Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[Alejandro]

Toki voisi olla, eli työpaikoilla työnantaja ja työntekijät sopisivat siirtymisestä neljän päivän työviikkoon? Sehän on jo nytkin mahdollista ja jokin IT-lafkahan siihen siirtyikin. Jostain kummasta syystä tuohon ei ole laajemmin siirrytty.

Ei liity nyt täysin neljän päivän työviikkoon, mutta sanon kokemuksesta, että IT-alalla voidaan joskus tehdä nimellisesti 37,5 tunnin viikkoa, mutta oikeasti työtunnit heiluvat paikoitellen 30-35 tunnin tienoilla. Riippuu miten hyvin asioita saa aikaan. Tietty silloin kun on kiire, niin silloin paukkuu tunnitkin nätisti yli, mutta onneksi on liukumat keksitty. Kesällä taas asiakkaat lomailevat, joten turhaa sitä koneella istuskelee, jos kukaan ei laita tikettiä tukeen ja projektit seisovat.

Kunhan hommat tulee tehtyä ja laskutus on kunnossa, niin työtunneilla ei ole niin väliä. Paikallista sopimista parhaimmillaan. Sopiiko kaikille aloille? Ei tietenkään, mutta eihän kaikkiin aloihin päde samat lainalaisuudet. Itse voin ainakin sanoa, että olen paljon tuottavampi, jos teen 6-7 tunnin päiviä, koska palautumiseen ja vapaa-aikaan jää enemmän aikaa. Pää toimii paremmin ja se näkyy konfiguraatiossa samantien. Ja jos joku mussuttaa, että olen joku lorvaileva tietokonenörtti, joka ei tee oikeita töitä, niin tervetuloa kokeilemaan.

 

[WildCore]

Kuka myös määrittelisi mille aloille se neljän päivän työviikko laitettaisiin? Tippuuko palkat 20 % vai ei?

Kohta on mahdollista sopia paikallisesti, niin kai silloin työnantaja työntekijöiden kanssa yhdessä sopii?

 

[Tadu]

Kohta on mahdollista sopia paikallisesti, niin kai silloin työnantaja työntekijöiden kanssa yhdessä sopii?

Nyt voi jo sopia noin eikä tarvita mitään lakimuutoksia. Siitä vaan ehdottamaan työnantajalle.

 

[kyykäärme]

Nythän jo tavallaan julkinen puoli jo kilpailee pidemmillä lomilla. Toivottavasti myös jatkossa siellä olisi vetovoimatekijöitä.

Haaste julkisella puolella on tuo rahan ja arvostuksen puute. Rahaa ja ihmisiä pitäisi lisätä ja samalla kuluja karsia. Aika hankala yhtälö kaikkiaan.

Tästä voi lukea Katja Omenaisen käsityksiä opettajan työstä. Opettajan Ahdinko - Uusi Suomi

Kannattaa lukea alapuolelta myös varsinkin lukion opettajan vastaus Omenaisen kirjoitukseen. Siitä saa hiukan käsitystä siitä, millaisia ne opettajan työajat oikeasti ovat. Peruskoulussa ei ole näin paljon arviointitöitä, mutta sitten toisaalta on muut kuormittavuustekijät pahempia kuin lukiossa. Oaj on epäonnistunut työn rajaamisessa, työnantaja pääsee sanelemaan kaiken.

 

[WildCore]

Nyt voi jo sopia noin eikä tarvita mitään lakimuutoksia. Siitä vaan ehdottamaan työnantajalle.

Sä kysyit, mä vastasin. Jos tiesit, että nyt jo mahdollista, niin vähän hölmöä lähteä edes kysymään.

 

[Tadu]

Sä kysyit, mä vastasin. Jos tiesit, että nyt jo mahdollista, niin vähän hölmöä lähteä edes kysymään.

Mä kysyin hyvän kysymyksen kun minua kiinnosti, että ketkä päättäisivät mitkä alat siirtyisivät neljän päivän työviikkoon, valtio vai työmarkknaosapuoletko?

Sä vastasit, että paikallinen sopiminen, eli yritykset itse saisivat määritellä siirtyvätkö neljän päivän työviikkoon. Jos et tykännyt omasta vastauksestasi, se ei ole kysymyksen vika.

 

[BigRedCat]

Sä kysyit, mä vastasin. Jos tiesit, että nyt jo mahdollista, niin vähän hölmöä lähteä edes kysymään.

Varmaankin @Tadu kysymyksellään heitti pienen piikin toiveille, että neljän päivän työviikkoon pitäisi siirtyä jotenkin keskusjohtoisesti.

 

[Tadu]

Varmaankin @Tadu kysymyksellään heitti pienen piikin toiveille, että neljän päivän työviikkoon pitäisi siirtyä jotenkin keskusjohtoisesti.

Näen muutenkin erikoisena, että täällä nyt huudellaan neljän päivän työviikkoa esimerkiksi IT-alalle, mutta hoitajat, opettajat ja AKT:n alaiset duunarit jäisivät tämän jälkeen jotenkin mielellään viisipäiväiseen työviikkoon. Ei…

Tottakai hekin haluaisivat joko nelipäiväisen työviikon tai vastaavan 20 prosentin palkankorotuksen. Kuinka realistinen tuollainen muutos olisi? Ei ollenkaan realistinen.

Saahan sitä huudella ja toivoa, mutta aika fantasiamaailmassa liikutaan tämän kanssa.

Ellei sitten neljän työpäivän viikko tarkottaisi 20 prosentin palkanalennusta myös. Silloinhan tuossa olisi järkeä, mutta tuskinpa tässä taloustilanteessa moni työntekijö olisi tuohon valmis.

 

[AriZona]

Näen muutenkin erikoisena, että täällä nyt huudellaan neljän päivän työviikkoa esimerkiksi IT-alalle, mutta hoitajat, opettajat ja AKT:n alaiset duunarit jäisivät tämän jälkeen jotenkin mielellään viisipäiväiseen työviikkoon. Ei…

Monella alalla tehdään nyt jo neljä 12tunnin työvuoroa, jonka jälkeen on kuusi vapaapäivää. Sellasta vuoroa ja työaikaa yleensä tehdään joka sopii kyseiselle alalle.

Kyllähän monet ihmettelee opettajien yli 2kuukauden kesälomia. Sitten varmaan kannattaa kouluttautua opettajaksi.

Eräässä entisessä työpaikassani siirryttiin 36 tuntiseen viikkoon, niin ei tarvinnut uusille työntekijöille enää maksaa tasoitusvapaita eli pekkasia.

 

[Tadu]

Monella alalla tehdään nyt jo neljä 12tunnin työvuoroa, jonka jälkeen on kuusi vapaapäivää. Sellasta vuoroa ja työaikaa yleensä tehdään joka sopii kyseiselle alalle.

Kyllähän monet ihmettelee opettajien yli 2kuukauden kesälomia. Sitten varmaan kannattaa kouluttautua opettajaksi.

Eräässä entisessä työpaikassani siirryttiin 36 tuntiseen viikkoon, niin ei tarvinnut uusille työntekijöille enää maksaa tasoitusvapaita eli pekkasia.

Joo siis en viitannut noihin vuorotyön erilaisiin järjestelyihin, vaan tähän keskusteluun, jossa (ainakin käsittääkseni) tavoite on vähentää yhden työpäivän verran tunteja työviikosta, mutta työntekijöiden palkka pysyisi samana. Tottakai tämä voisi toimia esimerkiksi joissain IT-alan yrityksissä. Samoin kuin nuo erilaiset vuorotyön työvuorojärjestelyt voivat toimia yhdellä alalla. Sehän on hienoa jos työntekijät ja työnantaja sopivat tuollaisesta järjestelystä, mikä hyödyttää kaikkia.

 

[Boogey]

Tottakai hekin haluaisivat joko nelipäiväisen työviikon tai vastaavan 20 prosentin palkankorotuksen. Kuinka realistinen tuollainen muutos olisi? Ei ollenkaan realistinen.

Saahan sitä huudella ja toivoa, mutta aika fantasiamaailmassa liikutaan tämän kanssa.

Jostain syystä työnantajaleirin isot vaatimukset ovat "osa nykyaikaista dynaamista työmarkkinaa", mutta samalla käännetään kyllä selkä iloisesti niille isoille murroksille jotka hyödyttävät työntekijää kilpaillussa tilanteessa.

Jo nyt yritykset houkuttelevat kilpaillussa markkinassa työvoimaa erilaisilla pidennetyillä vapailla ja näen itse ainakin lyhemmän työajan ihan suorana jatkumona tässä kehityksessä. Ensin sitä hyödyntää houkutustekijänä edelläkävijäyritykset (ja tämä toki hyvä esimerkki paikallisesta sopimisesta), mutta ajan kanssa käytäntö leviää ja valuu aloille jossa se todetaan toimivaksi tai on mahdollista.

Lähtökohtaisesti tällaisten tyrmääminen fantasiana, tai ei onnistu kaikilla aloilla argumentein, on juuri sitä keskusjohtoista ajattelutapaa josta työelämän muutos muutenkin vie poispäin.

 

[Tadu]

Jostain syystä työnantajaleirin isot vaatimukset ovat "osa nykyaikaista dynaamista työmarkkinaa", mutta samalla käännetään kyllä selkä iloisesti niille isoille murroksille jotka hyödyttävät työntekijää kilpaillussa tilanteessa.

Jo nyt yritykset houkuttelevat kilpaillussa markkinassa työvoimaa erilaisilla pidennetyillä vapailla ja näen itse ainakin lyhemmän työajan ihan suorana jatkumona tässä kehityksessä. Ensin sitä hyödyntää houkutustekijänä edelläkävijäyritykset (ja tämä toki hyvä esimerkki paikallisesta sopimisesta), mutta ajan kanssa käytäntö leviää ja valuu aloille jossa se todetaan toimivaksi tai on mahdollista.

Lähtökohtaisesti tällaisten tyrmääminen fantasiana, tai ei onnistu kaikilla aloilla argumentein, on juuri sitä keskusjohtoista ajattelutapaa josta työelämän muutos muutenkin vie poispäin.

Niin siis tässä keskustelussa haetaan efektuaalista 20 prosentin palkankorotusta jotenkin keskusjohtoisesti. Kyllä pidän täytenä fantasiana sen toteutumista.

Jos jotkin yritykset sitten tähän menevät ja käytäntö leviää muihin yrityksiin, niin sehän on hieno juttu, mutta täysin eri asia. Se ei tietenkään ole fantasiaa.

 

[Boogey]

Niin siis tässä keskustelussa haetaan efektuaalista 20 prosentin palkankorotusta jotenkin keskusjohtoisesti. Kyllä pidän täytenä fantasiana sen toteutumista.

Asian voi kääntää palkankorotukseksi mutta todellisuus on lähempänä urakkamallista työskentelyä. Jos tarvittavan työn saa aikaan lyhyemmässä ajassa ja ylimääräinen työn ulkopuolinen aika lisää hyvinvointia (mm. vähentää sairauspoissaoloja), tässä voittaa lopulta molemmat osapuolet.

Mutta toki excel miehet aina palaa takaisin numeroihin.

 

[Tadu]

Asian voi kääntää palkankorotukseksi mutta todellisuus on lähempänä urakkamallista työskentelyä. Jos tarvittavan työn saa aikaan lyhyemmässä ajassa ja ylimääräinen työn ulkopuolinen aika lisää hyvinvointia, tässä voittaa lopulta molemmat osapuolet.

Mutta toki excel miehet aina palaa takaisin numeroihin.

Joo siis tarkennuksena en minä tällaista kehitystä missään tapauksessa vastusta. Jos ja kun yritykset toteavat tuon kannattavaksi malliksi yhteistyössä työntekijöiden kanssa, niin siitä vaan.

Toin vaan ilmi sen, että keskusjohtoisesti tuo ei tule tapahtumaan, koska Sari-sairaanhoitaja ja Antti-ahtaajakin haluaisivat osille - ihan ymmärrettävästikin.

 

[Boogey]

Toin vaan ilmi sen, että keskusjohtoisesti tuo ei tule tapahtumaan, koska Sari-sairaanhoitaja ja Antti-ahtaajakin haluaisivat osille - ihan ymmärrettävästikin.

Ei tule tapahtumaan keskusjohtoisesti eikä moni muukaan ajan saatossa tarvittava uudistus. Siksi on outoa että tähän asiaan reagoidaan hyvinkin "keskusjohtoisesti" myös työnantajaleiristä.

 

[Tadu]

Ei tule tapahtumaan keskusjohtoisesti eikä moni muukaan ajan saatossa tarvittava uudistus. Siksi on outoa että tähän asiaan reagoidaan hyvinkin "keskusjohtoisesti" myös työnantajaleiristä.

Eikös tuo SAK:n ja SDP:n (muistaakseni viime vuonna) perään huutama neljän työpäivän kokeilu, ole myös ”keskusjohtoista”?

Tosiaan se yrityskohtainen toiminta ja sopiminen tämän osalta kun on jo mahdollista.

 

[Boogey]

Eikös tuo SAK:n ja SDP:n (muistaakseni viime vuonna) perään huutama neljän työpäivän kokeilu, ole myös ”keskusjohtoista”?

Se sai ehkä eniten näkyvyyttä Marinin hallituksen myötä (ja tarjosi myös jonkinlaisen kiukunpurkamiskanavan työnantajille) mutta eihän tämä neljän päivän kokeilu mikään uusi asia sinänsä ole.

SAK ja EK toki ottavat asialistalleen tällaisia itselle mieluisia asioita ja tuovat niitä esiin sopivissa väleissä. Edunvalvontajärjestöjä kun ovat.

 

[sambersson]

Saahan sitä huudella ja toivoa, mutta aika fantasiamaailmassa liikutaan tämän kanssa.

Ellei sitten neljän työpäivän viikko tarkottaisi 20 prosentin palkanalennusta myös. Silloinhan tuossa olisi järkeä, mutta tuskinpa tässä taloustilanteessa moni työntekijö olisi tuohon valmis.

Tähän kun lisätään ensimmäisen saikkupäivän palkattomuus, niin syvällä ollaan.

 

[Sonny Burnett]

Kyllähän monet ihmettelee opettajien yli 2kuukauden kesälomia. Sitten varmaan kannattaa kouluttautua opettajaksi.

Tai sitten lyhennettään ne opettajien lomat niin loppuu se ihmettely silläkin keinolla.

 

[kyykäärme]

Tai sitten lyhennettään ne opettajien lomat niin loppuu se ihmettely silläkin keinolla.

Olen joskus opettajien Facebook-ryhmässä kirjoittanut, että kaksi ensimmäistä kesäkuun viikkoa olisi varattu muulle koulussa tehtävälle työlle, kuten suunnittelutyölle. Palkkaa pitäisi sitten totta kai tulla lisää. Ei oikein tullut positiivista palautetta, ja tuskin työnantajakaan tuohon suostuisi.

 

[Kilgore Trout]

Olen joskus opettajien Facebook-ryhmässä kirjoittanut, että kaksi ensimmäistä kesäkuun viikkoa olisi varattu muulle koulussa tehtävälle työlle, kuten suunnittelutyölle. Palkkaa pitäisi sitten totta kai tulla lisää. Ei oikein tullut positiivista palautetta, ja tuskin työnantajakaan tuohon suostuisi.

Tämä ei varsinaisesti liity lainaukseesi, mutta kysynpä silti. Aamulehdessä oli artikkeli koululaisten määrän vähenemisestä Pirkanmaalla. Kuntaliiton tietojen mukaan peruskoululaisten määrä laskee Pirkanmaalla voimakkaasti kaikissa kunnissa vuosina 2022–2030. Muutos on nopea ja iso. Joissain kunnissa koululaisten määrä vähenee useilla sadoilla. Esimerkiksi Ylöjärvellä peruskoululaisten määrä vähenee 870, Nokialla 802 ja Kangasalla 546.

En tiedä onko tuossa otettu huomioon muuttovoittoa, mutta se mistä olin utelias, on että väheneekö pätevien opettajien määrä samassa suhteessa? Vai korjaantuuko epäpätevien tarve osin tuota kautta? Ainakin homekouluja voidaan varmaan karsia.

Koko kunnassa pian vain kahdeksan ekaluokkalaista – Näin peruskoulun oppilasmäärät romahtavat nyt Pirkanmaalla: Katso oman alueesi tiedot

Syntyvyys romahti Suomessa viime vuosikymmenellä ja se näkyy nyt peruskoululaisten vähenevässä määrässä. Pirkanmaalla on kuusi kuntaa, joissa oppilasmäärän ei enää uskota elpyvän millään konstilla. Katso hakukoneesta, kuinka paljon oman kuntasi ala- ja yläkoululaisten määrä vähenee.

www.aamulehti.fi

 

[444]

Tämä ei varsinaisesti liity lainaukseesi, mutta kysynpä silti. Aamulehdessä oli artikkeli koululaisten määrän vähenemisestä Pirkanmaalla. Kuntaliiton tietojen mukaan peruskoululaisten määrä laskee Pirkanmaalla voimakkaasti kaikissa kunnissa vuosina 2022–2030. Muutos on nopea ja iso. Joissain kunnissa koululaisten määrä vähenee useilla sadoilla. Esimerkiksi Ylöjärvellä peruskoululaisten määrä vähenee 870, Nokialla 802 ja Kangasalla 546.

En tiedä onko tuossa otettu huomioon muuttovoittoa, mutta se mistä olin utelias, on että väheneekö pätevien opettajien määrä samassa suhteessa? Vai korjaantuuko epäpätevien tarve osin tuota kautta? Ainakin homekouluja voidaan varmaan karsia.

Koko kunnassa pian vain kahdeksan ekaluokkalaista – Näin peruskoulun oppilasmäärät romahtavat nyt Pirkanmaalla: Katso oman alueesi tiedot

Syntyvyys romahti Suomessa viime vuosikymmenellä ja se näkyy nyt peruskoululaisten vähenevässä määrässä. Pirkanmaalla on kuusi kuntaa, joissa oppilasmäärän ei enää uskota elpyvän millään konstilla. Katso hakukoneesta, kuinka paljon oman kuntasi ala- ja yläkoululaisten määrä vähenee.

www.aamulehti.fi

Saisikohan tuossa kätevästi pienennettyä ryhmäkokoja? No ei varmaan, opettajat ovat aivan liian hyväpalkkaisia, jotta kaikille voitaisiin antaa jatkossakin työtä.

 

[kyykäärme]

Tämä ei varsinaisesti liity lainaukseesi, mutta kysynpä silti. Aamulehdessä oli artikkeli koululaisten määrän vähenemisestä Pirkanmaalla. Kuntaliiton tietojen mukaan peruskoululaisten määrä laskee Pirkanmaalla voimakkaasti kaikissa kunnissa vuosina 2022–2030. Muutos on nopea ja iso. Joissain kunnissa koululaisten määrä vähenee useilla sadoilla. Esimerkiksi Ylöjärvellä peruskoululaisten määrä vähenee 870, Nokialla 802 ja Kangasalla 546.

En tiedä onko tuossa otettu huomioon muuttovoittoa, mutta se mistä olin utelias, on että väheneekö pätevien opettajien määrä samassa suhteessa? Vai korjaantuuko epäpätevien tarve osin tuota kautta? Ainakin homekouluja voidaan varmaan karsia.

Koko kunnassa pian vain kahdeksan ekaluokkalaista – Näin peruskoulun oppilasmäärät romahtavat nyt Pirkanmaalla: Katso oman alueesi tiedot

Syntyvyys romahti Suomessa viime vuosikymmenellä ja se näkyy nyt peruskoululaisten vähenevässä määrässä. Pirkanmaalla on kuusi kuntaa, joissa oppilasmäärän ei enää uskota elpyvän millään konstilla. Katso hakukoneesta, kuinka paljon oman kuntasi ala- ja yläkoululaisten määrä vähenee.

www.aamulehti.fi

Meillä pk-seudulla oppilasmäärät vain tulevat kasvamaan ja esimerkiksi Vantaalla on tarve lisärakennuksille. Tälläkin hetkellä tilanne on hyvin epätasapainoinen. Joillain alueilla maassamme on opettajista ylitarjontaa, ja toisilla taas opettajapulaa. Varhaiskasvatuksessa ja erityisopetuksessa ero vieläpä kärjistyy.

Kunnat seuraavat aika tarkkaan väestöennusteita ja uskovat niihin, vaikka ne harvoin ovat luotettavia. Vantaalla ei huomioitu uusia asuinalueita, kun koulupäätöksiä on tehty. Seurauksena uudet koulut ovat jo alkuunsa liian pieniä. Kuvittelisin, että alhaisen syntyvyyden ja muuttotappion alueilla kunnat reagoivat niin, että eläköityvien opettajien virat jäädytetään, eikä palkata ketään tilalle. Ei sitten ole niin tarvetta epäpätevillekään.

Aineenopettajilla on hankala tilanne, kun oppilasmäärä putoaa. Voi joutua opettamaan ihan mitä vaan, jotta opetusvelvollisuus tulisi täyteen. Hankaluuksia on pienten tuntimäärien aineissa, kuten käsityössä tai uskonnossa. Opettajille määrätään ihan kummallisia täytevalinnaisia, kuten jotain rentoutumista, lautapelejä tai mitä missäkin.

Eli jos yritän vastata kysymykseen... virassa olevien opettajien määrä on riippuvainen oppilaiden määrästä. Ehkä seuraa hiukan perässä. Kouluverkostoa on harvennettu jo kymmeniä vuosia, ja tuo trendi tulee jatkumaan ja ehkä jopa voimistumaan. Esimerkiksi valtavat yhtenäiskoulut (ylä+alakoulu yhdessä) sekä jättilukiot ovat nykypäivän todellisuutta.

 

[kyykäärme]

Saisikohan tuossa kätevästi pienennettyä ryhmäkokoja? No ei varmaan, opettajat ovat aivan liian hyväpalkkaisia, jotta kaikille voitaisiin antaa jatkossakin työtä.

Kouluja yhdistetään, oppilaita kuljetetaan koulukyydeillä. Saadaan säästöä seinistä, ei tarvitse lisätä palkkamenoja. Rauhattomuus lisääntyy kouluissa kun koko kasvaa, mutta se on sellainen asia, mitä ei voi reaaliajassa rahallisesti mitata, mutta myöhemmin vaikutukset näkyvät kyllä.

 

[tommy36]

Niinkö? Itse luulen, että duunarit nauttivat keskimäärin enemmän kotimaisia tuotteita (kossua ja bisseä) ja "porvarit" keskimäärin tuontitavaraa (viinit, konjakki, paremmat viskit jne.)

No sehän jo kertoo sitten, että miten huonoja palkkoja siellä saa, jos ei ole varaa edes parempaan Whiskyyn, vaan joutuu vetämään kossua. Tosin kunnioitettavaa kuitenkin pitää rahat omassa maassa. Bissen kohdalla alkaa olemaankin jo vaikeampaa kohta, kun kaikki nekin lienee kohta jo myyt suureksi osaksi ulkomaalaisomistukseen. Niihin kotimaisiin erikoisoluisiin ei taas ne duunarin fyffet riitä. (Hymiö).