Sairaana ollaan pois töistä. Jossakin tapauksissa siitä ensimmäisestä päivästä ei vain saa palkkaa. Jos töihin muka pystyy sairaana menemään niin ei ole edes sairas. Asiat nähdään näin yksinkertaistettuna.
www.is.fi
SAK:n puoluejaosto oli hallituksessa viime hallituskaudella.oin yleensä en ymmärrä miksi SAK ei sitten tähän törkeään ja röyhkeään epäkohtaan ole puuttunut esim. viime vaalikaudella?
Heillä ensimmäinen sairauspäivä on jo palkaton – ei juuri vaikuttanut
Palkaton sairauspäivä tunnetaan jo ainakin rakennusalalla.
Olennaisin ero nyt kaavailtuun lienee tämä: ”jos työsuhde on kestänyt alle vuoden”.
Älä nyt esitä pöljää. Tämä vuoden koeaika on tosiaan ollut mm. rakennusalalla, mutta lakiesityksessä mahdollistetaan tämän tuominen yleiseksi ja pysyväksi käytännöksi, tosin ehdolla, että Tesissä ei muuta sovita. Tämä on rakennusalalla ollut jo pitkään, eikä AY tätä vastaan noussut Sipilänkään hallituskaudella, kun jotkut tästä nyt pelkästään hallitusvastaista maalaavat.
Näin ainakin itse olen ymmärtänyt(tosin ei heillä mitenkään "pidä olla" heikompi tilanne, mutta tuollaiseksi se ainakin alussa jää). Onhan näissä eroja eri työsopimusten välillä ehdoissa, varmaan raksalla taas joku toinen asia paremmin. En tiedä, ehkä rakennusalalla on kaikenlaista vipeltäjää, ja tämä on nähty tarpeelliseksi työsuhteen alussa. Ja huomioitavaa tosiaan, että vuoden työsuhteen jälkeen raksallakin palkallinen saikku. Järjestäytymättömät yritykset taas sellaisia, joissa eka saikkupäivä olisi heti lain mukaan palkaton, mutta ei noissa käsittääkseni mikään estä tuosta maksamastakaan, ja näin varmasti tapahtuukin monessa yrityksessä.
Miten olet päätynyt tähän oletukseen? Itse muotoilisin lähinnä juuri päinvastoin.
Mutua toki, mutta on niitä hyviäkin yrityksiä paljon ihan oikeasti.
No tietenkin ne yritykset, jotka joutuvat laittamaan lapun luukulle, jos jollekin joudutaan maksamaan yhdestä poissaolopäivästä palkkaa. Ne samat yritykset, joille ei ole ongelmaa siinä, että se yksi tyyppi käy tuomassa taudin työpaikalle ja sen seurauksena vuoron perään vähän jokainen on viikon saikulla (säästääkseen sen ensimmäisen päivän saikkurahan), useampi samaan aikaan. Se että tuotanto tai laskutus seisoo tämän takia ei ole ongelma. Ongelma on se, että työyhteisössä on jokunen tai muutama (tai kuten täältä luin, suurin osa) sellainen, joka saikuttaa motivaation tai darran takia maanantain silloin tällöin.
Varmasti näin, mutta harvemmin ne kovat puheet konkretisoituu tekojen muodossa. Me suomalaiset olemme kovia puhisemaan kädet taskussa, mutta siihen se valitettavan usein sitten jääkin. Hoitoalalla (?) asiat on varmasti viturallaan, mutta taisi olla sitä jo edellistenkin hallitusten aikana eikä silloin alettu liittojen toimesta kapinoimaan.
Onhan täälläkin muutama liiton aivopesemä tullut keulimaan odottaen lakkoa, kun ei tartte tehdä töitä silloin. Tällaiset ovat mielestäni vässyköitä, työn laistajia joita en arvosta. Eivät varmasti ole määrällisesti enemmistössä, mutta yleensä sitä kovaäänisintä porukkaa. Yleensäkin nämä liittojen aktivistit ovat sitä laiskinta porukkaa mitä työntekoon tulee. Ikäänkuin se työ mihin heidät on palkattu jää toissijaiseksi taistelussa yläluokkaa vastaan.
Älä nyt ala uhriutumaan. Teet varmasti paljon työtä, mutta etkös itse aikanaan ole alalle hakeutunut opiskelujen myötä? Jos se alkaa ottaa liian koville, vaihda alaa tai työnantajaa, jos mahdollista. Olen joskus joutunut kuuntelemaan vähän liikaakin erään lähipiiriin kuuluneen valituksia työstään ihan kaikesta. Jos itsellä olisi niin paha olla, niin tekisin sille jotain. En vaan jaksa ymmärtää ihmisten jatkuvaa valittamista, kun kuitenkin tyydytään kohtaloon. Kun sanoo että pitäisikö sille tehdä jotain, tulee vaan liuta selityksiä miksi ei voi. Ikinä ei ole hyvä aika tehdä mitään radikaalia muutosta. Joskus tuntuu, että sitä valitetaan vaan ihan sen valittamisen vuoksi ja loppupelissä ollaan kuitenkin kohtuu tyytyväisiä elämään.
Mutta eihän hallitus ole tekemässä rakennemuutosta, ainakaan rakenneuudistusta, jota kipeästi kaivattaisiin. Nyt hienosäädetään rikkinäistä systeemiä yhteen suuntaan, kun oikea ratkaisu olisi suunnitella koko järjestelmä uudestaan. Edelleen ihmettelen, miksi näitä rakenneuudistuksia ei vaan voida edes aloittaa suunnittelemaan? Tämä vaatisi toki keskustelua kaikkien osapuolten kanssa (kaikkien puolueiden + työmarkkinajärjestöt), eikä ole helppo tie, mutta varmasti tuolta löytyisi myös asioita joiden uudistustarpeesta ja suunnasta ollaan kaikki yhtä mieltä. En tiedä miten tehokasta tämä että mennään hallitus kerrallaan yhteen suuntaan ja sitten taas toiseen. Tästähän Suomella on kokemusta, mutta ei tuollainen malli ole toimiva kun pitää tehdä rakenneuudistuksia.
Ei hallitus pysty sitä tekemään, nyt se pystyy tekemään pakollisia ratkaisuja, jotka voivat olla kipeitäkin. Siihen isoon muutokseen tarvittaisiin mukaan kaikki osapuolet ja työntekijäjärjestöt siihen pöytään tuskin saadaan tai ainakin ne poistuvat siitä heti, kun kampawienerit ovat syöty ja suunnittelevat jo samalla lakkoja.
Tämähän se pähkinänkuoressa. Satonen ja kumppanit toki tietävät, että mitään ruotsin mallia ei olla tässä Suomeen ajamassa, mutta toimittajilta toivoisin vähän ammattitaitoa tässä. Melko heppoisesti on ketään poliitikkoa haastettu aiheen tiimoilta.
Vihjaatko tässä, että esim. lentäjät ja lääkärit ovat ryhtymässä toimiin siksi, että haluavat edistää vasemmistolaisten oppositiopuolueiden asemaa? Jotenkin hassua tämä ajattelu, että hallituksen ajamat muutokset eivät sinällään voisi herättää vastustusta, vaan taustalla on pakko olla poliittinen motivaatio.
Hetkinen, kuka siihen sitten pystyy jos ei hallitus? Ja onko kaikkia osapuolia nyt siis kutsuttu neuvottelupöytään, tai edes tarjottu jotain kokonaisuudistusta hyväksyttäväksi? Ymmärtääkseni esim nyt lakot johtuvat juurikin siitä, että hallituksella ei ole mitään halua neuvotella ammattiliittojen kanssa. Oletan että tuo termisi "työnantajajärjestö" oli vahingossa väärin, heidän ohjelmaansahan tässä toteutetaan nyt.
Milläköhän mandaatilla eläkeläinen Wahlroos ilmoittaisi mistään paperikoneiden tai tehtaiden sulkemisesta? Lisäksi on hyvä ymmärtää, että paperin kysynnän tasaisesti laskiessa joka tapauksessa paperikoneita suljetaan lähitulevaisuudessa Euroopassa. Ja pääosin sulkemisjärjestys määräytyy koneiden käyttöiän/tuottavuuden perusteella eikä yksittäisillä lakoilla ole juuri asiaan vaikutusta.