkin keksiä, koska sehän tosiaan maksaisi aika reilusti, kun palkkaakin pitäisi maksaa lisää samassa suhteessa. Oppilaiden lukuvuoden pituutta taas ei ole oikein järkevää kasvattaa kuitenkaan.
Loman lyhennyksen sijaan joku uudelleensijoittelu sopisi minulle hyvin. Mieluummin minä ottaisin jonkun kolmen lukukauden mallin, jossa pitkän kesäloman sijaan olisikin reilu neljä viikkoa lomaa kolme kertaa vuodessa. Vaikka en tosiaan valittaa halua, hyvä etuhan tuo on, mutta ei se reilu 9 viikkoa juuri kesällä minulle mikään unelmamalli ole. Kyllästyy siihen lomailuunkin viikkojen kuluessa, ja itselle sopisi oikein hyvin lomailla hankikeleilläkin pidempään.
Edit: Ja siis tuohon hahmottelemaani 3x4+ viikkoa lasken nykyiset joulu-ja hiihtolomat mukaan, en olisi lomia pidentämässä enää päivääkään ;)
Aikanaan olin tuntipalkkaisena opettajana (en tosin peruskoulussa enkä opettajakoulutusta käyneenä) ja palkkaa tuli sopimuksen mukaan pitkälti opetustuntien perusteella. Vakituisten opettajien opetusvelvollisuus oli ulkomuistista luokkaa 15-20 viikkotuntia. Sama taitaa olla hieman korotettuna myös peruskouluissa aineenopettajan ja luokanopettajan osalta.
Silloin oli keskustelua opettajanhuoneessa siitä, onko 15-20 opetusvelvollisuustuntia vähän vai paljon ja jäi mieleen, että erityisesti vanhemmat opettajat kokivat sen olevan lähes maksimin kun piti valmistautua opetukseen, korjata ja laatia kokeet jne. Nuoremmat olivat taas sitä mieltä, että valmistautumisineen opetusta voisi olla enemmänkin ja jotkut kokivat, että he pääsevät liiankin helpolla. Silloinen sopi toki heille hyvin, koska ottamalla lisää opetusta, palkka kasvoi mukavasti.
En tiedä millaista keskustelua nykyään alalla tästä käydään vai käydäänkö lainkaan.
Silloin oli keskustelua opettajanhuoneessa siitä, onko 15-20 opetusvelvollisuustuntia vähän vai paljon ja jäi mieleen, että erityisesti vanhemmat opettajat kokivat sen olevan lähes maksimin kun piti valmistautua opetukseen, korjata ja laatia kokeet jne. Nuoremmat olivat taas sitä mieltä, että valmistautumisineen opetusta voisi olla enemmänkin ja jotkut kokivat, että he pääsevät liiankin helpolla. Silloinen sopi toki heille hyvin, koska ottamalla lisää opetusta, palkka kasvoi mukavasti.
En tiedä millaista keskustelua nykyään alalla tästä käydään vai käydäänkö lainkaan.
Tämä olikin tällainen Venäjä-tason kysely kun vastausvaihtoehdot kysymykseen ”Tekeekö yrityksenne lakkojen takia vähemmän investointeja?” olivat.Poliittisten lakkojen aiheuttamat vahingot ovat paljon mittavampia kuin tähän asti on kuviteltu, jos teknologiateollisuuden selvitys on edes suuntaa antava. Neljä kymmenestä Teknologiateollisuus ry:n kyselyyn vastanneesta yrityksestä kertoo vähentävänsä investointejaan Suomeen meneillään olevien poliittisten lakkojen vuoksi.
”Kysely todistaa, että useiden kuukausien aikana järjestettyjen poliittisten lakkojen vaikutukset ovat laajoja ja rajuja".
Erityisen jyrkästi asiaan suhtautuivat suuret yritykset. Niistä 20 prosenttia vastasi tekevänsä lakkojen vuoksi Suomeen investointeja ”selvästi vähemmän” ja 32 prosenttia ”hieman vähemmän”.
Teknologiateollisuuden kysely | Lähes puolet yrityksistä vähentää investointeja Suomeen lakkojen takia – ”nyt horjutetaan talouden perustuksia”
Yritykset kertovat kyselyssä myös tuotannon rajoittamisesta.www.hs.fi
Kun SAK liittoineen jossain vaiheessa lopettaa poliittiset lakot, yritysten investoinnit Suomeen saattavat palautua. Jos hallituksen muutokset poliittisiin lakkoihin astuvat voimaan, tilanne on onneksi jatkossa parempi.
1. ”Selvästi vähemmän” 2. ”Hieman vähemmän” 3. ”Vaikutus on vähäinen”.
Luo taas todella paljon uskoa työnantajapuoleen... :D
Liitteet
Tämä lukee suoraan tuossa aiemmassa viestissäsi linkatussa uutisessa. Kuvankaappaus on kyseisestä artikkelista.
Mutta kysymyshän oli, oliko kyselyssä vaihtoehdot oikeasti näin. Kuuselan journalismia vai ihan faktaa. Vaikka kyse ei ole rinnastamastasi Venäjä-tasosta, olisi vaihtoehdot ja teksti voinut parempikin olla.
Sinänsä olemme joka tapauksessa tilanteessa, jossa investoinnit vähenevät ilman lakkojakin. Esimerkiksi uusia ulkomaisia yrityksiä tuli Suomeen viime vuonna 247, mikä on merkittävästi vähemmän kuin edellisinä kahtena vuotena (330 vuonna 2021 ja 300 vuonna 2022), kertoo Business Finland tiedotteessaan. Viime vuonna oltiin vuoden 2019 tasolla. Investoinnit Suomeen vähenivät viime vuonna vuoden 2019 tasolle
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy