Harva kai sitä oikeasti toivoo, mutta valitettavasti tietyt tahot edesauttavat lakkoiluillaan näitä Suomelle haitallisia päätöksiä.nämä lapselliset purkaukset siitä, että toivottavasti nyt moni firma jättää investoimatta Suomeen tai muuttaa ulkomaille, niin ne ovat - no, lapsellisia.
Voi hyvin olla, mutta eikös kunnon törpöttelijä pidä reserveistä huolta? Ja varmaan läpi juomareiden sosiaalisen kirjon saatetaan harrastaa kaapin täyttöä, mutta juurikin noihin tyyriimmän pään tuotteisiin mieltyneet tuskin pääsääntöisesti ostavat juomansa pullo kerrallaan suoraan käyttöön.Niinkö? Itse luulen, että duunarit nauttivat keskimäärin enemmän kotimaisia tuotteita (kossua ja bisseä) ja "porvarit" keskimäärin tuontitavaraa (viinit, konjakki, paremmat viskit jne.)
Et ole ilmeisesti työehtosopimusneuvotteluista kuullut. No eiköhän sekin termi tutuksi tule syksyn lakkokierroksella, valitettavasti.Yleisestä totuudesta en tiedä, mutta sen tiedän että rakennusalan tessi on paljon selkeämpi kuin monen muun alan jossa tessi on todella vaikeaselkoinen, ja tehty niin kauan sitten että maailma ympärillä on aivan erillainen kuin sen tekohetkellä.
Ehdotuksia tessin suoraviivaistamiseen kävin jo edellisissä viesteissä läpi, nykyinen malli ei ainakaan meidän alalla ole hyvä, paikallisen sopimisen mallit on liian jäykkiä, ja kyllä arvaat varmaan mikä kolmikirjaiminen tessi on kyseessä, vinkkinä työntekijäpuolen joulupukkimainen olemus, lahjoja tosin se ei jaa, keppiä sitäkin enemmän..
Taitaa liittojen pelkona olla yleissitovuuden poistuminen tämän myötä. Näillähän turvataan työnantajien ja työntekijöiden oikeudet, vaikka ei työehtosopimusta olisikaan käytössä. Alalla olevaa työehtosopimusta joutuu kuitenkin käyttämään. Järjestäytymätön työnantaja, joka noudattaa työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella, saa noudattaa myös työehtosopimuksen mukaisia työntekijän etuja lain tasosta heikentäviä ehtoja, sillä edellytyksellä, ettei näiden ehtojen soveltamiselle ole asetettu vaatimusta paikallisesta sopimisesta.Ei onnistu ja siitähän tässä on kysymys. Nykyinen lainsäädäntö asettaa yritykset ja työntekijät eriarvoiseen asemaan. Se suosii järjestäytyneitä ja ikään kuin pakottaa liittymään liittoihin tai menettämään oikeuden paikalliseen sopimiseen.
Se on selvä, ettei tässä ole kellään kivaa. En silti ole voinut olla miettimättä, että olisiko tämä asia voitu hoitaa fiksummin, niin ettei AY-liikettä olisi nostatettu tässä määrin takajaloilleen. Ainakin suoranaisen vittuilun olisi voinut jättää pois.Jep, oli aika harmaa viesti itseltä. Ei koske pelkästään tätä nyt käynnissä olevaa selkkausta, vaan AKTn toiminta yhteiskunnan taloudellisena romuttajana mm. tukilakot, ja semmoiset on päässyt hieman ihon alle jo pidempään .
Kuultu on, ja ikävä kyllä valitettavasti meidän firma on joutunut siirtämään osan pakkolomalle, kun töitä ei ole, enkä usko että tämä nykytilanne parantaa yhtään palkansaajan asemaa, päin vastoin, osa ei ilmeisesti sieltä pakkolomalta palaa.Et ole ilmeisesti työehtosopimusneuvotteluista kuullut. No eiköhän sekin termi tutuksi tule syksyn lakkokierroksella, valitettavasti.
Ehdotuksesi on mallia monimutkaiseen yksinkertainen ratkaisu, täytyy muistaa että sopimukset kattavat yleensä satojatuhansia palkansaajia ja erilaisia työpaikkojakin on tuhansia tai kymmeniätuhansia, niin täytyyhän sopimuksiin olla joka kohta kirjattu epäselvyyksien välttämiseksi.
Höpö höpö, Suomen laki ei määrää vähimmäispalkkaa. Työnantajajärjestöt ja ammattiliitot ovat sopineet vähimmäispalkoista eri alojen työehtosopimuksissa.Kuultu on, ja ikävä kyllä valitettavasti meidän firma on joutunut siirtämään osan pakkolomalle, kun töitä ei ole, enkä usko että tämä nykytilanne parantaa yhtään palkansaajan asemaa, päin vastoin, osa ei ilmeisesti sieltä pakkolomalta palaa.
Alakohtaisiahan nuo tessit ovat , ja siksi paikallisen sopimisen malli olisi paras, paikallisesti tiedetään paljon paremmin kuinka ratkaista epäselvät tilanteet, ilman että joku kolmas osapuoli ohjailee toimintaa taustalla. Kuitenkin minimipalkoista ja muista työehdoista on jo määräykset työlaissa, niin raamit on jo olemassa.
Valitettavasti osa työntekijäjärjestöistä ei halua uudistaa paikallista sopimista, koska siinä häviää omaa valtaa, joka on perustunut siihen että heidän täytyy olla kaikissa sopimisissa mukana, esimerkkinä meidän työpaikalta voin kertoa että järjestäytymisaste työntekijäpuolella alan järjestöön n.15%, mutta silti pääluottamushenkilön pitää olla alan järjestön jäsen, näin se demokratia toimii..
Haluat, ettei mikään kolmas osapuoli ohjailee taustalla toimintaa, mutta työehtosopimuksista luovuttaessa sääntelevä taho olisi sitten lainvalvojat. Ilman työehtosopimusta paikallisesti sopiminen on entistä hankalampaa, koska silloin on mentävä täysin työlain pykälien mukaan, työehtosopimuskohtaisia joustoja ei tässä tilanteessa voi soveltaa. Ja silloinhan vasta epäselviä tilanteita tuleekin, kun ei ole TES:iä mistä katsoa epäselvät tilanteet.Kuultu on, ja ikävä kyllä valitettavasti meidän firma on joutunut siirtämään osan pakkolomalle, kun töitä ei ole, enkä usko että tämä nykytilanne parantaa yhtään palkansaajan asemaa, päin vastoin, osa ei ilmeisesti sieltä pakkolomalta palaa.
Alakohtaisiahan nuo tessit ovat , ja siksi paikallisen sopimisen malli olisi paras, paikallisesti tiedetään paljon paremmin kuinka ratkaista epäselvät tilanteet, ilman että joku kolmas osapuoli ohjailee toimintaa taustalla. Kuitenkin minimipalkoista ja muista työehdoista on jo määräykset työlaissa, niin raamit on jo olemassa.
Valitettavasti osa työntekijäjärjestöistä ei halua uudistaa paikallista sopimista, koska siinä häviää omaa valtaa, joka on perustunut siihen että heidän täytyy olla kaikissa sopimisissa mukana, esimerkkinä meidän työpaikalta voin kertoa että järjestäytymisaste työntekijäpuolella alan järjestöön n.15%, mutta silti pääluottamushenkilön pitää olla alan järjestön jäsen, näin se demokratia toimii..
No niin onkin, mutta tämä ei muuta sitä tosiasiaa että se on siellä määritelty, eli liittojen uhkakuvat palkan poljennasta on ihan huu haata, mikään ei muutu tässä asiassa nykyisestä.Höpö höpö, Suomen laki ei määrää vähimmäispalkkaa. Työnantajajärjestöt ja ammattiliitot ovat sopineet vähimmäispalkoista eri alojen työehtosopimuksissa.
No niin onkin, mutta tämä ei muuta sitä tosiasiaa että se on siellä määritelty, eli liittojen uhkakuvat palkan poljennasta on ihan huu haata, mikään ei muutu tässä asiassa nykyisestä.
En sanonut näin että kokonaan työehtosopimuksista tulisi luopua, vaan niin että myös paikallista sopimista helpotettaisiin, se ei välttämättä tarkoita työntekijöiden etujen huonontamista, esim. työaika pankin käyttö olisi kaikille hyvä tapa toimia, mutta se ei vain onnistu monella alalla, koska ei saada tessistä siihen mitään joustoa.Haluat, ettei mikään kolmas osapuoli ohjailee taustalla toimintaa, mutta työehtosopimuksista luovuttaessa sääntelevä taho olisi sitten lainvalvojat. Ilman työehtosopimusta paikallisesti sopiminen on entistä hankalampaa, koska silloin on mentävä täysin työlain pykälien mukaan, työehtosopimuskohtaisia joustoja ei tässä tilanteessa voi soveltaa. Ja silloinhan vasta epäselviä tilanteita tuleekin, kun ei ole TES:iä mistä katsoa epäselvät tilanteet.
Missä alalla näin ei onnistu? Jos TES:in mukainen työaikapankki ei toimi, niin voi siirtyä työaikalain määrittämään työaikapankkiin, se vain on monesti jopa jäykempi, kuin TES-mallinen pankki.En sanonut näin että kokonaan työehtosopimuksista tulisi luopua, vaan niin että myös paikallista sopimista helpotettaisiin, se ei välttämättä tarkoita työntekijöiden etujen huonontamista, esim. työaika pankin käyttö olisi kaikille hyvä tapa toimia, mutta se ei vain onnistu monella alalla, koska ei saada tessistä siihen mitään joustoa.
Meillä on Suomessa näihin tilanteisiin varsin joustava ja suoraviivainen järjestely nimeltä lomautus. Meillä tuota pidetään itsestäänselvyytenä, mutta läheskään kaikissa kilpailijamaissa ei ole olemassa vastaavaa systeemiä.Niin, kysymys kai työnantajien näkökulmasta on esimerkiksi sellaisesta tilanteesta, jossa kahdenkymmenen työntekijän pienellä metallialan yrityksellä on tilauskirja tyhjänä ja vaihtoehdot ovat:
1. Pistää lappu luukulle ja irtisanoa kaikki työntekijät
tai
2. Sopia paikallisesti puolen vuoden palkkojen alennuksesta, joka helpottaa työnantajaa siten, että toiminta voi jatkua ja toivottavasti tilanne kohenee. Sen jälkeen voidaan palata normaaliin niin työn kuin palkkojen osaltakin.
Meillä on Suomessa näihin tilanteisiin varsin joustava ja suoraviivainen järjestely nimeltä lomautus. Meillä tuota pidetään itsestäänselvyytenä, mutta läheskään kaikissa kilpailijamaissa ei ole olemassa vastaavaa systeemiä.
On joo. Mutta se ei ole kovin häävi systeemi sen enempää työnantajan kuin tekijänkään näkökulmasta. Lomautettu on vapaa ottamaan uuden duunin vastaan ilman varoaikaa. Työnantaja voi siis menettää hyvän työntekijän lomautuksen kautta. Työntekijä puolestaan menettää koko liksan ja joutuu työttömyyspäivärahabyrokratian hampaisiin. Olisi molemmille edullista sopia keskenään esim. kymmenen prosentin väliaikaisesta palkan alennuksesta.
On paljon aloja ja töitä missä nelipäiväistä viikkoa ei ole mahdollista järjestää. Jos osalle työpaikoista tulee tämä käyttöön niin se aiheuttaa ainakin sen, että työntekijät mielellään kaikin tavoin koettavat päästä sellaisiin töihin missä on neljä päivää töitä. Lisääntyvä vapaa-aika on työelämän puristuksessa graalin malja.Nyt kun Saksassakin sorvataan nelipäiväisen työviikon kokeilua ja vaikka täällä asia aiheuttaa lähinnä fobioita, sehän voisi myös olla yksi joustokeino heikompaan kysyntätilanteeseen. Lomautuksessa on omat ongelmansa.
Toki riskinä on että yritykset tajuaa et hitto nehän tekee ne viiden päivän hommat neljässä päivässä. :)
Josta osa sitten tulkitsee asian että nyt viiden päivän mallissa laiskotellaan. Ja toinen osa toteaa et hyvä, tarvittavat hommat tehtiin ootte lisä vapaa-aikanne ansainneet.
Sairaanhoitajille ja lääkäreille neljän päivän työviikko, niin katsotaan miten vaikuttaa hoitoon pääsyyn ja palvelutasoon. Ilmeisesti ei mitenkään, koska hoitajat ja lääkärit tekevät viiden päivän työt neljässä päivässä. Sama logiikka varmaan pätee myös opettajiin ja koulujärjestelmään.Nyt kun Saksassakin sorvataan nelipäiväisen työviikon kokeilua ja vaikka täällä asia aiheuttaa lähinnä fobioita, sehän voisi myös olla yksi joustokeino heikompaan kysyntätilanteeseen. Lomautuksessa on omat ongelmansa.
Toki riskinä on että yritykset tajuaa et hitto nehän tekee ne viiden päivän hommat neljässä päivässä. :)
Josta osa sitten tulkitsee asian että nyt viiden päivän mallissa laiskotellaan. Ja toinen osa toteaa et hyvä, tarvittavat hommat tehtiin ootte lisä vapaa-aikanne ansainneet.
Sitten ne viiden työpäivän työpaikat joutuisivat kilpailemaan jollain muulla valtilla. Rahalla tai muilla työntekijää kiinnostavilla eduilla. Työntekijät tuossa ainakin voittaisivat, saisi valita vapaa-ajan tai paremman palkan välillä.Jos osalle työpaikoista tulee tämä käyttöön niin se aiheuttaa ainakin sen, että työntekijät mielellään kaikin tavoin koettavat päästä sellaisiin töihin missä on neljä päivää töitä.
Tai sitten viiden työpäivän viikon työntekijät kokisivat epäoikeudenmukaisuutta ja yhteiskunta jakautuu, kun neljän työpäivän työntekijät (pääosin koulutetut oikeistolaiset) aloittelevat viikonlopun torstaisin.Sitten ne viiden työpäivän työpaikat joutuisivat kilpailemaan jollain muulla valtilla. Rahalla tai muilla työntekijää kiinnostavilla eduilla. Työntekijät tuossa ainakin voittaisivat, saisi valita vapaa-ajan tai paremman palkan välillä.
Eikö tämä juuri olisi sitä kuuluisaa paikallista sopimista?Kuka myös määrittelisi mille aloille se neljän päivän työviikko laitettaisiin? Tippuuko palkat 20 % vai ei?
Toki voisi olla, eli työpaikoilla työnantaja ja työntekijät sopisivat siirtymisestä neljän päivän työviikkoon? Sehän on jo nytkin mahdollista ja jokin IT-lafkahan siihen siirtyikin. Jostain kummasta syystä tuohon ei ole laajemmin siirrytty.Eikö tämä juuri olisi sitä kuuluisaa paikallista sopimista?
Miten esimerkiksi julkinen puoli voi kilpailla rahalla tai eduilla? Opetuspuolella seuraus ainakin olisi se, että ne vähätkin osaajat, joita vaikkapa matemaattisten aineiden opettajiksi tai ammatillisen puolen opettajiksi nykyään saadaan, vaihtaisivat maisemaa.Sitten ne viiden työpäivän työpaikat joutuisivat kilpailemaan jollain muulla valtilla. Rahalla tai muilla työntekijää kiinnostavilla eduilla. Työntekijät tuossa ainakin voittaisivat, saisi valita vapaa-ajan tai paremman palkan välillä.
Nythän jo tavallaan julkinen puoli jo kilpailee pidemmillä lomilla. Toivottavasti myös jatkossa siellä olisi vetovoimatekijöitä.Miten esimerkiksi julkinen puoli voi kilpailla rahalla tai eduilla? Opetuspuolella seuraus ainakin olisi se, että ne vähätkin osaajat, joita vaikkapa matemaattisten aineiden opettajiksi tai ammatillisen puolen opettajiksi nykyään saadaan, vaihtaisivat maisemaa.