Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[Kilgore Trout]

Jep, oli aika harmaa viesti itseltä. Ei koske pelkästään tätä nyt käynnissä olevaa selkkausta, vaan AKTn toiminta yhteiskunnan taloudellisena romuttajana mm. tukilakot, ja semmoiset on päässyt hieman ihon alle jo pidempään .

Se on selvä, ettei tässä ole kellään kivaa. En silti ole voinut olla miettimättä, että olisiko tämä asia voitu hoitaa fiksummin, niin ettei AY-liikettä olisi nostatettu tässä määrin takajaloilleen. Ainakin suoranaisen vittuilun olisi voinut jättää pois.
Nyt pitää toivoa, että tästä seuraa pitkässä juoksussa yrityksille ja valtion taloudelle parempi tulos, ja sitä kautta koko kansantaloudelle. Nämä ovat kuitenkin hankalia asioita ennakoida, eikä tässä vielä tiedä miten käy. Joka tapauksessa lakkojen aiheuttamat vahingot ovat suuria ja vaikuttavat vielä pitkään.

 

[Kuokkalan Kone]

Et ole ilmeisesti työehtosopimusneuvotteluista kuullut. No eiköhän sekin termi tutuksi tule syksyn lakkokierroksella, valitettavasti.

Ehdotuksesi on mallia monimutkaiseen yksinkertainen ratkaisu, täytyy muistaa että sopimukset kattavat yleensä satojatuhansia palkansaajia ja erilaisia työpaikkojakin on tuhansia tai kymmeniätuhansia, niin täytyyhän sopimuksiin olla joka kohta kirjattu epäselvyyksien välttämiseksi.

Kuultu on, ja ikävä kyllä valitettavasti meidän firma on joutunut siirtämään osan pakkolomalle, kun töitä ei ole, enkä usko että tämä nykytilanne parantaa yhtään palkansaajan asemaa, päin vastoin, osa ei ilmeisesti sieltä pakkolomalta palaa.

Alakohtaisiahan nuo tessit ovat , ja siksi paikallisen sopimisen malli olisi paras, paikallisesti tiedetään paljon paremmin kuinka ratkaista epäselvät tilanteet, ilman että joku kolmas osapuoli ohjailee toimintaa taustalla. Kuitenkin minimipalkoista ja muista työehdoista on jo määräykset työlaissa, niin raamit on jo olemassa.

Valitettavasti osa työntekijäjärjestöistä ei halua uudistaa paikallista sopimista, koska siinä häviää omaa valtaa, joka on perustunut siihen että heidän täytyy olla kaikissa sopimisissa mukana, esimerkkinä meidän työpaikalta voin kertoa että järjestäytymisaste työntekijäpuolella alan järjestöön n.15%, mutta silti pääluottamushenkilön pitää olla alan järjestön jäsen, näin se demokratia toimii..

 

[Kilgore Trout]

Kuultu on, ja ikävä kyllä valitettavasti meidän firma on joutunut siirtämään osan pakkolomalle, kun töitä ei ole, enkä usko että tämä nykytilanne parantaa yhtään palkansaajan asemaa, päin vastoin, osa ei ilmeisesti sieltä pakkolomalta palaa.

Alakohtaisiahan nuo tessit ovat , ja siksi paikallisen sopimisen malli olisi paras, paikallisesti tiedetään paljon paremmin kuinka ratkaista epäselvät tilanteet, ilman että joku kolmas osapuoli ohjailee toimintaa taustalla. Kuitenkin minimipalkoista ja muista työehdoista on jo määräykset työlaissa, niin raamit on jo olemassa.

Valitettavasti osa työntekijäjärjestöistä ei halua uudistaa paikallista sopimista, koska siinä häviää omaa valtaa, joka on perustunut siihen että heidän täytyy olla kaikissa sopimisissa mukana, esimerkkinä meidän työpaikalta voin kertoa että järjestäytymisaste työntekijäpuolella alan järjestöön n.15%, mutta silti pääluottamushenkilön pitää olla alan järjestön jäsen, näin se demokratia toimii..

Höpö höpö, Suomen laki ei määrää vähimmäispalkkaa. Työnantajajärjestöt ja ammattiliitot ovat sopineet vähimmäispalkoista eri alojen työehtosopimuksissa.

 

[Lynx_j]

Kuultu on, ja ikävä kyllä valitettavasti meidän firma on joutunut siirtämään osan pakkolomalle, kun töitä ei ole, enkä usko että tämä nykytilanne parantaa yhtään palkansaajan asemaa, päin vastoin, osa ei ilmeisesti sieltä pakkolomalta palaa.

Alakohtaisiahan nuo tessit ovat , ja siksi paikallisen sopimisen malli olisi paras, paikallisesti tiedetään paljon paremmin kuinka ratkaista epäselvät tilanteet, ilman että joku kolmas osapuoli ohjailee toimintaa taustalla. Kuitenkin minimipalkoista ja muista työehdoista on jo määräykset työlaissa, niin raamit on jo olemassa.

Valitettavasti osa työntekijäjärjestöistä ei halua uudistaa paikallista sopimista, koska siinä häviää omaa valtaa, joka on perustunut siihen että heidän täytyy olla kaikissa sopimisissa mukana, esimerkkinä meidän työpaikalta voin kertoa että järjestäytymisaste työntekijäpuolella alan järjestöön n.15%, mutta silti pääluottamushenkilön pitää olla alan järjestön jäsen, näin se demokratia toimii..

Haluat, ettei mikään kolmas osapuoli ohjailee taustalla toimintaa, mutta työehtosopimuksista luovuttaessa sääntelevä taho olisi sitten lainvalvojat. Ilman työehtosopimusta paikallisesti sopiminen on entistä hankalampaa, koska silloin on mentävä täysin työlain pykälien mukaan, työehtosopimuskohtaisia joustoja ei tässä tilanteessa voi soveltaa. Ja silloinhan vasta epäselviä tilanteita tuleekin, kun ei ole TES:iä mistä katsoa epäselvät tilanteet.

Minimipalkkaa ei ole laissa säädetty, enkä tiedä mitä tarkoitat muilla työehdoilla. Työehtosopimuksissa ne on kirjattu alakohtaisesti, laissa ei niinkään. Suosittelen tutustumaan työlainsäädännön ja työehtosopimusten eroihin.

Työnantaja voi irrottautua työehtosopimuksista ja siirtyä yleissitovaan malliin, tällöin työntekijät valitsevat keskuudestaan luottamusvaltuutetun, joka enemmistön valtuutuksella neuvottelee sitten työnantajan kanssa asiat yrityskohtaisesti. Lähtökohtaisesti tämä tarkottaisi työpaikkakohtaista työehtosopimusta, tai yleissitovaa mallia. Näissä katoaa vain mm. työrauhavelvoite.

 

[Kuokkalan Kone]

Höpö höpö, Suomen laki ei määrää vähimmäispalkkaa. Työnantajajärjestöt ja ammattiliitot ovat sopineet vähimmäispalkoista eri alojen työehtosopimuksissa.

No niin onkin, mutta tämä ei muuta sitä tosiasiaa että se on siellä määritelty, eli liittojen uhkakuvat palkan poljennasta on ihan huu haata, mikään ei muutu tässä asiassa nykyisestä.

 

[DAF]

No niin onkin, mutta tämä ei muuta sitä tosiasiaa että se on siellä määritelty, eli liittojen uhkakuvat palkan poljennasta on ihan huu haata, mikään ei muutu tässä asiassa nykyisestä.

Niin, voihan se muuttua, jos niistä on järjestäytymättömissä yrityksissä lupa poiketa. Siitä voi keskustella, kuinka todennäköisesti näin käy, mutta mahdolliseksi tekee sellaisen, joka nyt ei käytännössä sitä ole. Laissa puhutaan toki kohtuullisesta palkasta ja orjatyö on ILO-sopimuksin kielletty.

 

[Kuokkalan Kone]

Haluat, ettei mikään kolmas osapuoli ohjailee taustalla toimintaa, mutta työehtosopimuksista luovuttaessa sääntelevä taho olisi sitten lainvalvojat. Ilman työehtosopimusta paikallisesti sopiminen on entistä hankalampaa, koska silloin on mentävä täysin työlain pykälien mukaan, työehtosopimuskohtaisia joustoja ei tässä tilanteessa voi soveltaa. Ja silloinhan vasta epäselviä tilanteita tuleekin, kun ei ole TES:iä mistä katsoa epäselvät tilanteet.

En sanonut näin että kokonaan työehtosopimuksista tulisi luopua, vaan niin että myös paikallista sopimista helpotettaisiin, se ei välttämättä tarkoita työntekijöiden etujen huonontamista, esim. työaika pankin käyttö olisi kaikille hyvä tapa toimia, mutta se ei vain onnistu monella alalla, koska ei saada tessistä siihen mitään joustoa.

 

[Lynx_j]

En sanonut näin että kokonaan työehtosopimuksista tulisi luopua, vaan niin että myös paikallista sopimista helpotettaisiin, se ei välttämättä tarkoita työntekijöiden etujen huonontamista, esim. työaika pankin käyttö olisi kaikille hyvä tapa toimia, mutta se ei vain onnistu monella alalla, koska ei saada tessistä siihen mitään joustoa.

Missä alalla näin ei onnistu? Jos TES:in mukainen työaikapankki ei toimi, niin voi siirtyä työaikalain määrittämään työaikapankkiin, se vain on monesti jopa jäykempi, kuin TES-mallinen pankki.

Olisi mielenkiintoista kuulla millaisen työsopimuksen tekisit esimerkiksi itsellesi, jos työehtosopimukset poistuisi? Ei palkkasummia yms. tarvitse kertoa, mutta pääkohdat olisi mukava tietää.

 

[Satunnainen]

Niin, kysymys kai työnantajien näkökulmasta on esimerkiksi sellaisesta tilanteesta, jossa kahdenkymmenen työntekijän pienellä metallialan yrityksellä on tilauskirja tyhjänä ja vaihtoehdot ovat:

1. Pistää lappu luukulle ja irtisanoa kaikki työntekijät

tai

2. Sopia paikallisesti puolen vuoden palkkojen alennuksesta, joka helpottaa työnantajaa siten, että toiminta voi jatkua ja toivottavasti tilanne kohenee. Sen jälkeen voidaan palata normaaliin niin työn kuin palkkojen osaltakin.

Meillä on Suomessa näihin tilanteisiin varsin joustava ja suoraviivainen järjestely nimeltä lomautus. Meillä tuota pidetään itsestäänselvyytenä, mutta läheskään kaikissa kilpailijamaissa ei ole olemassa vastaavaa systeemiä.

 

[Jussih]

Meillä on Suomessa näihin tilanteisiin varsin joustava ja suoraviivainen järjestely nimeltä lomautus. Meillä tuota pidetään itsestäänselvyytenä, mutta läheskään kaikissa kilpailijamaissa ei ole olemassa vastaavaa systeemiä.

On joo. Mutta se ei ole kovin häävi systeemi sen enempää työnantajan kuin tekijänkään näkökulmasta. Lomautettu on vapaa ottamaan uuden duunin vastaan ilman varoaikaa. Työnantaja voi siis menettää hyvän työntekijän lomautuksen kautta. Työntekijä puolestaan menettää koko liksan ja joutuu työttömyyspäivärahabyrokratian hampaisiin. Olisi molemmille edullista sopia keskenään esim. kymmenen prosentin väliaikaisesta palkan alennuksesta.

 

[Hermes#41]

On joo. Mutta se ei ole kovin häävi systeemi sen enempää työnantajan kuin tekijänkään näkökulmasta. Lomautettu on vapaa ottamaan uuden duunin vastaan ilman varoaikaa. Työnantaja voi siis menettää hyvän työntekijän lomautuksen kautta. Työntekijä puolestaan menettää koko liksan ja joutuu työttömyyspäivärahabyrokratian hampaisiin. Olisi molemmille edullista sopia keskenään esim. kymmenen prosentin väliaikaisesta palkan alennuksesta.

Kyllä palkanalennuksesta voi vieläkin sopia. Myös osa-aikainen lomautus tai tehtävän muutos on mahdollinen.

Ja on ihan oikein, että työntekijä voi lomautuksenaikana tehdä muuta työtä ja palata vanhaan duuniin, jos lomautus loppuu tai irtisanoutua ilman irtisanomisaikaa jos uusi työ löytyy.

10% palkamalennus auttaa vähän, mutta todellisuudessa ei juuri työnantajan kuluja pienennä. Jos töitä ei ole, niin 90% palkkakin on aika paljon maksettavaksi. Toki jos töitä on 10% vähemmän, voisi 10 henkilön palkkaa tiputtaa sen 10% tai vaihtoehtoisesti lomauttaa yhden. Kumpi sitten on parempi tilanne. Ehkä mielummin kuitenkin moni lomauttaa sen kuuluisan (Mertaranta tm) ”maanantaisaikuttajan”.

En ole itse työnantajana kokenut kovin vaikeaksi TES:n mukaan toimimista ja silti sen puitteissakin aika paljon pystyy asioista sopimaan pienessä yrityksessä. Lisäksi sopia voi ihan ihmisten kanssa työsopimuksissa. Esim. määräajaksi tehtävän muutos tai työajan muutos ja palkka ylös/alas yms.

Isommissa se sopiminen on toki vaikeampaa, koska vaikuttaa isompaan joukkoon ihmisiä. Silti sielläkin pitää kohdella tasavertaisesti ihmisiä.

 

[Boogey]

Nyt kun Saksassakin sorvataan nelipäiväisen työviikon kokeilua ja vaikka täällä asia aiheuttaa lähinnä fobioita, sehän voisi myös olla yksi joustokeino heikompaan kysyntätilanteeseen (80% palkalla). Lomautuksessa on omat ongelmansa. Eli että toteuttaisi työaikakokeilun joustokeinona ja saisi samalla tietoa miten työpaikassa tällainen järjestely toimisi.

Toki riskinä on että yritykset tajuaa et hitto nehän tekee ne viiden päivän hommat neljässä päivässä. :)

Josta osa sitten tulkitsee asian että nyt viiden päivän mallissa laiskotellaan. Ja toinen osa toteaa et hyvä, tarvittavat hommat tehtiin ootte lisä vapaa-aikanne ansainneet.

 

[Afflicted]

Nyt kun Saksassakin sorvataan nelipäiväisen työviikon kokeilua ja vaikka täällä asia aiheuttaa lähinnä fobioita, sehän voisi myös olla yksi joustokeino heikompaan kysyntätilanteeseen. Lomautuksessa on omat ongelmansa.

Toki riskinä on että yritykset tajuaa et hitto nehän tekee ne viiden päivän hommat neljässä päivässä. :)

Josta osa sitten tulkitsee asian että nyt viiden päivän mallissa laiskotellaan. Ja toinen osa toteaa et hyvä, tarvittavat hommat tehtiin ootte lisä vapaa-aikanne ansainneet.

On paljon aloja ja töitä missä nelipäiväistä viikkoa ei ole mahdollista järjestää. Jos osalle työpaikoista tulee tämä käyttöön niin se aiheuttaa ainakin sen, että työntekijät mielellään kaikin tavoin koettavat päästä sellaisiin töihin missä on neljä päivää töitä. Lisääntyvä vapaa-aika on työelämän puristuksessa graalin malja.

 

[Tadu]

Nyt kun Saksassakin sorvataan nelipäiväisen työviikon kokeilua ja vaikka täällä asia aiheuttaa lähinnä fobioita, sehän voisi myös olla yksi joustokeino heikompaan kysyntätilanteeseen. Lomautuksessa on omat ongelmansa.

Toki riskinä on että yritykset tajuaa et hitto nehän tekee ne viiden päivän hommat neljässä päivässä. :)

Josta osa sitten tulkitsee asian että nyt viiden päivän mallissa laiskotellaan. Ja toinen osa toteaa et hyvä, tarvittavat hommat tehtiin ootte lisä vapaa-aikanne ansainneet.

Sairaanhoitajille ja lääkäreille neljän päivän työviikko, niin katsotaan miten vaikuttaa hoitoon pääsyyn ja palvelutasoon. Ilmeisesti ei mitenkään, koska hoitajat ja lääkärit tekevät viiden päivän työt neljässä päivässä. Sama logiikka varmaan pätee myös opettajiin ja koulujärjestelmään.

Kyllä nelipäiväinen työviikko toimisi monella alalla, mutta tuskinpa niillä aloilla, jotka yleensä tässä ketjussa mainitaan.

 

[Boogey]

Ei nelipäiväinen kaikille aloille tietenkään sovi. Mut se ei saa olla argumentti ettei sitä saisi kokeilla siellä jossa se voisi sopia. Työmarkkinoiden joustavuuttahan tässä toitotetaan joka suunnasta. Ja jos nelipäiväinen on sulaa hulluutta niin sittenhän tilanne on mitä mainioin. Suomen kilpailukyky nousee kohisemalla ylöspäin kun naapurit tällaisia hullutuksia kokeilee?

 

[WildCore]

Jos osalle työpaikoista tulee tämä käyttöön niin se aiheuttaa ainakin sen, että työntekijät mielellään kaikin tavoin koettavat päästä sellaisiin töihin missä on neljä päivää töitä.

Sitten ne viiden työpäivän työpaikat joutuisivat kilpailemaan jollain muulla valtilla. Rahalla tai muilla työntekijää kiinnostavilla eduilla. Työntekijät tuossa ainakin voittaisivat, saisi valita vapaa-ajan tai paremman palkan välillä.

 

[Tadu]

Sitten ne viiden työpäivän työpaikat joutuisivat kilpailemaan jollain muulla valtilla. Rahalla tai muilla työntekijää kiinnostavilla eduilla. Työntekijät tuossa ainakin voittaisivat, saisi valita vapaa-ajan tai paremman palkan välillä.

Tai sitten viiden työpäivän viikon työntekijät kokisivat epäoikeudenmukaisuutta ja yhteiskunta jakautuu, kun neljän työpäivän työntekijät (pääosin koulutetut oikeistolaiset) aloittelevat viikonlopun torstaisin.

Kuka myös määrittelisi mille aloille se neljän päivän työviikko laitettaisiin? Tippuuko palkat 20 % vai ei?

 

[adolf]

Kuka myös määrittelisi mille aloille se neljän päivän työviikko laitettaisiin? Tippuuko palkat 20 % vai ei?

Eikö tämä juuri olisi sitä kuuluisaa paikallista sopimista?

 

[Tadu]

Eikö tämä juuri olisi sitä kuuluisaa paikallista sopimista?

Toki voisi olla, eli työpaikoilla työnantaja ja työntekijät sopisivat siirtymisestä neljän päivän työviikkoon? Sehän on jo nytkin mahdollista ja jokin IT-lafkahan siihen siirtyikin. Jostain kummasta syystä tuohon ei ole laajemmin siirrytty.

 

[kyykäärme]

Sitten ne viiden työpäivän työpaikat joutuisivat kilpailemaan jollain muulla valtilla. Rahalla tai muilla työntekijää kiinnostavilla eduilla. Työntekijät tuossa ainakin voittaisivat, saisi valita vapaa-ajan tai paremman palkan välillä.

Miten esimerkiksi julkinen puoli voi kilpailla rahalla tai eduilla? Opetuspuolella seuraus ainakin olisi se, että ne vähätkin osaajat, joita vaikkapa matemaattisten aineiden opettajiksi tai ammatillisen puolen opettajiksi nykyään saadaan, vaihtaisivat maisemaa.

Kuntapuolen työnantajille tämä tuntuu olevan yksi ja sama, mutta esimerkiksi Teknologiateollisuus tuntuu olevan kovasti huolissaan siitä, että koulutusjärjestelmä ei tuota heille riittävästi osaavia työntekijöitä. Asiaa ei helpota, jos osaava työvoima pakenee koulutuksesta.

Vientivetoinen palkkamalli tähän vielä päälle, niin syvällä ollaan.

 

[Hermes#41]

Miten esimerkiksi julkinen puoli voi kilpailla rahalla tai eduilla? Opetuspuolella seuraus ainakin olisi se, että ne vähätkin osaajat, joita vaikkapa matemaattisten aineiden opettajiksi tai ammatillisen puolen opettajiksi nykyään saadaan, vaihtaisivat maisemaa.

Nythän jo tavallaan julkinen puoli jo kilpailee pidemmillä lomilla. Toivottavasti myös jatkossa siellä olisi vetovoimatekijöitä.

Haaste julkisella puolella on tuo rahan ja arvostuksen puute. Rahaa ja ihmisiä pitäisi lisätä ja samalla kuluja karsia. Aika hankala yhtälö kaikkiaan.

 

[Alejandro]

Toki voisi olla, eli työpaikoilla työnantaja ja työntekijät sopisivat siirtymisestä neljän päivän työviikkoon? Sehän on jo nytkin mahdollista ja jokin IT-lafkahan siihen siirtyikin. Jostain kummasta syystä tuohon ei ole laajemmin siirrytty.

Ei liity nyt täysin neljän päivän työviikkoon, mutta sanon kokemuksesta, että IT-alalla voidaan joskus tehdä nimellisesti 37,5 tunnin viikkoa, mutta oikeasti työtunnit heiluvat paikoitellen 30-35 tunnin tienoilla. Riippuu miten hyvin asioita saa aikaan. Tietty silloin kun on kiire, niin silloin paukkuu tunnitkin nätisti yli, mutta onneksi on liukumat keksitty. Kesällä taas asiakkaat lomailevat, joten turhaa sitä koneella istuskelee, jos kukaan ei laita tikettiä tukeen ja projektit seisovat.

Kunhan hommat tulee tehtyä ja laskutus on kunnossa, niin työtunneilla ei ole niin väliä. Paikallista sopimista parhaimmillaan. Sopiiko kaikille aloille? Ei tietenkään, mutta eihän kaikkiin aloihin päde samat lainalaisuudet. Itse voin ainakin sanoa, että olen paljon tuottavampi, jos teen 6-7 tunnin päiviä, koska palautumiseen ja vapaa-aikaan jää enemmän aikaa. Pää toimii paremmin ja se näkyy konfiguraatiossa samantien. Ja jos joku mussuttaa, että olen joku lorvaileva tietokonenörtti, joka ei tee oikeita töitä, niin tervetuloa kokeilemaan.

 

[WildCore]

Kuka myös määrittelisi mille aloille se neljän päivän työviikko laitettaisiin? Tippuuko palkat 20 % vai ei?

Kohta on mahdollista sopia paikallisesti, niin kai silloin työnantaja työntekijöiden kanssa yhdessä sopii?

 

[Tadu]

Kohta on mahdollista sopia paikallisesti, niin kai silloin työnantaja työntekijöiden kanssa yhdessä sopii?

Nyt voi jo sopia noin eikä tarvita mitään lakimuutoksia. Siitä vaan ehdottamaan työnantajalle.

 

[kyykäärme]

Nythän jo tavallaan julkinen puoli jo kilpailee pidemmillä lomilla. Toivottavasti myös jatkossa siellä olisi vetovoimatekijöitä.

Haaste julkisella puolella on tuo rahan ja arvostuksen puute. Rahaa ja ihmisiä pitäisi lisätä ja samalla kuluja karsia. Aika hankala yhtälö kaikkiaan.

Tästä voi lukea Katja Omenaisen käsityksiä opettajan työstä. Opettajan Ahdinko - Uusi Suomi

Kannattaa lukea alapuolelta myös varsinkin lukion opettajan vastaus Omenaisen kirjoitukseen. Siitä saa hiukan käsitystä siitä, millaisia ne opettajan työajat oikeasti ovat. Peruskoulussa ei ole näin paljon arviointitöitä, mutta sitten toisaalta on muut kuormittavuustekijät pahempia kuin lukiossa. Oaj on epäonnistunut työn rajaamisessa, työnantaja pääsee sanelemaan kaiken.