Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

  • 1 595 150
  • 16 206

Kauko Viisas

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Orpo on jo tyrmännyt, että hallitus tekisi veropolitiikkaa osana palkkaratkaisua. Nyt neuvotellaan liittokierros, eikä tupoa.

Ennenhän nimenomaan tehtiin tulopoliittisia kokonaisratkaisuja (tupoja), eli keskusjärjestöt ja valtio sopivat palkkojen korotukset ja verotusratkaisut. Työnantajapuoli halusi lopettaa ne sekä myös keskusjärjestöjohtoisen sopimisen ulkomuistista jossakin 2010- luvun vaihteessa ja hajauttaa palkankorotuksista sopimisen liittotasolle ja sieltä edelleen työpaikoille.

Koska ay-liikkeillä ei ole mitään valtaa Suomen veropolitiikkaan.
Teollisuusliiton pitäisi päästä nopeasti sopimukseen. Muuten tulee oikeasti rumaa jälkeä.
Eli vastaus on ei.

AY-liike ei ole ehdottanut veronalennuksia palkkojen noston sijaan missään vaiheessa.

Miksi ei, vaikka ay-liike on vahva toimija ja voi halutessaan vaikuttaa esimerkiksi ehdottamalla veronalennuksia korotusten sijaan tai niiden lisäksi.

Tein hieman laskuharjoituksia oletuksena mediaanipalkka, n. 2800€= 33600€/v. Nykyisellään veroprosentti on 14%, jolloin käteen saat 28900€

Palkankorotus 2%:
  • palkka 2856€/kk, 34272€/v
  • veroprosentti ei nouse, käteen 29474€ (erotus 574€ eli n. 50€/kk)
  • työnantajan kustannukset kasvavat n. 900€/v
Palkankorotus 5%:
  • palkka 2940€/kk, 35280€/v
  • veroprosentti nousee 0,5%, käteen 30164€ (erotus 1264€ eli n. 105€/kk)
  • työnantajan kustannukset kasvavat n. 2200€/v
Veronalennus 2%:
  • palkka 2800€/kk, 33600€/v
  • veroprosentti laskee, käteen 29568€ (erotus 668€ eli n. 50€/kk)
  • työnantajakustannukset pysyvät samana
Veronalennus 5% (ei realistinen?)
  • Palkka 2800€/kk, 33600€/v
  • veroprosentti laskee, käteen 30164€/v (erotus 1264€ eli n. 105€/kk)
  • työnantajakustannukset pysyvät samana
Tässä pitkä vuodatus siitä, kuinka AY-liike voisi olla vaikuttamassa Suomen talouteen positiivisesti negatiivisuuden sijaan painostamalla veronalennuksiin palkankorotusten sijaan. Palkan korotukset eivät korvaa palkansaajalle mitään mitä verotuksen alentaminen ei korvaisi.

Sen sijaan Suomi on yhä kalliimpi maa, jonne on vaikeaa saada ulkomaista rahaa, puhumattakaan kotimaisesta yrittämisestä.

Olen käyttänyt veroprosenttilaskuria ja Ilmarisen palkkalaskuria perustiedoilla ottamatta huomioon esimerkiksi ay-maksuja, jotka ovat suoraan euroina vähäisemmät kuin vähennyksenä saatavat eurot.

LIsää palkkaa vai vähemmän verotusta?
 

Andromeda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tps
Aina 5% asti nousevat bonustasot (Tuplabonuspäivillä sitten kaksinkertaisina.) +0,5% maksutapaetu S-tililtä maksaessa on ainakin allekirjoittaneen mielestä ollut varsin hyvä diili ja joka kuukauden 10. päivänä, eli asiakasomistajan tilipäivänä kilahtavilla bonuksilla kustannan helposti 1-3 päivän ruokaostokset. Toinen hyvä vaihtoehto, mikä jo mainittiinkin, on laittaa bonukset suoraan S-pankin rahastoihin. Mitä vaivattomin tapa sijoittaa.

Toki mikäli S-korttia vilauttaa vain harvakseltaan, bonusta ei juuri pääse kertymään, mutta itse keskitän miltei kaikki ostokset S-ryhmään ja hyödyn.
Hyötyisitkö kuitenkin enemmän, jos hakisit tietyt ostokset vaikkapa Lidlistä tai muista kaupoista? Prisma esim. on kallis kauppa monessa suhteessa verrattuna muihin.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Jos vihreän kortin omistajat olisivat oikeita omistajia, niin ei kai heiltä edellytettäisi kaupassa asiointia. Nyt tulee muutama euro tilille satasten ostosten jälkeen vasta, muuten ei senttiäkään. Se on kusetusta täysin ja potin kerää ne ei asiakasomistajat.

Selvä sitten. Erikoiselta taholta tyrmätään kyllä osuuskaupan ajatus. Odottelen vielä tietoa S-ryhmän oikeista omistajista.

Ja saathan sinä äänestää omistajuutesi turvin ja äänesi painaa yhtä paljon kuin muidenkin asiakasomistajien äänet osuuskaupassasi. Kaipa se on kuitenkin jonkinlainen omistajuuden tunnusmerkki että saa osaltaan olla valitsemassa ketkä laivaa ohjaavat. Mutta ei S-ryhmä toki mikään (joistakin iljettävän kapitalistinen) osakeyhtiö ole tietenkään. Ei sen tarkoitus ole osakeyhtiön tavoin tuottaa voittoa omistajilleen, vaan ”etuja ja palveluita omistajilleen”.

Itse palkka-asiassa sympatiani ovat työntekijöiden puolella vaikken usko lakkoilun tässä(kään) tapauksessa hyödyttävän ketään.
 

L. Öysä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valioliiga
Tässäkin vähän mihin vertaa. 8 vuoden työkokemuksella ja D vaatimusluokalla palkka on noin tonnin pienempi kuin vastavalmistuneella ekonomilla - ekonomilla tuo 8 vuotta menee koulunpenkille. Nettona ero on sen noin 500 euroa. Kaupan alalla lisillä, arkipyhillä jne tuon eron voineekin sitten kuroa lähes umpeen. Ekonomille ei kukaan maksa penniäkään lisää jos tarvitsee tai valitsee sunnuntaina töitä tehdä.

Näinhän se menee. Ymmärrän kyllä, että vuorotöistä pitää maksaa, mutta monelta unohtuu aivan täysin ne lisät kun puhutaan palkoista. Ne ovat kuitenkin parhaimmillaan aika hiton monta sataa euroa kuukausittain. Kärjistetysti pitäisi olla viiden tonnin perusliksa ja siihen ne lisät päälle, koska eihän niistä kukaan halua luopua. Lisät kun maksetaan ainakin hoitoalalla prosentteina, vaikuttaa perusliksan nosto niihinkin suoraan.

Suomi on vaan ihan yleisesti ottaen ihan perseestä matalan palkkatason ja korkeiden verojen kanssa. Mitään kovin hienoa niillä ei tunnuta saavan aikaan verrattuna moneen muuhun maahan joissa ei ole koettu tarpeelliseksi rangaista ihmisiä työn tekemisestä.

Mutta eihän näitä järjellä mietitä. Poliittisten suuntausten värittämien lasien läpi kulkevat kaikki ajatukset ja ideat. Onhan se hieno tavoite, että meillä on miljoonittain Siwan kassoja.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Hyötyisitkö kuitenkin enemmän, jos hakisit tietyt ostokset vaikkapa Lidlistä tai muista kaupoista? Prisma esim. on kallis kauppa monessa suhteessa verrattuna muihin.
Itse olen hyvin poikkeuksellinen henkilö kulutustottumuksiltani, eivätkä "ruokakorivertailut" kovin hyvin päde kohdallani, saita nuukailuunkin taipuvainenkin kun olen. Valtaosa ostamistani elintarvikkeista ovat siis "halpisbulkkia", eikä juurikin Prisma niissä häviä käytännössä Lidlille ja valikoimakin oleellisesti parempi. Prismasta tulee myös ostettua valtaosa vaatteista ja muista käyttötavaroista, mitä Lidlissä ei sitten pahemmin ole, millä saan bonuskertymän suureksi.

Jos näin ylimalkaisella pohjalla liikutaan, oletan ettei kuitenkaan ole tietoa, miten asiakasomistajat tässä palkkariidassa asemoituvat, (edit) tai nuo edustajistot ympäri maata?
Hyvä huomio toki tämä. Asiakasomistajiin kuuluu varmasti niin lakkolaisia täysillä tukevia ja esim. juuri kaupassakäyntiä nyt välttäviä (Vaikka ne avoinna olisivatkin.), kuin kaltaisiani sympatiaa myös työnantajapuolta kohtaan kokevia tyytyväisiä ytk:laisia.

Mikäli asiakasomistajat äänestäisivät edustajistot täyteen vasemmistoliittolaisia, hyvin mahdollista, että jotain muutosta tapahtuisi. Toistaiseksi näin ei ole tapahtunut. Suomi on pohjimmiltaan varsin porvarillinen maa.
 
Viimeksi muokattu:
Tähän tarinaan tuli nyt tartuttua, kun se(kään) ei ole koko totuus.
Tarina siitä, että jatkuvasti pyydetään lisä- tai ylityöhön voi hyvinkin olla totta ja varsin todennäköinen. Poissaoloja kun on runsaasti henkilöstövaltaisilla aloilla. Ihan luonnollista. Se, ettei sillä olisi vaikutusta mihinkään muuhun kuin hetkellisesti työaikaan ja sitä kautta palkkaan (tuon lisä- tai ylityön ajan) ei taas pidä paikkaansa.

Kaupan alalla, kun on TES:ssa velvoite, minkä lainaan tähän PAMin sivuilta: työehtosopimuksissa on pykälä, joka vaatii työnantajaa määräajoin vertaamaan toteutuneita työtunteja ja työsopimukseen merkittyjä työtunteja työntekijän kanssa. Jos toteutunut työaika on vakiintunut työsopimuksen tunteja suuremmaksi ilman perustelua syytä, se pitää kirjata työntekijän työsopimukseen. Siitä tulee siis uusi työaika."

Tämä tarkastelu on tehtävä puolivuosittain tai paikallisesti sopien kerran vuodessa.
Jos siis tämä ystäväsi on todellisuudessa paiskinut 30 t/vko tuon tarkastelujakson aikana on työnantajalla velvollisuus tarjota hänelle jatkossa 30t/vko sopimusta.

Työntekijä voi tästä kuitenkin kieltäytyä ja jatkaa samalla sopimuksella, mikäli esimerkiksi oma elämäntilanne ei salli sitoutua suurempaan tuntimäärään. Sekin on muistettava, että suostumalla suurempaan tuntimäärään se velvoittaa työntekijää tekemään sen tuntimäärän. Näin ei noin vain pidetä vapaata silloin, kun itsestä tuntuu, minkä pienempi tuntimäärä mahdollistaa paremmin.
Hänet vakinaistettiin syksyllä 2024. Tarkemmin en tiedä, koska ei varsinaisesti kuulu minulle. Mahdollisesti puoli vuotta ei ole vielä täynnä. Mutta tämä oli erinomainen knoppi, jonka välitän eteenpäin. Kiitos.

Sitten se toinen puoli. Mä tein itse riittävän pitkän työputken erinäisissä minimipalkkahommissa. Noissa työnantaja tasapainoilee kaiken aikaa sen kanssa, että missään vaiheessa ei olisi ”liikaa” porukkaa duunissa, samalla kuitenkin tietäen, että yksittäisiä hetkiä vedetään alimiehityksellä. Ja poissaoloja tuo taktikointi ei kestä yhtään, vaikka niitäkin voidaan rohkeasti budjetoida jokaiseen työvuoroon, kun niitä on aina tähänkin asti tullut.
Ja siis totta kai tarkan markan työnantaja tekee näin, koska haluaa maksimoida tuloksen. Kuinka eettistä tuo sitten on työntekijän näkökulmasta, on sitten toinen asia. Lisätöitä kaipaava ja haluava työntekijä on jatkuvasti löysässä hirressä, kun ei pysty suunnittelemaan oikein mitään ohjelmaa vapaa-ajalle, koska saattaisi ”menettää” lisävuoroja. Omasta kokemuksesta tiedän, että tuo on aika raskasta: ei viitsi koko ajan olla tekemässä muille ohareita, kun tulikin työmahdollisuus, ja toisaalta lisätöitä tarvitsee, niin se kalenteri on vain oltava tyhjänä. Siinä on sellaista kevyttä hyväksikäytön tunnetta, jonka jokainen työntekijä tiedostaa, mutta ei oikein voi vaikuttaa asiaan.

Täältä siis ihan täysi tuki kaupan alan lakoille. Ja olisinko valmis luopumaan s-bonuksistani, jotta työntekijöille maksettaisiin parempaa palkkaa ja johtajat saisivat edelleen lihavat tilipussinsa ja bonuksensa? Kyllä. Hetkeäkään miettimättä.
 

Hippi Hiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Nanna Karalahti
Eli vastaus on ei.

AY-liike ei ole ehdottanut veronalennuksia palkkojen noston sijaan missään vaiheessa.

Miksi ei, vaikka ay-liike on vahva toimija ja voi halutessaan vaikuttaa esimerkiksi ehdottamalla veronalennuksia korotusten sijaan tai niiden lisäksi.
Ööö, sinulle kerrottiin lainaamissasi viesteissä, miksi ei. Miksi et vain kertonut suoraan ensimmäisessä viestissäsi, että sinusta pitäisi palata tupo-pöytään, kun kerran vain ignooraat saamasi vastaukset ja hyppäät tähän neronleimaukseesi, joka on ideana vanha kuin taivas?
 

Alejandro

Jäsen
Jos se olisi oikeaa omistajuutta, niin silloinhan sieltä tulisi osingot ilman vihreän kortin vilauttelua.
Eikös näin ole ollutkin? Joskus 10 vuotta sitten oli oikein trendinä liittyä kaikkiin mahdollisiin osuuskuntiin, koska sieltä sai käytännössä riskittömän 10 prosentin tuoton. En tiedä onko tilanne muuttunut lähivuosina, koska kuulun vain yhteen osuuskuntaan. Nopeasti googletettuna useampi osuuskunta maksoi kuitenkin palautuksia viime vuonna.

Vai mitä tarkoitit osingoilla?
 

ftr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Huuhkajat, Borussia Dortmund
Eli vastaus on ei.

AY-liike ei ole ehdottanut veronalennuksia palkkojen noston sijaan missään vaiheessa.

AY-liike ei ole mikään yksittäinen järjestö. Akavan veropoliittista linjauksista löytyy kyllä paljonkin tuloveron alennusta koskevaa tekstiä. SAK luonnollisesti haluaisi mahdollisten tuloverojen alennusten koskevan pääosin pieni- ja keskituloisia, koska se olisi heidän jäsentensä etu.

Keskellä palkkakiistaa järjestöjen linjauksista ei kuitenkaan ole ratkaisuksi.
 

Timbit

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, BC Lions
Liitot neuvottelevat työehdoista, ei YTK tai muut kassat. Se olisi hyvä rikkureidenkin painaa mieleen, kun minä minä- asenteella kehdataan työskennellä lakon aikana ja kuitata hymyssä suin kaikki korotukset, jotka liitto neuvottelee taistelevien jäsenten tuella.
Se rikkurin asenne kertoo siitä, ettei hän pidä lakkoa oikeana ratkaisuna edistää neuvotteluja. Liitto voi sitten halutessaan erottaa lakon ulkopuolelle jättäytyneet jäsenensä. Jos rikkureita on paljon niin sehän kertoo siitä, ettei lakko saa jäsenistössä laajaa tukea, vaan sille ehkä kaivataan parempia vaihtoehtoja.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Jos vihreän kortin omistajat olisivat oikeita omistajia, niin ei kai heiltä edellytettäisi kaupassa asiointia. Nyt tulee muutama euro tilille satasten ostosten jälkeen vasta, muuten ei senttiäkään. Se on kusetusta täysin ja potin kerää ne ei asiakasomistajat.
Mitkä ei asiakasomistajat? Osuustoiminnassa ei ole mitään muita omistajia kuin asiakasomistajat.

Kun voitot käytetään edullisiin hintoihin ja investointeihin, niin tämä on johtanut markkinaosuuden kasvuun. Sinällään ei kai ole mahdoton ajatus, että investointien sijaan jaettaisiin osinkoja omistajille. Ilmeisesti tähän ei ole ollut toistaiseksi halua edustajiston piirissä
 
Viimeksi muokattu:

tyoton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lightning, Rangers, Vegas
Se rikkurin asenne kertoo siitä, ettei hän pidä lakkoa oikeana ratkaisuna edistää neuvotteluja. Liitto voi sitten halutessaan erottaa lakon ulkopuolelle jättäytyneet jäsenensä. Jos rikkureita on paljon niin sehän kertoo siitä, ettei lakko saa jäsenistössä laajaa tukea, vaan sille ehkä kaivataan parempia vaihtoehtoja.

Tarkoitin liittoon kuulumattomista rikkureista. Liiton vaihtoehdot lakolle ovat hyvin vähäisiä jos neuvottelut eivät muuten etene. Toki ylityökielto on ihan toimiva varsinkin niitä yrityksiä kohtaan, missä resurssit on huonosti mitoitettu, eikä särkymävaraa ole ollenkaan.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Liitot neuvottelevat työehdoista, ei YTK tai muut kassat. Se olisi hyvä rikkureidenkin painaa mieleen, kun minä minä- asenteella kehdataan työskennellä lakon aikana ja kuitata hymyssä suin kaikki korotukset, jotka liitto neuvottelee taistelevien jäsenten tuella.
Eihän se sen järjestäytymättömän vika ole, että ne liiton miehet haluavat päättää hänenkin palkastaan. Ihmeellinen logiikka. Päätetään työehtosopimusten yleissitovuus ja annetaan kaikkien päättää omista palkka-asioistaan, niin ongelma on ratkaistu.
 

Randall Flagg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suukkuluukku, seis pervoilulle!
Moikka, mullakin olisi muutama kysymys.

Mikä noista on vaativuusluokista on lähes peruskoulupohjalta? Mitä käsite lähes peruskoulupohjalta edes tarkoittaa, kymppiluokan suorittamista?
Mitä esimerkiksi vaativuusluokka D pitää sisällään?

Paljonko sinusta on oikea ja kohtuullinen palkka näille työntekijöille? Tuleeko palkalla tulla toimeen myös kasvukeskuksissa, ilman asumistukia yms., vaikkapa yhden huoltajan talouksissa?
 

Timbit

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, BC Lions
Tarkoitin liittoon kuulumattomista rikkureista. Liiton vaihtoehdot lakolle ovat hyvin vähäisiä jos neuvottelut eivät muuten etene. Toki ylityökielto on ihan toimiva varsinkin niitä yrityksiä kohtaan, missä resurssit on huonosti mitoitettu, eikä särkymävaraa ole ollenkaan.
Liittoon kuulumaton ei ole osa ay-liikkeen työtaistelutoimea, joten hankala sellaista ihmistä on rikkurina nähdä.
 

wilco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK,LiPu
Moikka, mullakin olisi muutama kysymys.

Mikä noista on vaativuusluokista on lähes peruskoulupohjalta? Mitä käsite lähes peruskoulupohjalta edes tarkoittaa, kymppiluokan suorittamista?
Mitä esimerkiksi vaativuusluokka D pitää sisällään?

Paljonko sinusta on oikea ja kohtuullinen palkka näille työntekijöille? Tuleeko palkalla tulla toimeen myös kasvukeskuksissa, ilman asumistukia yms., vaikkapa yhden huoltajan talouksissa?

Moi, alkuperäinen väite oli, että ovat palkkakuopassa. Lähde on PAMin sivuilta olevat palkkataulukot. Pysytään siis aiheessa.

Onko pari tonnia kuukaudessa "palkkakuoppa" ja, jos on, niin kuinkakohan monta suomalaista työntekijää on tuossa palkkakuopassa? Ja jos niitä on oikein paljonkin, niin onko se enää "kuoppa"?

Että silleen...
 

Randall Flagg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suukkuluukku, seis pervoilulle!
Moi, alkuperäinen väite oli, että ovat palkkakuopassa. Lähde on PAMin sivuilta olevat palkkataulukot. Pysytään siis aiheessa.

Onko pari tonnia kuukaudessa "palkkakuoppa" ja, jos on, niin kuinkakohan monta suomalaista työntekijää on tuossa palkkakuopassa? Ja jos niitä on oikein paljonkin, niin onko se enää "kuoppa"?

Että silleen...
Moikka moi, vastaus kysymykseesi on kyllä ja ihan liian moni. Tämä ilman, että kerroit mitä näiden palkkaluokkien vaativuus pitää sisällään, joka vaikutti olleen lyhyen viestisi pääsisältö.

Kun ehdit, niin paiskaa vastaukset kysymyksiini. Muuten jää sellaiseksi silleen tuuleen huuteluksi.
 

wilco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK,LiPu
Moikka moi, vastaus kysymykseesi on kyllä ja ihan liian moni. Tämä ilman, että kerroit mitä näiden palkkaluokkien vaativuus pitää sisällään, joka vaikutti olleen lyhyen viestisi pääsisältö.

Kun ehdit, niin paiskaa vastaukset kysymyksiini. Muuten jää sellaiseksi silleen tuuleen huuteluksi.

Ylempien palkkaluokkien vaativuudella ei ole mitään merkitystä, jos jo alimmilla palkka on pari tonnia kuussa. Kuten alkuperäinen väite oli, että tuo on kovakin "palkkakuoppa".

Ja tuo lisätietosi, että "ihan liian moni". Sehän tarkoittaa sitten suoraan sitä, että mitään tuollaista "palkkakuoppaa" ei ole olemassakaan, vaan kaupan alan palkat ovat suhteessa oikein. Kiitos paljon tarkennuksesta.

Että silleen...
 

sambersson

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Eikös näin ole ollutkin? Joskus 10 vuotta sitten oli oikein trendinä liittyä kaikkiin mahdollisiin osuuskuntiin, koska sieltä sai käytännössä riskittömän 10 prosentin tuoton. En tiedä onko tilanne muuttunut lähivuosina, koska kuulun vain yhteen osuuskuntaan. Nopeasti googletettuna useampi osuuskunta maksoi kuitenkin palautuksia viime vuonna.

Vai mitä tarkoitit osingoilla?
Niin, asiakasomistajana et saa mitään josset vilauta vihreää. Ns. normaalifirman omistajuudesta saat osinkoa kerran kaksi vuodessa vaikka olet passiivinen. Sitähän siinä alkuperäisessä viestissä haettiin.
 

Alejandro

Jäsen
Niin, asiakasomistajana et saa mitään josset vilauta vihreää. Ns. normaalifirman omistajuudesta saat osinkoa kerran kaksi vuodessa vaikka olet passiivinen. Sitähän siinä alkuperäisessä viestissä haettiin.
Miten niin ei saa? Siis nimenomaan ihmiset liittyivät useaan osuuskuntaan sen vuoksi, että olemalla osuuskunnan jäseen oli oikeutettu saamaan ylijäämää. Enkö nyt tajua mitä meinaat, vai mikä tässä nyt on. Ei ylijäämän maksaminen riipu paljonko korttia on höylätty.
 

Chespa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Jää-Ahmat & HPK
Ylempien palkkaluokkien vaativuudella ei ole mitään merkitystä, jos jo alimmilla palkka on pari tonnia kuussa. Kuten alkuperäinen väite oli, että tuo on kovakin "palkkakuoppa".

Ja tuo lisätietosi, että "ihan liian moni". Sehän tarkoittaa sitten suoraan sitä, että mitään tuollaista "palkkakuoppaa" ei ole olemassakaan, vaan kaupan alan palkat ovat suhteessa oikein. Kiitos paljon tarkennuksesta.

Että silleen...
Niin tuo palkkahan ei ole alimmilla edes sitä paria tonnia. Hauskaa, että vieläkin jotkut pitävät 2000e ok palkkana. Sitä se oli ehkä joskus yli 10 vuotta sitten. Ehkä se on jossain pikkukylissä missä vuokrat ja asuntojen hinnat ovat ihan pohjissa, mutta vähänkin isompi kaupunki, niin 2000e on todella pieni palkka. Ja turha sanoa ettei ole pakko asua kalliissa paikoissa, kun yleensä työpaikat/opiskelupaikat näissä on.
 

sambersson

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Miten niin ei saa? Siis nimenomaan ihmiset liittyivät useaan osuuskuntaan sen vuoksi, että olemalla osuuskunnan jäseen oli oikeutettu saamaan ylijäämää. Enkö nyt tajua mitä meinaat, vai mikä tässä nyt on. Ei ylijäämän maksaminen riipu paljonko korttia on höylätty.
Alkuperäisessä viestissä puhuttiin S-bonuksista ja niiden vaikutuksesta kuluttajahintoihin. Asiakasomistaja ei saa lantin lanttia ilman kortin vilauttelua.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös