Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[Cobol]

Työntekijä pyrkii suojautumaan inflaatiolta palkankorotuspyynnöillä ja työnantaja lopputuotteen hinnan nostolla (tietysti intressinä on pitää myös työvokmakulut yms mahdollisimman pieninä). Kumpikaan ei aina täysimääräisesti onnistu ja siksi tarvitaan neuvotteluja.

Näinhän se on. Työnantajan kannalta lopputuotteen hinnan nostaminen ei aina ole mahdollista. Saattaa olla jopa painetta lopputuotteen hinnan laskemiseen. Jos palkat ja muut kulut nousevat, työnantaja voi joutua tilanteeseen, jossa lopputuotteen valmistaminen ei kannata.

Suomessa on edelleen paljon teollisuutta, jonka lopputuotteen hinnan määräävät pitkälti kansainväliset markkinat. Jos teet tuotetta X vientiin, ja kysyntä putoaa, hintaa on laskettava. Kun tuotanto kääntyy isossa kuvassa (näkymät tulevaan) tappiolliseksi, X:n tuotanto ajetaan alas ja mitä enemmän palkkaa pyydetään, sitä nopeammin alasajo käynnistyy.

Julkinen sektori on sitten omansa. Syömävelkaa voi käyttää palkkoihin niin paljon kuin saa jonkun päätöksellä piikin auki. Ja palkkaharmonisointi tapahtuu vasemmistolaisen "talousnäkemyksen" mukaan aina maksimitasoon.

Ei tästä voi yksin ay-liikettä ja vasemmistoa syyttää. Yhtä tyhmiä on oltu EK:ssa ja sen jäsenjärjestöissä sekä Kokoomuksessa. Jospa tällä kertaa ymmärrettäisiin, että devalvaation kanssa ei tule lähteä kilpailemaan?

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Niin, nimenomaan meneillään olevasta lakostahan ja ay-liikkeestä tämä sijoitusvalinta johtuu ja vuoden 2022 tammikuussa lakkojen aikana tuo tehtaan sijoitusvalinta tosiaan tehtiinkin.

Vastaan tähän ensin toisen kirjoittajan tekstiä lainaten:

Rotterdam valikoitui jalostamoksi "kuljetuskustannusten, verotuksen ja myös toimitusvarmuuden takia". Toimitusvarmuus viitannee työntekijöiden lakkoiluun. Lakon uhka on n. kerran 2 vuodessa ja asioista saatetaan sopia ennen kuin tehdas laitetaan lakon takia kiinni. Jos jalostamo olisi tullut Suomeen, Pesonen olisi vaatinut kompeensaatiota logistiikasta, verotuksesta ja palkoista. Ja kaikella tällä olisi negatiivinen vaikutus valtion kassaan.

Luonnollisesti näin isoissa investoinneissa on kyse isosta kokonaisuudesta, joissa pelataan monella tavalla. Sijoittumispäätöksessään yhtiö on etsimässä itselleen kokonaistaloudellisinta ratkaisua, ei etsimässä paikkaa, jossa se voi ensisijaisesti harjoittaa hyvää yrityskansalaisuutta. Sitäkin sopii tehdä, mutta vasta sen jälkeen, kun liiketoiminnalle on luotu hyvät ja riittävän vähäriskiset edellytykset. Tämäkin puoli on osa yritysvastuuta ja hyvää yrityskansalaisuutta, minkä oivaltaminen on ammattiyhdistystaustaisille ihmisille joskus aivan mahdotonta.

Kaikkialla demokraattisissa länsimaissa tapahtuu lakkoja. Joskus hyvästä syystä, joskus huonommasta. Joissakin maissa usein ja herkästi, toisissa harvemmin ja vähemmän herkästi. Joissakin maissa työtaisteluilla on taipumus pitkittyä, toisissa ei niinkään. Kaikkea tätä investorit joutuvat miettimään. Ei kai mikään investointi yksistään tähän seikkaan kulminoidu, mutta työmarkkinarauhan näkymillä on pääomavaltaiselle tuotannolle ja sen pitkän aikavälin kannattavuudelle iso merkitys.

Suomen kilpailutekijöistä mm. ilmasto, seismiset ominaisuudet ja maantieteellinen sijainti ovat annettuja, niihin emme voi vaikuttaa. Infrastruktuuriasioihin voimme vaikuttaa, samoin yhteistyöllä ja lainsäädännöllä mm. työvoiman kokonaiskustannuksiin ja työmarkkinatasapainoon. Lainsäädännöllä tulisi puuttua ankarasti laittomaan lakkoiluun ja erityisesti laittomiin puhtaasti poliittisiin tukilakkoihin. Suomen muutenkin siinä ja siinä keikkuvaa kv. kilpailukykyä isoissa investoinneissa ei kannata altistaa jatkuvalle ay-rettelöinnille.

 

[erku]

Ei se inflaatio työnantajan syytäkään taida olla eli mielestäni todella erikoinen perustelu.

Aha. Eli esimerkiksi vuokranantajan ei ole kohtuullista tehdä inflaatotarkistuksia vuokran tasoon, vaan pysyköön koko ajan samana? Koska eihän se inflaatio vuokralaisen vika ole.

 

[Malmi]

Tuo nyt on oikeasti ihan kakkaa. Ensinnäkin, että olisi muka jotenkin kohtuutonta saada reaaliansiotason säilyttäviä korotuksia ilman, että työtaso nousee, ja toisaalta sitten se, että ihan kuin kenenkään työtaso muka nousisi niin koko työuran ajan, että vastaavat korotukset voisi sillä selittää.

Noh, mitä tähän nyt voi sanoa. Meitä on moneen junaan, I guess.

Mun mielestä tuo ei ole alkuunkaan paskaa. Ensinnäkään en näe, että työnantajan tulisi korvata sinulle mahdollisesti muistä syistä koituvia menetyksiä tai ostovoimasi heikentymistä. Toiseksi, minä ainakin uskon siihen, että työtason ja laadun tulisi jatkuvasti kehittyä ja tämä palkittaisiin korotuksilla. Se on varmaan totta, että loputtomiin se ei kehity, mutta sillon ei myöskään korotusta ansaitse.

 

[Malmi]

Aha. Eli esimerkiksi vuokranantajan ei ole kohtuullista tehdä inflaatotarkistuksia vuokran tasoon, vaan pysyköön koko ajan samana? Koska eihän se inflaatio vuokralaisen vika ole.

Sillä mitä vuokranantaja tekee tai on tekemättä, ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa.

 

[Jymäkkä]

Sillä mitä vuokranantaja tekee tai on tekemättä, ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa.

Oikeasti on toki ihan samasta asiasta kysymys. Työpanoksen hinta on sidoksissa ihan samalla tavalla yleiseen hintakehitykseen kuin muutkin asiat. Sinun logiikallasi tasaisella tasolla 40 vuotta työskennellyt saisi siis edelleen ihan oikeutetusti painaa hymyssä suin 80 luvun palkallaan. Olisikohan edes euroiksi muutettu ;)

 

[Jymäkkä]

Lisättäköön, että totta kai palkkojen nousu pitäisi olla sidoksissa myös tuottavuuden kasvuun. Se nyt vaan on yleensä niin, että inflaatio nostaa tuottavuuttakin, jos muut parametrit pysyy ennallaan.

 

[Cobol]

Lisättäköön, että totta kai palkkojen nousu pitäisi olla sidoksissa myös tuottavuuden kasvuun. Se nyt vaan on yleensä niin, että inflaatio nostaa tuottavuuttakin, jos muut parametrit pysyy ennallaan.

Ruotsin malli vaikuttaisi fiksulta. Vientiteollisuus neuvottelee pohjaratkaisun, ja muut menevät sen mukaan joko samalla tai pienemmällä korotuksella. Tämä vähentäisi syömävelan tarvetta jo hieman.

 

[Jymäkkä]

Ruotsin malli vaikuttaisi fiksulta. Vientiteollisuus neuvottelee pohjaratkaisun, ja muut menevät sen mukaan joko samalla tai pienemmällä korotuksella. Tämä vähentäisi syömävelan tarvetta jo hieman.

Minustakin tämä olisi hyvä. Tuo malli paitsi kilpailuetuystävällinen, niin myös sen lisäksi, että hillitsisi julkisia menoja niin toisaalta pitäisi julkisen työntekijät yleisen palkkakehityksen vauhdissa, mikä minusta oikein olisi.

Tämä vaan vaatisi vähän "tupo-henkeä", mitä ei käsittääkseni nimenomaan työnantajilta nyt löydy. Juurihan pääsivät haluamaansa suurempaan yrityskohtaisuuteen, ei kai siitä haluta vielä luopua? Mitään vientiteollisuuden linjaa taas ei voi oikein olla yrityskohtaisessa sopimisessa.Teknologiassa tosin syntyi nytkin yleissitova tes.

 

[ftr]

Kiitti jätkät näistä tipseistä, mutta ehkä jätän kuitenkin väliin.

On vähän turhan vasemmistolainen ajatusmalli omaan maailmaan,joka sotii myös vahvasti sitä vastaan miten minut on kasvatettu (Luojan kiitos). Palkkaa pyydän lisää vain perustuen työsuorituksiini tai vastuideni lisääntymiseen. Meillä on kohtuullisen pätevä bonusjärjestelmä duunissa, eli mikäli pääsen minulle asetettuihin tavoitteisiin, palkkataso kasvaa kyllä vuosi vuodelta. Työntekijä voi suojautua inflaatiota vastaan sijoittamalla saamansa palkan inflaatiota korkeammalla vuosituotolla.

Mitkä inflaatiokorotukset ovat siis vasemmistolaisia ja mitkä ei? Vuokrankorotukset ja yritysten lopputuotteen hintojen nosto inflaation takia eivät ole, mutta työntekijän palkankorotuspyyntö inflaation takia on?

1000€ palkka käteen nyt ei ole sama asia kuin 1000 € vuoden päästä.

 

[Artturenos]

Surullisia kommenteja näkee tuolla lehtien kommenttipalstoilla, joissa eritoten otetaan esille UPM:n hyvät tulokset. Noh paperi on silti tappiollista, ja näin ollen on erittäin riskaabelia toimintaa ay-liikkeltä alkaa tätä yksikköä kurmuuttamaan lisää. Työntekijät saisivat olla onnessaan, että UPM on hyvää tulosta tekevä yritys, joten muiden yksiköiden voitoillla siellä voidaa hetken tekohengittää kannattamatonta paperia. Ala vaatii viellä lisää kapasiteetin supistuksia, jotta ylituotannosta päästään eroon.

Jos jotain pitää veikata, niin kahden vuoden sisällä tulee ilmoitus jossa UPM ilmoittaa Jämsänkoskelta ainakin yhden paperikoneen sulkemisesta. Siellä taitaa olla tällä hetkellä UPM:n heikoin kone, jolle tässä nyt on annettu kuolemantuomio.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Alla liitto-oravien tavanomaisia reaktioita muutamissa tilanteissa:

1) Työnantajan tuotantokustannukset kasvavat
- Voidaan tyytyä pieneen palkankorotukseen, mutta jos kustannusten nousu tarkoittaa inflaatiota ja kuluttajille elinkustannusten nousua, niin tulevina keväinä pitää sitten olla isommat korotukset. Muuten persettä penkkiin.

2) Palkansaajan elinkustannukset kasvavat
- Tilipussista uhkaa jäädä vähemmän käteen, joten työnantajan on kompensoitava maidon ja bensan hinnannousu. Normaalin korotuksen päälle inflaatiotarkistus. Jos ei mene läpi, niin persettä penkkiin.

3) Työnantajan bisnes on myötätuulessa, liikevoitto kasvaa
- Roimat korotukset pöytään, koska porvarilla on jaettavaa enemmän. Muuten persettä penkkiin.

4) Työnantajan bisnes on vastatuulessa, liikevoitto supistuu tai kääntyy tappiolliseksi
- Saavutetuista eduista pidetään kiinni. Nollalinja lyhyeksi ajaksi on minimi. Jos ehdoista pitää neuvotella alaspäin, niin persettä penkkiin.

5) Työnantajan ei kannata jatkaa tuotantoa Suomessa, tuotanto siirtyy joko ulkomaille tai bisnes lopetetaan
- Työnantajan tahtotila oli nyt tämä, ettei suomalaiselle työlle eikä työnantajan ja työntekijäliiton yhteistyölle nähty mitään arvoa. Laitettaisiin persettä penkkiin, mutta täällä ei jostakin syystä ole penkkiä.

 

[Malmi]

Oikeasti on toki ihan samasta asiasta kysymys. Työpanoksen hinta on sidoksissa ihan samalla tavalla yleiseen hintakehitykseen kuin muutkin asiat. Sinun logiikallasi tasaisella tasolla 40 vuotta työskennellyt saisi siis edelleen ihan oikeutetusti painaa hymyssä suin 80 luvun palkallaan. Olisikohan edes euroiksi muutettu ;)

No höpöhöpö. Vuokranantaja ei ole työnantaja, eikä vuokralainen ole työsuhteessa vaan vuokraa toisen ihmisen omaisuutta.

Mun pointti tässä on se, että jos inflaatio on se peruste jolla palkkaa yritetään nostaa niin aika heikoilla hangilla ollaan. Itse perustelen pyyntöjäni jollain ihan muulla, mutta toisaalta ehkä olen sitten liian vieraantunut perinteisen karvaperseduunarin arjesta.

Mitkä inflaatiokorotukset ovat siis vasemmistolaisia ja mitkä ei? Vuokrankorotukset ja yritysten lopputuotteen hintojen nosto inflaation takia eivät ole, mutta työntekijän palkankorotuspyyntö inflaation takia on?

No joo, ihan hyvin sä sen tiivistit. Just noin.

Mutta eiköhän tämä riitä tästä jätkät. Katsotaan asioita eri laidoilta ja olemme niistä eri mieltä, mutta pystymme varmasti kaikki elämään sen kanssa.

 

[Jymäkkä]

No höpöhöpö. Vuokranantaja ei ole työnantaja, eikä vuokralainen ole työsuhteessa vaan vuokraa toisen ihmisen omaisuutta.

Mun pointti tässä on se, että jos inflaatio on se peruste jolla palkkaa yritetään nostaa niin aika heikoilla hangilla ollaan. Itse perustelen pyyntöjäni jollain ihan muulla, mutta toisaalta ehkä olen sitten liian vieraantunut perinteisen karvaperseduunarin arjesta.


No joo, ihan hyvin sä sen tiivistit. Just noin.

Mutta eiköhän tämä riitä tästä jätkät. Katsotaan asioita eri laidoilta ja olemme niistä eri mieltä, mutta pystymme varmasti kaikki elämään sen kanssa.

Höpöt sullekin. Tässä mistään vas-oik jaosta ole kysymys. Palkkojen kehitys on aina ollut ja tulee aina olemaan sidottu inflaatioonkin. Et sinä, eikä kukaan muukaan niitä korotuksia saa pelkän parantuneen työsuorituksen takia, totta kai nekin vaikuttavat silti tietysti. Paremmalla työsuorituksella pitää saada parempi elintaso. Eikös tämä ole myös enemmän markkinataloushenkistä kuin se, että pitääkseen tulotason edes samana hintatasoon verrattuna olisi venyttävä koko ajan korkeammalle tasolle?

Ja nyt siis puhutaan pitkän jänteen palkkakehityksestä, kyllä työntekijän pitää tarpeen vaatiessa joustaa alaskin päin. Se on kuitenkin ihan älytön ajatus, että tasaisen hyvää työtä tekevän palkka polkisi paikallaan pitkään vaikka elettäisiin "normaalissa" inflaatiossa.

 

[Kauko Viisas]

Tässä muutama otsikko männä vuosilta:

Ay-liikkeen viimeinen taisto - uusia toimia hallituksen nujertamiseksi suunnitellaan kuumeisesti​

Päätoimittajalta: Ay-liike pakottaa tekemään demaripolitiikkaa hallituksen väristä riippumatta​

Otsikot ovat vuodelta 2018. Vastaavanlaisia otsikoita en ole havainnut nykyisen (Marin) tai edellisen (Rinne) hallituksen aikana. Kuten jälkimmäinen kertookin, hallituksen tulisi aina toimia kuten AY-liike tahtoo - välittämättä kansantaloudesta kokonaisuutena. Se siitä solidaarisuudesta.

AY-liike vaatii reaaliansioiden pysymistä vähintään samana, mielellään korottamista - aivan pätevä ja perusteltu toive tai vaatimus. AY-liikkeen talouskäsityksen - jota moitin ja kummeksun - mukaan ainoa vaihtoehto on vain ja aina palkkojen korottaminen. Toki sangen populistista vaatia "lisää liksaa" mikä mielestäni aliarvioi jäsentensä talousymmärrystä: lisäliksa ei välttämättä lisää reaalista ostovoimaa tosiasiallisesti.

Sen laatikon ulkopuolelta heitän sangen tuoreen - ainakin AY-liikkeen kannalta tuoreen ajatuksen, että voisiko AY-liike painostaa vaikkapa nykyistä hallitusta

1. välttämään joiden verojen korottamiselta, kuten polttoainevero, joka kohdistuu työssäkäyviin mutta kohdistuu kaikkeen elinekeinotoimintaan (tavara ja ihmiset liikkuvat suurelta osin pyörillä - fossiilisilla polttoaineilla) mikä itsessään kiihdyttää inflaatiota ja sitä kautta aiheuttaa painetta palkkojen korottamiselle ja sitä kautta aiheuttaa mm. teollisuuden kilpailukyvyn vajetta
2. alentamaan tuloverotusta, koska reaaliansiot pysyisivät samoina tai parhaissa tapauksissa jopa nousisivat ilman suuria palkkojen nostoja ja kilpailukyky saattaisi jopa parantua

Äkkiseltään ajateltuna moiset toimet aiheuttaisivat valtavan kassavajeen valtiolle. Äkkiseltään ajateltuna. Voisivatko ne kuitenkin nostaa lopulta valtion tuloja kun teollisuuden kilpailukyky paranisi, työpaikkoja säilyisi, saattaisi syntyä lisää ja verotulot lisääntyisivät. Alentunut veroaste lisäisi kiinnostusta ottaa työpaikka vastaan kun työn tekeminen kannattaisi eli reaaliansiot nousisivat ja samalla valtion tarve rahoittaa "loukkuun jääneitä" vähenisi.

Toki tähän liittyy paljon muitakin tekijöitä, mutta jos noilla kahdella AY-liike aloittaisi niin uskoisin että duunari lopulta kiittäisi. Palkkojen nosto ei ole ainoa tapa säilyttää tai jopa nostaa reaaliansioita (ostovoimaa).

Pointtini on, että esimerkiksi nykyinen hallitus voisi tehdä itsenäisesti nuo päätökset, mutta koska se on AY-liikkeen talutusnuorassa (+ "vihreä siirtymä") eikä AY-liike kykene tekemään nykyään muuta kuin vaatia lisää palkkaa, ehdotukseni on epärealistinen mutta mielestäni harkitsemisen arvoinen. Minusta voisi jonain päivänä tulla AY-liikkeen kannattaja.

 

[ftr]

Höpöt sullekin. Tässä mistään vas-oik jaosta ole kysymys. Palkkojen kehitys on aina ollut ja tulee aina olemaan sidottu inflaatioonkin. Et sinä, eikä kukaan muukaan niitä korotuksia saa pelkän parantuneen työsuorituksen takia, totta kai nekin vaikuttavat silti tietysti. Paremmalla työsuorituksella pitää saada parempi elintaso. Eikös tämä ole myös enemmän markkinataloushenkistä kuin se, että pitääkseen tulotason edes samana hintatasoon verrattuna olisi venyttävä koko ajan korkeammalle tasolle?

Ja nyt siis puhutaan pitkän jänteen palkkakehityksestä, kyllä työntekijän pitää tarpeen vaatiessa joustaa alaskin päin. Se on kuitenkin ihan älytön ajatus, että tasaisen hyvää työtä tekevän palkka polkisi paikallaan pitkään vaikka elettäisiin "normaalissa" inflaatiossa.

Jep. Turkissa on esimerkiksi inflaatio reilusti kaksinumeroisia lukuja. Onhan se erikoinen ajatus, että tämä ei olisi syy nostaa myös työntekijöiden palkkoja, kun hinnat nousee. Ei ole turkkilaisten firmojen tai työntekijöiden syy (kun korkeintaan välillisesti niiden, jotka ovat hänen valtaannousuunsa vaikuttanut), että Erdogan vetää päin persettä, mutta ilman inflaatiokorotuksia muutaman vuoden päästä turkkilaiset työntekijät eivät saisi kaupasta juuri mitään.

 

[Noppa10]

Oikeasti on toki ihan samasta asiasta kysymys. Työpanoksen hinta on sidoksissa ihan samalla tavalla yleiseen hintakehitykseen kuin muutkin asiat. Sinun logiikallasi tasaisella tasolla 40 vuotta työskennellyt saisi siis edelleen ihan oikeutetusti painaa hymyssä suin 80 luvun palkallaan. Olisikohan edes euroiksi muutettu ;)

Toimiiko sitten myös toisinpäin? Jos jostain syystä rahan arvo alkaakin laskemaan, niin suostuuko duunarit mukisematta pudottamaan palkkojaan? Epäilen että liitoilla on jokunen sana sanottavana tällaisessa skenaariossa...

edit. Tai oikeastaan yleisen hintatason laskusta kyse, ei rahan arvosta..

 

[Kauko Viisas]

Juuri saamani tiedon mukaan - aivan oikeasti - tuntemani henkilö sai uuden vakinaisen työsopimuksen (nk. matalapalkka-ala) ja sen mukaisesti joustavat työajat ja merkittävän palkankorotuksen. AY-liikkeellä ei ollut asian kanssa mitään tekemistä.

Duunari kuulema on hyvin tyytyväinen.

 

[Jymäkkä]

Toimiiko sitten myös toisinpäin? Jos jostain syystä rahan arvo alkaakin laskemaan, niin suostuuko duunarit mukisematta pudottamaan palkkojaan? Epäilen että liitoilla on jokunen sana sanottavana tällaisessa skenaariossa...

edit. Tai oikeastaan yleisen hintatason laskusta kyse, ei rahan arvosta..

Periaatteessa pitäisi olla mahdollista, joskin deflaatio yleensä hyvin väliaikainen häiriötila taloudessa, jolloin ei toisaalta liene järkevää lähteä kysyntää entisestään heikentämään palkanalennuksilla. Samoin toki inflaation suhteenkin hyvä joustaa, ei mitään inflaatiopiikkejä tarvitse aina yks yhteen korotuksilla korvata, ei se mulla pointtina ole.

 

[dana77]

Miten muuten menee palkanmaksu näissä saartotapauksissa? Jos työntekijä kieltäytyy käsitttelmästä firman x lasteja, joiden osuus on esim puolet niin saako hän kuitenkin täyden palkan?

Jos olisin satamayrittäjä, niin tekisin hartiavoimin hommia AKT:n vallan minisoimiseksi. Palkkaisin siis mahdollisimman paljon vuokra-työvoimaa ja alihankkijoita pienistä firmoista (mielellään ulkomailta) sekä automatisoisin ja ulkoistaisin työvaiheita itsenäiselle yrittäjille. Kaikille tähdennettäisiin, että jos lakko tulee niin hommat loppuu. Sen jälkeen mainostaisin tästä seuraavalla toimintavarmuudella firmaa.

 

[Sonny Burnett]

Jos olisin satamayrittäjä, niin tekisin hartiavoimin hommia AKT:n vallan minisoimiseksi. Palkkaisin siis mahdollisimman paljon vuokra-työvoimaa ja alihankkijoita pienistä firmoista (mielellään ulkomailta) sekä automatisoisin ja ulkoistaisin työvaiheita itsenäiselle yrittäjille.

Kyllä esim Rauman satamassa on näin toimittu aikoja sitten. Konttiterminaalin nosturipalvelut on alihankintaketjutettu. Samoin sataman huolto ja kunnossapito, kuten myös paperirullien siirtoliikenne tehtaan ja sataman välillä viimeisimpänä. Itse satamaoperaattorin toiminta on pilkottu muistaakseni neljään itsenäiseen tulosyksikköön. Satamapalvelut (kulunvalvonta, alusten kiinnitys- ja irrotuspalvelut, luotsaus ym) kilpailutetaan säännöllisesti, ymmärtääkseni eu-direktiiviin perustuen.

Automatisointia ja logistiikan autonomiaa kyllä nähdään tulevaisuudessa, kunhan teknologia kehittyy kilpailukykyiseksi. Sitä kuinka pitkään paksuja keltatakkeja tarvitaan tässä arvoketjussa voi vasta esittää valistuneita ennustuksia.

 

[Jussih]

Yhtymä Vientirauhaa tarvittaisiin taas. Toivottavasti UPM ja satamat pistävät nyt kovan kovaa vastaan. Kaikki mahdolliset keinot on käytettävä AKT:n terrorin pysäyttämiseksi.

 

[trubaduuri]

Tuttu sellumies kiteytti hyvin tämän lakon. Tilanne on periaatteessa 60-luvulla elävä Wahlroos vastaan jossain viime vuosituhannella liitelevät liittojäärät. Nuoremmat työntekijät eivät oikein välitä kummastakaan osapuolesta. Lakot vituttaa, mutta kyllä tässä ainakin tuota tuttua ymmärtää. Hänen työtehtäviään tekeviä on tehtaalla vähemmän kuin muita ja yhtenäistetty työehtosopimus söisi 700-800 euroa kuukausipalkasta.

 

[dana77]

Miten tiheästi UPM:n palveluksessa olevat paperiliiton jäsenet äänestävät vai äänestävätkö he ollenkaan siitä, että mitä he haluaisivat tehdä? Jos yhden liiketoiminnan työntekijät ovat halukkaita tekemään sopimuksen, niin onnistuuko se? Eikö liiton pitäisi olla heidän avustajansa eikä pomonsa.

 

[heisenberg196]

”Hauska” yksityiskohta tässä UPM:n biojalostamon sijoittamishankkeessa on se, että UPM ei edes hakenut ympäristölupaa Kotkaan. Vuonna 2018 tehtiin ympäristövaikutusarviointi ja tästä tullut päätelmä 1/2019. Tämän jälkeen ei mitään.

Eletään vuotta 2022 ja ilmeisesti tälläkin palstalla yleisen konsensuksen mukaan on ay-liikkeen ja lakkoilevien metsäteollisuuden työntekijöiden syy, että Rotterdam voitti Kotkan. Jokainen voi miettiä em. asiat huomioonottaen mielessään, että oliko UPM ikinä sijoittamassa jalostamoa Kotkaan.