Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[Jymäkkä]

Kiitos tästä keskustelua rikastavasta hyvin perustellusta kommentista. Kerrotko vielä miten tuo suhteellisuudentajun katoaminen on ilmennyt, muuten kuin, että siitä on puhuttu juttutuvassa?

Näkyihän se mm. siinä, että KIKYnkin jälkeen tuottavuusero kilpailijoihin oli Mattilan mukaan edelleen tuo 10-15 %. Todellisuudessahan ero on Suomen jo pari kierrosta jatkuvan maltillisen palkkapolitiikan ja kilpailijoiden isojen palkankorotusten takia kutistunut n. 5 prosenttiin. Kyllä tuottavuustalkoita edelleen on järkevä harjoittaa, mutta älkää nyt olko niin kauhian hämmästyneit, jos EK:n ulostuloja ei ihan purematta niellä. Ei nekään nyt pelkän yhteisen hyvän nimissä operoi, jos tulee yllätyksenä.

 

[Cobol]

Ilmeisesti mielestäsi julkisen puolen työntekijöiden pitäisi jotenkin hävetä noita palkankorotus vaateita? Eihän se heidän vika ole, että valtio ja kunnat ottavat velkaa kattaakseen menonsa.

En tarkoita yksittäistä opettajaa, sairaalatyöntekijää tai ketään muutakaan. Mutta ei häpeäminen kokonaisuudessahaan pahaksi olisi. Ylisuurella rosterilla tuloksia, joita saataisiin pienemmällä määrällä suorittajia. Kalliiksi tulee, vaan eikun lisää palkkaa. Jos vaikka Nobel-palkittua Holmströmiä lainaisi hänen puheestaan Suomen julkisesta sektorista:

Julkisen sektorin tehostaminen ei ole ratkaisu, vaan ratkaisu on sen supistaminen

Nobel-voittaja Holmström: Julkinen sektori ei ole tehoton, mutta se on hankala ja kallis | Uusimaa

Asia joka on ikuinen: julkiselta sektorilta leipänsä saavat eivät myönnä, että heitä on liikaa. Tähän tautiin ei auta mitkään luvut, vertailut tai arviot.

Sama vänkääminen jatkuu.

 

[Jymäkkä]

En tarkoita yksittäistä opettajaa, sairaalatyöntekijää tai ketään muutakaan. Mutta ei häpeäminen kokonaisuudessahaan pahaksi olisi. Ylisuurella rosterilla tuloksia, joita saataisiin pienemmällä määrällä suorittajia. Kalliiksi tulee, vaan eikun lisää palkkaa. Jos vaikka Nobel-palkittua Holmströmiä lainaisi hänen puheestaan Suomen julkisesta sektorista:



Nobel-voittaja Holmström: Julkinen sektori ei ole tehoton, mutta se on hankala ja kallis | Uusimaa

Asia joka on ikuinen: julkiselta sektorilta leipänsä saavat eivät myönnä, että heitä on liikaa. Tähän tautiin ei auta mitkään luvut, vertailut tai arviot.

Sama vänkääminen jatkuu.

Eikö sillon toiminta ole juuri tehotonta, jos samaan tulokseen pääsisi helposti pienemmällä määrällä työntekijöitä? Minusta Holmström tarkoittaa nimenomaan sitä, että tarjottavia palveluita on liikaa, ja niitä pitäisi karsia. Tätähän me julkisen puolen ihmiset olemme tässäkin ketjussa itsekin sanoneet. Ei oma kouluni pyöri millään vähemmällä porukalla, esimerkiksi. Toki jos lähiopetustunteja vähennetään, niin sitten. Siinäpä tosin ei taas olisi kovin järkevästä tehostamisesta kysymys, vaikka ylioppilaita toki pukkaisi enemmän työtuntia kohti. Kouluyksiköiden suurentaminen on yksi tapa tehostaa koululaitosta, mutta jossain 500-1000 oppilaan välimaastossa on raja, jonka jälkeen haitat alkavat olla hyötyjä suurempia.

 

[Cobol]

Eikö sillon toiminta ole juuri tehotonta, jos samaan tulokseen pääsisi helposti pienemmällä määrällä työntekijöitä? Minusta Holmström tarkoittaa nimenomaan sitä, että tarjottavia palveluita on liikaa, ja niitä pitäisi karsia. Tätähän me julkisen puolen ihmiset olemme tässäkin ketjussa itsekin sanoneet. Ei oma kouluni pyöri millään vähemmällä porukalla, esimerkiksi

Kyllä, tätä Holmström tarkoittaa ja on asiasta puhunut muissakin yhteyksissä. Samasta olen kirjoittanut itsekin. Kokonaisuudesta ja sen kustannuksista. Jotain pitäisi tehdä. Mutta tässä vaiheessa astuu aina joku esille, joka kääntää keskustelun itseensä ja kertoo, kuinka hän on ansioidensa arvoinen. Ja minä vastaan, että kyse ei ole henkilöistä tms, vaan kokonaisuudesta.

 

[Jymäkkä]

Kyllä, tätä Holmström tarkoittaa ja on asiasta puhunut muissakin yhteyksissä. Samasta olen kirjoittanut itsekin. Kokonaisuudesta ja sen kustannuksista. Jotain pitäisi tehdä. Mutta tässä vaiheessa astuu aina joku esille, joka kääntää keskustelun itseensä ja kertoo, kuinka hän on ansioidensa arvoinen. Ja minä vastaan, että kyse ei ole henkilöistä tms, vaan kokonaisuudesta.

Usein varmaan onkin, mutta yhteiskunnalla ei välttämättä ole sitä silti varaa kustantaa. Tällöin jäisi nähtäväksi, löytyykö palkalle maksajaa vapailta markkinoilta. Ei se, ettei löytyisi, tarkoittaisi välttämättä, että työ ei ole sen arvoista. Sitten kun kohderyhmä on vaikka päihderiippuvaisten lapset, niin käyttäjiltä sitä rahaa ei palvelun rahoittamiseksi löydy. Ja on ihan kohtuu- tai normaalituloisillakin tätä ilmiötä, että ilmaiseen kunnan palveluun ollaan tyytyväisiä ja sitä käytetään, mutta ei silti oltaisi valmiita maksamaan, jos sen saman joku yrittäjä tuottaa maksullisena palveluna.

 

[scholl]

Nyt tietysti joku huutaa, ettei kunnilla ole nyt varaa lainkaan palkankorotuksiin. No, omalla työnantajakunnallani on kuitenkin nyt tulopuoli niin kunnossa, että yhtä maan alhaisimmista kunnallisveroista on varaa tiputtaa puoli prosenttiyksikköä. Ilmeisesti kuntatyöntekijät siis jonkun tuottavuusmittarin mukaan ovatkin ansainneet palkankorotukset. Vai miten se meni?

Tässä on perustavaa laatua oleva ideologinen ero meidän porvareiden ja teidän demarewiden välillä. Meistä mitään palkankorotuksia ei tuolla tavalla ansaita. Kerron nyt miten porvari ajattelee asioita, sillä saatat elämässäsi tavata vain demareita. On olemassa joku oikea hinta, kohtuullinen verotaso, mikä pitäisi ottaa tavoitteeksi ja katsoa sen jälkeen mitä sillä hinnalla saa ja kuinka palvelut olisi järkevintä tuottaa. Minusta on kummallista, että jos ja kun kunnallisvero oli Kauniaisissa 13,5% ja Helsingissä 15% silloin kun minä olin koulussa, niin miksi sen nyt pitäisi olla enemmän. Minusta meillä oli jo silloin riittävät palvelut. Joku aika sitten olin illanvietossa, jossa nousi esille esim. kouluavustajat. Nykyään tarvitaan koulussa avustajia, jotta lapset voivat käydä koulua. Minusta se on ihan huuhaata. Minusta kunnallisveron Helsingissä ja Espoossa (jottei ole turhaa verokilpailua) tulisi olla se 15% ja pitäisi sitten laittaa se onnistumaan. Ulkoistaa palveluita, karsia turhia rönsyjä ja tehostaa. Ehdotin jo yli 10 vuotta sitten, että kirjastot, terveyskeskukset ja vastaavat palvelut siirretään liikenteen solmukohtiin suurempiin yksiköihin. Nyt Larussa etsitään kalliita ratkaisuja koulupulaan ja kun väestö vanhenee niin kohta on taas tyhjillään koulukiinteistöjä kuten on käynyt jokaisella asuinalueella aina. Pitäisi rakentaa valtavia kouluja jonnekin Niittykummun pelloille, jonne matkustettaisiin metrolla. Ei mitään pieniä pirun yksiköitä, jotka tulevat kalliiksi. Vanhainkodit pitää sijoittaa haja-asutusalueille tai muuttotappiokuntiin jne. Pitää keksiä keinoja, millä tuotamme palveluita halvemmalla ja kuinka karsimme turhat palvelut. Pitää keksiä keinoja, kuinka voimme käyttää halvempia työntekijöitä.

Julkinen talous on paisunut kuin pullataikina pelkästään viimeisen 20 vuoden aikana ja väestön ikääntyminen lisää tätä taakkaa jatkuvasti. Minusta kukaan ei ole ansainnut mitään ja juustohöyläratkaisut suuntaan tai toiseen eivät vaikuta yhtään mitään. Koko kuvio pitää ajatella uusiksi ja kuntatasolla se tarkoittaa sitä, että minusta tavoitteena pitä olla ylijäämäinen kunta 15% kunnallisverolla niin, ettei infrastruktuuri romahda, vaan pitää keksiä keinot tehdä asiat nykyistä fiksummin. Kaikki julkiset hankkeet ovat hyviä esimerkkejä siitä, että rahaa tuhlataan tällä hetkellä. Kuri pitää löytyä. Remontit pitää tehdä nopeammin ja budjetissa pysyen jne.

En oikein ymmärrä miten palkankorotus muka ansaittaisiin sillä perusteella, että veroa lasketaan. Eiväthän ne ole millään tavallaan toisiinsa liittyviä tavoitteita. Nyt kun inflaatio ja korot ovat alhaalla, niin ei ole oikein mitään syytä antaa palkankorotuksia. Varsinkin kun työläisten palkasta suurin osa menee ruokaan ja asumiseen. Paljon tehokkaampaa olisi halpuuttaa asuntoja. Rakentaa niin paljon halpoja peruskämppiä, jotka ankkurivaikutuksen vuoksi alentaisivat vanhojen asuntojen hintoja. Samoin nämä ay-liikkeiden omistamat VVO:n kaltaiset yleishyödylliset, halpoja vuokra-asuntoja tarjoavat tahot pitäisi edellyttää tarjoamaan niitä halpoja vuokra-asuntoja, eikä toimimaan minkäänlaisena setelipainona. Itse siis kyllä vastustan kaikenlaisia palkankorotuksia mikäli ei selkeästi pystytä osoittamaan, että joku porukka selkeästi saa aikaan sen, että viivan alle jää aikaisempaa enemmän. Pikemminkin olisi mukavampi löytää keinoja, joilla palkkoja voitaisiin alentaa, jolloin pitkässä juoksussa veroja voitaisiin laskea reilusti.

 

[scholl]

Eikö sillon toiminta ole juuri tehotonta, jos samaan tulokseen pääsisi helposti pienemmällä määrällä työntekijöitä? Minusta Holmström tarkoittaa nimenomaan sitä, että tarjottavia palveluita on liikaa, ja niitä pitäisi karsia. Tätähän me julkisen puolen ihmiset olemme tässäkin ketjussa itsekin sanoneet. Ei oma kouluni pyöri millään vähemmällä porukalla, esimerkiksi. Toki jos lähiopetustunteja vähennetään, niin sitten. Siinäpä tosin ei taas olisi kovin järkevästä tehostamisesta kysymys, vaikka ylioppilaita toki pukkaisi enemmän työtuntia kohti. Kouluyksiköiden suurentaminen on yksi tapa tehostaa koululaitosta, mutta jossain 500-1000 oppilaan välimaastossa on raja, jonka jälkeen haitat alkavat olla hyötyjä suurempia.

Mitä haittoja suurista yksiköistä syntyy? Itse kävin aikanaan ala-astetta, jossa oli joku 700 oppilasta, eikä ollut mitään häiriöitä. Nykyisellä tietotekniikalla ja muilla vastaavilla saataisiin suuria hyötyjä suurista yksiköistä. Kiinteistömenoissa tulisi hyötyjä, voitaisiin tarjota enemmän valinnaisuuksia esim. kielissä ja tarjota mahdollisuuksia esim. tasoryhmiin. Peruskoulussa voisi nostaa vaatimustasoa parhaiden osalta kymmenkertaiseksi. Ei siinä ole mitään järkeä kuten omana aikanani, että tein esim. ysillä matematiikan kirjan ensimmäisellä viikolla ja sen jälkeen ei ollut mitään tekemistä.

Palveluita on liikaa. 70-luvulla oli vain murto-osa niistä palveluista, mitä nyt on. Jopa demarit ovat myöntäneet, että hyvinvointivaltio on pahiten epäonnistunut siinä, että se on passivoinut ihmiset ja ihmisten keskinäinen solidaarisuus on tuon holhoamisen myötä kadonnut. Ennen tehtiin paljon enemmän itse asioita. Nyt oletetaan, että kaikki tulee valtiolta tai kunnalta kuin manulle illallinen. Ei siinä ole mitään järkeä.

Lisäksi julkisella sektorilla on valtavasti byrokratiaa. Joka asiaan pitää pyytää lupa ja valtava määrä ihmisiä pyörittää jotain ihan turhia juttuja. Kuinkakohan monta kymmentätuhatta ihmistä on sellaisissa duuneissa, joissa tehtävänä on pelkästään valvoa, ettei kukaan tekisi virhettä. Eli wannabe-stasihommissa.

 

[Jymäkkä]

Tässä on perustavaa laatua oleva ideologinen ero meidän porvareiden ja teidän demarewiden välillä. Meistä mitään palkankorotuksia ei tuolla tavalla ansaita. Kerron nyt miten porvari ajattelee asioita, sillä saatat elämässäsi tavata vain demareita. On olemassa joku oikea hinta, kohtuullinen verotaso, mikä pitäisi ottaa tavoitteeksi ja katsoa sen jälkeen mitä sillä hinnalla saa ja kuinka palvelut olisi järkevintä tuottaa. Minusta on kummallista, että jos ja kun kunnallisvero oli Kauniaisissa 13,5% ja Helsingissä 15% silloin kun minä olin koulussa, niin miksi sen nyt pitäisi olla enemmän. Minusta meillä oli jo silloin riittävät palvelut. Joku aika sitten olin illanvietossa, jossa nousi esille esim. kouluavustajat. Nykyään tarvitaan koulussa avustajia, jotta lapset voivat käydä koulua. Minusta se on ihan huuhaata. Minusta kunnallisveron Helsingissä ja Espoossa (jottei ole turhaa verokilpailua) tulisi olla se 15% ja pitäisi sitten laittaa se onnistumaan. Ulkoistaa palveluita, karsia turhia rönsyjä ja tehostaa. Ehdotin jo yli 10 vuotta sitten, että kirjastot, terveyskeskukset ja vastaavat palvelut siirretään liikenteen solmukohtiin suurempiin yksiköihin. Nyt Larussa etsitään kalliita ratkaisuja koulupulaan ja kun väestö vanhenee niin kohta on taas tyhjillään koulukiinteistöjä kuten on käynyt jokaisella asuinalueella aina. Pitäisi rakentaa valtavia kouluja jonnekin Niittykummun pelloille, jonne matkustettaisiin metrolla. Ei mitään pieniä pirun yksiköitä, jotka tulevat kalliiksi. Vanhainkodit pitää sijoittaa haja-asutusalueille tai muuttotappiokuntiin jne. Pitää keksiä keinoja, millä tuotamme palveluita halvemmalla ja kuinka karsimme turhat palvelut. Pitää keksiä keinoja, kuinka voimme käyttää halvempia työntekijöitä.

Julkinen talous on paisunut kuin pullataikina pelkästään viimeisen 20 vuoden aikana ja väestön ikääntyminen lisää tätä taakkaa jatkuvasti. Minusta kukaan ei ole ansainnut mitään ja juustohöyläratkaisut suuntaan tai toiseen eivät vaikuta yhtään mitään. Koko kuvio pitää ajatella uusiksi ja kuntatasolla se tarkoittaa sitä, että minusta tavoitteena pitä olla ylijäämäinen kunta 15% kunnallisverolla niin, ettei infrastruktuuri romahda, vaan pitää keksiä keinot tehdä asiat nykyistä fiksummin. Kaikki julkiset hankkeet ovat hyviä esimerkkejä siitä, että rahaa tuhlataan tällä hetkellä. Kuri pitää löytyä. Remontit pitää tehdä nopeammin ja budjetissa pysyen jne.

En oikein ymmärrä miten palkankorotus muka ansaittaisiin sillä perusteella, että veroa lasketaan. Eiväthän ne ole millään tavallaan toisiinsa liittyviä tavoitteita. Nyt kun inflaatio ja korot ovat alhaalla, niin ei ole oikein mitään syytä antaa palkankorotuksia. Varsinkin kun työläisten palkasta suurin osa menee ruokaan ja asumiseen. Paljon tehokkaampaa olisi halpuuttaa asuntoja. Rakentaa niin paljon halpoja peruskämppiä, jotka ankkurivaikutuksen vuoksi alentaisivat vanhojen asuntojen hintoja. Samoin nämä ay-liikkeiden omistamat VVO:n kaltaiset yleishyödylliset, halpoja vuokra-asuntoja tarjoavat tahot pitäisi edellyttää tarjoamaan niitä halpoja vuokra-asuntoja, eikä toimimaan minkäänlaisena setelipainona. Itse siis kyllä vastustan kaikenlaisia palkankorotuksia mikäli ei selkeästi pystytä osoittamaan, että joku porukka selkeästi saa aikaan sen, että viivan alle jää aikaisempaa enemmän. Pikemminkin olisi mukavampi löytää keinoja, joilla palkkoja voitaisiin alentaa, jolloin pitkässä juoksussa veroja voitaisiin laskea reilusti.

Niin, sitähän on heti demari, jos arvostaa omaa työtään. Ne kun on juuri porvareina itseään pitäviä, jotka katsovat, että tuottavuuden kasvaessa ja yrityksen tuloksen parantuessa on varaa jakaa työntekijöille palkankorotuksia. Mutta ei siis ilmeisesti kunnan työntekijöille, vaan tuo tulosparannus jaetaankin ulos muille. Toki moni kuntatyöntekijä myös kuntalainen, mutta silti.

Ja olen ihan samaa mieltä siitä, että tehtävät ovat paisuneet. En muista, että 80- luvulla olisi ollut puutetta peruspalveluista, vaikka olinkin vasta lapsi/nuori. Vastaava taso riittäisi ihan hyvin. Ja edelleen siis, iso osa kuntamenojen kasvusta johtuu myös muusta, kuin työntekijöiden määrästä. Rahaa jaetaan ihmisille vastikkeetta paljon enemmän kuin 80- luvulla. Onhan se nyt hurjaa, että 60 % vuokralaisista saa asumistukea, vaikka tuo ei euromääräisesti vielä niin iso erä olekaan.

 

[Cobol]

Usein varmaan onkin, mutta yhteiskunnalla ei välttämättä ole sitä silti varaa kustantaa. Tällöin jäisi nähtäväksi, löytyykö palkalle maksajaa vapailta markkinoilta. Ei se, ettei löytyisi, tarkoittaisi välttämättä, että työ ei ole sen arvoista. Sitten kun kohderyhmä on vaikka päihderiippuvaisten lapset, niin käyttäjiltä sitä rahaa ei palvelun rahoittamiseksi löydy. Ja on ihan kohtuu- tai normaalituloisillakin tätä ilmiötä, että ilmaiseen kunnan palveluun ollaan tyytyväisiä ja sitä käytetään, mutta ei silti oltaisi valmiita maksamaan, jos sen saman joku yrittäjä tuottaa maksullisena palveluna.

Tähän nämä samat kuin ennenkin:

1. Ay-liike ei ole koskaan ollut valmis neuvottelemaan julkisen sektorin supistamisesta. En laske mukaan tukilakkoja.
2. Suomessa tuetaan työttömänä olemista, kun muissa Pohjoismassa myös yksityiset yritykset ovat mukana työllistämissuunnitelmissa
3. Suomessa työttömyyskorvauksiin menee selvästi enemmän suhteellisesti rahaa, kuin muissa Pohjoismaissa
4. Yksityinen tuottaa palvelun keskimäärin edullisemmin. Harkiten enemmän käyttöön, mutta ei miten tahansa.
5. Kaikkea ei tarvitse yksityistää, kaikki asiat eivät kenties sovi yksityiselle sektorille paremmin

Työttömyyskorvaukset ovat tabu tuossa mielessä, mutta otin ne mukaan, koska ne ovat osa julkisen sektorin kustannuksia, ja vaikuttavat työlllisyysasteeseen jne.

Perusideana Holmströmin ajatus, jossa julkiselle sektorille tehdään iso leikkaus koossa sen kalleuden takia, mutta niihin toimintoihin jotka sinne päätetään jättää, ei kannata soveltaa liike-elämän oppeja.

Mutta. Eihän näin käy, koska ay-liike, demarit ja vassarit. Sanon jälleen kerran: valitettavasti Suomessa on hölmö vasemmisto, joka estää maata uudistumasta ja kehittymästä.

 

[Jymäkkä]

Mitä haittoja suurista yksiköistä syntyy? Itse kävin aikanaan ala-astetta, jossa oli joku 700 oppilasta, eikä ollut mitään häiriöitä. Nykyisellä tietotekniikalla ja muilla vastaavilla saataisiin suuria hyötyjä suurista yksiköistä. Kiinteistömenoissa tulisi hyötyjä, voitaisiin tarjota enemmän valinnaisuuksia esim. kielissä ja tarjota mahdollisuuksia esim. tasoryhmiin. Peruskoulussa voisi nostaa vaatimustasoa parhaiden osalta kymmenkertaiseksi. Ei siinä ole mitään järkeä kuten omana aikanani, että tein esim. ysillä matematiikan kirjan ensimmäisellä viikolla ja sen jälkeen ei ollut mitään tekemistä.

Palveluita on liikaa. 70-luvulla oli vain murto-osa niistä palveluista, mitä nyt on. Jopa demarit ovat myöntäneet, että hyvinvointivaltio on pahiten epäonnistunut siinä, että se on passivoinut ihmiset ja ihmisten keskinäinen solidaarisuus on tuon holhoamisen myötä kadonnut. Ennen tehtiin paljon enemmän itse asioita. Nyt oletetaan, että kaikki tulee valtiolta tai kunnalta kuin manulle illallinen. Ei siinä ole mitään järkeä.

Lisäksi julkisella sektorilla on valtavasti byrokratiaa. Joka asiaan pitää pyytää lupa ja valtava määrä ihmisiä pyörittää jotain ihan turhia juttuja. Kuinkakohan monta kymmentätuhatta ihmistä on sellaisissa duuneissa, joissa tehtävänä on pelkästään valvoa, ettei kukaan tekisi virhettä. Eli wannabe-stasihommissa.

Tuo 700 menee vielä sinne ihan siedettäviin. Oppilasmäärän kasvaessa liikaa yhteisöllisyys katoaa. Henkilökunta ei enää tunne opiskelijoita riittävän hyvin. Tällöin myös aito välittäminen vähenee. Oppilaiden koulumatkat reuna- alueilta alkaa mennä liian pitkiksi. Vaikeuksissa olevia oppilaita ei tunnisteta ajoissa jne. Mutta on noita varaa suurentaa, Suomessa paljon ihan liian "pieniäkin" kouluja liian lähellä toisiaan. Kyllä silloin 80- luvullakin saatiin muuten lapset lähikoulussa opetettua, ei nytkään ole tarvetta liian massiivisiin keskittymiin.

Tuosta byrokratiasta sen verran, että kyllä sitä valvontaakin ihan oikeasti tarvitaan myös. Näkymätöntä ja joskus turhalta tuntuvaa työtä, kunnes se paska osuu tuulettimeen ja lööpit huutaa, että kuka korvaa, ja miksei valvottu ja puututtu(Talvivaara, huoltajiensa murhaama pikkutyttö,jne).

 

[Trimmer]

Kiitos tästä keskustelua rikastavasta hyvin perustellusta kommentista. Kerrotko vielä miten tuo suhteellisuudentajun katoaminen on ilmennyt, muuten kuin, että siitä on puhuttu juttutuvassa?

No ihan siinä että KIKY oli juuri saatu käyntiin ja se oltiin "hyväksytty" pitkin hampain työntekijöiden keskuudessa, niin äijä tulee ja napauttaa että lisää... KIKY on kuitenkin työntekijöiltä iso kädenojennus työnatajan suuntaan, tästä ei varmaan tarvitse keskustella?

Mutta kerroppa sinä että miten muuten KIKY:n voisi toteuttaa muuten kuin palkka-alella ja tulonsiirrolla yrityksille?

 

[Undrafted]

Muuttamalla firmojen tapaa tehdä asioita. Omassa työpaikassa oli joskus keksitty, että pitää täyttää lomake A jonkin homman osana. No lomaketta täyttämään piti sitten olla joku, kunnes joku kyseenalaisti että onko k.o lomakkeesta mitään hyötyä. No ei ollut ja käytännöstä luovuttiin, tosin samalla kävi sen täyttäjäkin tarpeettomaksi. Miten asioita tehdään, onko päätäntävalta oikealla tasolla ja miksi asioita tehdään tulisi olla ahkerassa kriittisessä tarkastelussa niin firmoissa kuin julkisella sektorilla.

Toinen esimerkki elävästä elämästä. Asikasyritys täytti vuosia ja myyjä halusi ostaa kukkapuskan kyseiseen firmaan, mutta työnantajalla päätetty raja-arvo minkä yli saattaisi kyse olla lahjonnasta joten kukkapuska piti hyväksyttää aika korkealla firman sisällä. Toki työllistävä vaikutus, mutta onko kontrolleissa ammuttu yli ja ihmisten työaika käytettävissä järkevämminkin?

Mitä isompi firma sitä enemmän tapahtuu firman sisäisiä juttuja sen sijaan, että tehtäisiin tuottavia asioita asiakkaita kohtaan.

Joskus miettinyt miten toimisi malli, missä firmassa kaikki tienaisi saman verran kuukaudessa, mutta homman mukaan olisi annettu osuus vuosibonuksesta. Tyyliin 2000€/kk liksaa ja toimari saisi 15% vuosibonuspotista ja myyjät % tjne. Prosentit heitetty hatusta esimerkkinä. Mikäli firma tekisi hyvää tulosta ja jaettavaa kertyisi saisi kaikki siitä osuutensa, mutta ellei jaettavaa kerry kukaan ei saisi mitään extraa.Kaikki olisi tavallaan omistajina mukana hyötymässä jos menee hyvin ja jos ei mene hyvin niin mennään peruspalkalla. Toki ongelmallinen malli toteuttaa isoimmissa firmoissa.

 

[jussi_j]

No ihan siinä että KIKY oli juuri saatu käyntiin ja se oltiin "hyväksytty" pitkin hampain työntekijöiden keskuudessa, niin äijä tulee ja napauttaa että lisää... KIKY on kuitenkin työntekijöiltä iso kädenojennus työnatajan suuntaan, tästä ei varmaan tarvitse keskustella?

Ok, eli väärään aikaan sanottu. No, kiky ei ollut varsinaisesti ojennut työnantajan suuntaan, vaan suomen kilpailukyvyn. Se ei ole yksin työnantajan etu. AY-liike monessa kohtaa tuntuu kaihoisasti katsovan raikkaaseen -70 lukuun ja siihen aikaan kun inflaatio jylläsi ja palkankorotuksia satoi ovista ja ikkunoista, kun vuorineuvokset niitä pystyivät maksamaa, koska ne ulosmitattiin devalvaatioilla. AY-liike tykkäsi kun tuli 10% lisää liksaa, mutta ei osannut laskea 1+1 kun delvalvaatio vei ne kokonaan. Laskutaito ei ole kehuttava edelleenkään.

Mutta kerroppa sinä että miten muuten KIKY:n voisi toteuttaa muuten kuin palkka-alella ja tulonsiirrolla yrityksille?

Kerroin jo esimerkkinä leanista ja ehdotin luettavaakin aiheesta. Toki esimerkiksi työmarkkinoiden joustavuus on kilpailuetu tai -haitta yrityksille. Yritykset voivat keskittyä ydinosaamiseensa ja ulkoistaa toimintoja muualle. Näin se tehokkuus ja kilpailukyky kasvaa ja antaa varaa myös palkkojen kasvulle. Näin se tapahtuu joka tapauksessa, vaikka AY-liike sitä vastustaa.

 

[Pula-ajan Tretjak]

No, kiky ei ollut varsinaisesti ojennut työnantajan suuntaan, vaan suomen kilpailukyvyn.

En ole vientialalla ja minuun vaikuttaa Kiky. Se on suoraan meidän talossa ainakin ojennus työnantajan suuntaan eikä oikeastaan koko kikyllä ole mitään merkitystä suomen kilpailukyvyn kannalta. Eikä ole monella muullakaan firmalla noin. Jos tarkemmin ajattelee, niin kiky ei ole mikään kilpailukyky asia, vaan pyrkimys saada työnantajille parannusta henkilöstöön nähden.

Itse toivon kikystä tapaa muokata myös meidän karmeaa julkisen sektorin tilannetta. Eihän se vittu taas mitään auttanut.

Ja mitä päälle? Demarit ja ay-liike haluaa, että minun verot edelleen nousevat, en saa itse sopia palkkaani ja ylipäätään paremmille työntekijöille ei saa maksaa eri tavalla kuin huonoille. Loppuvuodatus ei siis ole osoitettu jussi_j:lle :)

 

[jussi_j]

...
Itse toivon kikystä tapaa muokata myös meidän karmeaa julkisen sektorin tilannetta. Eihän se vittu taas mitään auttanut.
...

No näinhän se on, kiky oli onneton suoritus, mutta oikean suuntainen. Julkinen sektorihan se on mikä täällä maksaa. Karmea byrokratiahelvetti mistä aina nousee esille sairaanhoitaja, vaikka eihän ne tässä ole ongelma, vaan välttämättömyys. Ongelma on kaiken maailman TE-, ELY-, Trafi ynnä muu virkamieskoneisto, jonka lisäarvo lienee jossain paskarantuisten kalsareiden tasolla. Kyllä kelpaa jos on kylmä ja muuta ei ole.

 

[dana77]

En jaksaisi kuluttaa aikaa turhanpäiväiseen raportointiin, joita nuo "tehomittaukset" väistämättä toisivat, koska omalla alallani tuloksia ei voi suoraan mitata, tai ne eivät ainakaan kerro mitään yksittäisen työntekijän suorituksesta. On meilläkin tulospalkkaus, mutta siinä tarkastellaan koko yksikön suoritusta. Tai siis tarkasteltiin, täksi vuodeksi tuli voimaan muutos, että tulospalkkio määräytyy kaikkien kaupungin lukioiden tuloksesta, eli oma suoritus vaikuttaa entistä vähemmän tähän.

Tiedän että monissa tehtävissä suorituksien arviointi on vaikeaa ja varsinkin suorituksen mittaaminen mekaanisesti. Opettajan hommat hyvä esimerkki. Enemmin näkisin niin että harvassa duunissa suoriutumista voidaan mitata puhtailla mittareilla, pl ehkä joissakin johtotehtävissä joissa ollaan vastuussa kokonaisuuksista taloudelliset tunnusluvut. Erityisesti jos sisäinen tarkastus on sen verran kartalla, ettei luvut ole manipuloitavissa. Silti en pelkistäisi asiaa niin että muilla tavoin arviointi olisi pomon perseen nuolemista (tämä on yleensä loser talkia) tai että arviominen olisi väistämättä työlästä ja aiheuttaisi ylimääräistä työtä.

Minä olen joskus palkka/arviointikeskusteluita varten koostanut excelin jolla olen näyttänyt että miten lisämyynnillä saatu liikevaihto kehittyi sen jälkeen kun otin homman hoidettavaksi ja keskustelu oli varsin helppo. Joskus olen laskenut omien asiakkuuksieni ja vertailuryhmien kannattavuudet ja esitellyt ne. Yksi asia suoriutumista on ymmärtää, että mitkä ovat kyseisen casen onnistumisen arvioinnin kannalta oleelliset asiat sillä ne eivät aina ole samat.
Huomioonotettavia asioita on liikevaihdon ja kannattavuuden lisäksi lukuisia muitakin kuten asiakastyytyväisyys, henkilöstötyytyväisyys, laskutusasteet, laatuun liittyvät asiat, mutta lähtökohdat ja asiakkuudet ovat niin erilaisia ettei kaikkia voi samalle viivalle laittaa, mutta näistä seikoista huolimatta ei tuo mitään ydinfysikkaa ole.

 

[Fancy Jasper]

Jopas täällä esiintyy outoja väitteitä julkisen sektorin tehottomuudesta. Suomen julkinen sektori kestää mitenpäin tahansa vertailun verrokkimaihin. Eihän sen koko suhteessa BKT:n ole kuin 20 prosentin luokkaa. Suomen julkinen sektori ei pelkästään ole pienen koonsa vuoksi ketterä vaan myös operatiivisesti tehokas. Toiminnan peilaaminen yksityisen puolen kustannustehokkuuden mittareilla menettää hyvin nopeasti mielekkyyden, kun muistetaan julkisen sektorin vaatimukset toteuttaa tehtävät kaikki sidosryhmät huomioonottaen.

 

[dana77]

Jopas täällä esiintyy outoja väitteitä julkisen sektorin tehottomuudesta. Suomen julkinen sektori kestää mitenpäin tahansa vertailun verrokkimaihin. Eihän sen koko suhteessa BKT:n ole kuin 20 prosentin luokkaa. Suomen julkinen sektori ei pelkästään ole pienen koonsa vuoksi ketterä vaan myös operatiivisesti tehokas.

Ja mitkähän nämä verrokkimaat mahtavat olla joihin mitattuna Suomen julkinen sektori on pieni? Utopia on toki yksi mutta entä muut?

 

[Jymäkkä]

Ja mitkähän nämä verrokkimaat mahtavat olla joihin mitattuna Suomen julkinen sektori on pieni? Utopia on toki yksi mutta entä

Muistaakseni on euroalueen tehokkaimpia, pieni se ei ole.

 

[Fancy Jasper]

Ja mitkähän nämä verrokkimaat mahtavat olla joihin mitattuna Suomen julkinen sektori on pieni? Utopia on toki yksi mutta entä muut?

Sanotaanko vaikka tärkeimmät vientimaat Ruotsi, Saksa, UK, Yhdysvallat.

Asian voi esittää näinpäin, että bruttokansantuotteesta ainoastaan julkisen sektorin 20 prosentin osuus riittää tuottamaan yksityiselle olosuhteet pyörittämään liike-elämää. Ja huomionarvoista vertailussa on, että julkinen sektori on kohtuullisella menestyksellä kyetty rahoitettamaan kassavirralla (kun verrataan verrokkimaihin).

 

[Tadu]

Miten lasketaan julkisen sektorin tehokkuus? Otetaanko tässä huomioon se, että Suomessa julkinen sektori ostaa yksityiseltä huomattavan määrän palveluita, jotka ulkomailla tehdään julkisen oman henkilöstön voimin?

 

[dana77]

Sanotaanko vaikka tärkeimmät vientimaat Ruotsi, Saksa, UK, Yhdysvallat.

Asian voi esittää näinpäin, että bruttokansantuotteesta ainoastaan julkisen sektorin 20 prosentin osuus riittää tuottamaan yksityiselle olosuhteet pyörittämään liike-elämää. Ja huomionarvoista vertailussa on, että julkinen sektori on kohtuullisella menestyksellä kyetty rahoitettamaan kassavirralla (kun verrataan verrokkimaihin).

Ja noista isompi julkinen sektori on ainoastaan Ruotsissa. Suomen julkinen sektori velkaantuu luokkaa 5 miljardia vuodessa. Millä vitun kriteereillä se on rahoitettu kassavirralla? Mitä tuo vaikkapa Ruotsin rahoittaminen jos ei kassavirralla rahoittamista?

 

[Fancy Jasper]

Millä vitun kriteereillä se on rahoitettu kassavirralla?

Vittu taitaa olla ammateista niitä ihan ensimmäisiä asioita, joilla tuotetaan hyvinvointia yhteiskuntaan.

Jopa Saksassa julkisen velan suhde BKT:n on 80 prossentin luokkaa. USA:ssa vastaava luku on yli 100 prosenttia. Eikö se nyt tarkoita sitä, että julkinen sektori on rahoitettu verrokkimaissa velkarahalla kun Suomessa rahoitus tapahtuu verotulojen kautta.

Toki samaa mieltä, että nykyisessä/jo-taaksejääneessä suhdannekriisissä velkaantuminen on aiheuttanut harmaita hiuksia niin hallituksessa kuin oppositiossa, mutta onko se julkisen sektorin syytä ettei yksityinen sektori tuota. Tavallaan on, tavallaan ei.

 

[dana77]

Jopa Saksassa julkisen velan suhde BKT:n on 80 prossentin luokkaa. USA:ssa vastaava luku on yli 100 prosenttia. Eikö se nyt tarkoita sitä, että julkinen sektori on rahoitettu verrokkimaissa velkarahalla kun Suomessa rahoitus tapahtuu verotulojen kautta.

Toki samaa mieltä, että nykyisessä/jo-taaksejääneessä suhdannekriisissä velkaantuminen on aiheuttanut harmaita hiuksia niin hallituksessa kuin oppositiossa, mutta onko se julkisen sektorin syytä ettei yksityinen sektori tuota. Tavallaan on, tavallaan ei.

Se on julkisen sektorin syytä ettei julkinen tuota. Kun verot ovat korkeat niin työllistäminen ei ole kannattavaa ja kalliit tuotteet eivät mene kaupaksi. Ei tämä ydinfysiikka ole.

Mitä taas kassavirtaan niin aika lahjakas tulkinta on että kassavirta on kunnossa jos velkaa tulee 10% valtion budjetista joka vuosi. Se lämmittää aika vähän että joskus aikoinaan tulot ja menot ovat olleet tasapainossa.

 

[Jymäkkä]

Se on julkisen sektorin syytä ettei julkinen tuota. Kun verot ovat korkeat niin työllistäminen ei ole kannattavaa ja kalliit tuotteet eivät mene kaupaksi. Ei tämä ydinfysiikka ole.

Mitä taas kassavirtaan niin aika lahjakas tulkinta on että kassavirta on kunnossa jos velkaa tulee 10% valtion budjetista joka vuosi. Se lämmittää aika vähän että joskus aikoinaan tulot ja menot ovat olleet tasapainossa.

Niin, paitsi, että se julkisen tehokkuus oli siis tutkitusti kunnossa. Muutenkin sotket nyt tuon koko julkisen sektorin vain tähän julkisen työpuoleen. Lisäksi on kaikki sosiaali- ja eläkemenot, jotka eivät liity mitenkään tähän julkisen työn tuottavuuteen. Tästä julkisesta sektorista yritetään nyt monen osalta tehdä laput silmillä suurta syyllistä kaikkeen mahdolliseen, mutta aika hyvin Suomella aika ajoin on mennyt julkisesta huolimatta. Silloin varmaan julkinen on tuottanut niin saakelin hyvin, ettei ongemia ole ollut?

Tulopuoli pitää saada kuntoon, mutta olisi hyvä ymmärtää sekin, että julkisen tulot ovat ihan eri tavalla poliittisen ohjailun alla kuin tavallisessa yrityksessä. Eli on myös osittain poliittinen päätös, että velkaa joudutaan ottamaan ensi vuonnakin reilu 3 miljardia. Ei siis enää 10 %.