Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[WildCore]

Tuon gallupin mukaan Suomi tarvitsisi enemmän nuoria naisia yrittäjiksi ja yritysten johtoon.

Ay-liikkeen toiminta nähtiin investointien esteenä etenkin 50–59 -vuotiaiden yrittäjien keskuudessa. Ero 18–39-vuotiaisiin yrittäjiin oli tässä suhteessa selvä.

Myös sukupuolten välillä oli eroa. Naisyrittäjien vastauksissa korostuivat talouden näkymät, verotus ja työvoiman hinta enemmän kuin ay-liikkeen toiminta.

Vanhoista AY änkyröistä aina puhutaan, mutta onko myös siellä yritysten johdossa vanhoja, miespuolisia änkyröitä?

 

[Binisteri]

Hypoteettinen kysymys: Toimisiko ay-puoli samoin kuin nyt jos kokkarivetoisessa hallituksessa olisi näitä samoja uudistuksia ajamassa persujen sijasta sdp?

Ei koska viime kaudella AY-liike ei nostanut evääkään, kun viime hallitus ajoi epämieluisia uudistuksia palkansaajille.

 

[Boogey]

Vanhoista AY änkyröistä aina puhutaan, mutta onko myös siellä yritysten johdossa vanhoja, miespuolisia änkyröitä?

Todellakin on, ennakkoluuloja ja ihan suoraa rasismiakin. Se on tullut esille useissa kyselyissä työperäiseen maahanmuuttoon liittyen ja yksi tärkeä asia tuota taklaamaan on anonyymi rekryäminen joka on saanut jalansijaa yrityksissä viimeaikoina.

Maailma muuttuu, mutta änkyrät puolin ja toisin hidastaa kehitystä parhaansa mukaan. Eri asioissa sen mukaan missä asemassa ovat.

 

[tommy36]

Ei mitenkään yllättäviä lukuja. Onneksi nykyinen hallitus haluaa puuttua tuohon kehityksen jarruttamiseen ja ei myöskään aio perääntyä hallitusohjelmastaan. Onhan tämä Suomen kannalta tärkeää saada pyörät pyörimään ilman, että yksi osapuoli pyrkii tekemään tuhojaan vain oman vallanhimonsa vuoksi.

Yrittäjägallup: Ay-liike nähdään pahana investointijarruna

Uusien investointien esteenä nähdään useita tekijöitä, mutta muutama niistä nousee erityisesti esiin.

www.is.fi

PIENTEN ja keskisuurten yritysten etujärjestön Suomen Yrittäjien teettämän gallupin mukaan eniten investointeja jarruttaa nyt ammattiyhdistysliikkeen toiminta. 61 prosenttia vastaajista piti tätä investointeja jarruttavana tekijänä. Joulukuussa tätä mieltä oli 55 prosenttia vastaajista.

Talouden yleisiä näkymiä piti investointijarruna 56 prosenttia vastaajista.

Myös verotuksen taso ja työvoiman hinta sekä kasvava julkinen velka keräsivät runsaasti mainintoja. Näiden osuus on kasvanut edellisestä mittauksesta 3−7 prosenttiyksikköä.

En osaa isommin ottaa kantaa, mutta enpä voisi kuitenkaan muunlaisia selityksiä edes odottaa, kun vastaukset tulevat sieltä yritysmaailmasta. Itse en heti näe, että investoinnit suoraan surettaisivatt esim ammattiliittoja niin kovin, että niitä vastustaisivat, jos se tietää lisää työpaikkoja sekä reilua palkkausta. Joten voihan se olla, että yrittäjien mottivi olla investoimatta liittyy myös ihan johonkin muuhunkin, kuten siihen haluttomuuteen tai jopa kyvyttömyyteen.

Eipä täällä monikaan yritys ole tuntunut muussa kärvistelevän -ennätys osinkoja tuntuu joka vuosi esiin tulevan- kuin siinä, että haluaisivat määrätä kaikesta työntekijän osalta, ja että ovat näemmä ainakin osin kyvyttömiä edistämään omaa toimintaansa, jolloin on tietenkin ketterää laittaa syy aina muiden niskoille.

Ja ei, en tarvitse tästä taas sitä moraalisaarnaa, vaan ihan keskustelua siitä, että voisiko yrityksillä itsellään olla mitään vastuita, tai osaamattomuutta siinä, jos ei suksi luista. Vai onko se aina ammattiliiton, tai sen työntekijän syy, joka juuri Suomessa on niin saatanallisen ahne, vaikkei olekaan edes kärjessä noissa palkkavertailuissa.

Kyllä ainakin itse näen eron Ruotsiin myös siinä -joka usein kaivetaan esiin näissä vertailuissa- että ovat osaanneet luoda, ottaa riskejä, myydä, markkinoida, tuottaa ym ym. Taito, joka tuntuu usein täältä puuttuvan, kun keskitytään lähinnä itkemiseen siitä, että koskaan ei saada riittävästi, joten mikään ei kannatta.

 

[Jeffrey]

Eipä täällä monikaan yritys ole tuntunut muussa kärvistelevän -ennätys osinkoja tuntuu joka vuosi esiin tulevan- kuin siinä, että haluaisivat määrätä kaikesta työntekijän osalta, ja että ovat näemmä ainakin osin kyvyttömiä edistämään omaa toimintaansa, jolloin on tietenkin ketterää laittaa syy aina muiden niskoille.

Senhän takia niitä osinkoja jaetaan, ettei kyseisiä rahoja haluta investoida. Esimerkiksi UPM:ltä voi kysellä miksi haluaa viedä investoinnin mieluummin ulkomaille tai jättää tekemättä. Yleensä investointilaskelmat ovat hyvin bayesilaisiin arvoihin nojautuvia - eli hiha-arvioihin yms. arvoihin joita ei todellisuudessa voi oikeastaan mitenkään määritellä. Sinne jos lyödään tällainen 4 kuukauden lakko ja ansionmenetykset riskiksi. Niin koko investointilaskelma voinee näyttää aika karulta.

Osinkojen puolesta yksi ongelma on myös se, että valtio omistaa yrityksiä hyvin reilusti. Tämä saattaa ohjata siihen, että se omistaja päättää/haluaa maksaa niitä osinkoja ja ikäänkuin ulosmitata yritysten omistuksia valtion kassaa rahoittamaan. Tämä tietysti tuo valtiolle pikaista helpotusta, mutta leikkaa yritysten mahdollisuutta investoida. Valtio on viime vuosina kerännyt osinkotuloja noin 1-2,5 miljardia per vuosi. Eli muutaman prosentin koko valtion budjetista on tullut osinkotuloista. Valtio kerää kaikista Helsingin pörssin osingoista noin hieman reilu 17% suoraan itselleen ja verojen kautta tulee toinen noin 23-25 %. Eli kaikista Helsingin pörssin maksamista osingoista noin 40 % jää Suomen valtion kassaan. Tämä tulisi nyt kaikkien ymmärtää ja pidän tätä "ennätysosinkoja joka vuosi" analogiaa liian taloutta ymmärtämättömänä kaneettina joka loppuviimein sataa tavalla tai toisella Valtion harmiksi.

Kyllähän yritystoiminnan lähtökohtana aina on se kehittyminen ja kasvu. Toki varmasti on pienempiä yrityksiä jotka eivät hamua kasvavaa liiketoimintaa. Toki osaamisesta voi monella jäädä kiinni ja varmasti siellä tehdään varsin paljon myös virheitä. Kuitenkin yrityksillä on ihan samoja "kannustinloukkuja" kuin työntekijöilläkin. Ja Suomen varsin korkea verotus, poikkeuksellinen poliittinen ympäristö, geologinen ympäristö yms. aiheuttaa ne keskeisimmät haasteet sinne investointeihin. Eli kun niitä investointilaskelmia tehdään niin investointeja on hyvin hankala saada kannattavaksi ja sitä kautta toteutukseen. Voimakkaammin Suomessa sitten kasvavat alat joita valtio tukee voimakkaammin, esimerkiksi energia-ala. Ei tämä ole sattumaa, vaan juontaa juurensa sinne parempiin investointilaskelmiin.

 

[ernestipotsi]

Sanotaanko näin, että ei ole mun tehtävä määrittää sitä tarvetta, mutta vaikeassa tilanteessa kyllä näen asian itse niin, että sitä on turha maksaa säästettäväksi.

Niin ja piti vielä mainita tuosta tarveharkintaisuudesta, että juuri sitä ehdottaisin lapsilisällekin. Se voisi olla tarveharkintainen sekin, eli ei makseta jos ei tarvitse, tai sitten lasketaan se kaikilla osaksi kokonaistuloa, ja siten annetaan verotuksen se kadottaa sieltä missö sitä ei tarvita. Näinhän se muuttuisi ikäänkuin oikeudenmukaisemmaksi.

Päinvastoin. Ne, jotka sijoittavat lapsilisänsä lapselleen pitkäjänteisesti olisi perusteltua maksaa lapsilisä vaikka tuplana. Lapselle sijoittaminen on halvinta ja tehokkainta sosiaaliturvaa. Joo, se ei ole kaikille yhtä helppoa, mutta ei keneltäkään mitään pois ja vain positiivista mikäli mahdollisimman moni näin pystyy/viitsii tekemään.

 

[tommy36]

Senhän takia niitä osinkoja jaetaan, ettei kyseisiä rahoja haluta investoida. Esimerkiksi UPM:ltä voi kysellä miksi haluaa viedä investoinnin mieluummin ulkomaille tai jättää tekemättä. Yleensä investointilaskelmat ovat hyvin bayesilaisiin arvoihin nojautuvia - eli hiha-arvioihin yms. arvoihin joita ei todellisuudessa voi oikeastaan mitenkään määritellä. Sinne jos lyödään tällainen 4 kuukauden lakko ja ansionmenetykset riskiksi. Niin koko investointilaskelma voinee näyttää aika karulta.

Osinkojen puolesta yksi ongelma on myös se, että valtio omistaa yrityksiä hyvin reilusti. Tämä saattaa ohjata siihen, että se omistaja päättää/haluaa maksaa niitä osinkoja ja ikäänkuin ulosmitata yritysten omistuksia valtion kassaa rahoittamaan. Tämä tietysti tuo valtiolle pikaista helpotusta, mutta leikkaa yritysten mahdollisuutta investoida. Valtio on viime vuosina kerännyt osinkotuloja noin 1-2,5 miljardia per vuosi. Eli muutaman prosentin koko valtion budjetista on tullut osinkotuloista. Valtio kerää kaikista Helsingin pörssin osingoista noin hieman reilu 17% suoraan itselleen ja verojen kautta tulee toinen noin 23-25 %. Eli kaikista Helsingin pörssin maksamista osingoista noin 40 % jää Suomen valtion kassaan. Tämä tulisi nyt kaikkien ymmärtää ja pidän tätä "ennätysosinkoja joka vuosi" analogiaa liian taloutta ymmärtämättömänä kaneettina joka loppuviimein sataa tavalla tai toisella Valtion harmiksi.

Kyllähän yritystoiminnan lähtökohtana aina on se kehittyminen ja kasvu. Toki varmasti on pienempiä yrityksiä jotka eivät hamua kasvavaa liiketoimintaa. Toki osaamisesta voi monella jäädä kiinni ja varmasti siellä tehdään varsin paljon myös virheitä. Kuitenkin yrityksillä on ihan samoja "kannustinloukkuja" kuin työntekijöilläkin. Ja Suomen varsin korkea verotus, poikkeuksellinen poliittinen ympäristö, geologinen ympäristö yms. aiheuttaa ne keskeisimmät haasteet sinne investointeihin. Eli kun niitä investointilaskelmia tehdään niin investointeja on hyvin hankala saada kannattavaksi ja sitä kautta toteutukseen. Voimakkaammin Suomessa sitten kasvavat alat joita valtio tukee voimakkaammin, esimerkiksi energia-ala. Ei tämä ole sattumaa, vaan juontaa juurensa sinne parempiin investointilaskelmiin.

Ymmärrän toki, ja kiitos vastauksestasi. Mutta kyllä sittenkin näin ollen näkisin tulevaisuudessa enemmän sen kaltaista sijoittamista -mitä muuten ennenkin joissakin yrityksissä harrastettiin, ja jopa osinkojenkin kustannuksella- että sijoittamiselle ei odoteta tuottoa itselle, vaan se nimenomaan ohjataan siihen tuotekehitykseen, sekä juuri niihin tarvittaviin investointeihin. Kun samalla palkkataso on riittävä, ja se pelkkä euronkuvat silmissä duunin tekeminen ei ohjaa ketään johdosta ruohonjuureen saakka, niin kyllä sekin jo motivoi, kun työpaikka saattaa olla pysyväisluonteinen, sekä turvata riittävän elintason. Se innovointi ja investoiminen kun auttaa tässä kovasti paljon.

Tietenkin minäkin vähäisten ideoideni kanssa, jos joskus realisoituvat- haaveilen taloudellisesti "vapaammasta" elämästä, mutta paremminkin ennenkaikkea turvallisuudesta. Olen siis valmis kyllä ideoitani mahdollisesti jalostettaessa siihen, että ne tuottavat laajempaa hyvää, ja siksi sellainen pienten purojen ajattelu sopii paremmin itselle.

Jos siis palkka riittää säälliseen elämään, siis siten että se täyttää sellaisen ihmisarvoisen elämän fasiliteetit jossa ei välttämättä tarvitse olla yksityiskonetta- niin mielestäni oikein hyvin muun tuoton voi ohjata juurikin niihin innovaatioihin, sekä investointeihin, ja siten vakiinnuttaa toimentulo kaikille, sekä hyvässä lykyssä myös lisätä sitä heillekin, jotka myöhemmin mukaan tulevat toiminnan mahdollisesti kasvaessa.

Asioita kun ei tarvitse aina innovoida, eikä omaa itseään tai elämäänsä kehittääkseenkään, saadakseen vain aina enemmän fyffeä itselle. Toisille se toki on juuri niin, mutta ei varmaankaan kaikille. Ainakaan toivottavasti. Olen itsekin tässä mietiskellyt erilaisia sijoutusmalleja tulevaisuuteen, joilla turvataan useammalle hyvä tulevaisuus. Aika näyttää realisoituuko ne. Ja jos, niin ollessani osa niitä, tai sitten jonkun toisen toimesta joka ajattelee samoin.

Ideologista kyllä, mutta sitäkin tarvitaan maailmassa, jossa muuten ajoittain (hyvin useinkin kyllä) näyttää pelkkä ahneus ohjaavan valintoja.

 

[tommy36]

Päinvastoin. Ne, jotka sijoittavat lapsilisänsä lapselleen pitkäjänteisesti olisi perusteltua maksaa lapsilisä vaikka tuplana. Lapselle sijoittaminen on halvinta ja tehokkainta sosiaaliturvaa. Joo, se ei ole kaikille yhtä helppoa, mutta ei keneltäkään mitään pois ja vain positiivista mikäli mahdollisimman moni näin pystyy/viitsii tekemään.

Eihän sen lapsen pitäisi tarvita tulevaisuudessa sosiaaliturvaa, joten huono vetoomus kyllä kalliin ja epäoikeudenmukaisen järjestelmän ylläpitämiseksi vaikeassa tilanteessa. Mutta kuten sanoin, niin ymmärrän kyllä monen huolen siitä, että viekö ne perkele multa senkin. No eivät ole viemässä, mutta minä veisin, joten onneksenne en ole asiasta päätämässä naapurin puttepossun oikeuksilla. Siellähän jaetaan ydinryhmille paljon isompia etuuksia kuin lapsilisät. Joten ei ole päinvastoin, kuten sanoit.

 

[Jymäkkä]

Eihän sen lapsen pitäisi tarvita tulevaisuudessa sosiaaliturvaa, joten huono vetoomus kyllä kalliin ja epäoikeudenmukaisen järjestelmän ylläpitämiseksi vaikeassa tilanteessa. Mutta kuten sanoin, niin ymmärrän kyllä monen huolen siitä, että viekö ne perkele multa senkin. No eivät ole viemässä, mutta minä veisin, joten onneksenne en ole asiasta päätämässä naapurin puttepossun oikeuksilla. Siellähän jaetaan ydinryhmille paljon isompia etuuksia kuin lapsilisät. Joten ei ole päinvastoin, kuten sanoit.

Ja yhtä hyvinhän voitaisiin jakaa kaikille ilmaista sijoitusrahaa vaikka 500 kuussa, jos se kerran on niin halpaa ja tehokasta. Ei mulla henkilökohtaisesti ole lapsilisiä vastaan erityisemmin. Olen itsekin niitä saanut, vaikka oltais ilmankin varmasti selvitty. Ei ne säästöön menneet, vaan käytettiin kyllä, voi kai sanoa sitten lasten arjen parantamiseen. Mutta jos jollain mahdollisuus säästää, niin mikä minä olen tuomitsemaan, vaikka nyt vähän tuntuukin, että onko valtion tehtävä näitä rahoittaa.

 

[tommy36]

Ja yhtä hyvinhän voitaisiin jakaa kaikille ilmaista sijoitusrahaa vaikka 500 kuussa, jos se kerran on niin halpaa ja tehokasta. Ei mulla henkilökohtaisesti ole lapsilisiä vastaan erityisemmin. Olen itsekin niitä saanut, vaikka oltais ilmankin varmasti selvitty. Ei ne säästöön menneet, vaan käytettiin kyllä, voi kai sanoa sitten lasten arjen parantamiseen. Mutta jos jollain mahdollisuus säästää, niin mikä minä olen tuomitsemaan, vaikka nyt vähän tuntuukin, että onko valtion tehtävä näitä rahoittaa.

Kyllä, toi sijoitusraha olisi sitten sitä parasta sosiaaliturvaa kaikille lapsille. Valtio laittaa ne rahat nyt töihin vaan, ja antaa sitten koko paotin lapselle kun tulee täysi-ikäiseksi. Silloin se ainakin olisi oikeudenmukainen. Mutta viidensadan sijaan voitaisiin laittaa tonni joka kuukausi. Siinähän sitä sijoittamista ja investointia sitten tulisi. Ja sitten aneetaan niille vielä suoja, että jos joku mokaa, niin rahat saa sittenkin korotettuna, sanotaanko vaikka 10% vuosituotolla.
Sitten on täysi-ikäisenä kaikilla osotovoimaa.

Tämä se kannustaisi kaiken aikaa tekemään lapsosia tänne rahoittamaan tulevaisuutta ja huolehtimaan eläkesuomesta. Siinä olisi, jos vaikka vasta 20 vuotiaana luovutetaan summa sille lapselle, kivat 240 000 euroa pohjia, sekä korkojen tuottamat lisät, sekä edelleen korkoa jo sille korollekin kun jää sijoituksiin osaksi, niin jokainen lapsi voisi hyvin aloitella elämänsä tuossa kohtaa. Ja jos ei tylnteko nappaa, niin voi mennä jonnkein bahamalle elelemään niillä pitkäksi aikaa.

 

[Ann Arbor]

Yhden miehen ajatushautomossa olen pohtinut, mitäköhän tapahtuisi, mikäli valtio antaisi kaikille 18 vuotta täyttäville Suomen kansalaisille vaikka tuhannen euron tilisiirron lahjana. Ostovoimaa nuorille aikuisille ja mielenkiintoista olisi nähdä, miten rahat käytettäisiin. Joku hankkisi auton, joku lähtisi ulkomaanlomamatkalle, joku laittaisi rahastoon jne.

 

[Patarouva]

Yhden miehen ajatushautomossa olen pohtinut, mitäköhän tapahtuisi, mikäli valtio antaisi kaikille 18 vuotta täyttäville Suomen kansalaisille vaikka tuhannen euron tilisiirron lahjana. Ostovoimaa nuorille aikuisille ja mielenkiintoista olisi nähdä, miten rahat käytettäisiin. Joku hankkisi auton, joku lähtisi ulkomaanlomamatkalle, joku laittaisi rahastoon jne.

Joku ostaisi huumeita, joku ostaisi kalliin takin ja joku nuukailija pistäisi rahat säästöön.

 

[PeteX]

Hyvä dokkari Japanista, joka on syntyvyyden kanssa samoissa ongelmissa eikä ongelmaa ratkaista millään lapsilisillä: "Muutaman korttelin päässä, pilvenpiirtäjän korkeuksissa sijaitsee kansallinen väestö- ja sosiaaliturvainstituutti. Sitä johtaa Yu Korekawa.

Korekawa katsoo työhuoneensa ikkunasta Tokion yli.

Hän sanoo suoraan sen, mitä pääministeri ei oikein voi sanoa: Mikään kehittynyt maa ei ole toistaiseksi onnistunut kerran romahtaneen syntyvyyden kasvattamisessa. Ei yksikään.

– Väestöpolitiikalla ei koskaan olla onnistuttu nostamaan syntyvyyttä. Sitä on kyllä onnistuttu laskemaan. Toisen maailmansodan jälkeinen Japani ja monet muut Aasian maat ovat perhesuunnittelun avulla onnistuneet laskemaan korkean syntyvyyden yhden tai kahden lapsen tasolle. Siksi suoraan sanoen emme tiedä, mitä pitäisi tehdä, Korekawa sanoo." Japanissa 25-vuotias nainen on jo pahasti yli-ikäinen

 

[Ollakseni]

Päinvastoin. Ne, jotka sijoittavat lapsilisänsä lapselleen pitkäjänteisesti olisi perusteltua maksaa lapsilisä vaikka tuplana. Lapselle sijoittaminen on halvinta ja tehokkainta sosiaaliturvaa. Joo, se ei ole kaikille yhtä helppoa, mutta ei keneltäkään mitään pois ja vain positiivista mikäli mahdollisimman moni näin pystyy/viitsii tekemään.

Siis tuettaisiin varakkaimpia ihmisiä? Ei siinä, kuulin että joidenkin koulukavereiden vanhemmat olivat pistäneet lapsilisät säästötileille lapsiaan varten ja kysyin äidiltäni miksei minulle oltu tehty samoin. Äiti sanoi että ne kaikki rahat menivät ihan ruokaan ja muuhun kun oli ollut hieman tiukkaa tuosta 1990-luvun puolivälistä eteenpäin.

 

[Ann Arbor]

Hän sanoo suoraan sen, mitä pääministeri ei oikein voi sanoa: Mikään kehittynyt maa ei ole toistaiseksi onnistunut kerran romahtaneen syntyvyyden kasvattamisessa. Ei yksikään.

Georgiassa syntyvyys romahti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, mutta 2010-luvun taitteessa se kohosi jälleen jälleen, olleen yli 2,1-rajan yhteensä viiden vuoden ajan (2014-2018). Myös vuonna 2022 syntyvyys oli sangen korkea 1,82.

 

[Axroz]

Hyvä dokkari Japanista, joka on syntyvyyden kanssa samoissa ongelmissa eikä ongelmaa ratkaista millään lapsilisillä: "Muutaman korttelin päässä, pilvenpiirtäjän korkeuksissa sijaitsee kansallinen väestö- ja sosiaaliturvainstituutti. Sitä johtaa Yu Korekawa.

Korekawa katsoo työhuoneensa ikkunasta Tokion yli.

Hän sanoo suoraan sen, mitä pääministeri ei oikein voi sanoa: Mikään kehittynyt maa ei ole toistaiseksi onnistunut kerran romahtaneen syntyvyyden kasvattamisessa. Ei yksikään.

Onko oikeasti jossain modernissa länsimaassa, jossa tämä ilmiö on, kokeiltu insentivoida voimakkaasti lapsien tekoa?

Keinovalikoimaa on helppo keksiä: lapsettomille lisäveroa, lapsille ja vanhemmille subventaatiota ja tukea (lapsilisät, verohelpotukset, hoitoapua, palveluita, ylipäätään luottamusta sekä lähitukiverkkoihin ja yhteiskuntaan - esim. yhteiskunta voisi tukea enemmän erilaisten yhteisöllisten palveluiden luomista), ilmainen tai subventoitu päivähoito, voimakas valistus kouluun hedelmällisyydestä ja sen kehityksestä, panostus 18-40 vuotiaiden hedelmällisyyden selvittämiseen, väestön tietoisuuden lisääminen yms.

Maahanmuuton tukeminen on varmaan kalliimpi (ja hitaampi) ratkaisu, jos lasketaan että keskimäärin 3. sukupolvi on integroitunut, ja me ei ihan vetovoimatekijöissä olla se ykkösmaa.

 

[Taze]

Kyllä ainakin itse näen eron Ruotsiin myös siinä -joka usein kaivetaan esiin näissä vertailuissa- että ovat osaanneet luoda, ottaa riskejä, myydä, markkinoida, tuottaa ym ym. Taito, joka tuntuu usein täältä puuttuvan, kun keskitytään lähinnä itkemiseen siitä, että koskaan ei saada riittävästi, joten mikään ei kannatta.

Silloin se kyllä on just työntekijöiden vika, niiden jotka sitä innovointia, myyntiä ja markkinointia tekee. En tiedä tuleeko yllätyksenä, mutta se mystinen "yritys" ei itsessään tee mitään, kaikkia toimintoja pyörittää ihmiset.

Hämmentävän usein tuntuu myös ay jyyriltä unohtuvan, että ilman niitä yrityksiä ei ole niitä duunarihommiakaan. Mulle ainakin on ihan selvää, että sen firman tulos määrittää hyvin vahvasti niiden työntekijöidenkin tuloja. Harva firma pyörii tappiolla pidempiä aikoja. Olen myös vähän hämmentynyt miksi duunarit haluaa leikata yritystukia, eikö ne tajua, että yritykset sitten leikkaavat vastaavasti työpaikkoja, jotta tulos ei laske liikaa?

 

[Normandia]

Olen myös vähän hämmentynyt miksi duunarit haluaa leikata yritystukia

Leikkaamisen puolesta puhuvat ihan yrityspuolenkin asiantuntijat. Kyllä näitä myös ajatuksen tasolla moni hallituskin pyrkinyt leikkaamaan, mutta jokaiselle tuelle on puolustajansa. En näe siinä silloin mitään ihmeellistä. Toki jokainen leikkaus tuntuu joissakin. Sieltä voi olla isojakin säästöjä saatavissa.

 

[Taze]

Leikkaamisen puolesta puhuvat ihan yrityspuolenkin asiantuntijat. Kyllä näitä myös ajatuksen tasolla moni hallituskin pyrkinyt leikkaamaan, mutta jokaiselle tuelle on puolustajansa. En näe siinä silloin mitään ihmeellistä. Toki jokainen leikkaus tuntuu joissakin. Sieltä voi olla isojakin säästöjä saatavissa.

Totta kai jokaisessa tukisysteemissä on viilattavaa, mutta itse ymmärsin joidenkin olevan ihan lopettamassa yritystukia.

 

[Normandia]

Totta kai jokaisessa tukisysteemissä on viilattavaa, mutta itse ymmärsin joidenkin olevan ihan lopettamassa yritystukia.

Ai. Itse en kyllä tälläiseen ole törmännyt.

 

[Andromeda]

Päinvastoin. Ne, jotka sijoittavat lapsilisänsä lapselleen pitkäjänteisesti olisi perusteltua maksaa lapsilisä vaikka tuplana. Lapselle sijoittaminen on halvinta ja tehokkainta sosiaaliturvaa. Joo, se ei ole kaikille yhtä helppoa, mutta ei keneltäkään mitään pois ja vain positiivista mikäli mahdollisimman moni näin pystyy/viitsii tekemään.

Ihme perustelua taas miksi rikkaita pitäisi rikastuttaa enemmän. Entä jos köyhille valtio alkaisi antamaan ylimääräistä sijoitettavaksi rahastoon. Ei muuta kuin velkaa lisää ja kaikille rahaa sijoitettavaksi ja Suomi nousuun!

 

[Jymäkkä]

Silloin se kyllä on just työntekijöiden vika, niiden jotka sitä innovointia, myyntiä ja markkinointia tekee. En tiedä tuleeko yllätyksenä, mutta se mystinen "yritys" ei itsessään tee mitään, kaikkia toimintoja pyörittää ihmiset.

Kyllä näin, mutta usein myös sen yrittäjän, varsinkin pienissä yrityksissä, joita valtaosa yrityksistä.

 

[Jeffrey]

Ymmärrän toki, ja kiitos vastauksestasi. Mutta kyllä sittenkin näin ollen näkisin tulevaisuudessa enemmän sen kaltaista sijoittamista -mitä muuten ennenkin joissakin yrityksissä harrastettiin, ja jopa osinkojenkin kustannuksella- että sijoittamiselle ei odoteta tuottoa itselle, vaan se nimenomaan ohjataan siihen tuotekehitykseen, sekä juuri niihin tarvittaviin investointeihin. Kun samalla palkkataso on riittävä, ja se pelkkä euronkuvat silmissä duunin tekeminen ei ohjaa ketään johdosta ruohonjuureen saakka, niin kyllä sekin jo motivoi, kun työpaikka saattaa olla pysyväisluonteinen, sekä turvata riittävän elintason. Se innovointi ja investoiminen kun auttaa tässä kovasti paljon.

Tietenkin minäkin vähäisten ideoideni kanssa, jos joskus realisoituvat- haaveilen taloudellisesti "vapaammasta" elämästä, mutta paremminkin ennenkaikkea turvallisuudesta. Olen siis valmis kyllä ideoitani mahdollisesti jalostettaessa siihen, että ne tuottavat laajempaa hyvää, ja siksi sellainen pienten purojen ajattelu sopii paremmin itselle.

Jos siis palkka riittää säälliseen elämään, siis siten että se täyttää sellaisen ihmisarvoisen elämän fasiliteetit jossa ei välttämättä tarvitse olla yksityiskonetta- niin mielestäni oikein hyvin muun tuoton voi ohjata juurikin niihin innovaatioihin, sekä investointeihin, ja siten vakiinnuttaa toimentulo kaikille, sekä hyvässä lykyssä myös lisätä sitä heillekin, jotka myöhemmin mukaan tulevat toiminnan mahdollisesti kasvaessa.

Asioita kun ei tarvitse aina innovoida, eikä omaa itseään tai elämäänsä kehittääkseenkään, saadakseen vain aina enemmän fyffeä itselle. Toisille se toki on juuri niin, mutta ei varmaankaan kaikille. Ainakaan toivottavasti. Olen itsekin tässä mietiskellyt erilaisia sijoutusmalleja tulevaisuuteen, joilla turvataan useammalle hyvä tulevaisuus. Aika näyttää realisoituuko ne. Ja jos, niin ollessani osa niitä, tai sitten jonkun toisen toimesta joka ajattelee samoin.

Ideologista kyllä, mutta sitäkin tarvitaan maailmassa, jossa muuten ajoittain (hyvin useinkin kyllä) näyttää pelkkä ahneus ohjaavan valintoja.

Pidän vähän haitallisena sitä, että tällainen yksityislentokoneet mielletään osinkotuloihin. Eihän se sitä tarkoita juuri kenellekkään. En ymmärrä miksi tällaista analogiaa pitää ylläpitää.

Myös tätä "osingot on pois investoinneista" analogiaa kuulee aika usein, eikä se todellisuudessa sitä tarkoita. Osingot maksetaan nettotuloksesta taseessa olevista jakovaroista - eli oikeammin jopa historiallisesta jakamattomasta nettotuloksesta. Investoinnit maksetaan ennen nettotulosta. Eli ei nämä ole suoraan vs. asetelmassa.

Se on ihan totta, että yritys jakaa osinkoina varoja joille se ei keksi parempaa käyttöä. Välillä tilanne on myös toisinpäin. Esimerkiksi Fortum jahkaili vuosikaudet mitä tehdä verkkoliiketoiminnan myynnistä saaduilla tuloilla. Ei sitä nyt kannattanut kaikkea osinkoina jakaa vaikka osinkokin oli reilu. Lopulta se sitten investoitiin erääseen saksalaiseen energiayhtiöön.

Osinkojen kohdalla tulee huomioida myös globaali markkina. Eli me sijoittajat myös haalitaan valtion kassaan rahaa muiden maiden markkinoilta. Kaukaisin oma sijoitukseni on brasilialainen energiayhtiö. Tätä yhtiötä omistan täysin omalla riskilläni, mutta brasilialaisesta energiakaupasta Suomen valtio ottaa siivun minun kauttani.

Olen täysin innovaatioiden ja investointien puolella, mutta kuten todettu - Suomi ei ole kovin ystävällinen maa näille. Verottaja ottaa 40-50 % investoinnin hyödystä eli verottaja on suurin voittaja investoinnissa. Tämän jälkeen AY-liike saattaa masinoida tuotannon alas, mutta ei tämä niitä investointivaiheen kustannuksia veroineen enää madalla. Verottajan jälkeen siellä on sidosryhmät ja työntekijät jotka ottavat sen toisen 40-50% investoinnista. Usein puhutaan, että yritykselle on hyvä investointi jos sen tuotto on 10 %. Tästä sitten valtio ottaa vielä 30%. Se, että hyvän investoinnin nettohyöty yritykselle on noin 7%, on se asia joka lopulta jarruttaa sitä investointi intoa. Ja siis tämä 7% jos esimerkiksi AY liike ei asetu poikkipuin. Jos taas asettuu niin myynnistä 30% lähtee helposti pois ja sitä voi miettiä mitä se tekee tälle 7 prosentille kun kustannukset kuitenkin juoksevat koko ajan.

Jos tätä haluaa oikeasti ymmärtää, niin tällaisten "ahneus" ajatusten soisi oikeasti loppuvan. Ehkä jos ahneuskäsitystä haluaa jakaa eteenpäin, niin se kannattaa suunnata verottajaan. Verottaja on yleensä lähes jokaisessa investoinnissa se suurin hyötyjä, eikä sen tarvitse kantaa minkäänlaista vastuuta asiasta. Eikö se ole sitä todellista ahneutta?

Todettakoon vielä, että osingot ovat jopa "hyvin sosialistinen" tapa jakaa yrityksen voittovaroja osakkeenomistajille. Tämä johtuu siitä, että verottaja on jokaisessa välissä ottamassa osansa. Suomessa yritys maksaa voitostaan ensin 20% ja sen jälkeen osingonsaaja on noin 25,5-30% - eli tulloksesta menee noin 40% veroihin.

 

[Mojo]

Tämä keskustelu menee taas siihen suuntaan, että "miljoonaosinkoja" sekä yritystukia vaan jaellaan ympäriinsä, mutta kun se totuus on kuitenkin se, että suurin osa tämän maan firmoista on pk-yrityksiä. Joku työllistää yhden, joku viisi, joku kymmenen, joku 50 ja joku 250 työntekijää. Nämä yritykset ovat kuitenkin tärkeitä kansantalouden kannalta juuri siksi, että ne työllistävät ihmisiä ja täten tuottavat verotuloja. Ei ole mitään järkeä lisätä niiden kuluja tai tehdä työntekijän palkkaamisesta kallista tai muuten lisätä riskejä esim. hankaloittamalla irtisanomisia. Ylisuureksi paisunut julkinen sektori on se mistä pitäisi niitä säästöjä tehdä ja lisätä kannusteita yksityiselle puolelle. Tätä sopisi myös siellä vasemmalla ja ay-puolella pohtia ihan vakavissaan, että millä keinoilla sitä kasvua kannattaa hakea ja oikea vastaus ei ainakaan ole lakkoilu sekä kehityksen jarruttaminen. 1970-luku oli ja meni, nyt olemme 2020-luvulla.

 

[Zolomy]

Nämä yritykset ovat kuitenkin tärkeitä kansantalouden kannalta juuri siksi, että ne työllistävät ihmisiä ja täten tuottavat verotuloja. Ei ole mitään järkeä lisätä niiden kuluja tai tehdä työntekijän palkkaamisesta kallista tai muuten lisätä riskejä esim. hankaloittamalla irtisanomisia.

Onneksi kukaan ei ole näitä mainittuja asioita vaatimassakaan.