Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[Normandia]

yritystuet ei rakenteellisia murheita korjaa.

Asiantuntijat on erimieltä. Ja näitä asiantuntijoita löytyy työnantajien ja työntekijöiden puolelta. Ikäviä päätöksiä toki yrityksille, mutta niin se juustohöylä pitää nyt kaikkiin kohdistaa. Toki en sano että nämä leikkaukset korjaa yksin ongelmia, mutta yksi iso säästökohde tämä olisi. Enkä usko että sinäkään olisit parempi arvioimaan näiden säästöjen tarpeellisuutta.

– Suomessa tarvittaisiin yritystukiremontti ja nimenomaan siihen suuntaan, että tukia kohdennetaan enemmän taloutta uudistavaan toimintaan ja leikataan näistä muista tuista, sanoo tutkimusjohtaja Heli Koski Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta Etlasta.

Suomen Yrittäjen ekonomisti Petri Malinen perää niinikään remonttia yritystukijärjestelmään, mutta se tulisi tehdä osana laajempaa kokonaisuutta.

Malisen mielestä haitallisimpia ovat niin sanotut säilyttävät yritystuet.

– Tällaiset tuet eivät kannusta yrityksiä uudistumaan. Pidemmällä aikavälillä yrityksen kilpailukyky rapautuu entisestään ja tukitarve vain kasvaa, toteaa Malinen.

Pääekonomisti Juhana Brotherus Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä katsoo, että huonoon yritystukeen liittyy yritysten tai toimialojen voittajien valinta tai vanhan rakenteen suojelu, mikä rasittaa sitten korkeammalla verorasituksella kaikkia muita yrityksiä ja toimialoja.

– Heikommista yrityistuista voi mainita kauppa-alusten suorat vastikkeettomat tuet ja erilaiset alueperustaiset yritystuet, jotka syrjivät toisia alueita ja suosivat toisia – Nämä eivät luo lisää kasvua ja vaikutukset ovat VATTin tutkimusten perusteella tehottomia tai jopa negatiivisia.

Suomen pankin vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti listaa huonoiksi tuet, jotka kannustavat yhteiskunnan kokonaisedun kannalta haitalliseen toimintaan. Näitä ovat Mäki-Fräntin mielestä esimerkiksi ilmastotavoitteiden vastaiset energiatuet, sekä tuet, jotka jarruttavat tuottavuuskehitystä hidastamalla yrityskannan uudistumista niin kutsutussa luovassa tuhossa.

Osa yritystuista on haitallisia ja jarruttaa kehitystä, sanovat asiantuntijat – ekonomisti purkaisi tukia metelistä piittaamatta

Yle kysyi ekonomisteilta haitallisista ja huonoista yritystuista. Yritystukea jaetaan vuosittain miljardeja euroja.

yle.fi

Innovaatioita EK rahoittaisi karsimalla yritystukia, jotka eivät ole olennaisia uudistumisen ja kilpailukyvyn kannalta. Nykyisiä jakamisperusteita pitäisi siis muuttaa. EK painottaa, että yritystukien leikkauskohteet ovat esimerkkejä säästöistä.

EK luettelee erikseen muun muassa uusiutuvan energian tuotantotuen (273 miljoonaa euroa vuonna 2017, tästä 211 M€ tuulivoiman osuus, joka lakkaa), kauppa-alustuen (101 M€), maaseudun yritystuen (71 M€) ja yritysten palkkatuen (59 M€).

EK: Hallituksen pitää pumpata rahaa innovaatioihin eikä tehottomiin yritystukiin

Järjestö karsisi esimerkiksi maaseudun yritystukia ja palkkatukia, jotka eivät paranna kilpailukykyä.

yle.fi

 

[Mojo]

Henkilöstön edustaja voisi olla firmojen hallinnoissa Ruotsin tapaan, joissa palveluksessa säännöllisesti 25 henkilöä.

Tuostahan on keskusteltu aikaisemmin, kun liitoille kelpaa vain luottamusmies eli liiton etujen ajaja. Paljon järkevämpihän se olisi, että työntekijät saisivat itse valita edustajansa, koska hehän parhaiten firmansa sekä henkilöstön tuntevat. Tässä tullaan jälleen siihen kysymykseen, että onko tarkoituksena ajaa liittojen vai työntekijöiden asioita ja todeta taas liittoja kiinnostavan vain oma valtansa työntekijöiden etujen sijaan.

 

[teroz]

@Normandia En siis tarkoittanut, etteikö yritystukien puolella olisi leikattavaa, kaikkea sieltä ei myöskään ole järkevää lopettaa. Pointti oli lähinnä se, että vaikka yritystuet laitettaisiin kokonaan pois, niin se ei meidän rakenteellisia ongelmia kannustinloukkujen osalta paranna mihinkään - toisi tekohengitystä budjettiin toki, mutta rakenne pysyisi kestämättömänä.

 

[Normandia]

@Normandia En siis tarkoittanut, etteikö yritystukien puolella olisi leikattavaa, kaikkea sieltä ei myöskään ole järkevää lopettaa. Pointti oli lähinnä se, että vaikka yritystuet laitettaisiin kokonaan pois, niin se ei meidän rakenteellisia ongelmia kannustinloukkujen osalta paranna mihinkään - toisi tekohengitystä budjettiin toki, mutta rakenne pysyisi kestämättömänä.

Kukaan ei kuitenkaan ole puhunut kaiken pois laittamisesta. Vaan tarpeettomien yritystukien/verotukien karsimisesta. Kuten nuo asiantuntijatkin esille nostavat.

 

[peterra]

Kannustinloukkujen yhä kasvava passivoiva ja taloudellisesti maan hyvinvoinnin lopulta tappava kuorma on purettava, ja sitä ei voi keskiluokan ja ns rikkaiden kautta purkaa.

Hyvinvointiyhteiskunta (tai mitä siitä on jäljellä) perustuu täysin siihen, että yhteiskunnassa pidetään kaikki mukana. Ei ole mahdollista ajatus, että köyhät pysyvät yhteiskunnassa mukana, jos heillä oli mitään, jolle sitä omaa hyvinvointia rakentaa. Passivoiva kannustinloukku koskee ihan yhtä lailla hyväosaisia, mutta heillä on siihen jonkinlainen eri oikeus kuin köyhillä. Tulotason parhaimmassa pidetään sapattivapaata työelämästä, kun voidaan.

Ansiokehitykseen ei ainakaan ole saumaa, jos sinne kotiin jää valittamaan pienistä palkoista.

Yksi taito on kuunnella tai lukea. Miten voi olla näin vaikeaa olla empaattinen? Jos itse nyt jäisit työttömäksi 3500 € / kk palkalla, niin lähtisitkö sinä kuukauden päästä kaupan kassalle tekemään 50 % työaikaa? Mihin se sinua veisi ja kenen osaamista siinä arvostettaisiin? Ja sitten pitäisi edes jotenkin yrittää ymmärtää sitä, että työttömyys itsessään raunioittaa ihmistä. Meidän suorituskeskeinen yhteiskuntamme mittaa ihmisarvon työllä. Joskus ihmisellä on elämässään tilanne, jossa hän ei ole työkuntoinen. Kun tilanne jatkuu, niin koko ihmisarvo syödään. Usein tulee vielä ulkopuolisilta tuomioita.

Kyllä sitä yhteiskunnassa tarvitaan, että tuetaan pitkäkestoisestikin heitä, joilla ei ole kykyä töihin.

 

[masaman]

Tuostahan on keskusteltu aikaisemmin, kun liitoille kelpaa vain luottamusmies eli liiton etujen ajaja. Paljon järkevämpihän se olisi, että työntekijät saisivat itse valita edustajansa, koska hehän parhaiten firmansa sekä henkilöstön tuntevat. Tässä tullaan jälleen siihen kysymykseen, että onko tarkoituksena ajaa liittojen vai työntekijöiden asioita ja todeta taas liittoja kiinnostavan vain oma valtansa työntekijöiden etujen sijaan.

Niin, liitot ajavat työntekijöiden asiaa ns. "massapelotteena". Yksittäinen työntekijä saa äkkiä kenkää, jos alkaa liikaa neuvomaan.

Jonkin verran eri alojen luottareita tuntevana voinen pragmaattisesti todeta osan olevan todellakin kyvyttömiä toimimaan tarvittavalla tasolla ja toisaalta iso osa osaa nähdä kokonaisuuden. Naisvaltaisilla aloilla luottari on eri tavalla änkyrä, kuin esmes työsuojeluvaltuutettu.

Miesvaltaisilla aloilla ei samanlaista ongelmaa ole tullut niin paljoa vastaan.

Itse valitisin ehkä ennemmin työsuojeluvaltuutetun tuonne, koska asiansa osatessaan on ihan helvetin kova ammattilainen ja jos ei osaa niin on ihan sukka.

 

[masaman]

Kukaan ei kuitenkaan ole puhunut kaiken pois laittamisesta. Vaan tarpeettomien yritystukien/verotukien karsimisesta. Kuten nuo asiantuntijatkin esille nostavat.

Ns. "Säilyttävää" yritystukea joka passivoi, niin siitä varmaan voisi nipsaista. Se kun on hiukan niin kuin sosiaalitukea saisivat. Halvemmalla pääsisi kuin pistäisivät firman myyntiin ja ukoille fattasta rahat.

Jotenkin osinkokiellon voisi sanktioida tuohon yritystukeen sidottuna. Ns. "Viking Line"- pykälä. Valtiolta tuet ja osingot lähes yks yhteen omistajille. Ei sen nyt ole tarkoitus omistajan lompakkoa lihottaa. Kahden vuoden osinkokielto tuen saannista niin joutuisi hiukan harkitsemaan ja miettimään tulevaisuutta tarkemmin.

Karenssia perskeles.

 

[The Hockey Handbook]

Et ole tainnut seurata metsäteollisuutta juurikaan. Siellä on tapahtunut ihan valtavaa kehitystä ja esimerkiksi UPM:n biopohjaisten tuotteiden kehitys on oikeasti merkittävä mahdollisuus tulevaisuudelle. Yksi toinen palautusten saaja Neste taas on ollut viimeisen 15 vuoden aikana aikalailla nopeiten kasvanut suomalainen yritys. Joukossa on myös SSAB ja Outokumpu, jotka ovat olleet koko maailman etulinjassa kehittämässä fossiilivapaata terästä. Nämä nyt vain esimerkkeinä.

Näiden tukien poistoa on harkittu pitkään. Aina kuitenkin kaikki työryhmät ovat tulleet siihen tulokseen, että kokonaisuus on monimutkaisuudessaan niin hankala, ettei todellista hyötyä oikeastaan kyetä osoittamaan. Teollisuuden alemmat verokannat ovat maailmalla enemmänkin sääntö kuin poikkeus, joten näiden muutos muuttaisi Suomen kilpailukykyä.

Se on lopulta ihan totta, että varmasti kaikki tuet eivät suuntaudu tehokkaasti. Ja tottakai järjestelmää tulisi kehittää. Sen kehittäminen vain ei ole kovin yksinkertaista ja näin ollen vasemmistopuolueetkin jättivät sen ennemmin lyömäaseeksi kuin korjasivat asiaa omasta perspektiivistään.

Harmi vaan, että UPM:n miljardi-investoinnit esim. biojalostamoiden osalta menivät Hollannin Rotterdamiin ja Saksan Leunaan. Syinä tietysti logistiset asiat, mutta myös muistivat mainita suomalaisten lakkoherkkyyden.

 

[Normandia]

Harmi vaan, että UPM:n miljardi-investoinnit esim. biojalostamoiden osalta menivät Hollannin Rotterdamiin ja Saksan Leunaan. Syinä tietysti logistiset asiat, mutta myös muistivat mainita suomalaisten lakkoherkkyyden.

Onkin elintärkeää että EU:n tukien avulla panostetaan maanteihin ja junayhteyksiin. Meidän tiet ja junayhteydet kohtuu heikossa hapessa. Hyvä myös, että väylämaksujen puolitus jatkuu edelleen. Toivottavasti satamiin panostetaan kunnolla, kuten lentoyhteyksiin.

 

[masaman]

Harmi vaan, että UPM:n miljardi-investoinnit esim. biojalostamoiden osalta menivät Hollannin Rotterdamiin ja Saksan Leunaan. Syinä tietysti logistiset asiat, mutta myös muistivat mainita suomalaisten lakkoherkkyyden.

Paperiliitto on niin sukka, että jos sen lakkoherkkyyteen ja jos siihen varsinkin uskoo, niin on aika hukassa.

 

[Sonny Burnett]

Tulkintaoikeus voisi myös työntekijöiden puolella kuten Ruotsissa, Suomessa se on työnantajalla.

No tämä, mutta ei onnistu Suomessa, koska:

Työnantaja ei halua luopua saneluoikeudestaan ja taas ay-puolen olemassaolon tarve pienenisi olemattomiin.

 

[Jeffrey]

Harmi vaan, että UPM:n miljardi-investoinnit esim. biojalostamoiden osalta menivät Hollannin Rotterdamiin ja Saksan Leunaan. Syinä tietysti logistiset asiat, mutta myös muistivat mainita suomalaisten lakkoherkkyyden.

Niinpä. Edellinen hallitus puhui yhdestä tehtaan sulkemisesta epäisänmaallisena. Marin itse kävi Nesteen jalostamon lakkautuspäätöksen jälkeen puhumassa ja ymmärtämässä työntekijöitä. Puoli vuotta myöhemmin kuitenkin kertoi, että Nesteen jalostamoinvestointia Rotterdamiin on syytä tukea.

 

[teroz]

Paperiliitto on niin sukka, että jos sen lakkoherkkyyteen ja jos siihen varsinkin uskoo, niin on aika hukassa.

Suomessa lakkoillaan ylivoimaisesti enemmän kuin muissa pohjoismaissa, eikä tämä ole suomalaisten etu. Meidän rakenteessa ja kyvyssä keskustella on selvästi todella pahasti jotain pielessä, ja huomio tässä on mielestäni kulttuuriongelmia, joten jokaisessa osapuolessa on syytä tähän.

Edelleen vientivetoinen palkkamalli sovittiin ongelmitta Ruotissa, Ruotsin eläkeuudistuksen läpivienti vei murto-osan meidän vastaavasta, Koronavuotena palkankorotuksia lykättiin, kun ei tiedetty mihin talous menee ja ei haluttu luoda pommia - samaan aikaan Suomessa…

 

[Normandia]

Edelleen vientivetoinen palkkamalli sovittiin ongelmitta Ruotissa, Ruotsin eläkeuudistuksen läpivienti vei murto-osan meidän vastaavasta, Koronavuotena palkankorotuksia lykättiin, kun ei tiedetty mihin talous menee ja ei haluttu luoda pommia - samaan aikaan Suomessa…

Se on hyvä, jos siitä mallista otetaan sekä työnantajia että työntekijöitä hyödyntäviä etuja mukaan.

 

[teroz]

Se on hyvä, jos siitä mallista otetaan sekä työnantajia että työntekijöitä hyödyntäviä etuja mukaan.

Sehän se, jos kulttuuri on kunnossa, niin kaikki ymmärtää että vain hyvinvoivat yritykset voivat tuottaa hyvää työntekijöille ja yhteiskunnalle - maali on siis osapuolilla sama, mutta Suomessa tupataan tykätä omareiden tekemisestä.

 

[Ollakseni]

Ruotsissa on vientivetoinen palkamalli. Saa katsoa ruotsin talouden tilaa ja työllisyyttä. Mutta kai se nyt sitten onkin joku autoritäärinen Kaarlen takapajula.

Minä kun luulin että meidän pitää varoa Ruotsin tietä koska siellä ei voi liikkua kaupungilla turvallisesti ja maahanmuuttajat ovat muuttaneet koko maan islamistiseksi.

 

[Normandia]

Sehän se, jos kulttuuri on kunnossa, niin kaikki ymmärtää että vain hyvinvoivat yritykset voivat tuottaa hyvää työntekijöille ja yhteiskunnalle - maali on siis osapuolilla sama, mutta Suomessa tupataan tykätä omareiden tekemisestä.

Kyllä. Juuri näistä ehdoista neuvotellaankin, että tästä vientimallista otettaisiin molempia hyödyttäviä asioita. Tottakai yritykset tuottaa hyvää työntekijöille, kuten myös hyvinvoivat työntekijät, joiden etuja ajetaan firmoissa.

 

[Freya]

Ansiokehitykseen ei ainakaan ole saumaa, jos sinne kotiin jää valittamaan pienistä palkoista.

Harmi vain että osalla meistä ei silti ole minkäänlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan palkkaan, vaikka sinne töihin menisi jokaikinen päivä.

 

[teroz]

Minä kun luulin että meidän pitää varoa Ruotsin tietä koska siellä ei voi liikkua kaupungilla turvallisesti ja maahanmuuttajat ovat muuttaneet koko maan islamistiseksi.

Voi Jeesus. Valot päälle nyt, kunnon öyhötystä.

Mainitsemasi asiat ovat totta, mutta niin myös se että heidän talous käy se kukkuu, se että sinä nostit aivan irrelevantin provokaation keskusteluun kertoo vain kyvystä olla keskustelematta tämän ketjun ongelmista asioiden oikeilla nimillä vaan ideologialla

 

[hammer lynx]

Yritystuissa olisi paljon leikattavaa. Mutta Orpolle ja Purralle se ei näköjään käy.

Ottamatta kantaa keille se ei käy, onhan tuolla yrityistuissa melkoisesti leikattavaa. Kun joku sanoo että nuo ei ratkaise ongelmaa ja on liian pieniä, pätee se lähes kaikkeen, mutta pienistä puroista jne...

Tässä Hammerin leikkauslista noin aluksi:
Viking line, 54M
Finnlines, 41M
Tallink Silja, 32M
Nokia, 19M
Vermon Ravirata, 18M
Boliden, 17M
Eckerö lines, 16M
Trailer link, 11M
Bore, 10M
Teivon ravirata, 9M
Noho, 8M
Scandic hotels 8M
Finnpilot, 8M
Lahden ravirata, 7M
Sandvik, 7M
E-P Hevosjalostusl. 7M
Turun hippos, 5M
Keskis. ravirata, 5M
Suomen messut, 5M
Pohjolan hevosyst. 5M
Valkealan hevosyst. 5M

Kyllä tässä maassa hevosurheilua tuetaan. yli 80 miljoonaa. Paljon ravintola- ja hotelliketjuja sekä urheiluseuroja.
Lisäksi vastaavia 1-5M saajia: yli 500 miljoonaa, muun muassa venäläinen Jokerit sai 2 millin tuen. 382 yritystä on saanut yli miljoona euroa tukea.

Turhat kokonaistuet poimittuna reilusti yli miljardi euroa.
Linkissä lista tuen saajista.

Tässä ovat suurimmat yritystukien saajat – tutkija ihmettelee outoja tapauksia

Katso, paljonko eri yhtiöt ovat saaneet yritystukia viime vuosina.

www.is.fi

 

[teroz]

Harmi vain että osalla meistä ei silti ole minkäänlaisia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan palkkaan, vaikka sinne töihin menisi jokaikinen päivä.

Työmarkkina on markkina, joko hyväksyy sen missä on tai etsii vaihtoehtoisia reittejä.

Tunnen monia, jotka ovat etsineet vaihtoehtoisia reittejä koulutuksen tai työpaikan vaihdon kautta, eri aloilta. Tunnen myös ihmisiä, jotka ovat uupuneet kuormittavista töistä ja siirtyneet pienemmille palkoille elämänlaadun vuoksi. Mikä kullekin on mahdollista, mutta ei mene matalapalkka-aloista voida keskipalkkaisia tehdä, se On vain mahdotonta, vaikka hienoahan se jos olisi mahdollista.

 

[Freya]

mutta ei mene matalapalkka-aloista voida keskipalkkaisia tehdä, se On vain mahdotonta, vaikka hienoahan se jos olisi mahdollista.

Ei tietenkään, mutta silloin on myös hyvä miettiä että jos ei ole tekijöitä miten tulevaisuudessa tullaan esim. ihmisten hoitaminen järjestämään. Ei se välttämättä niin kaukaista tulevaisuutta ole, että mietitään kenet hoidetaan ja ketä ei.

 

[Jymäkkä]

SAK:lla on kaksi ongelmaa:

1) Sen ensisijainen tavoite ei ole ole valvoa palkansaajan etua vaan omaa valtaansa.

Tätä viljellään usein, toistetaan mantraa oikein ymmärtämättä mistä on kysymys. Loppujen lopuksi kun kyseessä on yksi ja sama asia: AY voi ajaa palkansaajan etua, jos se on mukana päättämässä/ vaikuttamassa, kun palkansaajien asioista sovitaan. Samalla tämä on se valta, jos tuo päätös/vaikutusvalta pienenee, AY:n valta vähenee, kun muiden toimijoiden ei tarvitse sitä niin paljon huomioida ja ehkä kannatuskin(jäsenmäärä) laskee, kun AY:sta ei katsota enää olevan itselle hyötyä.

 

[C.Orr]

Tätä viljellään usein, toistetaan mantraa oikein ymmärtämättä mistä on kysymys. Loppujen lopuksi kun kyseessä on yksi ja sama asia: AY voi ajaa palkansaajan etua, jos se on mukana päättämässä/ vaikuttamassa, kun palkansaajien asioista sovitaan. Samalla tämä on se valta, jos tuo päätös/vaikutusvalta pienenee, AY:n valta vähenee, kun muiden toimijoiden ei tarvitse sitä niin paljon huomioida ja ehkä kannatuskin(jäsenmäärä) laskee, kun AY:sta ei katsota enää olevan itselle hyötyä.

Palkansaajajärjestöjen ensisijainen tavoite tulisi olla ajaa palkansaajan etua. Oman vallan ja palkansaajan etu ei ole missään määrin tuollainen symbioosi kuin pyrit esittämään. Ne eivät suinkaan ole toisiaan tukevia toimia vaikka varmasti niin kuvittelevatkin vaan usein vaikutus on päinvastainen. En ole missään esittänyt, että palkansaajajärjestöillä ei olisi oma tärkeä roolinsa kolmikannassa, päinvastoin. Ajamalla omaa valtaansa, siis ammentamalla valtapoolista itselleen yhä enemmän valtaa mm. kiristämällä lakkoaseellaan, ne heikentävät yritysten toimintaedellytyksiä. Valta on nollasummapeliä ja haalimalla lisää on se toiselta osapuolelta pois. Kun yritysten toimintaedellytykset heikenevät, niiden kyky investointeihin heikkenee, ne eivät pysty toimimaan markkinoilla kannattavasti, jolloin niiden työvoiman tarve vähenee. Palkansaajajärjestöjen etu olisi, jos olisivat mukana yhteistoiminnassa luomassa järjestelmää, jossa yritysten toimintaedellytyksiä kasvatettaisiin sen systemaattisen heikentämisen sijaan, tällöin yritykset voisivat siis kasvaa ja niillä olisi kyky luoda uusia työpaikkoja ja mm. yhteisesti sopimalla luoda sellaista tasapainoa joka on sekä yritykselle että työntekijälle tasapuolinen. Pitämällä kiinni saavutetuista eduista, jotka pääosin ovat 50 vuotta vanhoja ja jotka perustuvat pääosin aivan erilaiseen yhteiskuntaan työmarkkinoineen ollaan tilanteessa, jossa palkansaajajärjestöjen toiminnan tosiasiallinen vaikutus heikentää Suomen kilpailukykyä mm. lakkoaseen holtittomana käyttönä. Hallitus on demokraattisesti vaalein valittu toteuttamaan sellaista politiikka johon puolueohjelmassaan ovat sitoutuneet noudattamaan ja ovat saavuttaneet kansan enemmistön tuen mukaanlukien ne toimet, jota vastaan nyt ammattijärjestöt taistelevat.

Suomen taloudellinen tilanne on ajautumasta syöksykierteeseen ja sen oikaisemiseen tarvitaan kaikkia mikäli haluamme että seuraavakin sukupolvi pääsee nauttimaan niistä yhteiskunnan palveluista joita pidämme normina. Meillä on jo huoltosuhteen kanssa tekemätön paikka, meillä on kohta valtion velan korkojen kanssa tekemätön paikka, julkisyhteisöjen velka on 73% bkt:n ja sen vauhti kiihtyy vuosi vuodelta. Lisäksi Suomen taloutta nakertavat niin sote-menojen kasvu, heikentynyt maailmantalous kuin Venäjän käymän sodan vaikutukset. Suomi on tällä menolla ylivelkaantunut seuraavan kymmenen vuoden aikana, jolloin ollaan tilanteessa jossa uutta velkaa ei tipu tai jos tippuu niin varsin epäedullisin ehdoin. Tällöin pakkokeinoina voi olla, että valtionyhtiöt myydään, julkiset eläkkeet (jotka ei ole sidottu rahastoihin) puolittuvat, kuntien lukumäärä laskee, syntyy massatyöttömyyttä valtion ja kuntien irtisanoessa työntekijöitä ja tulonsiirrot puolittuvat. Siksi on poliitikkojen tehtävä tasapainottaa budjetti tai sitten sen tekevät velkojat. Ja siksi jokaisen on kannettava kortensa kekoon ja tingittävä sellaisista eduista, jotka perustuivat täysin toisenlaiseen valtiontalouden tilaan. Koska vain silloin luodaan kasvulle edellytyksiä sen sijaan että otetaan käyttöön patenttiratkaisu, liipaisinherkän lakkoaseen laukaisu josta lähtevä luoti lopulta osuu kaikkiiin osapuoliin.

 

[Jymäkkä]

Palkansaajajärjestöjen ensisijainen tavoite tulisi olla ajaa palkansaajan etua. Oman vallan ja palkansaajan etu ei ole missään määrin tuollainen symbioosi kuin pyrit esittämään. Ne eivät suinkaan ole toisiaan tukevia toimia vaikka varmasti niin kuvittelevatkin vaan usein vaikutus on päinvastainen. En ole missään esittänyt, että palkansaajajärjestöillä ei olisi oma tärkeä roolinsa kolmikannassa, päinvastoin. Ajamalla omaa valtaansa, siis ammentamalla valtapoolista itselleen yhä enemmän valtaa mm. kiristämällä lakkoaseellaan, ne heikentävät yritysten toimintaedellytyksiä. Valta on nollasummapeliä ja haalimalla lisää on se toiselta osapuolelta pois. Kun yritysten toimintaedellytykset heikenevät, niiden kyky investointeihin heikkenee, ne eivät pysty toimimaan markkinoilla kannattavasti, jolloin niiden työvoiman tarve vähenee. Palkansaajajärjestöjen etu olisi, jos olisivat mukana yhteistoiminnassa luomassa järjestelmää, jossa yritysten toimintaedellytyksiä kasvatettaisiin sen systemaattisen heikentämisen sijaan, tällöin yritykset voisivat siis kasvaa ja niillä olisi kyky luoda uusia työpaikkoja ja mm. yhteisesti sopimalla luoda sellaista tasapainoa joka on sekä yritykselle että työntekijälle tasapuolinen. Pitämällä kiinni saavutetuista eduista, jotka pääosin ovat 50 vuotta vanhoja ja jotka perustuvat pääosin aivan erilaiseen yhteiskuntaan työmarkkinoineen ollaan tilanteessa, jossa palkansaajajärjestöjen toiminnan tosiasiallinen vaikutus heikentää Suomen kilpailukykyä mm. lakkoaseen holtittomana käyttönä. Hallitus on demokraattisesti vaalein valittu toteuttamaan sellaista politiikka johon puolueohjelmassaan ovat sitoutuneet noudattamaan ja ovat saavuttaneet kansan enemmistön tuen mukaanlukien ne toimet, jota vastaan nyt ammattijärjestöt taistelevat.

Suomen taloudellinen tilanne on ajautumasta syöksykierteeseen ja sen oikaisemiseen tarvitaan kaikkia mikäli haluamme että seuraavakin sukupolvi pääsee nauttimaan niistä yhteiskunnan palveluista joita pidämme normina. Meillä on jo huoltosuhteen kanssa tekemätön paikka, meillä on kohta valtion velan korkojen kanssa tekemätön paikka, julkisyhteisöjen velka on 73% bkt:n ja sen vauhti kiihtyy vuosi vuodelta. Lisäksi Suomen taloutta nakertavat niin sote-menojen kasvu, heikentynyt maailmantalous kuin Venäjän käymän sodan vaikutukset. Suomi on tällä menolla ylivelkaantunut seuraavan kymmenen vuoden aikana, jolloin ollaan tilanteessa jossa uutta velkaa ei tipu tai jos tippuu niin varsin epäedullisin ehdoin. Tällöin pakkokeinoina voi olla, että valtionyhtiöt myydään, julkiset eläkkeet (jotka ei ole sidottu rahastoihin) puolittuvat, kuntien lukumäärä laskee, syntyy massatyöttömyyttä valtion ja kuntien irtisanoessa työntekijöitä ja tulonsiirrot puolittuvat. Siksi on poliitikkojen tehtävä tasapainottaa budjetti tai sitten sen tekevät velkojat. Ja siksi jokaisen on kannettava kortensa kekoon ja tingittävä sellaisista eduista, jotka perustuivat täysin toisenlaiseen valtiontalouden tilaan. Koska vain silloin luodaan kasvulle edellytyksiä sen sijaan että otetaan käyttöön patenttiratkaisu, liipaisinherkän lakkoaseen laukaisu josta lähtevä luoti lopulta osuu kaikkiiin osapuoliin.

Kierrät samaa rinkiä. Tuo esittämäsi yhteistoiminta olisi juuri mukana päätöksissä olemista, eli valtaa ja etujen ajamista samassa paketissa. Nyt AY lakkoilee, koska haluaa viestiä, että heidän kanssaan yhteistyössä on helpompaa ja halvempaa. Halutaan siis säilyttää valta, että voidaan edelleen työntekijöiden asiaa parhaiten ajaa. Se on ihan toinen kysymys jo, onko tuossa etujen ajamisessa hyvin onnistuttu.