Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

  • 1 432 593
  • 15 521

/dev/null

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Yrityskohtainen TES on tulevaisuutta, valtakunnallinen AY änkyröinti menneisyyttä. Kysymys on lähinnä aikataulusta.

Firmat kilpailee parhaista osaajista, silloin pitää olla kilpailutekijät. Pena koodaa virheetöntä 5 kertaa enemmän kun Kake saa aikaan. AY liike: sama duuni, sama palkka sama tulospalkkio. Seuraus, Pena lähtee meneen.

Gofore on hyvä esimerkki:

 

ftr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Huuhkajat, Borussia Dortmund
Osaan kertoa. Kyse ei ole lakko-oikeuden poistamisesta, vaan avainalojen lakkomahdollisuuksien rajoittamisesta tilanteessa, jossa lakosta on sivullisille merkittävää haittaa. Aivan kuten linkittämässäni uutisessa kaupunkien edustajat kertovat. Löytyy lainaamasi tekstini alta.

Tähän asti joidenkin avainalojen (vaikkapa ahtaajat) neuvotteluasema on ollut täysin vinoutunut, kuten kerrotkin. Mutta tuskin olet tästä huolissasi.

Eikö se ole kuitenkin erittäin kohtuullinen vaatimus, että näissä rajatuissa töissä noudatetaan vanhoja työehtoja niin kauan kuin neuvottelut ovat käynnissä? Nuo kaupungithan voisivat vaikka tarjota maksamaan UPM:lle erotuksen palkoista, jos asia ei muuten hoidu. Isosta summastahan tuossa ei ole kysymys, mutta yksittäisen työntekijän kohdalla asian ymmärtää.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Eikö se ole kuitenkin erittäin kohtuullinen vaatimus, että näissä rajatuissa töissä noudatetaan vanhoja työehtoja niin kauan kuin neuvottelut ovat käynnissä? Nuo kaupungithan voisivat vaikka tarjota maksamaan UPM:lle erotuksen palkoista, jos asia ei muuten hoidu. Isosta summastahan tuossa ei ole kysymys, mutta yksittäisen työntekijän kohdalla asian ymmärtää.
Kun työnantaja on yrittänyt saada ay-liikettä neuvottelemaan vajaan vuoden ay-liikkeen siihen suostumatta, jossain vaiheessa peli tulee viheltää poikki. Esimerkiksi UPM:n sellutehtaan johtaja Simon Fagerudd kertoo, että työntekijäpuolta on yritetty saada neuvotteluihin puolisen vuotta, mutta he ovat kieltäytyneet. UPM on ollut koko ajan halukas sopimaan.

Kaupunkien veronmaksajien rahoja ei tulee enää lisää kylvää ay-liikkeen kirstuun.

Kyse on paljon suuremmista asioista ja siksi mm. SAK-pohjainen ay-liike ei anna missään periksi. Jäsenistö vähenee, samoin valta ja ainoa mahdollisuus on pitää kiinni kahdesta asiasta: a) valtakunnalliset sopimukset ja b) paikallinen sopiminen vain ay-liikkeen asettamin ehdoin.

Ruotsin malliin siirtyminen oli yhdessä mahdollista vielä muutama vuosi sitten. Nyt näyttää siltä, että työnantajat vievät sopimukset väkisin alemmalle tasolle. Muutakaan ratkaisua ei enää ole, sillä esimerkiksi isoja liittokohtaisia tai konsernikohtaisia sopimuksia ei voi järkevästi hallita digitaalisaation, globalisaation ja ylipäätään työn luonteen muuttumisen aikana.

Minulla on sellainen kuva, että suomalainen ay-liike ymmärtää tämän hyvin. He ovat kuitenkin päättäneet änkyröidä loppuun asti maksoi se mitä tahansa Suomen kansantaloudelle. SAK-pohjainen ay-liike vaikuttaa kuvittelevan, että suurlakko voisi kääntää kelloa takaisin kolmikantaan ja Suomi palaisi työpaikkojen ja viennin osalta 1980- ja 1990-luvulle.

Todellisuus on toista. Kun jokainen maa kilpailee tuotannossa, viennissä ja hinnoissa toisiaan vastaan EU-markkinoilla ja koko maailmassa, Suomen tulisi kulkea sopimusten osalta Saksan, Ruotsin ja monen muun maan suuntaisesti. Työnantajat ovat jo valmiita hyväksymään työntekijöitä yhtiöiden hallintoon. Tämäkään ei enää riitä ay-änkyröille.
 
Viimeksi muokattu:

Timbit

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Canucks, BC Lions
Jos UPM mahdollistaisi tämän pienehkön joukon kohdalla vanhan työehtosopimuksen noudattamisen, ei olisi ongelmaa. Nyt siitä mahdollisuudesta ideologisesti kieltäydytään, joten tilanne on valitettava. Vastasinko kysymykseesi?
Mahdollisesti, mutta varmistetaan, että olen ymmärtänyt tilanteen oikein. Nuo kriittiset toiminnot voitaisiin tehdä myös tilanteessa, jossa mitään sopimusta tai jälkivaikutusta ei olisi voimassa. Paperiliitto haluaa estää tämän, koska UPM ei ole hyväksynyt konsernin laajuudessa tarjottua sopimusta, ja toisaalta UPM ei suostu aiemman sopimuksen jälkivaikutuksiin, koska ei ollut sen sopimuksen osapuoli. Käräjäoikeudelta haetaan sitten määräystä, että kriittiset toiminnot pitää turvata, oli sopimusta tai ei. Kuten toteat, mielenkiintoisia aikoja.

Eli kovaa peliä molemmilta puolilta. Kiva nahkapäätös olisi sellainen, että käyttävät sitä jälkivaikutusta, kunnes toimialakohtaiset sopimukset saadaan tehtyä.
 

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Itseasiassa sellun ja erilaisten paperituotteiden hinnat ovat nousussa. 2018 sellun hinta oli erittäin korkealla, josta se notkahti 2019 ja 2020 vuoden aikana. 2021 hintakehitys on ollut lähelle tuota 2018 vuoden tasoa, jolloin sellusta saa erittäin korkean katteen. Sellua on nyt siis kannattavaa tehdä.
Paperituotteissa kannattavuus tietysti kärsii pääraaka-aineen, sellun, hintatason myötä, mutta myös paperituotteiden hinnat ovat olleet nousussa ja paperituotteiden teko on ollut pitkästä aikaa oikeasti kannattavaa;
Sellun, paperituotteiden ja johdannaisten hintaindeksi

Ulkomuistista lainaten;
''Tehtaita ja konelinjoja ei laiteta seuraavan sopimuskauden aikana kiinni, jos lakkoa ei tule ja merkittävää kehitystä kilpailukyvyssä tapahtuu'' - Media tietysti unohti kertoa tuon boldatun lauseen. Eli tämä(kin) saadaan taikasanan ''lakko'' syyksi, vaikka mandaatissa oli aika merkittävä ehto. Tämä on tietysti lakon myötä kaatunutta maitoa.

Itseasiassa UPM työllistää Suomessa jotain 8000 ihmistä ja tekee myös hyvää tulosta Suomessa, vaikka näitä ei missään eriteltynä olekkaan. UPM on myös nettovelaton yhtiö, jolla on valmius tehdä merkittäviä investointeja kuluvan vuosikymmenen aikana. Uruguayssa meneillään on iso sellutehdashanke (2,7 mrd. USD) ja Leunaan Saksassa investoidaan jotain + 500 miljoonaa euroa biotuotetehtaaseen, joka tuottaa biokemikaaleja. UPM myös miettii biojalostamon perustamista, jonka sijoitusvaihtoehdot ovat Rotterdam Hollannissa ja Kotka Suomessa. Biojalostamo tuottaisi mäntyöljystä valmistettavaa biodieseliä, jota jo Lappeenrannassa hyvällä menestyksellä tehdään. UPM:n merkitys Suomessa on valtava suorasti ja epäsuorasti työllistäjänä sekä verotulojen myötä ja yhtiöllä käsitykseni mukaan on intressi jatkaa samalla tiellä. Tehtaita kehitetään ja uusia hankkeita on pöytälaatikko pullollaan. Tehtaiden lopettaminen on itseasiassa Suomessa helpompaa, yksinkertaisempaa ja halvempaa, kuin esimerkiksi Ranskassa tai Saksassa.
Ehkä vähän epäselvästi ilmaisin kantani lopputuotteen hintoihin ja kysyntään mutta tarkoitus oli viitata ainoastaan sanomalehtipaperiin jota Kaipolassa, viimeksi lakkautetussa tehtaassa, valmistettiin. Sellu on siten erikseen ja varsin kannattavaa liiketoimintaa. Ehkäpä käytän tähän pari riviä lisää...

Jos katsoo UPM:n vuosiraportteja niin vuonna 2017 UPM Communication papers tuotti paperia 7,856 ja 2020 5,466. Tässä liiketoimintayksikössä tuotteena mm. graphic papers, newspepers, magazines. Vuonna 2017 myynti oli 4,6 miljardia ja 2020 3,3miljardia ja käyttökatteen ollessa 9%. Koko korsernin myynti oli vuonna 2020 8,5 miljardia 17% käyttökatteella.

Eli viime vuonna tuotanto oli 70% kolmen vuoden takaisesta ja suunnilleen samassa suhteessa tippuu myynti, voi kaiketi päätellä että paperin hinta pysyy korkealla siksi että tarjontaa supistetaan. Käyttökate on selkeästi alhaisempi kuin koko konsernilla, eli absoluuttinen rahamäärä alariville on varsin heikko myyntiin verrattuna. Jos tarjonta olisi entisellään, hinta olisi alempi. Muutoin UPM on aika hyvässä iskussa, vain isoin liiketoimintayksikkö sakkaa.

Mikä lie on sitten merkittävää kehitystä kilpailukyvyssä? Vaikka Suomen paperitehtaissa henkilöstö antaisi -10% alennuksen palkkoihinsa, Communication papersin käyttökate tuskin muuttuisi kovin merkittävästi ylös 9%. Koko konsernin tasolla työntekijämaksut ovat 1,2miljardia eli n. 15% myynnistä mutta vaikea on sanoa mikä yhden suomalaisen kustannus on liiketoimintayksikölle tai koko konsernille. Kuten totesit, suurin kustannuserä on materiaalit, näköjään 5,5 miljardia konsernitasolla.

Ilmeisesti UPM yrittää osoittaa osoittaa sormella työntekijäpuolen aiheuttamaa kustannusta ja samalla asettaa lakkautettavat tehtaat sulkemisjärjestykseen, alkaen kalleimmasta. Sellutehtaat ovat tämän kuvion ulkopuolella. Oma perstuntuma on että paperitehtaita lakkautetaan jatkossakin, en muista kuulleeni että niihin olisi merkittävästi investoitu ja laiteinvestoinneilla parannettu kilpailukykyä. Tässä haiskahtaa sellainen lopun alku Suomen paperiteollisuudelle eikä duunarin liksat ole mikään ratkaiseva tekijä.
 
Niin, ja eikös se lakko yleensä ole sellainen, jossa toinen osapuoli yksipuolisesti kertoo työehdot?
Lakon syy: työehdoista sopivat osapuolet eivät ole päässeet sopimukseen ja 1.1.2022 alkaen työntekijöiden työehdot määrää yksipuolisesti työnantaja, joka tässä tapauksessa on UPM.

Kun työnantaja on yrittänyt saada ay-liikettä neuvottelemaan vajaan vuoden ay-liikkeen siihen suostumatta, jossain vaiheessa peli tulee viheltää poikki. Esimerkiksi UPM:n sellutehtaan johtaja Simon Fagerudd kertoo, että työntekijäpuolta on yritetty saada neuvotteluihin puolisen vuotta, mutta he ovat kieltäytyneet. UPM on ollut koko ajan halukas sopimaan.
Tässä pitää muistaa, että myös Paperiliitto on yrittänyt saada vastapuolta neuvottelupöytään. Neuvottelulähtökohdat ovat vain erittäin kaukana toisistaan. Mistähän johtuu, että muut UPM:n verrattavissa olevat konsernit ovat työehdoista Paperiliiton kanssa sopuun päässeet, mutta ei UPM. Tämä ehkä avannee perspektiiviä.
Muuten hyvä kirjoitus, jossa on paljon asiaa.

AY haluaa yhden kiveen hakatun sopimuksen kaikille. Samat bonukset kaikille riippumatta työsuorituksesta. Voi aina mennä muualle duuniin jos on kova jätkä. It alalla firmakohtainen tes on kilpailuetu.
Vaikka AY haluaa yhden konsernitasoisen sopimuksen, tuo bonusasia on ainekin UPM:llä liiketoimintakohtainen ja täten myös tehdaskohtainen. Toimihenkilöiden osalta jopa linjakohtainen.

Jossain mainittiin UPM:n kertoneen käräjäoikeudelle, ettei tunnusta nykyisen sopimuksen jälkivaikutusta, koska ei ollut Paperiliiton kanssa nykyistä päättyvää sopimusta sopimassa. Sopimuksen tekivät Metsäteollisuus Ry ja Paperiliitto.
Sopimusta tehtäessä Metsäteollisuus Ry:n puheenjohtajana toimi Jussi Pesonen. UPM:n nykyinen toimitusjohtaja? Aivan, Jussi Pesonen.
 
Viimeksi muokattu:

ftr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Huuhkajat, Borussia Dortmund
Kun työnantaja on yrittänyt saada ay-liikettä neuvottelemaan vajaan vuoden ay-liikkeen siihen suostumatta, jossain vaiheessa peli tulee viheltää poikki. Esimerkiksi UPM:n sellutehtaan johtaja Simon Fagerudd kertoo, että työntekijäpuolta on yritetty saada neuvotteluihin puolisen vuotta, mutta he ovat kieltäytyneet. UPM on ollut koko ajan halukas sopimaan.

Kaupunkien veronmaksajien rahoja ei tulee enää lisää kylvää ay-liikkeen kirstuun.

Kyse on paljon suuremmista asioista ja siksi mm. SAK-pohjainen ay-liike ei anna missään periksi. Jäsenistö vähenee, samoin valta ja ainoa mahdollisuus on pitää kiinni kahdesta asiasta: a) valtakunnalliset sopimukset ja b) paikallinen sopiminen vain ay-liikkeen asettamin ehdoin.

Ruotsin malliin siirtyminen oli yhdessä mahdollista vielä muutama vuosi sitten. Nyt näyttää siltä, että työnantajat vievät sopimukset väkisin alemmalle tasolle. Muutakaan ratkaisua ei enää ole, sillä esimerkiksi isoja liittokohtaisia tai konsernikohtaisia sopimuksia ei voi järkevästi hallita digitaalisaation, globalisaation ja ylipäätään työn luonteen muuttumisen aikana.

Minulla on sellainen kuva, että suomalainen ay-liike ymmärtää tämän hyvin. He ovat kuitenkin päättäneet änkyröidä loppuun asti maksoi se mitä tahansa Suomen kansantaloudelle. SAK-pohjainen ay-liike vaikuttaa kuvittelevan, että suurlakko voisi kääntää kelloa takaisin kolmikantaan ja Suomi palaisi työpaikkojen ja viennin osalta 1980- ja 1990-luvulle.

Todellisuus on toista. Kun jokainen maa kilpailee tuotannossa, viennissä ja hinnoissa toisiaan vastaan EU-markkinoilla ja koko maailmassa, Suomen tulisi kulkea sopimusten osalta Saksan, Ruotsin ja monen muun maan suuntaisesti. Työnantajat ovat jo valmiita hyväksymään työntekijöitä yhtiöiden hallintoon. Tämäkään ei enää riitä ay-änkyröille.

Ok, sittenhän mitään turvaamistoimia ei ole mahdollista saada aikaan, jos edes siitä ei löydy kompromissikykyä osapuolilta. Lukemani perusteella veronmaksajat säästäisivät siinä, että rajaamistoimet saataisiin sovittua.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat

Käräjäoikeudelta odotettu päätös hylätä UPM:n turvaamistoimihakemus. Paperiliitto oli tehnyt UPM:lle eilen esityksen uudesta työehtosopimuksesta, jonka UPM saman tien hylkäsi. Paperiliitto on pyytänyt UPM:ää jo 22.12.2021 antamaan oman esityksensä uudeksi työehtosopimukseksi. UPM ei ole suostunut tätä esitystä antamaan. Valitettavasti aika heikolta näyttää edellytykset sopuun, kun UPM:n neuvotteluhalukkuus on näin heikko.
 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tässä pitää muistaa, että myös Paperiliitto on yrittänyt saada vastapuolta neuvottelupöytään. Neuvottelulähtökohdat ovat vain erittäin kaukana toisistaan. Mistähän johtuu, että muut UPM:n verrattavissa olevat konsernit ovat työehdoista Paperiliiton kanssa sopuun päässeet, mutta ei UPM. Tämä ehkä avannee perspektiiviä.
Muuten hyvä kirjoitus, jossa on paljon asiaa.
Muille käy toistaiseksi konserni- tai liittotason sopimus. UPM ei sitä enää halua. Sen takia Paperiliitto tuo aina uudelleen kaikkia koskevan esityksensä ja UPM tuo omansa, jossa on 5-6 erillistä sopimusta.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Muille käy toistaiseksi konserni- tai liittotason sopimus. UPM ei sitä enää halua. Sen takia Paperiliitto tuo aina uudelleen kaikkia koskevan esityksensä ja UPM tuo omansa, jossa on 5-6 erillistä sopimusta.
Paperiliitto sahaa omaa oksaansa. Odotettavissa on, että pikapuolin Suomessa lopetetaan pari kolme paperikonetta kannattomina. Suomessa on korkeat energia-, tuotanto- ja logistiikkakustannukset . Suomi ei panostanut tarpeeksi esimerkiksi infraan ja muihin yritysten toimintaedellyksiin.
 

Jani82

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Detroit Red Wings, Arsenal FC
Muille käy toistaiseksi konserni- tai liittotason sopimus. UPM ei sitä enää halua. Sen takia Paperiliitto tuo aina uudelleen kaikkia koskevan esityksensä ja UPM tuo omansa, jossa on 5-6 erillistä sopimusta.
Niin siinä on se merkittävä ero, että muilla ei ole noin laajaa toimintaa eri aloilla. Stora Enso on Suomessa esimerkiksi sen tarratuotannon suhteen kääpiö verrattuna UPM:ään. Lisäksi tuo UPM:n biopolttoaineosasto on se jolla ei oikeasti mitään tekemistä Paperiliiton kanssa mutta liitto ei vaan halua sitä erottaa muista.
 
Viimeksi muokattu:

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Paperiliitto sahaa omaa oksaansa. Odotettavissa on, että pikapuolin Suomessa lopetetaan pari kolme paperikonetta kannattomina. Suomessa on korkeat energia-, tuotanto- ja logistiikkakustannukset . Suomi ei panostanut tarpeeksi esimerkiksi infraan ja muihin yritysten toimintaedellyksiin.
Mitäpä Paperiliitto voisi tehdä mainitsemillesi kustannuksille?
 

Trimmer

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Mitäpä Paperiliitto voisi tehdä mainitsemillesi kustannuksille?
Muutaman nimimerkin mielestä työehtosopimus pitäisi olla mallia että duunareiden pitäisi maksaa siitä että voi käydä työmaalla.
 

Jani82

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Detroit Red Wings, Arsenal FC
Muutaman nimimerkin mielestä työehtosopimus pitäisi olla mallia että duunareiden pitäisi maksaa siitä että voi käydä työmaalla.
No näissä menossa olevista lakoista Keitele group tarjosi isompia palkankorotuksia kuin teollisuusliitto halusi. Mutta isoin ero oli se, että Keitele ei halunnut neuvotella teollisuusliiton vaan henkilöstön edustajan kanssa. Tämä on hyvin perusteltua kun henkilöstä alle puolet kuuluu liittoon niin miksi liitto olisi neuvottelu osapuoli?

UPM tapauksessa Paperiliitto on hirttänyt itsensä tuohon yhden sopimuksen malliin vaikka ne UPM:n Suomessa olevat toiminnot ovat ihan erilaisia, niin saman TES:n soveltaminen kaikkiin toimiin ei ollut mitenkään perusteltua. Ei UPM tule hyväksymään samaa TES:ä kaikille osille, kun se on heidän kannaltaan täysin järjetöntä.
 
Viimeksi muokattu:

Trimmer

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
No näissä menossa olevista lakoista Keitele group tarjosi isompia palkankorotuksia kuin teollisuusliitto halusi. Mutta isoin ero oli se, että Keitele ei halunnut neuvotella teollisuusliiton vaan henkilöstön edustajan kanssa. Tämä on hyvin perusteltua kun henkilöstä alle puolet kuuluu liittoon niin miksi liitto olisi neuvottelu osapuoli?

UPM tapauksessa Paperiliitto on hirttänyt itsensä tuohon yhden sopimuksen malliin vaikka ne UPM:n Suomessa olevat toiminnot ovat ihan erilaisia, niin saman TES:n soveltaminen kaikkiin toimiin ei ollut mitenkään perusteltua. Ei UPM tule hyväksymään samaa TES:ä kaikille osille, kun se on heidän kannaltaan täysin järjetöntä.
Laitatko vielä lähteen sille että alle puolet Keiteleeltä kuuluu liittoon?

Ja tuo UPM:n tapaus nyt on ihan normaali työtaistelu tilanne. Ei mitään ihmeellistä, sieltä tulee taas pariksi vuodeksi joku nahkapäätös. Katsotaan miten käy.
 

AriZona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Coyotes
Laitatko vielä lähteen sille että alle puolet Keiteleeltä kuuluu liittoon?

Ja tuo UPM:n tapaus nyt on ihan normaali työtaistelu tilanne. Ei mitään ihmeellistä, sieltä tulee taas pariksi vuodeksi joku nahkapäätös. Katsotaan miten käy.
Tällainen on lakkouhan alla oleva perheyritys – sahayhtiöstä kasvoi maan suurin puutuotteiden valmistaja Tällainen on lakkouhan alla oleva perheyritys – sahayhtiöstä kasvoi maan suurin puutuotteiden valmistaja

Eipä tuostakaan uutisesta täyttä varmuuttaa saa moniko liittoon kuuluu, mutta kyllä jotain asiasta kertoo, ettei kovin innokkaasti lakkoihin osallistuta.
 

Trimmer

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Tällainen on lakkouhan alla oleva perheyritys – sahayhtiöstä kasvoi maan suurin puutuotteiden valmistaja Tällainen on lakkouhan alla oleva perheyritys – sahayhtiöstä kasvoi maan suurin puutuotteiden valmistaja

Eipä tuostakaan uutisesta täyttä varmuuttaa saa moniko liittoon kuuluu, mutta kyllä jotain asiasta kertoo, ettei kovin innokkaasti lakkoihin osallistuta.
Kertoo toki, tuomitaan syrjinnästä ja painostellaan tulemaan töihin lakkopäivinä.
 

Grainger

Jäsen
Suosikkijoukkue
La Decimoquinta
Laitatko linkin tapahtuneisiin painostus ja syrjintä tapauksiin.

No, kun ei sellaista voi laittaa, mitä ei ole koskaan tapahtunut. Se, että kaikki eivät halua olla punaniskakommaridemareita, ei tarkoita, että olisi pakotettu töihin lakkoilun sijaan. Normaaleille ihmisille lakkoilu vain ei ole mikään rutiinisuoritus, kuten näille liitto-oraville.

Tuotantopalkkiothan eivät tietenkään kuulu tuotantoa heikentäneille lakkoilijoille. Sen sijaan täydellisessä maailmassa näiden kuuluisi maksaa sakkoa sen verran, mitä ovat omalla toiminnallaan tuotantoa heikentäneet.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Tuosta Keitele Groupin keissistä on vaikeaa saada selkoa, kun Keiteleen oma tiedotus poikkeaa niin paljon siitä, mitä Teollisuusliitto kertoo esimerkiksi liittoon kuuluvien prosenttiosuuden tai tarjottujen työehtojen osalta. Joka tapauksessa erittäin erikoista on se, että Keitele Group on halunnut salata liikesalaisuuteen vedoten työntekijöidensä kanssa tehdyn työsopimuksen sisällön. Tuota varmaan tullaan tulevaisuudessa käsittelemään oikeudessä ja ei hirveästi tarvi ihmetellä, jos tuokin osoittautuu lain vastaiseksi toimenpiteeksi, aivan kuten lakkoon osallistuneiden eriavoinen kohtelu palkkauksessa.

Ammattiyhdistysliikettä on usein kritisoitu siitä, että periaatteet ajaa rationaalisen päätöksenteon edelle. Nyt on mielestäni ihan sopiva hetki kysellä, että onko Keitele Groupin tai UPM:n tapauksessa kyse siitä, että änkyröinti työehtospimusjärjestelmää vastaan edistää optimaalisesti heidän liiketoimintaansa vai kuitenkin enemmän näiden firmojen johdossa olevien henkilökohtaisesta ideologiasta kumpuava halu polkea ammattiyhdistysliikettä alas?
 
Niin siinä on se merkittävä ero, että muilla ei ole noin laajaa toimintaa eri aloilla. Stora Enso on Suomessa esimerkiksi sen tarratuotannon suhteen kääpiö verrattuna UPM:ään. Lisäksi tuo UPM:n biopolttoaineosasto on se jolla ei oikeasti mitään tekemistä Paperiliiton kanssa mutta liitto ei vaan halua sitä erottaa muista.
Hauskaa, kun jaksat käydälle palstalle kommentoimassa asiaa, vaikka selvästi et asiaan kovin hyvin perehtynyt ole. Lainaan omaa viestäni vastauksena sinulle;

Itseasiassa Paperiliitto on biopolttoaineiden sopimuskumppani, mutta tähänkin päivään asti sopimus on sisällöltään merkittävästi erilainen verrattuna sellu- ja paperitehtaissa noudatettavaan työehtosopimukseen. Biopolttoaineilla (UPM Biofuels) on siis ollut tähänkin asti ns. liiketoimintakohtainen työehtosopimus.
Summa summarum: Biofuels on eri TES:n piirissä, kun sellu- ja paperiliiketoiminnat.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös