Hypoteettinen kysymys: Toimisiko ay-puoli samoin kuin nyt jos kokkarivetoisessa hallituksessa olisi näitä samoja uudistuksia ajamassa persujen sijasta sdp?
Sanotaanko näin, että ei ole mun tehtävä määrittää sitä tarvetta, mutta vaikeassa tilanteessa kyllä näen asian itse niin, että sitä on turha maksaa säästettäväksi. Siihen en taas voi vaikutta tietenkään miten ihmiset rahansa käyttävät, ja surullista tosiaankin on se, että on näitä perheitä joissa mm alkoholilla on suhteeton asema ihmisen elämässä, niin tulotasoon kuin tietenkin kokonaisuutenkin nähden.Edelleenkin: tottakai he saavat lapsilisän jo ihan käytännössäkin. Lapsilisä annetaan tasapuolisesti kaikille lapsiperheille tulonsa päälle ja jos se kokonaisuus (kokonaistulo+lapsilisä) ei ylitä määriteltyä toimeentulon alarajaa, yhteiskunta tulee apuun. Ei tarveharkintainen sosiaaliturva ole eikä saa olla mikään saavutettu ja/tai ansaittu etuus, vaan akuutti hätäapu, jolla kompensoidaan se alijäävä osuus.
Kysyn uudestaan, että miten määrittelet sen tarpeen?
Jos tulevaisuutta varten säästäminen /sijoittaminen on lapsilisän väärinkäyttöä, pitäisikö samalla mittarilla tarkastella perheen rahankäyttöä yleisemminkin? Onko esimerkiksi alkoholi, tupakka, makeiset, suoratoistopalvelut, kiekkopeliliput, etc. moraalisempaa rahankäyttöä kuin säästäminen?
Tuossa yllä jo viitattiinkin, että eihän tällaista hallitusohjelmaa tietenkään olisi olemassakaan Kokoomuksen ja Sdp:n ollessa hallituksessa. Eli ei voi spekuloida edes.Hypoteettinen kysymys: Toimisiko ay-puoli samoin kuin nyt jos kokkarivetoisessa hallituksessa olisi näitä samoja uudistuksia ajamassa persujen sijasta sdp?
Vanhoista AY änkyröistä aina puhutaan, mutta onko myös siellä yritysten johdossa vanhoja, miespuolisia änkyröitä?Ay-liikkeen toiminta nähtiin investointien esteenä etenkin 50–59 -vuotiaiden yrittäjien keskuudessa. Ero 18–39-vuotiaisiin yrittäjiin oli tässä suhteessa selvä.
Myös sukupuolten välillä oli eroa. Naisyrittäjien vastauksissa korostuivat talouden näkymät, verotus ja työvoiman hinta enemmän kuin ay-liikkeen toiminta.
Ei koska viime kaudella AY-liike ei nostanut evääkään, kun viime hallitus ajoi epämieluisia uudistuksia palkansaajille.Hypoteettinen kysymys: Toimisiko ay-puoli samoin kuin nyt jos kokkarivetoisessa hallituksessa olisi näitä samoja uudistuksia ajamassa persujen sijasta sdp?
Vanhoista AY änkyröistä aina puhutaan, mutta onko myös siellä yritysten johdossa vanhoja, miespuolisia änkyröitä?
En osaa isommin ottaa kantaa, mutta enpä voisi kuitenkaan muunlaisia selityksiä edes odottaa, kun vastaukset tulevat sieltä yritysmaailmasta. Itse en heti näe, että investoinnit suoraan surettaisivatt esim ammattiliittoja niin kovin, että niitä vastustaisivat, jos se tietää lisää työpaikkoja sekä reilua palkkausta. Joten voihan se olla, että yrittäjien mottivi olla investoimatta liittyy myös ihan johonkin muuhunkin, kuten siihen haluttomuuteen tai jopa kyvyttömyyteen.Ei mitenkään yllättäviä lukuja. Onneksi nykyinen hallitus haluaa puuttua tuohon kehityksen jarruttamiseen ja ei myöskään aio perääntyä hallitusohjelmastaan. Onhan tämä Suomen kannalta tärkeää saada pyörät pyörimään ilman, että yksi osapuoli pyrkii tekemään tuhojaan vain oman vallanhimonsa vuoksi.
PIENTEN ja keskisuurten yritysten etujärjestön Suomen Yrittäjien teettämän gallupin mukaan eniten investointeja jarruttaa nyt ammattiyhdistysliikkeen toiminta. 61 prosenttia vastaajista piti tätä investointeja jarruttavana tekijänä. Joulukuussa tätä mieltä oli 55 prosenttia vastaajista.Yrittäjägallup: Ay-liike nähdään pahana investointijarruna
Uusien investointien esteenä nähdään useita tekijöitä, mutta muutama niistä nousee erityisesti esiin.www.is.fi
Talouden yleisiä näkymiä piti investointijarruna 56 prosenttia vastaajista.
Myös verotuksen taso ja työvoiman hinta sekä kasvava julkinen velka keräsivät runsaasti mainintoja. Näiden osuus on kasvanut edellisestä mittauksesta 3−7 prosenttiyksikköä.
Eipä täällä monikaan yritys ole tuntunut muussa kärvistelevän -ennätys osinkoja tuntuu joka vuosi esiin tulevan- kuin siinä, että haluaisivat määrätä kaikesta työntekijän osalta, ja että ovat näemmä ainakin osin kyvyttömiä edistämään omaa toimintaansa, jolloin on tietenkin ketterää laittaa syy aina muiden niskoille.
Sanotaanko näin, että ei ole mun tehtävä määrittää sitä tarvetta, mutta vaikeassa tilanteessa kyllä näen asian itse niin, että sitä on turha maksaa säästettäväksi.
Niin ja piti vielä mainita tuosta tarveharkintaisuudesta, että juuri sitä ehdottaisin lapsilisällekin. Se voisi olla tarveharkintainen sekin, eli ei makseta jos ei tarvitse, tai sitten lasketaan se kaikilla osaksi kokonaistuloa, ja siten annetaan verotuksen se kadottaa sieltä missö sitä ei tarvita. Näinhän se muuttuisi ikäänkuin oikeudenmukaisemmaksi.
Ymmärrän toki, ja kiitos vastauksestasi. Mutta kyllä sittenkin näin ollen näkisin tulevaisuudessa enemmän sen kaltaista sijoittamista -mitä muuten ennenkin joissakin yrityksissä harrastettiin, ja jopa osinkojenkin kustannuksella- että sijoittamiselle ei odoteta tuottoa itselle, vaan se nimenomaan ohjataan siihen tuotekehitykseen, sekä juuri niihin tarvittaviin investointeihin. Kun samalla palkkataso on riittävä, ja se pelkkä euronkuvat silmissä duunin tekeminen ei ohjaa ketään johdosta ruohonjuureen saakka, niin kyllä sekin jo motivoi, kun työpaikka saattaa olla pysyväisluonteinen, sekä turvata riittävän elintason. Se innovointi ja investoiminen kun auttaa tässä kovasti paljon.Senhän takia niitä osinkoja jaetaan, ettei kyseisiä rahoja haluta investoida. Esimerkiksi UPM:ltä voi kysellä miksi haluaa viedä investoinnin mieluummin ulkomaille tai jättää tekemättä. Yleensä investointilaskelmat ovat hyvin bayesilaisiin arvoihin nojautuvia - eli hiha-arvioihin yms. arvoihin joita ei todellisuudessa voi oikeastaan mitenkään määritellä. Sinne jos lyödään tällainen 4 kuukauden lakko ja ansionmenetykset riskiksi. Niin koko investointilaskelma voinee näyttää aika karulta.
Osinkojen puolesta yksi ongelma on myös se, että valtio omistaa yrityksiä hyvin reilusti. Tämä saattaa ohjata siihen, että se omistaja päättää/haluaa maksaa niitä osinkoja ja ikäänkuin ulosmitata yritysten omistuksia valtion kassaa rahoittamaan. Tämä tietysti tuo valtiolle pikaista helpotusta, mutta leikkaa yritysten mahdollisuutta investoida. Valtio on viime vuosina kerännyt osinkotuloja noin 1-2,5 miljardia per vuosi. Eli muutaman prosentin koko valtion budjetista on tullut osinkotuloista. Valtio kerää kaikista Helsingin pörssin osingoista noin hieman reilu 17% suoraan itselleen ja verojen kautta tulee toinen noin 23-25 %. Eli kaikista Helsingin pörssin maksamista osingoista noin 40 % jää Suomen valtion kassaan. Tämä tulisi nyt kaikkien ymmärtää ja pidän tätä "ennätysosinkoja joka vuosi" analogiaa liian taloutta ymmärtämättömänä kaneettina joka loppuviimein sataa tavalla tai toisella Valtion harmiksi.
Kyllähän yritystoiminnan lähtökohtana aina on se kehittyminen ja kasvu. Toki varmasti on pienempiä yrityksiä jotka eivät hamua kasvavaa liiketoimintaa. Toki osaamisesta voi monella jäädä kiinni ja varmasti siellä tehdään varsin paljon myös virheitä. Kuitenkin yrityksillä on ihan samoja "kannustinloukkuja" kuin työntekijöilläkin. Ja Suomen varsin korkea verotus, poikkeuksellinen poliittinen ympäristö, geologinen ympäristö yms. aiheuttaa ne keskeisimmät haasteet sinne investointeihin. Eli kun niitä investointilaskelmia tehdään niin investointeja on hyvin hankala saada kannattavaksi ja sitä kautta toteutukseen. Voimakkaammin Suomessa sitten kasvavat alat joita valtio tukee voimakkaammin, esimerkiksi energia-ala. Ei tämä ole sattumaa, vaan juontaa juurensa sinne parempiin investointilaskelmiin.
Eihän sen lapsen pitäisi tarvita tulevaisuudessa sosiaaliturvaa, joten huono vetoomus kyllä kalliin ja epäoikeudenmukaisen järjestelmän ylläpitämiseksi vaikeassa tilanteessa. Mutta kuten sanoin, niin ymmärrän kyllä monen huolen siitä, että viekö ne perkele multa senkin. No eivät ole viemässä, mutta minä veisin, joten onneksenne en ole asiasta päätämässä naapurin puttepossun oikeuksilla. Siellähän jaetaan ydinryhmille paljon isompia etuuksia kuin lapsilisät. Joten ei ole päinvastoin, kuten sanoit.Päinvastoin. Ne, jotka sijoittavat lapsilisänsä lapselleen pitkäjänteisesti olisi perusteltua maksaa lapsilisä vaikka tuplana. Lapselle sijoittaminen on halvinta ja tehokkainta sosiaaliturvaa. Joo, se ei ole kaikille yhtä helppoa, mutta ei keneltäkään mitään pois ja vain positiivista mikäli mahdollisimman moni näin pystyy/viitsii tekemään.
Ja yhtä hyvinhän voitaisiin jakaa kaikille ilmaista sijoitusrahaa vaikka 500 kuussa, jos se kerran on niin halpaa ja tehokasta. Ei mulla henkilökohtaisesti ole lapsilisiä vastaan erityisemmin. Olen itsekin niitä saanut, vaikka oltais ilmankin varmasti selvitty. Ei ne säästöön menneet, vaan käytettiin kyllä, voi kai sanoa sitten lasten arjen parantamiseen. Mutta jos jollain mahdollisuus säästää, niin mikä minä olen tuomitsemaan, vaikka nyt vähän tuntuukin, että onko valtion tehtävä näitä rahoittaa.Eihän sen lapsen pitäisi tarvita tulevaisuudessa sosiaaliturvaa, joten huono vetoomus kyllä kalliin ja epäoikeudenmukaisen järjestelmän ylläpitämiseksi vaikeassa tilanteessa. Mutta kuten sanoin, niin ymmärrän kyllä monen huolen siitä, että viekö ne perkele multa senkin. No eivät ole viemässä, mutta minä veisin, joten onneksenne en ole asiasta päätämässä naapurin puttepossun oikeuksilla. Siellähän jaetaan ydinryhmille paljon isompia etuuksia kuin lapsilisät. Joten ei ole päinvastoin, kuten sanoit.
Kyllä, toi sijoitusraha olisi sitten sitä parasta sosiaaliturvaa kaikille lapsille. Valtio laittaa ne rahat nyt töihin vaan, ja antaa sitten koko paotin lapselle kun tulee täysi-ikäiseksi. Silloin se ainakin olisi oikeudenmukainen. Mutta viidensadan sijaan voitaisiin laittaa tonni joka kuukausi. Siinähän sitä sijoittamista ja investointia sitten tulisi. Ja sitten aneetaan niille vielä suoja, että jos joku mokaa, niin rahat saa sittenkin korotettuna, sanotaanko vaikka 10% vuosituotolla.Ja yhtä hyvinhän voitaisiin jakaa kaikille ilmaista sijoitusrahaa vaikka 500 kuussa, jos se kerran on niin halpaa ja tehokasta. Ei mulla henkilökohtaisesti ole lapsilisiä vastaan erityisemmin. Olen itsekin niitä saanut, vaikka oltais ilmankin varmasti selvitty. Ei ne säästöön menneet, vaan käytettiin kyllä, voi kai sanoa sitten lasten arjen parantamiseen. Mutta jos jollain mahdollisuus säästää, niin mikä minä olen tuomitsemaan, vaikka nyt vähän tuntuukin, että onko valtion tehtävä näitä rahoittaa.
Joku ostaisi huumeita, joku ostaisi kalliin takin ja joku nuukailija pistäisi rahat säästöön.Yhden miehen ajatushautomossa olen pohtinut, mitäköhän tapahtuisi, mikäli valtio antaisi kaikille 18 vuotta täyttäville Suomen kansalaisille vaikka tuhannen euron tilisiirron lahjana. Ostovoimaa nuorille aikuisille ja mielenkiintoista olisi nähdä, miten rahat käytettäisiin. Joku hankkisi auton, joku lähtisi ulkomaanlomamatkalle, joku laittaisi rahastoon jne.
Siis tuettaisiin varakkaimpia ihmisiä? Ei siinä, kuulin että joidenkin koulukavereiden vanhemmat olivat pistäneet lapsilisät säästötileille lapsiaan varten ja kysyin äidiltäni miksei minulle oltu tehty samoin. Äiti sanoi että ne kaikki rahat menivät ihan ruokaan ja muuhun kun oli ollut hieman tiukkaa tuosta 1990-luvun puolivälistä eteenpäin.Päinvastoin. Ne, jotka sijoittavat lapsilisänsä lapselleen pitkäjänteisesti olisi perusteltua maksaa lapsilisä vaikka tuplana. Lapselle sijoittaminen on halvinta ja tehokkainta sosiaaliturvaa. Joo, se ei ole kaikille yhtä helppoa, mutta ei keneltäkään mitään pois ja vain positiivista mikäli mahdollisimman moni näin pystyy/viitsii tekemään.
Georgiassa syntyvyys romahti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, mutta 2010-luvun taitteessa se kohosi jälleen jälleen, olleen yli 2,1-rajan yhteensä viiden vuoden ajan (2014-2018). Myös vuonna 2022 syntyvyys oli sangen korkea 1,82.Hän sanoo suoraan sen, mitä pääministeri ei oikein voi sanoa: Mikään kehittynyt maa ei ole toistaiseksi onnistunut kerran romahtaneen syntyvyyden kasvattamisessa. Ei yksikään.
Hyvä dokkari Japanista, joka on syntyvyyden kanssa samoissa ongelmissa eikä ongelmaa ratkaista millään lapsilisillä: "Muutaman korttelin päässä, pilvenpiirtäjän korkeuksissa sijaitsee kansallinen väestö- ja sosiaaliturvainstituutti. Sitä johtaa Yu Korekawa.
Korekawa katsoo työhuoneensa ikkunasta Tokion yli.
Hän sanoo suoraan sen, mitä pääministeri ei oikein voi sanoa: Mikään kehittynyt maa ei ole toistaiseksi onnistunut kerran romahtaneen syntyvyyden kasvattamisessa. Ei yksikään.
Silloin se kyllä on just työntekijöiden vika, niiden jotka sitä innovointia, myyntiä ja markkinointia tekee. En tiedä tuleeko yllätyksenä, mutta se mystinen "yritys" ei itsessään tee mitään, kaikkia toimintoja pyörittää ihmiset.Kyllä ainakin itse näen eron Ruotsiin myös siinä -joka usein kaivetaan esiin näissä vertailuissa- että ovat osaanneet luoda, ottaa riskejä, myydä, markkinoida, tuottaa ym ym. Taito, joka tuntuu usein täältä puuttuvan, kun keskitytään lähinnä itkemiseen siitä, että koskaan ei saada riittävästi, joten mikään ei kannatta.
Leikkaamisen puolesta puhuvat ihan yrityspuolenkin asiantuntijat. Kyllä näitä myös ajatuksen tasolla moni hallituskin pyrkinyt leikkaamaan, mutta jokaiselle tuelle on puolustajansa. En näe siinä silloin mitään ihmeellistä. Toki jokainen leikkaus tuntuu joissakin. Sieltä voi olla isojakin säästöjä saatavissa.Olen myös vähän hämmentynyt miksi duunarit haluaa leikata yritystukia
Totta kai jokaisessa tukisysteemissä on viilattavaa, mutta itse ymmärsin joidenkin olevan ihan lopettamassa yritystukia.Leikkaamisen puolesta puhuvat ihan yrityspuolenkin asiantuntijat. Kyllä näitä myös ajatuksen tasolla moni hallituskin pyrkinyt leikkaamaan, mutta jokaiselle tuelle on puolustajansa. En näe siinä silloin mitään ihmeellistä. Toki jokainen leikkaus tuntuu joissakin. Sieltä voi olla isojakin säästöjä saatavissa.
Ai. Itse en kyllä tälläiseen ole törmännyt.Totta kai jokaisessa tukisysteemissä on viilattavaa, mutta itse ymmärsin joidenkin olevan ihan lopettamassa yritystukia.