Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[heisenberg196]

UPM:n ja Paperiliiton välinen tilanne on haastava. Paperiliitton jäsenien ja metsäteollisuudessa työskentelevien kerrotaan mediassa olevan liian korkeasti palkattuja ja toimitusjohtajan suulla kerrotaan mandaateista, joilla ehkäistään tuotantolinjojen ja -tehtaiden sulkemisia.
Jokainen, joka vähääkään ymmärtää metsäteollisuudesta, ymmärtää, että lakot ja sulkemiset eivät käytännössä liity toisiinsa millään tavalla. Konsernit, tässä tapauksessa UPM, kyllä tietää, ja ovat jo kauan tienneet, että mikä paperikone/-tehdas suljetaan seuraavaksi. PR-temppuna Ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajan välinen kiista siis toimii UPM:n silmin katsottuna loistavasti; suuri yleisö syyttää ammattiyhdistystä ja työntekijöitä työpaikkojen ja verotulojen menetyksestä, jos ja kun UPM laittaa kioskin/kioskeja jostain kiinni. Todellisuudessa tämä johtuu korkeista logistiikka ja energiakustannuksista, joihin itse yritykset eivät voi Suomessa vaikuttaa.

Metsäteollisuus on erittäin suhdanneherkkä ala suurien tuotantomäärien takia ja työvoimakustannukset ovat liikevaihdosta n. 5-10%. UPM:n hakemat säästöt työntekijöiden kustannuksella eivät vaikuta työpaikkojen säilyvyyteen. Sellutehtaiden kannattavuuteen vaikuttaa raaka-aineiden, eli puun ja kemikaalien, logistiikan kustannukset sekä energian hinta. Paperitehtaalla kannattavuuden määrittää pääraaka-aineen, sellun sekä logistiikan, kemikaalien ja energian hinta. Työntekijöiden kustannukset lopputuotteen hinnasta näyttelevät erittäin pientä osaa. Tämä johtuu valtavasta volyymistä, jolla nykyaikaiset sellu- ja paperitehtaat tuotetta maailmalle tuottavat.

Yritän tiivistää seuraavaan kappaleeseen muutamia UPM:n tarjoamia työehtoja 1.1.2022 alkaen:

• Päivätyössä työskenteleviltä työnantaja haluaisi pekkaset pois, säilyttäen kuitenkin nykyisen liukuman = päivätyössä työskentelevät eivät pystyisi pitämään yhtäkään arkivapaata kesä- ja talvilomien ulkopuolella.
• Lomarahat puolitettaisiin työntekijöiltä (-50%)
• Vuorotyössä työskentelevien vuosittainen työaika lisääntyisi noin 30 päivällä vuodessa. Työpäivät eivät välttämättä lisääntyisi, mutta ansionmenetykset olisivat tuntuvia.

Yhteenvetona:
Excel näyttää, että keskimäärin ko. työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden palkkoja leikattaisiin noin 8000 - 14 000 eurolla vuodessa. Työnantaja kertoo, että nykyinen ansiotaso säilyy. Tämähän on tietysti laskutavasta kiinni.
Kärjistetty esimerkki:
Kalle tienaa vuodessa 50 000 euroa. Kallen työaika on vuodessa 1700 tuntia. Kallen laskennallinen ''keskituntiansio'' on siis 29,4 €.
Uuden työehtosopimuksen myötä Kallen on mahdollista tienata 50 000 euroa vuodessa, eli sama ansiotaso säilyy. Työehtosopimuksen muutosten myötä Kalle joutuu kuitenkin tekemään vuodessa 180 tuntia enemmän työtä, saavuttaakseen saman vuosiansiotason. Kallen laskennallinen ''keskituntiansio'' olisi uuden sopimuksen myötä 26,6 €.
Esimerkin luvut eivät perustu todellisuuteen, mutta työnantajan intresseissä on nostaa vuosittaista työaikaa. Laskutavasta kiinni, eikö niin.

Jos Paperiliitto hyväksyisi mukisematta UPM:n tarjoamat työehdot, vääristäisi se myös kilpailuasetelmaa. Esimerkiksi muut UPM:ään verrattavissa olevat metsäteollisuuskonsernit, metsäjätit, kuten Stora Enso ja Metsä Group, jotka ovat jo sopimuksensa tehneet, joutuisivat tulemaan toimeen merkittävästi erilaisilla sopimuksilla, mitä tulee työstä aiheutuviin kustannuksiin.
UPM ei myöskään tunnusta nykyisen työehtosopimuksen jälkivaikutusta, eli se ei mahdollista töiden jatkumista nykyisellä työehtosopimuksella, kunnes uusi työehtosopimus saadaan aikaiseksi. Ei tulisi lakkoa eikä vaikutuksia kansantalouteen. Paperiliitolle tämä kävisi, UPM:lle ei.

Toivon veronmaksajien ja kansalaisten puolesta, että asemasotaan saataisiin sopuisa ratkaisu ja tahot tekisivät hyvässä yhteishengessä molempia palvelevan sopimuksen. UPM:n ja välillisten yritysten rahavirta ja toimeentulo Suomen tehtaiden toiminnoissa pääsisi jatkumaan normaalisti ja työntekijät pääsisivät töihin, kuten tähänkin asti. Tämä olisi koko Suomen etu.

UPM haluaa muutosta, ei Paperiliitto.

 

[Tuamas]

PR-temppuna Ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajan välinen kiista siis toimii UPM:n silmin katsottuna loistavasti; suuri yleisö syyttää ammattiyhdistystä ja työntekijöitä työpaikkojen ja verotulojen menetyksestä, jos ja kun UPM laittaa kioskin/kioskeja jostain kiinni. Todellisuudessa tämä johtuu korkeista logistiikka ja energiakustannuksista, joihin itse yritykset eivät voi Suomessa vaikuttaa.

Metsäteollisuus on erittäin suhdanneherkkä ala suurien tuotantomäärien takia ja työvoimakustannukset ovat liikevaihdosta n. 5-10%. UPM:n hakemat säästöt työntekijöiden kustannuksella eivät vaikuta työpaikkojen säilyvyyteen. Sellutehtaiden kannattavuuteen vaikuttaa raaka-aineiden, eli puun ja kemikaalien, logistiikan kustannukset sekä energian hinta. Paperitehtaalla kannattavuuden määrittää pääraaka-aineen, sellun sekä logistiikan, kemikaalien ja energian hinta. Työntekijöiden kustannukset lopputuotteen hinnasta näyttelevät erittäin pientä osaa. Tämä johtuu valtavasta volyymistä, jolla nykyaikaiset sellu- ja paperitehtaat tuotetta maailmalle tuottavat.
...

Jos Paperiliitto hyväksyisi mukisematta UPM:n tarjoamat työehdot, vääristäisi se myös kilpailuasetelmaa. Esimerkiksi muut UPM:ään verrattavissa olevat metsäteollisuuskonsernit, metsäjätit, kuten Stora Enso ja Metsä Group, jotka ovat jo sopimuksensa tehneet, joutuisivat tulemaan toimeen merkittävästi erilaisilla sopimuksilla, mitä tulee työstä aiheutuviin kustannuksiin.

Sinänsä ymmärrän pointin, joka on ihan validi, että nyt ansiotaso saattaa laskea ja saavutetuista eduista saattaa alalla joutua luopumaan.

Mutta sinänsä se on hauska, että ensin avataan peli kertomalla kuinka työvoimakustannuksilla ei ole mitään merkitystä alan kustannuskilpailukyvyssä, mutta lopetetaan kertomalla kuinka hiukan työvoimakustannuksista nipistämällä UPM saakin selkeän edun markkinalla.

Eihän sillä edulla pitäisi mitään varsinaista merkitystä olla, kun työvoimakustannukset näyttelevät niin pientä osaa?

Eli tässä vähän niinkuin syödään kakku ja säästetään se samalla.

 

[erku]

Yritän tiivistää seuraavaan kappaleeseen muutamia UPM:n tarjoamia työehtoja 1.1.2022 alkaen:

• Päivätyössä työskenteleviltä työnantaja haluaisi pekkaset pois, säilyttäen kuitenkin nykyisen liukuman = päivätyössä työskentelevät eivät pystyisi pitämään yhtäkään arkivapaata kesä- ja talvilomien ulkopuolella.
• Lomarahat puolitettaisiin työntekijöiltä (-50%)
• Vuorotyössä työskentelevien vuosittainen työaika lisääntyisi noin 30 päivällä vuodessa. Työpäivät eivät välttämättä lisääntyisi, mutta ansionmenetykset olisivat tuntuvia.

Aika hurjalta kuulostaa UPM:n vaatimukset. Olisi ihan mielenkiintoista kuulla tolkulliset perustelut sille, miksi UPM:ssä on tarvetta polkea duunareiden työehtoja näin rajulla tavalla. Yrityskohtaista sopimista on työnantajaleiristä perusteltu sillä, että yritysten tilanteet vaihtelevat ja sitä kautta myös palkanmaksuvara vaihtelee. Onko UPM:n tilanne sitten merkittävästi huonompi kuin vaikkapa Stora Ensolla tai Metsä Groupilla? Ainakin UPM:n oma tiedotus on antanut sangen hyvän kuvan yrityksen tilanteesta ja tuloksentekokyvystä: UPM puolivuosikatsaus 2021: Tulos parani nopeasti, UPM on vahvassa iskussa tulevaisuuden kasvuun

 

[godofthunder]

Aika hurjalta kuulostaa UPM:n vaatimukset. Olisi ihan mielenkiintoista kuulla tolkulliset perustelut sille, miksi UPM:ssä on tarvetta polkea duunareiden työehtoja näin rajulla tavalla. Yrityskohtaista sopimista on työnantajaleiristä perusteltu sillä, että yritysten tilanteet vaihtelevat ja sitä kautta myös palkanmaksuvara vaihtelee. Onko UPM:n tilanne sitten merkittävästi huonompi kuin vaikkapa Stora Ensolla tai Metsä Groupilla? Ainakin UPM:n oma tiedotus on antanut sangen hyvän kuvan yrityksen tilanteesta ja tuloksentekokyvystä: UPM puolivuosikatsaus 2021: Tulos parani nopeasti, UPM on vahvassa iskussa tulevaisuuden kasvuun

Näitä samoja asioita upm on koittanut ajaa jo vuosia, nyt vaan on paras mahdollisuus onnistua. Varsinkin nuo pekkaset on ollut pitkään listalla. Mut hei, onneks voidaan sopia jokainen ihan omat työehdot.

 

[heisenberg196]

Mutta sinänsä se on hauska, että ensin avataan peli kertomalla kuinka työvoimakustannuksilla ei ole mitään merkitystä alan kustannuskilpailukyvyssä, mutta lopetetaan kertomalla kuinka hiukan työvoimakustannuksista nipistämällä UPM saakin selkeän edun markkinalla.

Eihän sillä edulla pitäisi mitään varsinaista merkitystä olla, kun työvoimakustannukset näyttelevät niin pientä osaa?

Ymmärrän pointtisi, mutta asia ei ole ihan niin mustavalkoinen ja poimit rusinat pullasta.
Käytin lausetta ''merkittävästi erilaisilla sopimuksilla''.

Kuten sanoin, lopputuotteessa, esimerkiksi työntekijäkustannukset per sellutonni, kustannukset ovat todella pienet. Selkeä etu oli oma johtopäätöksesi, mutta jos kaksi samantyyppistä yritystä valmistaa samaa tuotetta ja toinen maksaa työntekijöilleen 60 k€ vuodessa ja toinen 50 k€ vuodessa, kummalla yrityksellä on parempi kilpailukyky toisiinsa nähden työvoimakustannusten suhteen? Paperiliittohan tekisi itsestään melkolailla naurunalaisen, jos se hyväksyisi samalla alalla toimiville ''sopimuskumppaneilleen'' erilaiset työehtosopimukset, vaikka yritykset tuottavat identtisiä tai samankaltaisia tuotteita samoille markkinoille?

Ainoastaan raha (lue: palkka) ei tee kilpailuetua, mutta jos sisko saa viikkorahaa 10€ ja siskon veli 5€, kirvoittaa se kummasti koko alaa.
Lisäksi, mitä luulet, seuraisivatko Metsä Group ja Stora Enso UPM:n viitoittamaa tietä, jos Paperiliitto UPM:lle näin erilaisen sopimuksen hyväksyisi? Jos ja kun vastaus on todennäköisesti kyllä, tämä näkyisi aika suurena menetyksenä veroeurojen määrässä, jotka ovat Suomelle nykytilanne huomioon ottaen tärkeitä.

Aika hurjalta kuulostaa UPM:n vaatimukset. Olisi ihan mielenkiintoista kuulla tolkulliset perustelut sille, miksi UPM:ssä on tarvetta polkea duunareiden työehtoja näin rajulla tavalla. Yrityskohtaista sopimista on työnantajaleiristä perusteltu sillä, että yritysten tilanteet vaihtelevat ja sitä kautta myös palkanmaksuvara vaihtelee. Onko UPM:n tilanne sitten merkittävästi huonompi kuin vaikkapa Stora Ensolla tai Metsä Groupilla? Ainakin UPM:n oma tiedotus on antanut sangen hyvän kuvan yrityksen tilanteesta ja tuloksentekokyvystä: UPM puolivuosikatsaus 2021: Tulos parani nopeasti, UPM on vahvassa iskussa tulevaisuuden kasvuun

Tämä on erinomainen kysymys, johon olen itsekkin miettinyt vastausta. Kolmen viikon lakko kuitenkin syö helposti mahdolliset työehtosopimuksissa saatavat säästöt, koska hintalappu kolmen viikon hiljaisuudelle on useita kymmeniä miljoonia euroja. Kollektiivina koko UPM on kuitenkin erittäin hyvässä tuloskunnossa ja tuotteiden hinnat ovat nousussa. Erityisesti erikoispapereissa, sellussa ja muissa biotuotteissa kysyntä on korkealla. Graafisia papereita valmistavat yksiköt ovat myös olleet hyvässä tuloskunnossa koko vuoden ja tilauskannat ovat melkolailla täynnä. Tämä, vaikka Euroopassa graafisen paperin kysyntä vuosittan laskeekin. Sähkön hinnan ollessa korkealla UPM saanee TVO:n & Pohjolan Voiman kautta kompensaatiota tammikuussa aiheutuneille tulonmenetyksille, varsinkin, kun tuo Olkiluodon uusi 3. reaktori alkaa tuottamaan sähköä valtakunnan verkkoon.

 

[Kimmo_Ahteri]

Konsernit, tässä tapauksessa UPM, kyllä tietää, ja ovat jo kauan tienneet, että mikä paperikone/-tehdas suljetaan seuraavaksi. PR-temppuna Ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajan välinen kiista siis toimii UPM:n silmin katsottuna loistavasti; suuri yleisö syyttää ammattiyhdistystä ja työntekijöitä työpaikkojen ja verotulojen menetyksestä, jos ja kun UPM laittaa kioskin/kioskeja jostain kiinni. Todellisuudessa tämä johtuu korkeista logistiikka ja energiakustannuksista, joihin itse yritykset eivät voi Suomessa vaikuttaa.

Pakko yhtyä näkemykseen jossa UPM veti loistavan shown Jämsässä kun viimeisintä paperitehdasta oltiin sulkemassa. Jopa pääministerimme meni möläyttämään jotain kannattavasta tehtaasta ja tj. Pesonen nyt haukkui omat työntekijänsä liian kalliiksi paperitehtaalle. Tosiasiassa maintsemasi kustannustekijät painavat vaakakupissa enemmän mutta ongelma on lopputuotteen hinta ja kysyntä, siitä ei saa sitä hintaa mitä joskus aikaisemmin. Tavallisessa firmassa vähän isompi dirikka saisi kenkää kun myynti tippuu. Miten lie UPM:ssä..

Saattoi olla että tj. Pesonen jotenkin lupasi ihan lähiaikoina että UPM ei laita Suomessa tehdasta kiinni jos he pääsevät johonkin hyvään sopimukseen ay-liikkeen kanssa. Jäin miettimään kuinka "lainvoimainen" moinen lupaus olisi. Jos Pesonen jää kohta eläkkeelle niin seuraaja voi vaan sanoa että se diili meni edeltäjän mukana ja sitten seuraava tehdas kiinni. Tai mitkä olisivat mahdolliset sanktiot?

UPM käy tätä sotaa taitavasti kahdella rintamalla. Siinä missä Pesonen ja Nalle haukkuu työntekijänsä, aikaisemmin he ovat vaatineet alempaa sähköveroa valtiolta. Tämä onnistui kun sähkövero tiputettiin minimitasolle ja kaiken päälle tulee veronpalautus energianintensiiviselle teollisuudelle. Kaksikko osaa hyvin puristaa mehut vastustajistaan.

Onko UPM investoimassa nyt kovasti? On toki, mutta ei Suomeen ellei OLK3 enää lasketa. UPM tekee tuloksensa rajojen ulkopuolella ja suurimmat investoinnit ovat Etelä-Amerikassa ja Keski-Euroopassa. Tässä suhteessa UPM:llä ei ole niin paljoa hävittävää , varsinkin jos sanomalehtipaperi katoaa markkinoilta.

 

[Timbit]

Mahtaako Paperiliitto saada suurenkin julkisen sympatian kohdistamalla lakkouhkauksen myös yhteiskunnan kannalta kriittisiin toimintoihin? Sekin on mietinnän arvoinen juttu, että minkä verran ay-liikkeet katsovat tarpeelliseksi noudattaa Helsingin käräjäoikeuden päätöksiä.

Käräjäoikeus hylkäsi UPM:n vaatimuksen yhteiskunnallisesti tärkeiden toimintojen rajaamisesta Paperiliiton lakon ulkopuolelle

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi metsäyhtiö UPM:n turvaamistoimihakemuksen. Käräjäoikeuden mukaan Paperiliitolle tulee ensin varata tilaisuus tulla kuulluksi asiassa.

yle.fi

 

[heisenberg196]

Mahtaako Paperiliitto saada suurenkin julkisen sympatian kohdistamalla lakkouhkauksen myös yhteiskunnan kannalta kriittisiin toimintoihin? Sekin on mietinnän arvoinen juttu, että minkä verran ay-liikkeet katsovat tarpeelliseksi noudattaa Helsingin käräjäoikeuden päätöksiä.

Käräjäoikeus hylkäsi UPM:n vaatimuksen yhteiskunnallisesti tärkeiden toimintojen rajaamisesta Paperiliiton lakon ulkopuolelle

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi metsäyhtiö UPM:n turvaamistoimihakemuksen. Käräjäoikeuden mukaan Paperiliitolle tulee ensin varata tilaisuus tulla kuulluksi asiassa.

yle.fi

Tämä on taas esimerkki UPM:n kyvystä kääntää asiat yksinomaan Paperiliiton syyksi.

UPM itse ei tunnusta nykyisen sopimuksen jälkivaikutusta, joka tarkoittaa, että nykyisillä työehdoilla EI OLE mahdollista tulla töihin. Aiemmin on samankaltaisessa tilanteessa toimittu siten, että työnantajat ovat mahdollistaneen kriittisten toimintojen jatkamisen tunnustamalla nykyisen sopimuksen jälkivaikutuksen = Samat työehdot muutamille kymmenille toimijoille, jotka vastaavat mm. kaukolämmön tuotannosta, voimalaitosten operoinnista sekä vedenkäsittelystä.
Paperiliitto jätti eilen UPM:lle sopimusehdotuksen, jossa em. ja ko. kriittiset toiminnot jatkaisivat toimintaansa -> UPM hylkäsi ehdotuksen välittömästi.

Paperiliiton jäsenet kyllä haluisivat tulla töihin, JOS ja KUN se olisi mahdollista samalla tai samankaltaisella työehtosopimuksella, jota tähänkin päivään asti ollaan noudatettu. Tämä ei UPM:lle käy.

Nyt varmaan monelle aukeaa, että miksi metsäteollisuus, modernimmin biotuoteteollisuus, on niin tärkeää Suomelle. Tehdasintegraateissa tehdään verotulojen lisäksi muutakin hyvää yhteiskunnalle.

Haluisin ihan mielenkiinnosta tietää, että kuinka moni on valmis pudottamaan omaa bruttopalkkaansa noin 15% vuodessa?

 

[Konalan Kettu]

UPM:n hakemat säästöt työntekijöiden kustannuksella eivät vaikuta työpaikkojen säilyvyyteen. Sellutehtaiden kannattavuuteen vaikuttaa raaka-aineiden, eli puun ja kemikaalien, logistiikan kustannukset sekä energian hinta.

Jos Paperiliitto hyväksyisi mukisematta UPM:n tarjoamat työehdot, vääristäisi se myös kilpailuasetelmaa. Esimerkiksi muut UPM:ään verrattavissa olevat metsäteollisuuskonsernit, metsäjätit, kuten Stora Enso ja Metsä Group, jotka ovat jo sopimuksensa tehneet, joutuisivat tulemaan toimeen merkittävästi erilaisilla sopimuksilla, mitä tulee työstä aiheutuviin kustannuksiin.

Siis hetkinen... ensin palkat eivät vaikuta kannatavuuteen ja heti perään erilaiset sopumukset asettaisivat firmat MERKITTÄVÄSTI erilaiseen asemaan työstä aiheutuvien kustannusten takia. Minä näen tässä nyt pientä ongelmaa loogisuuden suhteen.
Itse riitaan en ota kantaa...
Edit: muuten siis hyvä kirjoitus.

 

[Timbit]

Paperiliiton jäsenet kyllä haluisivat tulla töihin, JOS ja KUN se olisi mahdollista samalla tai samankaltaisella työehtosopimuksella, jota tähänkin päivään asti ollaan noudatettu. Tämä ei UPM:lle käy.

Olenko siis ymmärtänyt väärin? Eli kriittisiä toimintoja ei voi turvata, koska UPM hylkäsi sopimusehdotuksen, joka ilmeisesti oli koko konsernikohtainen, eikä liiketoiminta-aluekohtainen?

 

[heisenberg196]

Tosiasiassa maintsemasi kustannustekijät painavat vaakakupissa enemmän mutta ongelma on lopputuotteen hinta ja kysyntä, siitä ei saa sitä hintaa mitä joskus aikaisemmin.

Saattoi olla että tj. Pesonen jotenkin lupasi ihan lähiaikoina että UPM ei laita Suomessa tehdasta kiinni jos he pääsevät johonkin hyvään sopimukseen ay-liikkeen kanssa.

Onko UPM investoimassa nyt kovasti? On toki, mutta ei Suomeen ellei OLK3 enää lasketa. UPM tekee tuloksensa rajojen ulkopuolella ja suurimmat investoinnit ovat Etelä-Amerikassa ja Keski-Euroopassa. Tässä suhteessa UPM:llä ei ole niin paljoa hävittävää , varsinkin jos sanomalehtipaperi katoaa markkinoilta.

Itseasiassa sellun ja erilaisten paperituotteiden hinnat ovat nousussa. 2018 sellun hinta oli erittäin korkealla, josta se notkahti 2019 ja 2020 vuoden aikana. 2021 hintakehitys on ollut lähelle tuota 2018 vuoden tasoa, jolloin sellusta saa erittäin korkean katteen. Sellua on nyt siis kannattavaa tehdä.
Paperituotteissa kannattavuus tietysti kärsii pääraaka-aineen, sellun, hintatason myötä, mutta myös paperituotteiden hinnat ovat olleet nousussa ja paperituotteiden teko on ollut pitkästä aikaa oikeasti kannattavaa;
Sellun, paperituotteiden ja johdannaisten hintaindeksi

Ulkomuistista lainaten;
''Tehtaita ja konelinjoja ei laiteta seuraavan sopimuskauden aikana kiinni, jos lakkoa ei tule ja merkittävää kehitystä kilpailukyvyssä tapahtuu'' - Media tietysti unohti kertoa tuon boldatun lauseen. Eli tämä(kin) saadaan taikasanan ''lakko'' syyksi, vaikka mandaatissa oli aika merkittävä ehto. Tämä on tietysti lakon myötä kaatunutta maitoa.

Itseasiassa UPM työllistää Suomessa jotain 8000 ihmistä ja tekee myös hyvää tulosta Suomessa, vaikka näitä ei missään eriteltynä olekkaan. UPM on myös nettovelaton yhtiö, jolla on valmius tehdä merkittäviä investointeja kuluvan vuosikymmenen aikana. Uruguayssa meneillään on iso sellutehdashanke (2,7 mrd. USD) ja Leunaan Saksassa investoidaan jotain + 500 miljoonaa euroa biotuotetehtaaseen, joka tuottaa biokemikaaleja. UPM myös miettii biojalostamon perustamista, jonka sijoitusvaihtoehdot ovat Rotterdam Hollannissa ja Kotka Suomessa. Biojalostamo tuottaisi mäntyöljystä valmistettavaa biodieseliä, jota jo Lappeenrannassa hyvällä menestyksellä tehdään. UPM:n merkitys Suomessa on valtava suorasti ja epäsuorasti työllistäjänä sekä verotulojen myötä ja yhtiöllä käsitykseni mukaan on intressi jatkaa samalla tiellä. Tehtaita kehitetään ja uusia hankkeita on pöytälaatikko pullollaan. Tehtaiden lopettaminen on itseasiassa Suomessa helpompaa, yksinkertaisempaa ja halvempaa, kuin esimerkiksi Ranskassa tai Saksassa.

 

[Jani82]

Tämä on taas esimerkki UPM:n kyvystä kääntää asiat yksinomaan Paperiliiton syyksi.

UPM itse ei tunnusta nykyisen sopimuksen jälkivaikutusta, joka tarkoittaa, että nykyisillä työehdoilla EI OLE mahdollista tulla töihin. Aiemmin on samankaltaisessa tilanteessa toimittu siten, että työnantajat ovat mahdollistaneen kriittisten toimintojen jatkamisen tunnustamalla nykyisen sopimuksen jälkivaikutuksen = Samat työehdot muutamille kymmenille toimijoille, jotka vastaavat mm. kaukolämmön tuotannosta, voimalaitosten operoinnista sekä vedenkäsittelystä.
Paperiliitto jätti eilen UPM:lle sopimusehdotuksen, jossa em. ja ko. kriittiset toiminnot jatkaisivat toimintaansa -> UPM hylkäsi ehdotuksen välittömästi.

Paperiliiton jäsenet kyllä haluisivat tulla töihin, JOS ja KUN se olisi mahdollista samalla tai samankaltaisella työehtosopimuksella, jota tähänkin päivään asti ollaan noudatettu. Tämä ei UPM:lle käy.

Nyt varmaan monelle aukeaa, että miksi metsäteollisuus, modernimmin biotuoteteollisuus, on niin tärkeää Suomelle. Tehdasintegraateissa tehdään verotulojen lisäksi muutakin hyvää yhteiskunnalle.

Paperiliiton vikahan on se, että se yrittää pitää nuo kaikki UPM:n alat samassa sopimuksessa vaikka niillä biopolttoaineilla ei ole mitään tekemistä paperin valmistuksen kanssa. Ne ovat enemmänkin teollisuusliiton juttuja, eikä Paperiliiton.
Ymmärrän oikein hyvin miksi se sama sopimus ei kelpaa UPM:lle kun se paperin ja sellun tuotanto on vain yksi osa. Sen takia nuo muut osa-alueet tulisi olla ihan eri tes:n piirissä.

Nuo biopolttoaineet yms. ovat tulevaisuudessa merkittävässä osassa ja silloin niiden valmistuksessa käytettävän tes:n ei haluta olla yhtä jäykkä kuin paperin teossa oleva. Eli kyllä se vika löytyy sieltä Paperiliiton puolelta myös kun ei olla valmiita mihinkään muutoksiin.

 

[heisenberg196]

Siis hetkinen... ensin palkat eivät vaikuta kannatavuuteen ja heti perään erilaiset sopumukset asettaisivat firmat MERKITTÄVÄSTI erilaiseen asemaan työstä aiheutuvien kustannusten takia. Minä näen tässä nyt pientä ongelmaa loogisuuden suhteen.
Itse riitaan en ota kantaa...
Edit: muuten siis hyvä kirjoitus.

Yritän avata;
Metsäteollisuudessa tuotettavat määrät ovat erittäin suuria. Näin ollen lopputuotteen hinnassa, esimerkkinä sellutonni, palkkakustannukset näyttelevät erittäin pientä osaa. Koko kustannusrakennetta en osaa eritellä, mutta pieni osa = promilleja tai prosentin osia. Jos työntekijä saa 10 % vähemmän palkkaa, se 10 % säästö näkyy noissa prosentin osissa.
Leikitään, että sellutonni maksaa 1000 €/tonni, työvoimakustannukset ovat 0,5 % luokkaa ja tuottajalle jää tästä tuotetusta sellutonnista käteen vaikka 200 €/tonni. Työvoimakustannukset ovat siis tuotettua sellutonnia kohden siis 1€. Jos uudella työehtosopimuksella saadaan em. 10 % säästö, saadaan työvoimakustannukset tuotettua sellutonnia kohti putoamaan 0,9 euroon.

Sellutehdas tuottaa vaikka 500 000 tonnia sellua vuodessa. Vanhalla työehtosopimuksella työvoimakustannukset ovat siis nettona 500 000 euroa. Uudella työehtosopimuksella työvoimakustannukset olisivat nettona 450 000 euroa, eli ero on 50 000 € vuodessa. Jos yhtään ymmärtää mittasuhteita, tuo 50 000 € ei ratkaise mitään. Yksi laiterikko, prosessihäiriö ja tuo 50 000 € on hävinnyt savuna ilmaan.

Jos taas joku sopimuksen tehnyt konserni maksaa vuodessa palkkoja 50 miljoonaa euroa ja UPM saa saman työvoiman identtisellä kustannus-, kulu- ja tuoterakenteella 10 % halvemmalla, erotus on 5 miljoonaa euroa, eikö vain? 5 M€ vs. 50 k€.
Toisella on mahdollisuus investoida 50 k€ tuotannon tehostamiseen, myyntiin tai R&D:hen ja toisella 5 M€. Eikö tämä vääristä kilpailuasetelmaa?

Näkyykö tässä mitään logiikkaa? Asia ei tietysti ole ihan näin yksiselitteinen, mutta suuntaa antava. Luvut ovat esimerkkejä.

 

[heisenberg196]

Olenko siis ymmärtänyt väärin? Eli kriittisiä toimintoja ei voi turvata, koska UPM hylkäsi sopimusehdotuksen, joka ilmeisesti oli koko konsernikohtainen, eikä liiketoiminta-aluekohtainen?

UPM hylkäsi paperiliiton konsernikohtaisen sopimusehdotuksen, joka olisi mahdollistanut näiden kriittisten toimintojen turvaamisen liiketoiminta-alueista riippumatta.
Nähdäkseni enemmän haittaa aiheutuu em. toimintojen seisottamisesta vs. se, että UPM suostuisi noudattamaan vanhaa työehtosopimusta, kunnes uusi sopimus saadaan tehtyä ja mahdollistaisi kriittisten toimintojen operoinnin sopimuksettoman tilan aikana.

En siis tiedä mitä olet ymmärtänyt, mutta tuskin kukaan menee pelkästä solidaarisuudesta kaukolämpökattilaa ajamaan, jos palkkaa pudotetaan suorilta vaikka noin 10 %. Paperiliittohan yritti mahdollistaa näiden toimintojen pyörittämisen, jos UPM suostuisi siihen tunnistamalla nykyisen päättyvän sopimuksen jälkivaikutuksen.

Paperiliiton vikahan on se, että se yrittää pitää nuo kaikki UPM:n alat samassa sopimuksessa vaikka niillä biopolttoaineilla ei ole mitään tekemistä paperin valmistuksen kanssa. Ne ovat enemmänkin teollisuusliiton juttuja, eikä Paperiliiton.
Ymmärrän oikein hyvin miksi se sama sopimus ei kelpaa UPM:lle kun se paperin ja sellun tuotanto on vain yksi osa. Sen takia nuo muut osa-alueet tulisi olla ihan eri tes:n piirissä.

Nuo biopolttoaineet yms. ovat tulevaisuudessa merkittävässä osassa ja silloin niiden valmistuksessa käytettävän tes:n ei haluta olla yhtä jäykkä kuin paperin teossa oleva. Eli kyllä se vika löytyy sieltä Paperiliiton puolelta myös kun ei olla valmiita mihinkään muutoksiin.

Itseasiassa Paperiliitto on biopolttoaineiden sopimuskumppani, mutta tähänkin päivään asti sopimus on sisällöltään merkittävästi erilainen verrattuna sellu- ja paperitehtaissa noudatettavaan työehtosopimukseen. Biopolttoaineilla (UPM Biofuels) on siis ollut tähänkin asti ns. liiketoimintakohtainen työehtosopimus.
Summa summarum: Biofuels on eri TES:n piirissä, kun sellu- ja paperiliiketoiminnat.

Biopolttoaineiden tulevaisuuden suhteen olet kyllä oikeassa. Problematiikka tulee siinä, että mäntyöljyllä (UPM:n biopolttoaineiden pääraaka-aine) on itseasiassa paljon korkeampi jalostusarvo muissa biotuotteissa kuin biopolttoaineena, mutta tämä on sitten eriasia. Esimerkiksi Raumalla toimivaa Forchemia ja Oulussa toimivaa Arizona Chemicalia ei haittaa vähääkään, jos mäntyöljyä tulee enemmän saatavaksi biotuotteiden valmistukseen vs. biopolttoaineiden jalostukseen.

 

[Timbit]

UPM hylkäsi paperiliiton konsernikohtaisen sopimusehdotuksen, joka olisi mahdollistanut näiden kriittisten toimintojen turvaamisen liiketoiminta-alueista riippumatta.
Nähdäkseni enemmän haittaa aiheutuu em. toimintojen seisottamisesta vs. se, että UPM suostuisi noudattamaan vanhaa työehtosopimusta, kunnes uusi sopimus saadaan tehtyä ja mahdollistaisi kriittisten toimintojen operoinnin sopimuksettoman tilan aikana.

Niin siis se, mikä minulle on epäselvää, on tuo kriittisten toimintojen turvaaminen. Ja tällä tarkoitan sitä, että onko niiden turvaaminen mahdollista vain tilanteessa, jossa UPM noudattaisi vanhaa työehtosopimusta? Vai voisiko Paperiliitto halutessaan turvata ne, vaikka vuodenvaihteen jälkeen ei mitään sopimusta eikä jälkivaikutusta olisi voimassa, kuten nyt on ilmeisesti käymässä? UPM on perustellut vanhan sopimuksen noudattamatta jättämisen sillä, ettei se ole kyseisen sopimuksen osapuoli, mikä vaikuttaa kyllä ihan loogiselta.

Pahoittelut, jos kyselen tyhmiä tai vaikutan muuten siltä, etten tajua näistä asioista paljoa. Kyselen ihan puhtaasti tietämättömyyttäni, en väittääkseni vastaan.

 

[erku]

Niin siis se, mikä minulle on epäselvää, on tuo kriittisten toimintojen turvaaminen. Ja tällä tarkoitan sitä, että onko niiden turvaaminen mahdollista vain tilanteessa, jossa UPM noudattaisi vanhaa työehtosopimusta? Vai voisiko Paperiliitto halutessaan turvata ne, vaikka vuodenvaihteen jälkeen ei mitään sopimusta eikä jälkivaikutusta olisi voimassa, kuten nyt on ilmeisesti käymässä? UPM on perustellut vanhan sopimuksen noudattamatta jättämisen sillä, ettei se ole kyseisen sopimuksen osapuoli, mikä vaikuttaa kyllä ihan loogiselta.

Pahoittelut, jos kyselen tyhmiä tai vaikutan muuten siltä, etten tajua näistä asioista paljoa. Kyselen ihan puhtaasti tietämättömyyttäni, en väittääkseni vastaan.

Niin siis UPM haluaa evätä käytännössä lakko-oikeuden niiltä työntekijöiltään, jotka tekevät yhteiskunnan kannalta kriittistä työtä, mutta kuitenkaan eivät ole valmiita maksamaan 1.1.2022 alkaen näille työntekijöille enää palkkoja aiemmin sovituilla ehdoilla. Minusta tuo ei tunnu ihan reilulta ja tasapainoiselta neuvotteluasetelmalta, jos työnantaja voi mielivaltaisesti polkea palkkoja alaspäin ja työntekijät eivät voi tätä vastustaa työtaistelutoimenpiteillä. Toivottavasti käräjäoikeus tulee hylkäämään UPM:n turvaamistoimihakemuksen.

 

[Cobol]

Niin siis UPM haluaa evätä käytännössä lakko-oikeuden niiltä työntekijöiltään, jotka tekevät yhteiskunnan kannalta kriittistä työtä, mutta kuitenkaan eivät ole valmiita maksamaan 1.1.2022 alkaen näille työntekijöille enää palkkoja aiemmin sovituilla ehdoilla. Minusta tuo ei tunnu ihan reilulta ja tasapainoiselta neuvotteluasetelmalta, jos työnantaja voi mielivaltaisesti polkea palkkoja alaspäin ja työntekijät eivät voi tätä vastustaa työtaistelutoimenpiteillä. Toivottavasti käräjäoikeus tulee hylkäämään UPM:n turvaamistoimihakemuksen.

Katsotaanpa, mistä tällä kertaa on kysymys.

Paperiliitto ei ole antanut lakkorajoja. UPM haluaa ne kriittisiin toimintoihin. Paperiliiton päätös toimia ilman lakkorajoja on kohtuuton sivullisia kohtaan. Nyt esimerkiksi kaupungeissa joudutaan miettimään, miten hoitolaitosten tai sairaaloiden lämmitys turvataan. Vaihtoehtoiset energialähteet voivat tuoda kalliin laskun kuntalaisille.

Sivulliset, kuten kaupungit, seisovat tietenkin UPM:n rajausvaatimusten takana:

Kolme kaupunkia vetoaa UPM:n lakon neuvotteluosapuoliin – 150 00 asukkaan lämmöntoimitukset voivat vaarantua

Rauman, Lappeenrannan ja Kouvolan kaupunkien ja energiayhtiöiden yhteisessä vetomuuksessa toivotaan voimalaitosten rajaamista mahdollisen lakon ulkopuolelle.

yle.fi

 

[heisenberg196]

@Timbit Avainsana tässä lienee tuo työehtoSOPIMUS ja sen puute. Nyt tilanne on sellainen, että UPM kertoo työehdot, joilla nämä kriittiset toiminnot saadaan turvattua. Olen antanut itseni ymmärtää, että ajassa pitää mennä peräti 80 vuotta taaksepäin, kun viimeksi työnantaja on yksipuolisesti kertonut työehdot, joita työpaikalla noudatetaan. Käsitykseni mukaan harva tekee työtä ilman sovittuja työehtoja.
UPM omistaa tehtaat ja laitteet, joten se myös vastaa näiden operoinnista. Jännä nähdä tuo Käräjäoikeuden linjaus asiaan, mutta maalaisjärjellä ajateltuna Paperiliitto määrittää lakkorajat, UPM:n tehtävä omistajana on siten niiden puitteissa mahdollistaa tämä em. toimintojen operointi. Jos UPM mahdollistaisi tämän pienehkön joukon kohdalla vanhan työehtosopimuksen noudattamisen, ei olisi ongelmaa. Nyt siitä mahdollisuudesta ideologisesti kieltäydytään, joten tilanne on valitettava. Vastasinko kysymykseesi?

UPM on tehnyt sopimukset kaukolämmön jakelun ja vedenkäsittelyn suhteen. Sama konserni omistaa tehtaat, voimalaitokset ja laitteet, joilla em. palvelut tuotetaan, ei Paperiliitto. Ymmärrän, että tilanteesta on helpompi syyttää työntekijöitä, Paperiliittoa ja ”kun mikään ei riitä” -mentaliteettia, kuin hyvää sijoituskohdetta, osingonmaksajaa, suurta työllistäjää ja yhteisöveron tuottajaa.

Elämme mielenkiintoisia aikoja.

 

[/dev/null]

Niin siis UPM haluaa evätä käytännössä lakko-oikeuden niiltä työntekijöiltään, jotka tekevät yhteiskunnan kannalta kriittistä työtä, mutta kuitenkaan eivät ole valmiita maksamaan 1.1.2022 alkaen näille työntekijöille enää palkkoja aiemmin sovituilla ehdoilla. Minusta tuo ei tunnu ihan reilulta ja tasapainoiselta neuvotteluasetelmalta, jos työnantaja voi mielivaltaisesti polkea palkkoja alaspäin ja työntekijät eivät voi tätä vastustaa työtaistelutoimenpiteillä. Toivottavasti käräjäoikeus tulee hylkäämään UPM:n turvaamistoimihakemuksen.

En tunne asiaa yksityiskohtaisesti, mutta ymmärtääkseni yleissopimus ei vastaa eri markkinatilanteessa olevien businesten tarpeita. AY haluaa yhden kiveen hakatun sopimuksen kaikille. Samat bonukset kaikille riippumatta työsuorituksesta. Voi aina mennä muualle duuniin jos on kova jätkä. It alalla firmakohtainen tes on kilpailuetu.

 

[Cobol]

Katsotaanpa, mistä tällä kertaa vähän laajemmin on kysymys.

Jos ay-liike olisi suostunut sopimaan demokraattisista valinnoista paikallisen sopimisen osalta, Suomen tilanne olisi aivan toinen. Ay-liike vaati sen sijaan työantajia perustamaan ay-liikkeen etäispäätteitä työpaikoille, joissa ei ole ay-liikkeen luottamusmiesjärjestelmää.

Erittäin suuressa osassa työpaikkoja sellaista ei ole. Vastakkain oli siis työpaikkojen työntekijöiden vapaus valita edustajansa ja ay-liikkeen kirveslinja, jossa ay-liikettä edustava luottamusmies on aina sopijana.

Kun työnantajille selvisi ay-liikkeen peli, työnantajat aloittivat vastatoimena omansa. Siinä pyritään irti valtakunnallisista sopimuksista.

 

[erku]

Katsotaanpa, mistä tällä kertaa on kysymys.

Paperiliitto ei ole antanut lakkorajoja. UPM haluaa ne kriittisiin toimintoihin. Paperiliiton päätös toimia ilman lakkorajoja on kohtuuton sivullisia kohtaan. Nyt esimerkiksi kaupungeissa joudutaan miettimään, miten hoitolaitosten tai sairaaloiden lämmitys turvataan. Vaihtoehtoiset energialähteet voivat tuoda kalliin laskun kuntalaisille.

Niin kysymys on siitä, että UPM mafiamaisin elkein haluaa polkea työehtoja sopimuksettomassa tilassa, mutta ei kuitenkaan tätsimääräisesti kunnioita vastapuolen oikeutta työtaistelutoimenpiteisiin, vaan haluaa rajoittaa sitä. Osaatko kertoa, mikä sitten on näiden kriittisten toimintoja harjoittavien UPM:n palkansaajien neuvotteluvoima, jos heidät pakotetaan töihin nykyisiä työehtoja heikommilla ehdoilla ilman, että heillä olisi oikeutta vastustaa palkanalennusta lakkoilemalla? Oman näkemykseni mukaan neuvotteluasetelma on tällaisessa tapauksessa täysin vinoutunut.

Lakko-oikeuden rajoittaminen julkisen sektorin avainalojen osalta ymmärrän hyvin, mutta kun puhutaan yksityisestä sektorista ja osakeyhtiöistä, niin lakko-oikeuden rajoittamiseen pitäisi olla äärimmäisen korkea kynnys, koska se vaikuttaa niin ratkaisevasti neuvottelutasapainoon. Jos tällaista lakko-oikeuden rajoittamista joudutaan jossain kohtaa kuitenkin tekemään yksityisellä sektorilla, niin luulisi reiluuden nimissä olevan kohtuullista, että nämä työntekijät olisivat aiemmin sovittuihin ehtoisin oikeutettuja eikä työnantaja voisi mielivaltaisesti sanella ehtoja, kuten nyt UPM haluaa.

 

[Noppa10]

Nyt tilanne on sellainen, että UPM kertoo työehdot, joilla nämä kriittiset toiminnot saadaan turvattua. Olen antanut itseni ymmärtää, että ajassa pitää mennä peräti 80 vuotta taaksepäin, kun viimeksi työnantaja on yksipuolisesti kertonut työehdot, joita työpaikalla noudatetaan.

Niin, ja eikös se lakko yleensä ole sellainen, jossa toinen osapuoli yksipuolisesti kertoo työehdot?

Mä olen aina miettinyt sitä tasapuolisuutta tässä tilanteessa. Jos työntekijäpuolta rupeaa vituttamaan työnantajapuolen tekemiset (tai tekemättä jättämiset) -> ei kun lakkokortti viuhumaan. Entäs jos työnantajapuolta alkaa vituttamaan työntekijäpuolen tekemiset (tai tekemättä jättämiset)? Mitä se voi tehdä?

 

[Cobol]

Osaatko kertoa, mikä sitten on näiden kriittisten toimintoja harjoittavien UPM:n palkansaajien neuvotteluvoima, jos heidät pakotetaan töihin nykyisiä työehtoja heikommilla ehdoilla ilman, että heillä olisi oikeutta vastustaa palkanalennusta lakkoilemalla? Oman näkemykseni mukaan neuvotteluasetelma on tällaisessa tapauksessa täysin vinoutunut.

Osaan kertoa. Kyse ei ole lakko-oikeuden poistamisesta, vaan avainalojen lakkomahdollisuuksien rajoittamisesta tilanteessa, jossa lakosta on sivullisille merkittävää haittaa. Aivan kuten linkittämässäni uutisessa kaupunkien edustajat kertovat. Löytyy lainaamasi tekstini alta.

Tähän asti joidenkin avainalojen (vaikkapa ahtaajat) neuvotteluasema on ollut täysin vinoutunut, kuten kerrotkin. Mutta tuskin olet tästä huolissasi.

 

[erku]

Mä olen aina miettinyt sitä tasapuolisuutta tässä tilanteessa. Jos työntekijäpuolta rupeaa vituttamaan työnantajapuolen tekemiset (tai tekemättä jättämiset) -> ei kun lakkokortti viuhumaan. Entäs jos työnantajapuolta alkaa vituttamaan työntekijäpuolen tekemiset (tai tekemättä jättämiset)? Mitä se voi tehdä?

Eikös se ole ihan perusjuttuja, että kun on riitaa työehdoista, niin palkansaajien työtaistelutoimi on lakko ja työnantajien työsulku. Kun raha- ja talouspolitiikka on inflaatioon eikä deflaatioon tähtäävää, niin luonnollisesti palkansaajilla on enemmän motiivia ja painetta käyttää työtaistelutoimia.

 

[Noppa10]

Eikös se ole ihan perusjuttuja, että kun on riitaa työehdoista, niin palkansaajien työtaistelutoimi on lakko ja työnantajien työsulku. Kun raha- ja talouspolitiikka on inflaatioon eikä deflaatioon tähtäävää, niin luonnollisesti palkansaajilla on enemmän motiivia ja painetta käyttää työtaistelutoimia.

Joo, myönnän epätarkan kommenttini.. Tuohan on tasapuolista ainoastaan sopimuksettomassa tilassa. Sopimuksen allahan käsitykseni mukaan ei työsulkua voi ottaa käyttöön, lakkoilu sen sijaan on mahdollista.