Minusta se, että "joudutaan" uhkaamaan lakolla, tai menemään lakkoon kertoo liian paljon siitä kuinka erilaisilla tuoleilla neuvottelijat istuvat. Tuntuu näin ulkopuolisen silmin, että he ovat usein kuin yö ja päivä ja molemmat pyrkivät repimään vain täyden hyödyn omalle puolelleen. Ja kun näin on, niin jossain vaiheessa sitten neuvottelut katkeavat ja työtaistelu on valmis. Vaan eikö tavoite ole luoda yhdessä mahdollisimman toimiva, tuottavat ja hyvä työpaikka. Enkä nyt sano että vika on pelkästään ay-puolella, vaan myös elinkeinoelämässä on näköalattomia paskiaisia repimässä ihmisistä täyden hyödyn ennen kuin kosahtaa.
Maailma muuttuu järkyttävän nopeaa vauhtia. Juuri ennustettiin, että kuskittomat autot ajelevat teillämme kymmenessä vuodessa. Pohdin jo sellaistakin, että kun Tampereen uusi raitiotie valmistunee vuonna 2021 niin onko vaunuissa perinteisesti kuskit, vai ehtiikö tekniikka tässä kolmessa vuodessa (miksei ehtisi) siihen pisteeseen, että vaunut rullaavat automaattisesti. Kööpenhaminan metro liikkuu jo ilman kuljettajaa. Tämä vertaus siis siksi, että koko työntekoympäristö tulee väkisinkin muuttumaan ja siihen olisi myös ammattiyhdistyspuolella reagoitava realistisella tavalla.