Ainiin ja raha ei kuulemma lisää houkuttelevuutta alalle.
Kaksi eri väitettä. 1. on lainaamani. Toinen: "palkankorotuksilla ei paikata kaikkea". Lainaamani on lähinnä olkiukko, jota ei ehkä muutamaa trollia lukuun ottamatta ole esittänyt kukaan. Jälkimmäinen on tässäkin ketjussa monesti nähty väite. Väitteet eroavat toisistaan aivan tolkuttomasti. Tuollaista turhaa olkiukkoilua ei pidemmän päälle jaksa kukaan, mutta itsekin allekirjoitan sen, että pelkillä palkankorotuksilla ei hoitoalaa pelasteta. Ongelmat ovat paljon syvemmällä organisaatioissa, jossain siellä työnjohdossa ja organisoinnissa asti. Tarve taitaisi olla koko alan työkulttuurin uusiutumiselle, mutta siihen ei mitään oikoteitä ole.
Suomessa ei voida palkkoja nostaa niin ylös, että rahalla saataisiin ulkomaista työvoimaa houkuteltua esimerkiksi Norjan edestä. Yhteiskuntien vauraus on erilainen, Suomella ei mitään taikaseinää ole. Toisaalta pitää samalla huomioida, ettei hoitajien palkankorotus toiveet vaikkapa varhaiskasvatuksenkaan verrattuna vahvempi ole. Ei se hoitoalan "palkkakuoppa" niin paha ole muihin julkisen sektorin verrokkialoihin nähden. Hoitoalan vetovoiman kasvattamiseksi on pakko keksiä muita etuja kuin pelkkä raha. Rahalla kilpaillessa hoitoala ei voittajaksi selviä. Ei niitä riittävän päteviä tekijöitä kaikilla aloilla löydä yksityiset yrityksetkään, vaikka rahaa olisi tekijälle tarjolla erittäinkin hyvin.
Lisäkädet auttaisivat kuorman keventämisessä, mutta liian helpolla ei hoitoalalle lisää tekijöitä ole mistään saatavissa. Ikäluokat eivät kasvamassa ole. Ikäluokasta lienee suhteellisesti suurin piirtein yhtä suuri osuus hoitoalasta kiinnostunut. Ei sitä voida pelkällä rahalla korjata, ei kaikista luonteeltaan edes ole hoitoalalle. Jos ala ei kiinnosta muutenkaan, niin tuskin se pää kääntyy vain rahan vuoksi. Ne rahan perässä juoksijat löytävät jatkossakin paremmat ansiot hoitoalan ulkopuolelta.
Kun ikärakenteessa nähdään ongelmia jo nyt, niin ehkä syytä olisi kääntyä sinne töiden organisoinnin ja työnjohdon puoleen. Mitään takeita ei ole, että joku parinsadankaan nosto palkoissa vaikuttaisi olennaisesti alan houkuttelevuuteen muihin aloihin verrattuna, vaikka kieltämättä sekin jo palkansaajaa lämmittäisi. Alan imagoa on ihan hoitajien itsensä ja liiton johdolla kuitenkin poljettu jo tovi, kerrottu kuinka mikään ei ole hyvin. Palkankorotus voi hetken lämmittää, mutta ei se poista työn kuormittavuutta. Ei raha poista pitkiksi venyvien päivien väsyttävyyttä, ei paineita jos kokee "yksin" joutuvansa joustamaan. Hoitoalan houkuttavuuden kannalta olisi olennaista, että työstä saadaan mielekästä. Sitä voitaisiin paremmalla työnjohdolla ja organisoinnilla saada edistettyä.
Aika näyttää, miten hoitotyö Suomessa jatkossa organisoidaan. Auttaako automatisaation kehittyminen, auttaako ulkomainen työvoima... Mutta jotain sille työn organisoinnille pitää keksiä, nykyinen tie vaikuttaa kestämättömältä.
***
Toki koko kärjistynyt keskustelu itsessään on mielenkiintoinen. Poterot ovat kovin syvät, ääripäistä kuuluu kovin kärjistettyjä lausuntoja. Mielenkiintoinen on myös liiton valitsema linja asian ajamiseen. Hoitajien palkankorotuksille oli koronan jäljiltä sympatiat, kunhan kohtuullisuuden puitteissa pitäydyttäisiin. Nyt ne sympatiapisteet tuntuvat hiljalleen kuihtuvan pois...