Ja noista isompi julkinen sektori on ainoastaan Ruotsissa. Suomen julkinen sektori velkaantuu luokkaa 5 miljardia vuodessa. Millä vitun kriteereillä se on rahoitettu kassavirralla? Mitä tuo vaikkapa Ruotsin rahoittaminen jos ei kassavirralla rahoittamista?Sanotaanko vaikka tärkeimmät vientimaat Ruotsi, Saksa, UK, Yhdysvallat.
Asian voi esittää näinpäin, että bruttokansantuotteesta ainoastaan julkisen sektorin 20 prosentin osuus riittää tuottamaan yksityiselle olosuhteet pyörittämään liike-elämää. Ja huomionarvoista vertailussa on, että julkinen sektori on kohtuullisella menestyksellä kyetty rahoitettamaan kassavirralla (kun verrataan verrokkimaihin).
Millä vitun kriteereillä se on rahoitettu kassavirralla?
Se on julkisen sektorin syytä ettei julkinen tuota. Kun verot ovat korkeat niin työllistäminen ei ole kannattavaa ja kalliit tuotteet eivät mene kaupaksi. Ei tämä ydinfysiikka ole.Jopa Saksassa julkisen velan suhde BKT:n on 80 prossentin luokkaa. USA:ssa vastaava luku on yli 100 prosenttia. Eikö se nyt tarkoita sitä, että julkinen sektori on rahoitettu verrokkimaissa velkarahalla kun Suomessa rahoitus tapahtuu verotulojen kautta.
Toki samaa mieltä, että nykyisessä/jo-taaksejääneessä suhdannekriisissä velkaantuminen on aiheuttanut harmaita hiuksia niin hallituksessa kuin oppositiossa, mutta onko se julkisen sektorin syytä ettei yksityinen sektori tuota. Tavallaan on, tavallaan ei.
Niin, paitsi, että se julkisen tehokkuus oli siis tutkitusti kunnossa. Muutenkin sotket nyt tuon koko julkisen sektorin vain tähän julkisen työpuoleen. Lisäksi on kaikki sosiaali- ja eläkemenot, jotka eivät liity mitenkään tähän julkisen työn tuottavuuteen. Tästä julkisesta sektorista yritetään nyt monen osalta tehdä laput silmillä suurta syyllistä kaikkeen mahdolliseen, mutta aika hyvin Suomella aika ajoin on mennyt julkisesta huolimatta. Silloin varmaan julkinen on tuottanut niin saakelin hyvin, ettei ongemia ole ollut?Se on julkisen sektorin syytä ettei julkinen tuota. Kun verot ovat korkeat niin työllistäminen ei ole kannattavaa ja kalliit tuotteet eivät mene kaupaksi. Ei tämä ydinfysiikka ole.
Mitä taas kassavirtaan niin aika lahjakas tulkinta on että kassavirta on kunnossa jos velkaa tulee 10% valtion budjetista joka vuosi. Se lämmittää aika vähän että joskus aikoinaan tulot ja menot ovat olleet tasapainossa.
Toisille se tuntuu olevan ydinfysikkaa, jos vientiyritysten myynnin alhaista tasoa selitetään kansantalouden veropohjalla tai velkaantuminen laitetaan yksinomaan julkisen sektorin syyksi.Se on julkisen sektorin syytä ettei julkinen tuota. Kun verot ovat korkeat niin työllistäminen ei ole kannattavaa ja kalliit tuotteet eivät mene kaupaksi. Ei tämä ydinfysiikka ole.
Mitä taas kassavirtaan niin aika lahjakas tulkinta on että kassavirta on kunnossa jos velkaa tulee 10% valtion budjetista joka vuosi. Se lämmittää aika vähän että joskus aikoinaan tulot ja menot ovat olleet tasapainossa.
Kerätyt verotulot ovat korkeammat kuin koskaan historiassa, joten tuloilla asian korjaaminen on haihattelua. Toki olet oikeassa siinä että tulonsiirrotkin ovat osa julkista sektoria ja se puoli nimenomaan on paisunut kuin pullataikina. En nähdäkseni ole missään vaiheessa rajoittunut puhumaan vain julkisista palveluista.Niin, paitsi, että se julkisen tehokkuus oli siis tutkitusti kunnossa. Muutenkin sotket nyt tuon koko julkisen sektorin vain tähän julkisen työpuoleen. Lisäksi on kaikki sosiaali- ja eläkemenot, jotka eivät liity mitenkään tähän julkisen työn tuottavuuteen. Tästä julkisesta sektorista yritetään nyt monen osalta tehdä laput silmillä suurta syyllistä kaikkeen mahdolliseen, mutta aika hyvin Suomella aika ajoin on mennyt julkisesta huolimatta. Silloin varmaan julkinen on tuottanut niin saakelin hyvin, ettei ongemia ole ollut?
Tulopuoli pitää saada kuntoon, mutta olisi hyvä ymmärtää sekin, että julkisen tulot ovat ihan eri tavalla poliittisen ohjailun alla kuin tavallisessa yrityksessä. Eli on myös osittain poliittinen päätös, että velkaa joudutaan ottamaan ensi vuonnakin reilu 3 miljardia. Ei siis enää 10 %.
No nimenomaan. Väestörakenne on muuttumassa sellaiseksi, ettei rahoitus enää kestä entisenlaisia palveluita. Tästä on jo puhuttu, että palveluita täytyy supistaa, koska rahoitusta kansalaiset eivät juurikaan pysty enää lisäämään. On tosin kokonaisveroaste ollut Suomessa korkeampikin kuin tällä hetkellä, mutta en tosiaan itsekään kannata sen nostamista. Se ei ole ratkaisu, että yritetään pitää vanha palvelurakenne pystyssä rahoituspohjan huvetessa vain julkisen palkkoja heikentämällä. Tosin tilanne ei ole aivan niin huono, kuin finanssikriisin jälkeinen aika on näyttänyt, nythän ollaan jo paljon paremmalla tiellä suhdanteiden ollessa paremmat. Ikärakenne jatkaa kuitenkin heikentymistä vielä pitkään, ja vanhan julkisrakenteen ylläpito vaatisi jatkossa vielä enemmän julkisen työntekijöitä.Kerätyt verotulot ovat korkeammat kuin koskaan historiassa, joten tuloilla asian korjaaminen on haihattelua. Toki olet oikeassa siinä että tulonsiirrotkin ovat osa julkista sektoria ja se puoli nimenomaan on paisunut kuin pullataikina. En nähdäkseni ole missään vaiheessa rajoittunut puhumaan vain julkisista palveluista.
Suomen julkisen sektorin historiallisesta menestyksestä saadaan paljon kiittää silloista väestörakennetta. Se ei nykyisiä ongelmia selitä mutta tulevaisuudessa tulee sellaisia aiheuttamaan isosti.
Tottakai verot vaikuttavat vientiin ja tuontiin. Verojen takia lukuiset esineet ovat edullisempia tilattavia saksasta, englannista tai muualta (osassa on palkatkin korkeammat kuin suomessa). Missä on suomalaiset verkkokaupat joista eurooppalaiset tilaisivat mitään? Ei missään.Toisille se tuntuu olevan ydinfysikkaa, jos vientiyritysten myynnin alhaista tasoa selitetään kansantalouden veropohjalla tai velkaantuminen laitetaan yksinomaan julkisen sektorin syyksi.
No nimenomaan. Väestörakenne on muuttumassa sellaiseksi, ettei rahoitus enää kestä entisenlaisia palveluita. Tästä on jo puhuttu, että palveluita täytyy supistaa, koska rahoitusta kansalaiset eivät juurikaan pysty enää lisäämään. .
No ei se taida noin yksinkertaista olla. Julkisella menot voi kasvaa vielä nopeammin huoltosuhteen heikentyessä.Jos tulot kasvavaa niin palvelut kasvaa? Mikäli ei kasva niin palvelut supistuu. Missä ongelma => negatiivisessa taloudesssa. Jos tulot kasvavat niiin palvelutissa on pelivaraa. Kapitalismissa kulutus määrää kysynnynnän. Mikäli julkinen pysyy kilpailussa edelllä se voittaa yksityisen. Ei rakettitiedettä ja avaa markkinat myös muihin maihin.
Toinen juttu joka pienentää ulkomaisten tilauksia Suomesta (siis yksityishenkilöiden verkkokauppatilauksia) on Postin hinnoittelu. En muista nyt tarkkaa lukua, mutta muistaakseni yli 90% ulkomaisista tilauksista tyssää siihen vaiheeseen jossa näkyy lähetyskulut.Tottakai verot vaikuttavat vientiin ja tuontiin. Verojen takia lukuiset esineet ovat edullisempia tilattavia saksasta, englannista tai muualta (osassa on palkatkin korkeammat kuin suomessa). Missä on suomalaiset verkkokaupat joista eurooppalaiset tilaisivat mitään?
Ja mistäs postin kulut koostuvat? Työvoimavaltaista toimintaa eli korkeista palkoista ja sivukuluista.Toinen juttu joka pienentää ulkomaisten tilauksia Suomesta (siis yksityishenkilöiden verkkokauppatilauksia) on Postin hinnoittelu. En muista nyt tarkkaa lukua, mutta muistaakseni yli 90% ulkomaisista tilauksista tyssää siihen vaiheeseen jossa näkyy lähetyskulut.
Tottakai verot vaikuttavat vientiin ja tuontiin. Verojen takia lukuiset esineet ovat edullisempia tilattavia saksasta, englannista tai muualta (osassa on palkatkin korkeammat kuin suomessa). Missä on suomalaiset verkkokaupat joista eurooppalaiset tilaisivat mitään? Ei missään.
Tottakai julkisen sektorin velkaantuminen on julkisen sektorin syytä. Jos yksityinen sektori ei pysty yli suhdanne vaihteluiden lunastamaan shekkejä joita julkinen sektori kirjoittelee, niin julkita sektoria on sopeutettava käytettävissä oleviin tuloihin.
Jos vaimo tuhlaa enemmän kuin mies ansaitsee (varsinkin kun miehen tulot ovat maailman mittakaavassa huippuluokkaa samoin vaimon tuhlailukin), niin vika on vaimossa eikä miehessä.
Sen verran osaan sanoa osittain sisäpiiritietona, että Postissa/Itellassa/Postissa/Postitoimistossa on paljon muitakin ongelmia kuin palkka (sisältäen sivukulut). Keskijohtoa ja johtoa on liikaa, hyväveli-suojatyöpaikkoja yms. Mutta valtion yritys, voiko muuta odottaa? Sama pätee Alkoon ja Veikkaukseen. Kaikki nämä toimisivat yksityisenä huomattavasti tehokkaammin. Tai oikeastaan jos kilpailua vapautettaisiin.Ja mistäs postin kulut koostuvat? Työvoimavaltaista toimintaa eli korkeista palkoista ja sivukuluista.
Et ymmärtänyt oikein. Kumpaakin pitää laskea. Tämän rahoitus pitää hoitaa vähentämällä tulonsiirtoja. Asumistuet pois, ansiosidonnaisten keventäminen, tarveharkintaiset tuet pois ja tilalle simppeli perustulo. Maatalous, yritys- ja muiden sekä erilaisten vähennysten raju karsinta. Korkeampi työn verotus ei ole vähäpätöinen asia korkeimmissa tulodesiileissä. Siellä ei ole niin tyhmiä ihmisiä, että tekisivät turhaantyötä jonka hedelmät keräävät muut. He lähtevät ulkomailla, ottavat palkatonta vapaata ja keksivät keinoja suunnitella verotustaan.Ymmärsinkö oikein, että veropohjaa pitäisi siis hivuttaa enemmän työn verotuksen suuntaan kulutuspainotteisen sijaan? Korkeampi työn verotus sen sijaan syö ostovoimaa, mikä ei ole mikään vähäpätöinen asia lukuunottamatta korkeimpia tulodesiilejä.
Jostain sentään olemme yhtämieltä. Yritystuet on joskus hyödyksi mutta usein ongelmallisia. Mä kans näe mielekkääksi systeemiä, jossa esimerkiksi maataloutta subventoidaan ainoastaan poliittisen kannatuksen vuoksi. Tottakai sitä kokonaisveroasteen tasoa pyritään saamaan alas. Jollakin se vaje pitää kuitenkin kattaa, joko velkaa ottamalla tai omistusta myymällä.Et ymmärtänyt oikein. Kumpaakin pitää laskea. Tämän rahoitus pitää hoitaa vähentämällä tulonsiirtoja. Asumistuet pois, ansiosidonnaisten keventäminen, tarveharkintaiset tuet pois ja tilalle simppeli perustulo. Maatalous, yritys- ja muiden sekä erilaisten vähennysten raju karsinta. Korkeampi työn verotus ei ole vähäpätöinen asia korkeimmissa tulodesiileissä. Siellä ei ole niin tyhmiä ihmisiä, että tekisivät turhaan työtä jonka hedelmät keräävät muut. He lähtevät ulkomailla, ottavat palkatonta vapaata ja keksivät keinoja suunnitella verotustaan.
On asiaa selvitetty:Tutkittua ajankohtaista tietoa aiheesta ei nähtävästi Suomen osalta ole. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan nämä samat ihmiset palaavat jossain vaiheessa "kuolemaan" takaisin Suomeen. Viimeistään siinä vaiheessa varallisuus tulee verotetuksi. Jos taas keskijohtoa kun pakenee ulkomaille, nousee usein samasta organisaatiosta tilalle joku toinen henkilö.
Toki aihetta on selvitetty mutta vertailua tutkimustietoa verrokkimaihin verrattuna ei käsittääkseni ole. Samalla tavoin ruotsista lähdetään katsomaan maailmaa lämpimämmästä ilmanalasta käsin. Tämän suhteen voimasuhteet on luultavasti aikalailla tasan.On asiaa selvitetty:
HS: Koulutettuja suomalaisia kaikkoaa ulkomaille – vain harva aikoo palata - Taloussanomat - Ilta-Sanomat
muutama pointti:
-se että ihmiset palaavat kuolemaan aiheuttaa vain kuluja eli sitä ei kansantalouden kannalta voida hyvänä asiana pitää.
-eiköhän suurin osa ulkomaille lähteneistä ole niin fiksuja, että osaa hoitaa omaisuuden jälkikasvun nimiin ulkomailla ollessaan,
-lähtijöissä on mukana yrittäjiä ja muita huippuosaajia joita ei korvata noin vain
-keskijohto on varmasti korvattavissa, mutta jokainen korvaaja on pitänyt kouluttaa yhteiskunnan varoilla eli mikään plus-miinus -nolla tuo ei ole.
Julkisen sektorin tehokkuus ei todellakaan ole kunnossa mitä tässä on tullut sivusta seurattua mm. Tätä niin kovasti puhuttua sote sektoria niin tuolla mielenterveys puolella ei ole mitään tekemistä.Niin, paitsi, että se julkisen tehokkuus oli siis tutkitusti kunnossa. Muutenkin sotket nyt tuon koko julkisen sektorin vain tähän julkisen työpuoleen.
Lisäksi on kaikki sosiaali- ja eläkemenot, jotka eivät liity mitenkään tähän julkisen työn tuottavuuteen. Tästä julkisesta sektorista yritetään nyt monen osalta tehdä laput silmillä suurta syyllistä kaikkeen mahdolliseen, mutta aika hyvin Suomella aika ajoin on mennyt julkisesta huolimatta.
Silloin varmaan julkinen on tuottanut niin saakelin hyvin, ettei ongemia ole ollut?
Tulopuoli pitää saada kuntoon, mutta olisi hyvä ymmärtää sekin, että julkisen tulot ovat ihan eri tavalla poliittisen ohjailun alla kuin tavallisessa yrityksessä. Eli on myös osittain poliittinen päätös, että velkaa joudutaan ottamaan ensi vuonnakin reilu 3 miljardia. Ei siis enää 10 %.
Missä sanoin, että ne ovat uusia ja turhia juttuja? Pistit nyt ihan omis juttuja minun sanoiksi.Kiinnostava näkemys, etteivät mielenterveyspalvelut ole Jani82:lle "oikeasti tärkeitä" vaan "uusia ja ylimääräisiä". Vielä kun ovat sosiaali- ja terveysalan ruuhkaisimpia kokonaisuuksia akuuttiin tarpeeseensa nähden.
Mitä "90-vuotiaan mummon" operointiin tulee, onneksi meillä on perustuslaki, jonka myötä kansalaisten olisi ainakin oltava tällaisessa yhdenvertaisessa asemassa. Vanhojen ihmisten hoidon hylkääminen kuulostaa keskiajalta. Silloinkin tosin heistä huolehdittiin.
Suomen ay-liike ja vassarit ovat valitettavasti maailman persereikiä. Tämä ei ole vittuilua, vaan fakta.
Ei vaan sen tehokkuus ei ole kunnossa. Jos työntekijä ottaa päivässä julkisella puolella vastaan viisi asiakasta ja samaan aikaan yksityisellä tehdään hommia tuplasti niin kyseessä on iso ongelma.
Jonot loppuisivat nopeasti jos samaa tehokkuutta vaadittaisiin myös julkisella puolella.
Tähän kun lisätään pitkät lomat ja työn tehottomuus niin meillä on iso ongelma. Vastaavalla tavalla toimien yksikään yksityinen yritys ei pysyisi pystyssä.