Alla liitto-oravien tavanomaisia reaktioita muutamissa tilanteissa:
1) Työnantajan tuotantokustannukset kasvavat
- Voidaan tyytyä pieneen palkankorotukseen, mutta jos kustannusten nousu tarkoittaa inflaatiota ja kuluttajille elinkustannusten nousua, niin tulevina keväinä pitää sitten olla isommat korotukset. Muuten persettä penkkiin.
2) Palkansaajan elinkustannukset kasvavat
- Tilipussista uhkaa jäädä vähemmän käteen, joten työnantajan on kompensoitava maidon ja bensan hinnannousu. Normaalin korotuksen päälle inflaatiotarkistus. Jos ei mene läpi, niin persettä penkkiin.
3) Työnantajan bisnes on myötätuulessa, liikevoitto kasvaa
- Roimat korotukset pöytään, koska porvarilla on jaettavaa enemmän. Muuten persettä penkkiin.
4) Työnantajan bisnes on vastatuulessa, liikevoitto supistuu tai kääntyy tappiolliseksi
- Saavutetuista eduista pidetään kiinni. Nollalinja lyhyeksi ajaksi on minimi. Jos ehdoista pitää neuvotella alaspäin, niin persettä penkkiin.
5) Työnantajan ei kannata jatkaa tuotantoa Suomessa, tuotanto siirtyy joko ulkomaille tai bisnes lopetetaan
- Työnantajan tahtotila oli nyt tämä, ettei suomalaiselle työlle eikä työnantajan ja työntekijäliiton yhteistyölle nähty mitään arvoa. Laitettaisiin persettä penkkiin, mutta täällä ei jostakin syystä ole penkkiä.