Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[tommy36]

Kyse on enemmänkin valtion asenteesta tukea perheitä. Lapsilisät, perhevapaat, päiväkotimaksut yms. Millaisen signaalin se antaa perhettä suunnittelevalle jos nyt vaikka lapsilisä poistetaan. Mikä on sitten se seuraava etuus mikä lähtee?

Ei kai kukaan rahan takia niitä lapsia tee. Pahasti jää tässä hommassa miinukselle tukienkin jälkeen.

Tiedän, että ei ole helppoa, ja mainitsinkin, että se pitäisi muuttaa lapsietuisuudeksi, jolloin se kyllä tulisi kaikille sen tarpeessa oleville, mutta ei niille, jotka sitä eivät tarvitse. Onhan se oikeasti väärin, että on olemassa ihmisluokka, joille se lasketaan tuloksi, ja näinolleen muutenkin jo köyhyysrajoilla heiluessa, ei ole edes sen lapsilisän tukea.

 

[benicio]

Toki lapsilisäkin hyvä, mutta hyvin toimeentulevathan pitäisi saada tekemään lapsia; sosioekonominen asema on kuitenkin periytyvää. Vastaavasti varsinkin kaikkein pienituloisimpien ei kansantaloudellisesti tarvitsisi periytyä yhtään nykyistä enempää.
Mutta siis vanhempainpäivärahat pitäisi sitoa ansiotuloihin vielä houkuttelavammin ja progressiivisemmin, eli niin että vanhempi hyötyy lapsesta taloudellisesti sitä enemmän, mitä isommat ansiotulot ovat, lähtötaso vaikka niin että keskituloisen vanhempainpäivärahan taso on ansiotulo x1 ja ylimmän desiilin vaikkapa x1,5. Tätä voitaisiin kokeilla tällä vaalikaudella kuten noita työelämäheikennyksiä.

 

[masaman]

Toki olen silti sitä mieltä, että nykymuotoinen ammattiyhdistystoiminta ei välttämättä palvele myöskään sitä perussuorittavaa työtä tekevää ja siksi ymmärrän hyvin, että rakennusalallakin ay-liikkeen kannatus vähenee tämän poliittisen lakkoilun myötä.

Rakennusalalla ei ymmärtääkseni ole mitenkään suuri järjestäytymisaste ollut, ainakaan vielä.

Yleensä liiton alaisia on muutama hassu, joten ei se paljoa voi enää vähentyä.

 

[benicio]

Rakennusalalla ei ymmärtääkseni ole mitenkään suuri järjestäytymisaste ollut, ainakaan vielä.

Yleensä liiton alaisia on muutama hassu, joten ei se paljoa voi enää vähentyä.

Yhä useampi lienee joko pienyrittäjä tai ulkomaalainen. Päätoteuttajien palkkalistoilla lähinnä toimihenkilöitä ja hyväksi havattuja nokkamiehiä.

 

[Jeffrey]

Rakennusalalla ei ymmärtääkseni ole mitenkään suuri järjestäytymisaste ollut, ainakaan vielä.

Yleensä liiton alaisia on muutama hassu, joten ei se paljoa voi enää vähentyä.

Tuohon ylempään lisäksi se, että alalla TES tai ay-liike ei ole ollut kovinkaan aggressiivinen. Tämä johtanut siihen, että harva työntekijä työskentelee TES:n mukaisella palkalla vaan palkat ovat yleisesti jotain aivan muuta - hyville maksetaan. Ehkä tässä näkyy myös alan maskuliinisuus ja se, että keskimäärin ymmärretään melko hyvin jos joku tienaa enemmän kun toinen joten tällaista "palkkaharmonisaatiota" tai valituksia liittoon ei taida juuri olla.

Liiton vaikutus perus työntekijän perspektiivistä on hyvin minimaalinen kun palkankorotukseen ei tarvitse edes odottaa yleiskorotuksia vaan hyvin suoriutumalla yleensä pääsee paremmille ansioille. Tässä toki vaikuttaa myös asteittainen hierarkia ja useat mahdolliset toimet.

Aikanaan rakennusalalla en kertaakaan törmännyt negatiiviseen palkkavertailuun ja siellä kuitenkin pyörin nelisen vuotta. Esimerkiksi palvelualojen puolella taas negatiivinen palkkavertailu on arkipäivää ja monen henkilön ollut hyvin hankala/mahdoton ymmärtää oikeita syitä palkkaerojen takana. Tässä kohtaa tietysti tarvitaan myös AY-liikkeen palveluita enemmän. Tämä toki ihan puhtaasti omasta mikroperspektiivistä.

 

[Murkula]

Onhan tuo ottanut asioista selvää:
"Ministeri Satonen sanoo Helsingin Sanomille, että hänen käsityksensä Ruotsin käytännöstä on syntynyt esimerkiksi elinkeinoelämän edustajien puheista."

Päätöksien lähteinä vähän yrittäjien kyselyitä ynnä muita saunapuheita, ei voi tulla kuin priimaa.

Pitääkö Arto Satosen väite parin–kolmen tunnin aikarajasta paikkaansa? Ruotsin valtakunnansovittelijan päälakimies vastaa

Per Ewaldssonin mukaan poliittinen lakko-oikeus on käytännössä rajoitettu muutamaan tuntiin, ja julkisella sektorilla sitä ei ole ollenkaan.

www.kauppalehti.fi

Siitä lukemalla voi valaista itseään että miten väärässä se Satonen oikeastaan olikaan.

 

[Andromeda]

Pitääkö Arto Satosen väite parin–kolmen tunnin aikarajasta paikkaansa? Ruotsin valtakunnansovittelijan päälakimies vastaa

Per Ewaldssonin mukaan poliittinen lakko-oikeus on käytännössä rajoitettu muutamaan tuntiin, ja julkisella sektorilla sitä ei ole ollenkaan.

www.kauppalehti.fi

Siitä lukemalla voi valaista itseään että miten väärässä se Satonen oikeastaan olikaan.

”Työtuomioistuin ei ole sanonut, että toimi saa kestää tunnin tai kaksi tai kolme. Mutta tuomioistuin on sanonut että aika ei saa olla rajoittamaton. Ja oikeusdoktriinissa on kirjoitettu, että tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti jos toimi vaikuttaa merkittävästi työnantajan mahdollisuuksiin harjoittaa toimintaansa, sen on oltava lyhyt.

Kyllä on niin tulkinnanvaraista, ei tämä tuo mitään faktaa siihen että lakot olisi Ruotsissa rajattu johonkin tiettyyn aikarajaan. Tuossahan tuli tuokin selvitettyä, että puhe muutamasta tunnista on täyttä soopaa.

 

[Murkula]

”Työtuomioistuin ei ole sanonut, että toimi saa kestää tunnin tai kaksi tai kolme. Mutta tuomioistuin on sanonut että aika ei saa olla rajoittamaton. Ja oikeusdoktriinissa on kirjoitettu, että tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti jos toimi vaikuttaa merkittävästi työnantajan mahdollisuuksiin harjoittaa toimintaansa, sen on oltava lyhyt.

Kyllä on niin tulkinnanvaraista, ei tämä tuo mitään faktaa siihen että lakot olisi Ruotsissa rajattu johonkin tiettyyn aikarajaan. Tuossahan tuli tuokin selvitettyä, että puhe muutamasta tunnista on täyttä soopaa.

Sano ettet lukenut juttua ihan loppuun asti, en suostu hyväksymään että löytyy niin yksinkertaista ihmistä että tuosta asia jäisi vielä epäselväksi.

Lainasit ihan vielä muina aaseina sitaateissa ollutta tekstiä josta jätit viimeisen lauseen pois. Joku sanoisi että ihan pikkuisen hyvien tapojen vastaista.

Minä lisään sen kokonaisuudessaan ja boldaan sen sinulta unohtuneen kohdan, ole hyvä

”Työtuomioistuin ei ole sanonut, että toimi saa kestää tunnin tai kaksi tai kolme. Mutta tuomioistuin on sanonut että aika ei saa olla rajoittamaton. Ja oikeusdoktriinissa on kirjoitettu, että tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti jos toimi vaikuttaa merkittävästi työnantajan mahdollisuuksiin harjoittaa toimintaansa, sen on oltava lyhyt. Ja silloin oikeustieteellisessä kirjallisuudessakin on puhuttu muutamista tunneista. Se on tulkinta työtuomioistuimen päätöksistä.”

 

[Normandia]

Sano ettet lukenut juttua ihan loppuun asti, en suostu hyväksymään että löytyy niin yksinkertaista ihmistä että tuosta asia jäisi vielä epäselväksi.

Lainasit ihan vielä muina aaseina sitaateissa ollutta tekstiä josta jätit viimeisen lauseen pois. Joku sanoisi että ihan pikkuisen hyvien tapojen vastaista.

Minä lisään sen kokonaisuudessaan ja boldaan sen sinulta unohtuneen kohdan, ole hyvä

”Työtuomioistuin ei ole sanonut, että toimi saa kestää tunnin tai kaksi tai kolme. Mutta tuomioistuin on sanonut että aika ei saa olla rajoittamaton. Ja oikeusdoktriinissa on kirjoitettu, että tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti jos toimi vaikuttaa merkittävästi työnantajan mahdollisuuksiin harjoittaa toimintaansa, sen on oltava lyhyt. Ja silloin oikeustieteellisessä kirjallisuudessakin on puhuttu muutamista tunneista. Se on tulkinta työtuomioistuimen päätöksistä.”

Ilmeisesti sinäkään et lukenut uutista kokonaan. Ilmeisesti siis yksinkertaisia/aaseja ihmisiä löytyy tosiaan. Aika ristiriitainen tämä uutinen on. Käsitys tulee kuitenkin ettei työtuomioistuin ei ole rajannut näitä.

Toisaalta sinun uutisen emeritusprofessori Bruun sanoo että *kovin pitkään* ei ole selvä, koska ennakkotapauksia ei ole siis. Toisaalta sinun sinun siteeraama Ewaldssonkin myöntää ettei aikarajaa tämän suhteen ole..

Uutisen lopussa vielä sanotaan kirjallisuudessa oleva kommentti on pätevä, mutta ei oikeudellisesti pätevä, koska työtuomioistuin ei ole näin katsonut.

 

[masaman]

Tuohon ylempään lisäksi se, että alalla TES tai ay-liike ei ole ollut kovinkaan aggressiivinen. Tämä johtanut siihen, että harva työntekijä työskentelee TES:n mukaisella palkalla vaan palkat ovat yleisesti jotain aivan muuta - hyville maksetaan. Ehkä tässä näkyy myös alan maskuliinisuus ja se, että keskimäärin ymmärretään melko hyvin jos joku tienaa enemmän kun toinen joten tällaista "palkkaharmonisaatiota" tai valituksia liittoon ei taida juuri olla.

Liiton vaikutus perus työntekijän perspektiivistä on hyvin minimaalinen kun palkankorotukseen ei tarvitse edes odottaa yleiskorotuksia vaan hyvin suoriutumalla yleensä pääsee paremmille ansioille. Tässä toki vaikuttaa myös asteittainen hierarkia ja useat mahdolliset toimet.

Aikanaan rakennusalalla en kertaakaan törmännyt negatiiviseen palkkavertailuun ja siellä kuitenkin pyörin nelisen vuotta. Esimerkiksi palvelualojen puolella taas negatiivinen palkkavertailu on arkipäivää ja monen henkilön ollut hyvin hankala/mahdoton ymmärtää oikeita syitä palkkaerojen takana. Tässä kohtaa tietysti tarvitaan myös AY-liikkeen palveluita enemmän. Tämä toki ihan puhtaasti omasta mikroperspektiivistä.

Rakennuspuolella on myös se hyvä tai huono puoli, että ne ammattitaitoiset lähtevät aika äkkiä ovesta pihalle, jos työnantajalla on hankaluuksia asioiden hoidossa. Miten sen nyt ottaa.

 

[Andromeda]

Sano ettet lukenut juttua ihan loppuun asti, en suostu hyväksymään että löytyy niin yksinkertaista ihmistä että tuosta asia jäisi vielä epäselväksi.

Lainasit ihan vielä muina aaseina sitaateissa ollutta tekstiä josta jätit viimeisen lauseen pois. Joku sanoisi että ihan pikkuisen hyvien tapojen vastaista.

Minä lisään sen kokonaisuudessaan ja boldaan sen sinulta unohtuneen kohdan, ole hyvä

”Työtuomioistuin ei ole sanonut, että toimi saa kestää tunnin tai kaksi tai kolme. Mutta tuomioistuin on sanonut että aika ei saa olla rajoittamaton. Ja oikeusdoktriinissa on kirjoitettu, että tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti jos toimi vaikuttaa merkittävästi työnantajan mahdollisuuksiin harjoittaa toimintaansa, sen on oltava lyhyt. Ja silloin oikeustieteellisessä kirjallisuudessakin on puhuttu muutamista tunneista. Se on tulkinta työtuomioistuimen päätöksistä.”

Puhdasta huolimattomuutta oli tuo ettei tullut lainattua kokonaan, pahoittelut siitä. Joka tapauksessa hieman haisee veteen piirretyltä viivalta tämä oikeus lakkoiluun Ruotsissa.

Siitä lienee olemme samaa mieltä, että Satosen 2-3 tuntia on hänen omaa sepitettä. Muutama tunti voi olla vaikkapa kahdeksan tuntia.

 

[ftr]

Sano ettet lukenut juttua ihan loppuun asti, en suostu hyväksymään että löytyy niin yksinkertaista ihmistä että tuosta asia jäisi vielä epäselväksi.

Lainasit ihan vielä muina aaseina sitaateissa ollutta tekstiä josta jätit viimeisen lauseen pois. Joku sanoisi että ihan pikkuisen hyvien tapojen vastaista.

Minä lisään sen kokonaisuudessaan ja boldaan sen sinulta unohtuneen kohdan, ole hyvä

”Työtuomioistuin ei ole sanonut, että toimi saa kestää tunnin tai kaksi tai kolme. Mutta tuomioistuin on sanonut että aika ei saa olla rajoittamaton. Ja oikeusdoktriinissa on kirjoitettu, että tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti jos toimi vaikuttaa merkittävästi työnantajan mahdollisuuksiin harjoittaa toimintaansa, sen on oltava lyhyt. Ja silloin oikeustieteellisessä kirjallisuudessakin on puhuttu muutamista tunneista. Se on tulkinta työtuomioistuimen päätöksistä.”

Ja sitten Helsingin Sanomista kommentti samalta mieheltä:

Suomalaisen emeritusprofessorin Niklas Bruunin mukaan Ruotsin oikeuskäytännöstä ei pysty päättelemään, onko hyväksyttävä kesto Ruotsissa poliittiselle lakolle 2–3 tuntia vai esimerkiksi 2–3 päivää tai jotain muuta. Oletteko eri mieltä asiasta?

”Ei, en ole eri mieltä. Ruotsissa ei ole olemassa oikeuskäytäntöä, josta voitaisiin päätellä jokin tietty aikaraja poliittisille lakoille”, hän sanoo.

 

[Alejandro]

Kansalaisaloitepalvelu - Poliittiset lakot kiellettävä

Me allekirjoittaneet esitämme, että eduskunta ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin poliittisten lakkojen kieltämiseksi.

www.kansalaisaloite.fi

30 000 äänen raja mennyt jo rikki. Odotan kyllä mielenkiinnolla parlamentaarista keskustelua, kun miettii kuinka korkeatasoista kannabikseen liittyviä puheenvuoroja saimme kuulla muutama vuosi sitten. Onneksi nyt pääministerinä on henkilö, joka arvostaa kansan ääntä ja demokratiaa silloista suurta johtajaa, eli Antti Rinnettä paremmin.

 

[Jymäkkä]

Minusta on sinänsä ihan sama, onko Satonen tuossa oikeassa vai väärässä. Pihvihän on se, että hän ei ole tutkinut(tai tutkituttanut kellään), miten Ruotsin malli toimii, vaan menee joillain TA-leirin kuiskutteluilla eteenpäin.

 

[DAF]

Toki lapsilisäkin hyvä, mutta hyvin toimeentulevathan pitäisi saada tekemään lapsia; sosioekonominen asema on kuitenkin periytyvää. Vastaavasti varsinkin kaikkein pienituloisimpien ei kansantaloudellisesti tarvitsisi periytyä yhtään nykyistä enempää.
Mutta siis vanhempainpäivärahat pitäisi sitoa ansiotuloihin vielä houkuttelavammin ja progressiivisemmin, eli niin että vanhempi hyötyy lapsesta taloudellisesti sitä enemmän, mitä isommat ansiotulot ovat, lähtötaso vaikka niin että keskituloisen vanhempainpäivärahan taso on ansiotulo x1 ja ylimmän desiilin vaikkapa x1,5. Tätä voitaisiin kokeilla tällä vaalikaudella kuten noita työelämäheikennyksiä.

Raflaava ajatus, mutta totta toinen puoli. Lapsien saaminen eriytyy sosiaaliluokittain voimakkaasti, ja samalla perheiden tulotaso eriytyy - kannusteita tarvitaan nimenomaan keskiluokkaan, jos tätä vääristymää halutaan korjata. Siinä lapsilisä on yksi kannustin muiden joukossa, mutta jos se leikattaisiin, selkeä insentiivi putoaisi pois.

Vielä kerran (ei beniciolle vaan joillekin muille skribenteille): lapsilisän tarkoitus ei ole olla lasten elatusapua tai perustoimeentuloa, vaan tasata vastaavien perheiden kustannuksia, että kaikissa sosiaaliluokissa olisi insentiivi syntyvyyden parantamiseen. Summa voi olla jonkun mielestä vähäpätöinen ja jollain olemattomalla prosentilla mennä vaikka arvo-osuustilille, mutta se ei tämän periaatteen osalta ole merkitsevä. Kaikilla taloudellisilla insentiiveillä on kannustevaikutuksensa.

 

[Kilgore Trout]

Raflaava ajatus, mutta totta toinen puoli. Lapsien saaminen eriytyy sosiaaliluokittain voimakkaasti, ja samalla perheiden tulotaso eriytyy - kannusteita tarvitaan nimenomaan keskiluokkaan, jos tätä vääristymää halutaan korjata. Siinä lapsilisä on yksi kannustin muiden joukossa, mutta jos se leikattaisiin, selkeä insentiivi putoaisi pois.

Vielä kerran (ei beniciolle vaan joillekin muille skribenteille): lapsilisän tarkoitus ei ole olla lasten elatusapua tai perustoimeentuloa, vaan tasata vastaavien perheiden kustannuksia, että kaikissa sosiaaliluokissa olisi insentiivi syntyvyyden parantamiseen. Summa voi olla jonkun mielestä vähäpätöinen ja jollain olemattomalla prosentilla mennä vaikka arvo-osuustilille, mutta se ei tämän periaatteen osalta ole merkitsevä. Kaikilla taloudellisilla insentiiveillä on kannustevaikutuksensa.

Ensimmäisen lapsen perustamiskustannukset ovat melkoiset, pitää hankkia vaunut, rattaat, pinnasänky, hoitopöytä, vaatteita jne. Tosin ison osan voi saada kierrätettynä tuttavilta ja sukulaisilta, mutta kuitenkin. Toinen ja kolmas lapsi sitten pärjäävät pitkälle samoilla varusteilla, ja kustannukset nousevat vasta myöhemmin.
Toki jos joutuu hankkimaan isomman asunnon, niin se vasta maksaa.
Se taas on ihan kusetusta, että toinen lapsi menisi siinä ensimmäisen sivussa samoilla hoidoilla. Sitä älkää uskoko! Kumpikin vaatii omansa ja lisäksi nuo vielä tappelevat keskenään.

Tosin minun kokemuksen mukaan lasten hankinta on asia, jonka nainen päättää, ja loppu on vain viivytystaistelua jos sitäkään.

 

[Jeffrey]

Minusta on sinänsä ihan sama, onko Satonen tuossa oikeassa vai väärässä. Pihvihän on se, että hän ei ole tutkinut(tai tutkituttanut kellään), miten Ruotsin malli toimii, vaan menee joillain TA-leirin kuiskutteluilla eteenpäin.

Eli nyt kun täällä on monta päivää intetty Satosen olleen väärässä vaikka tätä on yritetty oikasta. Niin nyt kun selvisikin, että Satonen oli oikeassa. Niin Satonen toimi silti väärin koska uskoi omaan ideologiaan väärää lähdettä? Melkoista.

Ehdottomasti tästä menee pointsit sinne TA-leiriin. Siellä on mitä ilmeisemmin asia ihan oikeasti tarkistettu ja he ovat tehneet loistavaa duunia. Eikä uskottu kaikenmaailman suomalaisia emeritusprofessoria joka ilmeisemmin oli sitten kuitenkin väärässä? Lampaanperse tästä taas menee sitten Hesarille, AY-liikkeelle, Vasemmistoliiton Pekoselle ja muille kumppaneille jotka eivät ole asiaa tarkastaneet oikeasta paikasta vaan uskoneet omaan näkövinkkeliin sopivaa lähdettä eivätkä ole varmistaneet onko tämä lähde ollut oikeassa vai ei. He tässä ovat taistelleet virheellisillä väittämillä totuutta vastaan. Ja sen tulisi olla väärin. Ei sen jos se oikeassa ollut taho nyt ei ollutkaan itselle mielekkäästä suunnasta.

Voin olla naiivi, mutta haluaisin elää maassa jossa Ministeri voisi luottaa AY tai TA leirien sanaan.

 

[Vinyl]

Minusta on sinänsä ihan sama, onko Satonen tuossa oikeassa vai väärässä. Pihvihän on se, että hän ei ole tutkinut(tai tutkituttanut kellään), miten Ruotsin malli toimii, vaan menee joillain TA-leirin kuiskutteluilla eteenpäin.

Ja kun puhuu tarpeeksi epäselvästi niin kaikki leirit voivat olla tyytyväisiä. Hallituksen fanit tulkitsevat Satosen olleen oikeassa ja muut taas väärässä. Kaikki voivat syyttää toisiaan ja vastakkainasettelu senkun kasvaa. Taattua hallitusta siis.

 

[BOL]

Kannatetaan. Kaikkien pitäisi toimia 12kk Wolt- yrittäjinä. Seuraava vuosi sitten työntekijäpuolella osa-aikatöissä kolmessa eri työpaikassa siivoojana, myyjänä ja Hesburgerilla. Saisi jonkinlaisen käsityksen siitä, miksi ammattiliittoja tarvitaan enemmän kuin koskaan.

En todellakaan vastusta. Montako vuotta sulla on taustalla em. hommia? Edes jotain noista kolmesta itse mainitsemistasi.

Jännittäviä nämä kommentit, kun ei yhtään tiedetä, minkälaista työtaustaa kullakin kirjoittajalla on. Eikä tietysti voikaan tietää, mutta silloin ei pitäisi tehdä myöskään oletuksia, vaikka mielipiteet jonkinlaisia ovatkin. Omasta taustastani voin kertoa, että satuin kasvamaan ysärin lama-aikana, jolloin kesätöitä ei todellakaan ollut tarjolla kaikille halukkaille. Siis minkäänlaisia töitä. Sain sitten kuitenkin napattua osin suhteilla ja tuurilla, osin omalla aktiivisuudellani osa-aikaisen ravintola-apulaisen työpaikan eräästä ketjuravintolasta. Alkuun joka 3. vkl pe-ilta, la ja su, kesäisin sitten 5 x viikossa sen ja muistaakseni kokonaisuutena muutaman viikon loma. Tämä työhän oli palkkauksen suhteen siellä palkkataulukon alimpana ja työ oli raskasta. Tiskausta, pöytien siivousta, roskien viemistä, puhtaiden astioiden kantamista saliin ja sokerilla pohjalla, asiakkaiden sotkujen siivoamista. Välillä joku innokas lapsi yrjösi jälkiruokansa, välillä joku oli nauttinut liikaa alkoholia. Palkka oli muistaakseni n. 17 mk/tunti, jos sitäkään. Lisät toki päälle. Tätä kesti oman aikansa, muistaakseni n. pari vuotta.

Sen jälkeen olin yhtenä kesänä kesätyössä kiinteistöhuollossa. Siivousta, lakaisua, avaintenhallintaa ja sen sellaista. Muistaakseni palkka oli n. 2200 mk/kk. Yo-kirjoitusten jälkeen pääsin kaupan alalle ja sielläkin. toki harjoittelijan palkalla liikkeelle. Tuntisopimus taisi olla 20h/vko, mutta aika nopeasti kävi selväksi, että työnantaja tarjoaa mulle duunia kyllä ihan niin paljon kuin haluan itse tehdä. Pysyin samassa duunissa koko opiskeluaikani ja totesin muutaman kuukauden opintotuki-asumislisä-et voi tienata kuin 3000 mk/kk-rumban jälkeen, että lopetan tukien nostamisen. Parhaimmillaan tai pahimmillaan tein duunia 6 x pv/viikossa, lähes 60h/vko opintojen ohessa. Ei toki ollut koko ajan tuollaista, mutta muutama tuollainen setti mahtui. Normiviikko oli se n. 40 h ja nämä siis täyspäiväisten opintojen ohessa. Tukia en siis nostanut, vaan rahoitin elämäni duunilla. Jossain vaiheessa homma meni vielä niin, että apulaismyymäläpäälliikkö oli saamaton ja epäpätevä tunari, mutta hänestä ei niin vain päässyt eroon, jolloin minä tein hänen apulaismp:n duuninsa, saamatta siitä kuitenkaan mitään palkanlisiä. Hän sai ne kyllä. Mutta mua se ei kiinnostanut, koska mua kiinnosti oppia, tehdä itse ja pääsin lopulta itsekin helpommalla, kun hommat toimi. Katsoin sen käytetyn työajan investoinniksi omaan tulevaisuuteeni. Ja sitä se on ollutkin.

Myöhemmin olen ollut alalla, jolla ei ollut TESiä eikä esim. lomarahoja ollenkaan. Palkat ja muut asiat neuvottelimme itse. Palkkaus oli mun mielestäni hyvä ja sisälsi sekä tulokseen sidonnaisen että henkilökohtaisen, harkinnanavaraisen bonuksen. Ekan kesän jälkeen ne puuttuvat lomarahatkaan eivät itkettäneet, kun oli käynyt selväksi, että selviän ihan samalla tavalla hengissä kuin ennenkin. Työ oli monipuolista, kehittävää ja niistä on ollut hyötyä myöhemminkin. Ei ollut ay-liikettä apuna, mutta onhan meillä työlaki. Hyvin pärjättiin.

Sittemmin työelämää on tullut yhä enenevissä määrin katsottua työnantajapuolen vinkkelistä. Olemme palkanneet työntekijöitä kokoaikaisiksi joko suoraan koulun penkiltä tai kokeneita ihan "perinteistä tietä". Lisäksi meillä on kattavasti eri alan osaajia aliurakoitsijoina ja kaikki ovat tyytyväisiä systeemiin. Aliurakoitsijoillamme on muitakin työnantajia ja ainakin toistaiseksi ollaan pärjätty hyvin, vaikka välillä tiettyjä aikataulullisia haasteita on ollutkin. Mutta kaikki ovat joustaneet. Meillä ei myöskään ole eritelty onko joku "palkattua henkilökuntaa" vai laskuttavia aliurakoitsijoita, vaan kaikki ovat ihan samanarvoisia. En muista, että asiaa olisi koskaan edes sivuttu mitenkään. Jokainen meille työpanoksensa antava henkilö on kuin perheenjäsen. Joustamme niin paljon kuin voimme, mutta jännästi meille on valikoitunut sellaisia tyyppejä, ettei ole mihinkään ehdotukseen koskaan annettu kieltävää vastausta.

Ei varmasti makseta parasta palkkaa, mutta meillä on ilmeisesti muita valtteja, koska vaihtuvuus on ollut todella pientä. Tiedostamme myös, että työntekijät etenevät urallaan ja saavat hienoja työtarjouksia ja sehän on vain hyvä asia. Vaikka se tavallaan onkin meiltä pois, ainakin aluksi, joku muu saa sitten näyttöpaikan ja nämä kuuluvat ihan normaaliin yritystoimintaan. Ja sekin on tiedostettu, että työntekijät perustavat perheitä ja se on enemmän kuin jees. Suhtaudumme positiivisesti, avoimesti ja kannustavasti asiaan, emmekä ole koskaan naista palkatessamme miettineet, että kohta hän varmaan jää äitiyslomalle. Voi olla, että jää, voi olla, ettei jää. Ei varsinaisesti kuulu meille. Ja isätkin voivat jäädä vanhempainvapaalle, joten turha näitä on hirveästi kelailla. Mietitään sitten parasta mahdollista ratkaisua, kun asia on ajankohtainen. Joka kerta vanhempainvapaalta on palannut motivoitunut työntekijä, jonka paineensietokyky ja kokonaisuuksien hahmottaminen ovat olleet jopa aiempia parempia.

Kaikki työt ovat arvokkaita, vaikka rahallinen arvo ei sama olekaan. Tietenkään. Ja ammatilla/koulutustasolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, minkälainen ihminen oikeasti on. Olen tavannut moukkia kaikista yhteiskuntaluokista eikä sille mitään voi eikä se tuskin koskaan tule muuttumaan. Itse suosisin sitä, että jokainen tekisi edes jonkun aikaa elämässään matalapalkkahommia, koska siinä oppii ihmisistä paljon. Ja samalla, kun on itse siellä tiskin tai luutun toisella puolella, oppii, miten ihmisiä pitäisi kohdella. Tai oppii, miten ei ainakaan pidä kohdella. Omakohtainen kokemus on paras opettaja.

Ennen vanhaan se meni niin, että kaikki meni johonkin töihin ja sitten elettiin sen palkan mukaan. Munkin nuoruuden kaveripiirissä kaikki teki ihan kaikenlaisia hommia. Sitä mukaa, kun edettiin uralla ja elämässä ja usein se edellytti joko opiskeluja tai ahkeraa työntekoa, sai sitten lisää liksaa ja sitten oli varaa ehkä muuttaa isompaan asuntoon ja ehkä jopa paremmalle sijainnille. Ja näin edettiin askel kerrallaan. Silloin osamaksuissa oli kunnon korot, joten piti miettiä, mitä osareilla ostetaan. Ja opintolainoissakin taisi olla n. 6%.n korko. Ja se oli oikein hyvä ja opettavainen asia. Ilmaista rahaa kun ei oikeasti ole.

 

[Jymäkkä]

Eli nyt kun täällä on monta päivää intetty Satosen olleen väärässä vaikka tätä on yritetty oikasta. Niin nyt kun selvisikin, että Satonen oli oikeassa. Niin Satonen toimi silti väärin koska uskoi omaan ideologiaan väärää lähdettä? Melkoista.

Itse en ole väittänyt Satosen olleen väärässä, vaan kritisoinut VAIN sitä, että Satosen käsitykset asiasta perustuvat TA-leirin kertomuksiin. Jos tämä on sinusta hyvää lainvalmistelua ja asiaan perehtymistä, niin okei, ideologia ei varmasti vaikuta yhtään tähän käsitykseen.

p.s. Kokoomukselle meni ääni viime ek-vaaleissakin, mutta ilmeisesti tätä Satosen johdolla päin persettä hoidettua työmarkkina-asiaa voi kritisoida vain ideologia-pohjalta.

 

[ftr]

Eli nyt kun täällä on monta päivää intetty Satosen olleen väärässä vaikka tätä on yritetty oikasta. Niin nyt kun selvisikin, että Satonen oli oikeassa. Niin Satonen toimi silti väärin koska uskoi omaan ideologiaan väärää lähdettä? Melkoista.

Ehdottomasti tästä menee pointsit sinne TA-leiriin. Siellä on mitä ilmeisemmin asia ihan oikeasti tarkistettu ja he ovat tehneet loistavaa duunia. Eikä uskottu kaikenmaailman suomalaisia emeritusprofessoria joka ilmeisemmin oli sitten kuitenkin väärässä? Lampaanperse tästä taas menee sitten Hesarille, AY-liikkeelle, Vasemmistoliiton Pekoselle ja muille kumppaneille jotka eivät ole asiaa tarkastaneet oikeasta paikasta vaan uskoneet omaan näkövinkkeliin sopivaa lähdettä eivätkä ole varmistaneet onko tämä lähde ollut oikeassa vai ei. He tässä ovat taistelleet virheellisillä väittämillä totuutta vastaan. Ja sen tulisi olla väärin. Ei sen jos se oikeassa ollut taho nyt ei ollutkaan itselle mielekkäästä suunnasta.

Voin olla naiivi, mutta haluaisin elää maassa jossa Ministeri voisi luottaa AY tai TA leirien sanaan.

Näinkö tämä on pääteltävä:

1. Bruun on sitä mieltä, että Satosen väite poliittisten lakkojen muutamaan tuntiin rajoittamisesta on virheellinen.
2. Ewaldsson ei ole eri mieltä Bruunin kanssa.
3. ???
4. Satonen oli oikeassa.

 

[Kilgore Trout]

Ainakin tuo päättäjä-ketjussa ollut ruokavaltuutetun (?) vai mikä olikaan toimisto kuulosti täysin suojatyöpaikalta. Toki siinä taisi työntekijöitä olla jotain 10, eli säästöt eivät vuodessa montaa miljoonaa ole, mutta silti.

Terveisin virkamies eri virastosta.

Tunnet varmaan oman virastosi hyvin. Osaatko arvioida miten iso osa siellä on suojatyöpaikkoja? Paljonko sieltä voisi leikata ilman, että mikään oleellinen valtion tehtävä vaarantuu tai jää hoitamatta?

 

[tommy36]

Rakennuspuolella on myös se hyvä tai huono puoli, että ne ammattitaitoiset lähtevät aika äkkiä ovesta pihalle, jos työnantajalla on hankaluuksia asioiden hoidossa. Miten sen nyt ottaa.

Jep, ja koska suuri osa on jo alihankintaa, niin ovat joko yrittäjinä, tai jos työntekijöinä, niin kyllä urkata ovat joka kerta kun ne läpi ovat hyvin menneet, olleet heti seuraavaksi laskusuunnassa. Eli aina vaan pitää tehdä enemmän saadakseen sen "hyvän" palkan.

Samalla kun suuri osa muuttuu siellä yrittäjiksi on päästy monen kohdalla eroon jo rakennuspuolen hyvistä lomaeduista, ja ennenkaikkea siitä lomarahasta. Ne joille sitä vielä maksetaan, eivät ole siellä tulodesiilin yläpäässä.
Mutta sitähän olen sanonut jo useamman kerran, että tekijöiden kannattaisikin järjestäytyä mielummin yrittäjinä, kuin työntekijöinä, jolloin heillä olisi enemmän valtaa niin työn hintaan, kuin myös kaikkiin innovaatioihinkin. Ihminen on vaan niin tyhmä, että se haluaa tästäkin tehdä kilpailun, ja siksi pitää yllä mieluumin sen yrityksen voimaa, kuin sallisi toisen tekijän saada liki samanlaista korvausta kuin hän, vaikka se hänelläkin olisi hyvä. Juuri tätä ihmisen omituista ominaisuutta yritysmaailma käyttää hyväkseen.

 

[TuleeEnnenaikaisesti]

Niin, ja erityisesti on vielä huomioitava se, että lapsilisä lasketaan tuloksi. Jos siis ihminen on mistä syystä tahansa minkään taloudellisesn tukiverkon varassa, niin lapsilisä lasketaan mukaan, ja vähennetään muista tuista, joten näin ollen se porukka ei siten käytännössä saa lapsilisää lainkaan

Edelleenkin: tottakai he saavat lapsilisän jo ihan käytännössäkin. Lapsilisä annetaan tasapuolisesti kaikille lapsiperheille tulonsa päälle ja jos se kokonaisuus (kokonaistulo+lapsilisä) ei ylitä määriteltyä toimeentulon alarajaa, yhteiskunta tulee apuun. Ei tarveharkintainen sosiaaliturva ole eikä saa olla mikään saavutettu ja/tai ansaittu etuus, vaan akuutti hätäapu, jolla kompensoidaan se alijäävä osuus.

se pitäisi muuttaa lapsietuudeksi, jolloin se maksetaan ainostaan sitä tarvitsevalle.

Kysyn uudestaan, että miten määrittelet sen tarpeen?

Jos tulevaisuutta varten säästäminen /sijoittaminen on lapsilisän väärinkäyttöä, pitäisikö samalla mittarilla tarkastella perheen rahankäyttöä yleisemminkin? Onko esimerkiksi alkoholi, tupakka, makeiset, suoratoistopalvelut, kiekkopeliliput, etc. moraalisempaa rahankäyttöä kuin säästäminen?

 

[Tadu]

Tunnet varmaan oman virastosi hyvin. Osaatko arvioida miten iso osa siellä on suojatyöpaikkoja? Paljonko sieltä voisi leikata ilman, että mikään oleellinen valtion tehtävä vaarantuu tai jää hoitamatta?

Kieltämättä tunnen kyllä hyvin kun olen täällä aloittanut 15 vuotta sitten, vaikkakin toki hetken olin muuallakin töissä. Kysymykseen on hankala vastata lyhyesti ja yksiselitteisesti. Väitän kuitenkin, että suojatyöpaikkoja on nykyään vähemmän kuin aikaisemmin.

Valtiolla yksi "ongelma" on se, että tuottamattomia eläkeikää lähestyviä henkilöitä ei potkita ulos, vaan he saavat täällä hengailla ja tehdä puolivaloilla hommia eläkettä odottaessa. Luonnollisesti kaikki eläkeikää lähestyvät työntekijät eivät tällaisia ole, vaan varmasti vähemmistö, mutta esimerkiksi eräs jo eläköitynyt kollega oli tällainen. Käytännössä ainakin viitisen vuotta nosti liksaa käytännössä tekemättä mitään - tai ainakin hyvin vähän. Hänen vastuunsa siirtyivät hänen eläköityessään minulle, enkä huomannut omassa työmäärässäni mitään muutosta. Heh! Luulen, että tällaisia on nykyään kyllä vähemmän. Pari henkilöä on myös YT:ssäkin kenkää kun heitä ei enää tarvittu.

Kehitystä tämän 15 vuoden aikana olen huomannut siinä, että nykyään ajatellaan joskus jopa kokonaistaloudellisesti. Eli päätöksiä tehdään sen mukaan mikä on taloudellisesti järkevää. Meidän organisaatiossa ei esimerkiksi vielä 15 vuotta panostettu erääseen asiaan, johon kului ihan helvetisti rahaa. Nyt kyseisen asian ympärillä työskentelee kymmeniä asiantuntijoita. Väitän, että vaikka tuossa kohti organisaatio on paisunut, niin valtion kustannukset ovat pienentyneet. En voi mennä tuohon syvemmin paljastamatta missä työskentelen.

Se on sitten oma keskustelunsa, että ovatko kaikki meidän viraston tehtävät tarpeellisia ja voisiko niistä lainsäädännöllisistä velvoitteista säästää. Ei hirveästi meidän tapauksessa. Jos mä heittäisin kuitenkin luvun, että 5 - 10 % työntekijöistä voisi vähentää, niin ei se välttämättä hirveästi mene mönkään. Tähän toki mainittava, että oma virasto tekee sellaista jobia, jonka todennäköisesti ainakin lähes jokainen täällä kokee tarpeellisena. Eli en ole esimerkiksi Alkossa tai Veikkauksessa töissä.