Mikä tässä pitkässä viestissä tuki ajatusta siitä että jotain säästöä kertyisi? Neljän hallimiehen palkkasäästöt ei Tikkurila ykkösessä ja kakkosessa ole lähimainkaan samaa tasoa menetetyn jäävuorotulon kanssa. Enemmän tappiota tuo esimerkki yksikkö huomenna ilman käyttöä tekee kuin normaalipäivänä jolloin jääkenttien käyttöaste on tasan 100%. Vai oliko tässä takana ajatus/käsitys että jokaisessa hallissa on areenatason legioonallinen palkkatyöläisiä per vuorokausi? No ei ole. Mä kulutan aikaani mainitussa paikassa normiviikkona noin 15-20 tuntia per viikko joten jonkinlainen käsitys henkilöstön määrästä/päivä on. 1-2 henkilöä/vuoro/koko kompleksi töissä kerrallaan. Uimahalleissa varmasti enemmän kun jatkuvasta siivouksesta, uimavalvonnasta yms pitää huolehtia.Ai pk-seudulla sitten uima- ja jäähallit pyörivät talkoovoimin, ettei edes palkkakuluissa tule säästöä? Kai sitä uimahalleissa voi saunaa lämmittää huvikseen ja suihkusta valuttaa vettä, kun ei siitäkään kustannuksia tule.
Siihen on syynsä minkä takia kaukalomaksut ovat tuota luokkaa, vai meinaatko, että jäähallin kustannukset ovat samat oli sillä käyttäjiä tai ei?
Ilmeisesti siellä sitten on zambonikuski ajamassa käyttämätöntä jäätä käyttämättömän jäävuoron päätteeksi.
Samalla logiikalla sinullakin on kotona sähkönkulutus koko ajan samaa, oli siellä kotona sitten joku käyttämässä sähkölaitteita tai ei. Siitä toki olen samaa mieltä, että lämmöt pidetään päällä ja jäähdytyskoneisto hurisee, mutta hallimaksut koostuvat paljon muustakin, kuin näistä. Joten melko karrikoitua sanoa, ettei säästöä tule pennin jeniä.
Toki jos löydät jostain laskelman kuinka paljon esim. uimahalli tuottaa valtiolle versus verotuottoja kuluttava määrä, niin linkitä ihmeessä. Itse en sellaista löytänyt. Uimahalleissa kyse on enemmänkin verovaroin tuotetusta palvelusta, eikä bisneksen teosta. Sen takia käyntimaksutkin on hyvin nimelliset.
Esimerkiksi Itäkeskuksen uimahallissa on käyttäjiä vuositasolla noin 350 000. Halli on avoinna kokolailla vuoden jokaisena päivänä (365), niin tästä voi laskea yhden päivän kävijämääräksi noin 959 kävijää.
Itäkeskuksen uimahalli täyttää 30 vuotta – hallin kävijämäärä on ylittänyt jo 10,5 miljoonaa | Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Itäkeskuksen uimahallin valmistumisesta tulee tänä syksynä kuluneeksi tasan 30 vuotta. Vuosittain Itä-Helsingin suositussa hallissa vierailee noin 350 000 kävijää. Kävijöilleen rakas halli juhlii kolmekymppisiään torstaina 26.10. Juhlapäivän kunniaksi uimahalliin on koko päivän ajan vapaa pääsy.www.sttinfo.fi
Jos lasketaan tuo kävijämäärä lipun maksimihinnalla 5,80€, niin yhden päivän tuloksi tulee 5562€. Ja tämä laskelma on siis täydellä aikuisen lipun hinnalla laskettu. Halvemmalla hinnalla pääsevät lapset, eläkeläiset ja muut erityisryhmät. Näistä lipputulot laskevat tietysti. Lisäksi kävijämääriin on laskettu mukaan myös esim. kouluryhmät, jotka eivät maksa itse uimalippuaan. Joten siitä ei tule lipputuloja muuta kuin valtion kassasta. Lisäksi Suomessa on lukuisia uimahalleja, joissa kiinteät kulut voivat olla samat kuin Itäkeskuksen uimahallissa, mutta kävijämäärät ja lipun hinnat ovat pienempiä.
Keskikokoisen uimahallin energiankulutus on vuodessa 2000-2500 MWh. Jos otetaan luvuksi tuo 2000 MWh, eli 2 000 000 KWh, niin yhden päivän kulutus on noin 5479 KWh. Sähkön keskihinta on tänä vuonna ollut 6,9 snt/KWh.
Jos sitä käytetään laskelmassa, niin päiväkohtainen energianhinta on 378€. Tähän toki sähkönsiirto päälle, joka maksaa Helsingissä keskimäärin 4,5snt/KWh, eli päivittäinen kustannus on noin 246€. Eli yhteensä sähköön menee päivässä 624€.
Tähän päälle vielä vedenkäytön kustannukset.
Energiansäästö liikuntapaikoilla – uhka vai mahdollisuus? - Aluehallintovirasto
Eurooppa, Suomi mukaan luettuna, on ajautunut energiakriisiin Venäjän hyökkäyssodan myötä. Tämä on pakottanut niin valtiot, kunnat kuin yksittäiset kansalaisetkin pohtimaan omaa sähkönkulutustaan. Ohjeita ja suosituksia energian säästämiseen on tuotettu ahkerasti. Julkiset tahot ovat jo ennen...avi.fi
Henkilökunnan määrästä en osaa sanoa, mutta kun työt ovat todennäköisesti kahdessa vuorossa hallin ollessa auki aamusta iltaan. Jos yhdessä vuorossa työskentelee 5 henkilöä, niin päivän aikana kuluja tulee kymmenestä työntekijästä.
Lisäksi monessa paikassa käytetään ulkopuolisia siivoojia ja kiinteistönhoitajia.
Nämä laskelmat ovat siis maksimilipun hinnalla,keskimääräisellä kävijämäärällä ja arvioidulla sähkönkulutuksella tehtyjä, joten oletettavasti kulut ovat vieläkin isommat. Voi olla vaikka kaksi työntekijää enemmän ja sähkönhinta voi olla kilowattitunnilta kalliimpaakin.
Toki kulutus voi olla pienempääkin tai hallihenkilökuntaa vähemmän, alhaisempaan sähkönhintaan en usko.
Onko sinulla jokin laskelma kuinka paljon valtio tienaakaan uimahallilla?
E: linkit lisätty
Voi kai sitä kuvitella jäähallille säästöä syntyvän jos olettaa että noissa pyörii 10-20 henkilöä töissä/yksikkö päivän aikana. Ei vaan pyöri. Eikä päivisin mitään järjestettyä ympärivuorokautista siivousta ole. Jos koppi on ryhmän jäljiltä pommin jäljiltä se siivouslasku lähtee kopin huonoon kuntoon jättäneelle ryhmälle. Mestis-pelejä seuraavana päivänä on yksi ihminen siivoamassa kilpahallin julkiset tilat.
Varmaan löytyy maasta halleja joissa on ”ylimääräistä” henkilökuntaa mutta jos kompleksia jossa on 2000:n katsojan halli osana sitä voidaan hoitaa noin pienellä porukalla niin uskon ison kuvan olevan tuon.
Eli esimerkki kompleksi häviää käyttäjämaksuja huomiselta 6000€ ja säästää neljän ihmisen yhden päivän palkkakulut ja yhden siivouksen kustannukset. Ei todellakaan voi sanoa että kaupungille tulee säästöjä. Enemmän vain jää kassaan vajetta normaaliin torstaihin nähden.
Ihan vinkkinä niin täällä ne kaikki hallimiehet/hallihenkilöt hoitavat jäänajot työvuoronsa aikana. Ei siihen istu erillistä tekijää odottamassa.
Viimeksi muokattu: