Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[mekabyte]

Joo, se mittaaminen on sinänsä tärkeää ja mielellään sitä olis syytä avata, mitä sillä tiedolla tehdään. Se suoritenopeus/-määrä on vaan klassinen esimerkki huonosta ohjausvaikutuksesta jos ei muita vaikuttavia mittareita käytetä. Toimii hienosti vakioidussa ympäristössä kuten konepajoissa yms, mutta ihmisten kanssa usein todella huono. Tiedän ,että esim hoitotyössä tilastoidaan todella hartaasti jokainen suorite. Se mikä jää lähes kokonaan piiloon on suoritteiden kestoon vaikuttavat asiat. Ne kun on aina potilastietosuojan alaisia . Vaikka karkeaa luokittelua mahdollisesti voisikin tehdä, niin syvällisempi analyysi ja siitä saatava informaatio jää tekemättä. Osaoptimointi, jota aina tapahtuu vaikuttaa merkittävästi kokonaisuuteen. Teollisuudessa on runsaasti erilaisia toimivia malleja asioiden tehostamiseen, mutta eivät suoraan sovi terveydenhuoltopuolelle. Oppia ja käytäntöjä on silti syytä ottaa varsinkin ihmisten johtamiseen. Yksi kysymys on, että kuinka paljon esim sitä lastenhoitoa voi tehostaa, kun vaan fyysiset rajat tulee vastaan, henkisistä nyt puhumattakaan.

 

[Sonny Burnett]

Nopeus mittarina hoitotyössä on siinäkin mielessä huono asia, että sitten ihmiset nimenomaan tekevät yksin asioita mitä ei pitäisi. Tämä lisää huomattavasti riskiä esim selkä- ja olkapäävaivoihin jotka sitten oikeasti aiheuttavat pitkiä saikkuja ja työkyvyn alenemaa.

Vanha tositapahtumiin perustuva esimerkki:

Jenkeissä mitattiin roskakuskien työtehoa. Kellokallet ja pomot seurasivat kuskien työtä salaa. Ne kuskit jotka hyppäsivät kuormurin ohjaamosta portaiden yläpäästä, kiiruhtaekseen tyhjentämään roska-astian, saivat palkankorotuksen ja hyvän työntekijän statuksen. Kun taas ne, jotka astelivat hytistä rauhallisesti rappusia pitkin, saivat huonompaa palkkaa.

Kuitenkin jälkeenpäin kun asioita tutkittiin ja mitattiin tarkemmin, nämä hyppijät alkoivat ennen pitkää kärsia erilaisista selkä, polvi- ja nilkkavammoista, ja pidemmällä aikajanalla tarkasteltuna heidän tuottavuutensa olikin selvästi heikompaa kuin huonoiksi tuomittujen rauhallisten kuskien tuottavuus.

Peruskoulutusmatskua johon pitäisi jokaisen suoritusta johtavan/arvioivan ihmisen tututustua ajatuksella.

 

[Ötökkä]

Joo, se mittaaminen on sinänsä tärkeää ja mielellään sitä olis syytä avata, mitä sillä tiedolla tehdään. Se suoritenopeus/-määrä on vaan klassinen esimerkki huonosta ohjausvaikutuksesta jos ei muita vaikuttavia mittareita käytetä. Toimii hienosti vakioidussa ympäristössä kuten konepajoissa yms, mutta ihmisten kanssa usein todella huono. Tiedän ,että esim hoitotyössä tilastoidaan todella hartaasti jokainen suorite. Se mikä jää lähes kokonaan piiloon on suoritteiden kestoon vaikuttavat asiat. Ne kun on aina potilastietosuojan alaisia . Vaikka karkeaa luokittelua mahdollisesti voisikin tehdä, niin syvällisempi analyysi ja siitä saatava informaatio jää tekemättä. Osaoptimointi, jota aina tapahtuu vaikuttaa merkittävästi kokonaisuuteen. Teollisuudessa on runsaasti erilaisia toimivia malleja asioiden tehostamiseen, mutta eivät suoraan sovi terveydenhuoltopuolelle. Oppia ja käytäntöjä on silti syytä ottaa varsinkin ihmisten johtamiseen. Yksi kysymys on, että kuinka paljon esim sitä lastenhoitoa voi tehostaa, kun vaan fyysiset rajat tulee vastaan, henkisistä nyt puhumattakaan.

Ja kun moni asia on hitaampi tehdä ohjaamalla asukasta. Siis siinä hetkessä hitaampaa, mutta pitkällä aikavälillä tukee asukkaan omatoimisuutta ja pärjäämistä itse monessa asiassa. Eli pitkällä aikavälillä nopeasti (puolesta) tekeminen hidastaa työtä mutta eihän sitä jälkeenpäin näe, että ehkä tämä asukas osaisi syt syödä itse jos se olisi "pakotettu" käyttämään käsiä itse esim pukemiseen jne.

 

[erku]

Pitäisi varmaan ensin saada se johtaminen kuntoon, että edes tälläistä mallia voitaisiin harkita.

Siis oletatko, että kaikissa valtion organisaatioissa, joissa kyseinen suoritusarviointi on käytössä, johtaminen olisi jotenkin esimerkillistä?

Ei tuo malli ongelmaton ole, mutta omaan makuuni kuitenkin paremmin työntekijää motivoiva kuin malli, jossa palkka on sama riippumatta siitä, miten hyvin tai huonosti työsi teet.

 

[Ötökkä]

34 hyvinvointialueen johtajaa sai palkankorotuksen Pohjanmaalla – pääluottamushenkilö Kim Yli-Pelkola: "Ajoitus on huonosti valittu"

Korvaus maksetaan henkilöille, jotka oman hyvinvointialueen kuntayhtymässä tekemänsä työn lisäksi valmistelevat uutta organisaatiota, itsehallinnollista hyvinvointialuetta.

yle.fi

Kyllä niille johtajille voidaan korotuksia antaa.

 

[Ötökkä]

Siis oletatko, että kaikissa valtion organisaatioissa, joissa kyseinen suoritusarviointi on käytössä, johtaminen olisi jotenkin esimerkillistä?

Ei tuo malli ongelmaton ole, mutta omaan makuuni kuitenkin paremmin työntekijää motivoiva kuin malli, jossa palkka on sama riippumatta siitä, miten hyvin tai huonosti työsi teet.

Hyvä johtaminen tekee hyvän työporukan. Hyvä työporukka kyllä motivoi ihmiset tekemään töitä yhdessä ja hyvin. Tokintällä hetkellä hoitajia on niin vähän, että ne harvat joiden motivaatio on 0 on pakko pitää töissä koeajan jälkeenkin.

 

[Freya]

Siis oletatko, että kaikissa valtion organisaatioissa, joissa kyseinen suoritusarviointi on käytössä, johtaminen olisi jotenkin esimerkillistä?

Onko näistä jotain faktaa että johtaminen olisi erityisen huonoa? Joo muutama mulkku mahtuu aina remmiin, mutta hoitoalalla se johtamisen taso on kyllä ala-arvoista, tässä esim. TS : n juttu aiheesta :

Sairaanhoitajat pakenevat Tyksin päivystyksestä – "Johtaminen perustuu uhkailuun ja kiristämiseen", sanoo yksi lähteneistä

Tyks Akuutin päivystyksen työilmapiiriongelmat jatkuvat. Tämä on johtanut muun muassa henkilökunnan irtisanoutumisiin.

www.ts.fi

Kyllä siitä on motivaation kasvattaminen kaukana, kun tietää jo valmiiksi ketkä siellä pomon huoneessa asustelee.

 

[Patarouva]

Hyvä johtaminen tekee hyvän työporukan. Hyvä työporukka kyllä motivoi ihmiset tekemään töitä yhdessä ja hyvin. Tokintällä hetkellä hoitajia on niin vähän, että ne harvat joiden motivaatio on 0 on pakko pitää töissä koeajan jälkeenkin.

Hyvän työporukan pystyy horjuttamaan jo yksi henkilö.Työntekijä voi olla tehokas ja aikaansaapa ja yksinkertaisilla mittareilla mitattuna hän voi työnantajasta vaikuttaa oikein hyvältä työntekijältä. Työkaverina hän voi silti olla kiusaaja, kyttääjä ja nälvijä. Arvaamaton kiukkupussi, joka myrkyttää työilmapiiriä jatkuvasti. Jos joku valittaa niin uhriutuminen onnistuu häneltä käden käänteessä.

 

[peterra]

@Patarouva se on juuri näin - johtaminen on muutenkin aika vaikea kokonaisuus, johon pitäisi ymmärtää aika laajasti monta eri asiaa. Kaikessa kukaan ei voi olla hyvä, mutta johtaminen ei ole mikään yksisuuntainen juttu, josta kaikki hyvä kumpuaa. Hyvä johtaminen on vuorovaikutteista ja hyvä johtaja pyrkii ainakin minun käsityksessäni maksimoimaan johdettaviensa hyvinvoinnin konkreettisesti ja tukee heidän kykyään johtaa itse itseään. Mitä enemmän työntekijä pystyy johtamaan itse itseään, sitä parempi. Yleensä työyhteisössä omissa kokemuksissani ongelmalliseksi nousevat sellaiset yksilöt, jotka eivät osaa johtaa itseään - suomalaisilla työpaikoilla usein myös kateus astuu tässä kuvaan. Työpaikalla menestyvät osaavat yleensä johtaa myös itseään ja omaa työtään. Itsensä johtaminen on muuten vaikeaa, koska silloin pitää osata altistua myös tarkkailemaan itseään hieman objektiivisemmin ja kuuntelemaan myös muita itseensä liittyen.

 

[teppana]

@Patarouva se on juuri näin - johtaminen on muutenkin aika vaikea kokonaisuus, johon pitäisi ymmärtää aika laajasti monta eri asiaa. Kaikessa kukaan ei voi olla hyvä, mutta johtaminen ei ole mikään yksisuuntainen juttu, josta kaikki hyvä kumpuaa. Hyvä johtaminen on vuorovaikutteista ja hyvä johtaja pyrkii ainakin minun käsityksessäni maksimoimaan johdettaviensa hyvinvoinnin konkreettisesti ja tukee heidän kykyään johtaa itse itseään. Mitä enemmän työntekijä pystyy johtamaan itse itseään, sitä parempi. Yleensä työyhteisössä omissa kokemuksissani ongelmalliseksi nousevat sellaiset yksilöt, jotka eivät osaa johtaa itseään - suomalaisilla työpaikoilla usein myös kateus astuu tässä kuvaan. Työpaikalla menestyvät osaavat yleensä johtaa myös itseään ja omaa työtään. Itsensä johtaminen on muuten vaikeaa, koska silloin pitää osata altistua myös tarkkailemaan itseään hieman objektiivisemmin ja kuuntelemaan myös muita itseensä liittyen.

Kyky itsereflektointiin on hyvän johtajan perusedellytys. Tämä on hankalaa ja suhteellisen harva siihen kykenee. Voi olla vaikka kuinka ahkera, alykäs ja tehokas työntekijä. Mutta johtaminen ei onnistu, koska omaa tekemistä ei osata katsoa kriittisesti ja itsenäisesti tehdä korjauksia omaan toimintaan.

 

[Ötökkä]

Kyky itsereflektointiin on hyvän johtajan perusedellytys. Tämä on hankalaa ja suhteellisen harva siihen kykenee. Voi olla vaikka kuinka ahkera, alykäs ja tehokas työntekijä. Mutta johtaminen ei onnistu, koska omaa tekemistä ei osata katsoa kriittisesti ja itsenäisesti tehdä korjauksia omaan toimintaan.

Osalla myös ikävä tapa osata arvostaa vain itä samoja asioita joissa itse on hyvä/jotka itseä kiinnostaa

 

[Knox]

Hyvä johtaminen tekee hyvän työporukan. Hyvä työporukka kyllä motivoi ihmiset tekemään töitä yhdessä ja hyvin. Tokintällä hetkellä hoitajia on niin vähän, että ne harvat joiden motivaatio on 0 on pakko pitää töissä koeajan jälkeenkin.

Ei tämäkään ihan näin yksinkertainen asia ole. Ihan yhtälailla se suorittava porras on vastuussa yhteishengestä. Toki hyvä johtaja osaa motivoida, mutta kyllä sillä työntekijällä pitää olla myös omasta takaa tahto tehdä asioita. Ellet sitten ajattele niin, että suorittava porras on aivottomia zombeja, jotka eivät kykene tekemään mitään itsenäisesti?

 

[Ötökkä]

Ei tämäkään ihan näin yksinkertainen asia ole. Ihan yhtälailla se suorittava porras on vastuussa yhteishengestä. Toki hyvä johtaja osaa motivoida, mutta kyllä sillä työntekijällä pitää olla myös omasta takaa tahto tehdä asioita. Ellet sitten ajattele niin, että suorittava porras on aivottomia zombeja, jotka eivät kykene tekemään mitään itsenäisesti?

Hyvä johtaja ja johto puuttuu ongelmiin ajoissa ja kuuntelee kaikkia työntekijöitä - ei vain sitä kovaäänisintä päivää.

 

[teppana]

Osalla myös ikävä tapa osata arvostaa vain itä samoja asioita joissa itse on hyvä/jotka itseä kiinnostaa

Tämä on totta. Itse koen että työelämässä olen kehittynyt parhaiten siten, että olen tietoisesti antanut alaisille tilaa toteuttaa töitä heidän parhaaksi katsomalla tavalla. Tottakai vastuu ja ohjaus on esihenkilöllä, mutta hyviä lopputuloksia voi tulla tavoilla joita ei itse aluksi osaa arvostaa tai edes harkita.

 

[Trimmer]

Eihän tässä hätää ole, ICT-alan lakko näyttäisi jatkuvan ja nyt proliitto rupeaa maksamaan myös lauantaista ja sunnuntaista 140e päivä lakkoavustusta.

 

[erku]

Hyvä johtaminen tekee hyvän työporukan. Hyvä työporukka kyllä motivoi ihmiset tekemään töitä yhdessä ja hyvin. Tokintällä hetkellä hoitajia on niin vähän, että ne harvat joiden motivaatio on 0 on pakko pitää töissä koeajan jälkeenkin.

Hyvä johtaminen on aika kompleksinen kokonaisuus. Jos halutaan hyvää johtamista, niin kyllä johtajille myös pitää antaa välineitä johtaa. Ja omasta mielestäni palkanmuodostukseen vaikuttaminen on yksi ihan keskeinen väline johtaa ja motivoida alaisia.

Jos esimiehellä on kymmenen alaista, joista kuusi on keskitason suorittajia, kaksi poikkeuksellisen osaavaa ja vastuuntuntoista sekä kaksi perässä vedettävää, niin on minusta ihan kohtuullista ja oikeudenmukaista, että johtaja voi palkita näitä parhaiten suoriutuneita ja vastaavasti sitten niille heikoimmin suoriutuneille voidaan maksaa huonompaa palkkaa kuin keskitason suorittajille.

 

[Iisoppi]

Eevastiina kuvitteli jäävänsä lakkoon ja olevansa lakkovahtina mutta joutuikin "pakkotöihin". JUKO linjasi ettei Seuren työntekijä kuulu lakon piiriin. Nyt Eevastiina ohittaa töihin mennessä tuttuja lakkovahteja ja vähän jopa harmittaa mennä töihin. Mutta pakko on koska hän ei saisi lakon ajalta mitään korvausta...

Yksi viesti muutti helsinkiläisen varhaiskasvatuksen opettajan Eevastiina Veikonsaaren viikkosuunnitelmat. Hän oli käynyt lakkovahdin etäkoulutuksen ja tiesi jo, missä liivit sijaitsivat, kun tuli ilmoitus, ettei lakko koske häntä.

Se oli massaviesti ja siinä kerrottiin, etten Seuren työntekijänä kuulu lakon piiriin. Seure on henkilöstöpalveluyhtiö, jonka omistavat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit, niiden yhtiöt sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus.

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko linjasi, ettei Seure kuulu lakon piiriin.

Eevastiina toteaa:

Erosin OAJ:sta ja aion mennä töihin niinä päivinä kun minulla on sovittu sijaisuuskeikka Seuren kautta. Tarvitsen korvauksen lakkopäiviltä – olkoon se sitten ihan vain palkka tehdystä työstä. Miksi maksaa 30 euroa kuussa ammattijärjestön jäsenyydestä, kun OAJ ei minua lakossani tue?

Eevastiinan absurdi tilanne keskellä päiväkotilakkoa: joutui töihin

Helsinkiläinen varhaiskasvatuksen opettaja Eevastiina Veikonsaari siirtyi lakkovahdin paikalta ”pakkotyöhön”. Nyt hän kulkee töihin tuttujen lakkovahtien ohi.

www.iltalehti.fi

 

[2silmäinen kyklooppi]

Eihän tässä hätää ole, ICT-alan lakko näyttäisi jatkuvan ja nyt proliitto rupeaa maksamaan myös lauantaista ja sunnuntaista 140e päivä lakkoavustusta.

Jep. Vaimo tässä parisen viikkoa lakkoillut. Tuolla rahalla minäkin, lähihoitaja, voisin lakkoilla vaikka muutaman vuoden. Viikosta jää käteen karvan alle 600 euroa. Kelpaisi minullekin.

 

[penaz]

Eihän tässä hätää ole, ICT-alan lakko näyttäisi jatkuvan ja nyt proliitto rupeaa maksamaan myös lauantaista ja sunnuntaista 140e päivä lakkoavustusta.

Teleoperaattorilla töissä oleva poikani sanoi työnantajan maksavan lakon ajan tuplaprovikat, joten työnteko kannattaa paljon paremmin kuin lakkoilu.

 

[kyykäärme]

Eevastiina kuvitteli jäävänsä lakkoon ja olevansa lakkovahtina mutta joutuikin "pakkotöihin". JUKO linjasi ettei Seuren työntekijä kuulu lakon piiriin. Nyt Eevastiina ohittaa töihin mennessä tuttuja lakkovahteja ja vähän jopa harmittaa mennä töihin. Mutta pakko on koska hän ei saisi lakon ajalta mitään korvausta...


Eevastiina toteaa:

Eevastiinan absurdi tilanne keskellä päiväkotilakkoa: joutui töihin

Helsinkiläinen varhaiskasvatuksen opettaja Eevastiina Veikonsaari siirtyi lakkovahdin paikalta ”pakkotyöhön”. Nyt hän kulkee töihin tuttujen lakkovahtien ohi.

www.iltalehti.fi

Nyt on pakko kyllä olla tässä JUKO:n linjalla. En oikein ymmärrä, miten tuollaisesta keikkatyöstä voisi jäädä lakkoon ja saada lakkoavustusta. Seuren työntekijät saattavat tehdä aina silloin tällöin töitä, päivän silloin, toisen tällöin. Siellä on paljon opiskelijoita ja jopa juuri keskiasteen koulunsa päättäneitä, "välivuotta" viettäviä. Palkkaa tulee tehdystä tuntimäärästä, ei kuukausipalkkana, kuten kuntapuolella. Työpaikat vaihtelevat myös eri kunnissa.

Jos on pitkään ollut samassa työpaikassa Seuren listoilta, olisi järkevää hakea sinne kunnan palkkalistoille, kun työtä kerran riittää. Sitten taas eri juttu, jos ei pysty vakituista työtä tekemään.

 

[2silmäinen kyklooppi]

Teleoperaattorilla töissä oleva poikani sanoi työnantajan maksavan lakon ajan tuplaprovikat, joten työnteko kannattaa paljon paremmin kuin lakkoilu.

Sitten kun lakko on ohi ja tuplaprovikat poistuu, niin ihmetellään kun mikään ei ole muuttunut paremmaksi.

 

[penaz]

Sitten kun lakko on ohi ja tuplaprovikat poistuu, niin ihmetellään kun mikään ei ole muuttunut paremmaksi.

Kilpailullisena lätkäjätkänä poikani on ihan tyytyväinen työkavereihinsa (monet urheilijataustaisia), pomoihinsa ja työhönsä, missä tulosta tehdään kilpailemalla niin työkavereita kuin muita Suomen kauppojakin vastaan. Aika paljon enemmän poika ilman tuplaprovikoitakin ansaitsee kuin mikä on vaikkapa sairaanhoitajien keskipalkka.

 

[Kauko Viisas]

koko teksti

Erittäin hyvää pohdintaa mittareista sun muista.

Aikoinaan julkisella puolella lainattiin tätä "tulosajattelua" ja ryhdyttiin mittaamaan asioita. Ymmärrän yksityisen puolen tulosajattelun (yksinkertaistettuna - kuinka paljon myyt suhteessa sinuun satsattuun).

Julkisella puolella mittarit ovat hieman monimutkaisemmat, kun tavoitteena ei ole "voitto" vaan tuottaa mahdollisimman hyvää palvelua veronmaksajille. Mutta tuloksena oli, että laskettiin mm. "suoritteita" - suoritteeksi laskettiin eräiden mielestä mm. (ja käsittääkseni lasketaan edelleen) puhelinyhteys/sähköposti. Loppuvuodesta laskettiin "suoritteiden" määrä ja havaittiin joidenkin olevan "parempia" kuin toisten. Vaikuttavuudella ei ollut arvoa - sitä ei voi mitata, koska se on pitkäaikaisempi vaikutus, joten se ei myöskään näkynyt mittareissa.

Jottei aihe unohdu, niin en muista, että tämä kysymys (epärelevantit mittarit) olisi AY-liikettä kiinnostanut.

 

[Satunnainen]

Teleoperaattorilla töissä oleva poikani sanoi työnantajan maksavan lakon ajan tuplaprovikat, joten työnteko kannattaa paljon paremmin kuin lakkoilu.

Riippuu toki siitä, minkä painoarvon antaa vapaa-ajalle. Rahallisesti varmasti kannattaa mennä töihin.

 

[Noppa10]

Riippuu toki siitä, minkä painoarvon antaa vapaa-ajalle. Rahallisesti varmasti kannattaa mennä töihin.

Eihän tuossa vapaa-ajasta puhuttu mitään, vaan provikoista..