Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

  • 1 480 956
  • 15 547
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Opettajatilanne on heikentynyt vähän joka puolella mutta varmasti se on paras kaupungeissa jossa opettajia koulutetaan koska sinne on syntynyt siteitä ja monet haluavat ainakin alkuun jatkaa elämäänsä opiskelupaikkakunnalla.

Jokin vuosi sitten näin tilaston missä kaupungeissa oli eniten hakiloita/avoin virka. Muistaakseni järjestys oli:
1. Jyväskylä 2. Oulu 3. Rovaniemi 4. Tampere. Hakijoita riittää myös opettajakoulutuskaupunkien kehyskuntiin.

Hankalin tilanne on syrjäseutujen lisäksi pk-seudulla juurikin korkeiden asumiskustannuksien takia. Karrikoiden voisi heittää että Jyväskylässä/Oulussa/Roissa opettajapariskunnat asuvat Ok-talossa, Helsingissä kaksiossa tai maksimissaan kolmiossa kerrostalossa.
Tällainen tilannekuva itsellänikin on.
Minusta kunta-alan palkkojen lähtökohdaksi pitäisi asettaa, että lähihoitajalla olisi mahdollista asua vuokralla kaksiossa ja kahden lähihoitajan kotitaloudella ostaa kerrostalokolmio työskentelykuntansa alueelta mediaanineliöhinnasta jonkin verran alaspäin (esim. 80% mediaanista). Näin kunnille syntyisi selvä kannustin myös kamppailla asumiskustannusten nousua vastaan, joka hyödyttäisi yhteiskuntaa laajasti.
Nythän kehyskunnista vanhoilla citikanrämillä Helsinkiin autoilevat kuntatyöntekijät mahdollistavat helsinkiläisten alhaisehkon kunnallisveroprosentin.

En tiedä, miten tuo olisi mahdollista ja kävisikö niin, ettei Luhangalle enää löytyisi hoitajia. Korrostan vielä, että itse olisin nykyjärjestelyssäni selvästi häviävänä osapuolena.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Opettajatilanne on heikentynyt vähän joka puolella mutta varmasti se on paras kaupungeissa jossa opettajia koulutetaan koska sinne on syntynyt siteitä ja monet haluavat ainakin alkuun jatkaa elämäänsä opiskelupaikkakunnalla.

Jokin vuosi sitten näin tilaston missä kaupungeissa oli eniten hakiloita/avoin virka. Muistaakseni järjestys oli:
1. Jyväskylä 2. Oulu 3. Rovaniemi 4. Tampere. Hakijoita riittää myös opettajakoulutuskaupunkien kehyskuntiin.

Hankalin tilanne on syrjäseutujen lisäksi pk-seudulla juurikin korkeiden asumiskustannuksien takia. Karrikoiden voisi heittää että Jyväskylässä/Oulussa/Roissa opettajapariskunnat asuvat Ok-talossa, Helsingissä kaksiossa tai maksimissaan kolmiossa kerrostalossa.
No joo, riippuu vähän milloin oltu ostoksilla. Meilläkin opettajia, jotka asuu ihan reilun kokoisissa kämpissä arvoalueilla, eikä hirveesti/lainkaan velkaa edes. Nämä tietysti jo 50+ osastoa. Ylipäänsä jos opettaja perheineen on uskaltanut 10-20 vuotta sitten reilullakin velalla ostaa asunnon hyvältä alueelta, niin ei ole huonosti hänelle varallisuutensa kanssa käynyt. Itse rakensi OK- talon Vantaalle, eikä tässäkään nyt köyhtynyt ole, mutta on arvonnousut olleet maltillisempia ison kirkon kämppiin verattuna.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
No joo, riippuu vähän milloin oltu ostoksilla. Meilläkin opettajia, jotka asuu ihan reilun kokoisissa kämpissä arvoalueilla, eikä hirveesti/lainkaan velkaa edes. Nämä tietysti jo 50+ osastoa. Ylipäänsä jos opettaja perheineen on uskaltanut 10-20 vuotta sitten reilullakin velalla ostaa asunnon hyvältä alueelta, niin ei ole huonosti hänelle varallisuutensa kanssa käynyt. Itse rakensi OK- talon Vantaalle, eikä tässäkään nyt köyhtynyt ole, mutta on arvonnousut olleet maltillisempia ison kirkon kämppiin verattuna.

Ja täytyy muistaa että viimeisen 10 vuoden aikana on isoilta ikäluokilta alkanut jo irtoamaan kohtuullisia perintöjä joten tuo karrikointini ei niin yksioikoinen ole. Näkyyhän tuo vanhempien varallisuus ihan kaikissa tuloluokissa ja velan määrät vaihtelee varmasti jo lähtökohtaisestikin. Tuo erottelu minkä tein pohjautui pitkälti ajatukseen miten asuminen onnistuu ihan nollasta lähtiessä ilman mitään tukia edelliseltä sukupolvelta.
 

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Jotenkin absurdi keskustelu. Kyllä keskituloisella on ihan hyvin varaa asua Helsingissä. Ei ehkä ostaa keskustasta asuntoa ilman säästöjä, mutta muualta on. Perinnöillä nyt on tähän ketjuun aika vähän merkittäviä yhtymäkohtia. Helsingin ja pääkaupunkiseudun ongelmat ovat aikalailla sisäsyntyisiä ja niistä nyt maksetaan. Helsingin hintataso ei voi olla perusteena koko maan palkkakeskustelussa.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: BOL

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Jotenkin absurdi keskustelu. Kyllä keskituloisella on ihan hyvin varaa asua Helsingissä. Ei ehkä ostaa keskustasta asuntoa ilman säästöjä, mutta muualta on. Perinnöillä nyt on tähän ketjuun aika vähän merkittäviä yhtymäkohtia. Helsingin ja pääkaupunkiseudun ongelmat ovat aikalailla sisäsyntyisiä ja niistä nyt maksetaan. Helsingin hintataso ei voi olla perusteena koko maan palkkakeskustelussa.
Ei voikaan, mutta pitäisi olla palkkakeskustelussa se, pitäisikö näillä kalliimmilla alueilla voida maksaa enemmän. Nämähän ovat pääsääntöisesti elinvoimaisia alueita, joissa kuntatalous on paremmassa kunnossakin kuin keskimäärin. Esimerkiksi Helsingin kuntatalous vahvasti plussalla jatkuvasti, vaikka kunnallisverokin Suomen pienimpiä.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Ei voikaan, mutta pitäisi olla palkkakeskustelussa se, pitäisikö näillä kalliimmilla alueilla voida maksaa enemmän. Nämähän ovat pääsääntöisesti elinvoimaisia alueita, joissa kuntatalous on paremmassa kunnossakin kuin keskimäärin. Esimerkiksi Helsingin kuntatalous vahvasti plussalla jatkuvasti, vaikka kunnallisverokin Suomen pienimpiä.

Joskus muinoin kunnat oli jaettu useampiin kalleusluokkiin ja niin tätä kuntien ja valtion palkkoja hieman kohdennettiin eri tyylisissä kunnissa. Yksityisethän maksavat Helsingissä muuta maata paremmin. Toki asuinpaikka on valinta mutta on koko Suomen etu että Helsingissäkin riittää päteviä opettajia.

En osaa sanoa onko näitä neuvotteluissa esillä mutta karkeasti homma menisi luokittain.

1. Pk-seutu
2. Yliopistokaupungit
3. Muut maakuntien aluekeskukset+Uusimaa
4. Muu Suomi

Tuohon pientä porrastusta palkoissa julkisella. Ei luulisi kukaan vastustavan.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: DAF

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Joskus muinoin kunnat oli jaettu useampiin kalleusluokkiin ja niin tätä kuntien ja valtion palkkoja hieman kohdennettiin eri tyylisissä kunnissa. Yksityisethän maksavat Helsingissä muuta maata paremmin. Toki asuinpaikka on valinta mutta on koko Suomen etu että Helsingissäkin riittää päteviä opettajia.

En osaa sanoa onko näitä neuvotteluissa esillä mutta karkeasti homma menisi luokittain.

1. Pk-seutu
2. Yliopistokaupungit
3. Muut maakuntakeskukset+Uusimaa
4. Muu Suomi

Tuohon pientä porrastusta palkoissa julkisella. Ei luulisi kukaan vastustavan.
Joo, ehdin itsekin saada hetken sitä korkeinta kalleusluokkaa, mutta sehän oli joitain kymppejä vain enemmän, saisi juurikin reilummin alueen asumis/liikkumiskustannukset näkyä, ehdottamasi jako olisi järkeväntuntuinen. Voisi ehkä olla vielä viidentenä syrjäseudut, joissa taas liiikkuminen maksaa enemmän kuin taajamakunnissa.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kyllähän työnantaja voi maksaa myös kunnallisella puolella parempaa palkkaa kuin mikä on sopimuksessa määritelty minimi. Jonkin verran näin myös toimitaan, mutta erot eivät ole suuren suuria.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Kyllähän työnantaja voi maksaa myös kunnallisella puolella parempaa palkkaa kuin mikä on sopimuksessa määritelty minimi. Jonkin verran näin myös toimitaan, mutta erot eivät ole suuren suuria.
Joo niin voi, ainakin teoriassa. Tulee sitten kyllä nopeasti vastaan nämä, että ei voi maksaa samasta työstä eri palkkaa. Ainakin Helsingin opetuspuolella mennään tiukasti taulukoilla, joku henkilökohtainen lisä on sitten mahdollista saada päälle. Taannoin Helsinki maksoi erittäin hyviä tulospalkkioita, mutta noista on nyt luovuttu, koska olivat muka epätasa-arvoisia. Noita on korvattu kertapalkitsemisilla, joissa idea onkin hyvä, mutta jaettava rahamäärä on kyllä pienentynyt reilusti.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Kyllähän työnantaja voi maksaa myös kunnallisella puolella parempaa palkkaa kuin mikä on sopimuksessa määritelty minimi. Jonkin verran näin myös toimitaan, mutta erot eivät ole suuren suuria.
Voihan sille VaKa-opelle sen vajaan satasen maksaa henkilökohtaista lisää, mutta siltikin pk-seudulla täyttämättömiä toimia taitaa olla satoja. Luulisi, että nämä kaiken maailman virpimattilat ja mikkomäkelät pikku hiljaa tekisivät tälle vuosia jatkuneelle henkilöstöpulalle, mutta taitavat omilla toimillaan vain sitä ongelmaa pahentaa.

Joka päivähän useassa päivähoidon yksikössä on tilanne, jossa mitoituksia rikotaan vaarantaen lasten turvallisen hoidon, mutta eipä ne taida näitä kaupunkien Varhaiskasvatuksen johtajia kiinnostaa normaalipäivänä lainkaan ja Avi-ilmoituksetkin tuntuvat menevän sinne Ö-mappiin. Tämä lakon aikainen suhdelukujen laskenta on aika tekopyhää hurskastelua, kun tietää sen todellisen tilanteen.
 
Viimeksi muokattu:

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Joskus muinoin kunnat oli jaettu useampiin kalleusluokkiin ja niin tätä kuntien ja valtion palkkoja hieman kohdennettiin eri tyylisissä kunnissa. Yksityisethän maksavat Helsingissä muuta maata paremmin. Toki asuinpaikka on valinta mutta on koko Suomen etu että Helsingissäkin riittää päteviä opettajia.

En osaa sanoa onko näitä neuvotteluissa esillä mutta karkeasti homma menisi luokittain.

1. Pk-seutu
2. Yliopistokaupungit
3. Muut maakuntien aluekeskukset+Uusimaa
4. Muu Suomi

Tuohon pientä porrastusta palkoissa julkisella. Ei luulisi kukaan vastustavan.

Sehän aitten taas riippuu. Mitä kaikkea laskentaan otetaan mukaan? Asumikuluindeksi, kunnan veroprosentti, mahdollisuus autottomaan elämään, mitä muuta? Aika tarkkana näiden kanssa saa olla, että niille opettajille ei synny erityistä insentiiviä työllistyä vain tientynlaisiin kuntiin ja kaupunkeihin, jos pulaa opettajista on kautta maan.
 

teppana

Jäsen
Helsingin asumiskustannukset on kovat, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Mutta toisaalta, Helsingissä on muita etuja haja-asutusalueeseen verrattuna. Onko palveluiden laajuudella, harrastusmahdollisuuksilla, autottomalla elämällä ja loistavilla liikenneyhteyksillä mitään arvoa? Ainakin niillä kuuluu silloin olevan, kun haja-asutusalueen ihmiset valittavat palveluiden karsimisesta.
 

teppana

Jäsen
Sehän aitten taas riippuu. Mitä kaikkea laskentaan otetaan mukaan? Asumikuluindeksi, kunnan veroprosentti, mahdollisuus autottomaan elämään, mitä muuta? Aika tarkkana näiden kanssa saa olla, että niille opettajille ei synny erityistä insentiiviä työllistyä vain tientynlaisiin kuntiin ja kaupunkeihin, jos pulaa opettajista on kautta maan.
Löyhästi riippuen tekstiisi, kerron lyhyesti oman isäni asuintilanteesta.

Eli, isäukko asuu todella pienellä paikkakunnalla. Asukkaita on kylässä niin vähän, että viitsi tähän sitä määrää kirjoittaa koska sen perusteella pystyy jo kylän yksilöimään. Ukko ei ole opettaja, mutta hänen puolisonsa on. Tarkemmin sanottuna, peruskoulun luokanopettaja. Ikälisät on täynnä ja palkan lisäyksenä on tullut jonkin verran erityisosaamisen kautta bonusta. Mutta veikkaisin, että aikalailla siellä keskiverto tai hiuskarvan yli tienaa.

Isäni ja hänen puolisonsa asuvat aika perus omakotitalossa. N. 150 neliöä (en ole tarkistanut vaan vedin mutulla). Talo on 80-luvun lopulla rakennettu ja nyt viime vuosina myös modernisoitu ja remontoitu. Pihapiirissä on autokatos, autotalli, puuliiteri, pienehkö puutarha, kasvihuone ja rantasauna. Talolta järven rantaan on ehkä noin 50m. Rannassa olevalla veneellä pääsee ajelemaan 1,2 kilometriä järveä pitkin saaressa olevaan vaatimattomaan kesämökkiin. Jos siis haluaa olla ilman sähköä ja juoksevaa vettä.

Tämän lisäksi, kylässä on yksi pieni Sale. Valikoima on luokkaa The Gambia, hintataso Sveitsi. Pankkipalvelut on poistuneet jo kauan sitten. Terveyskeskuksessa käy lääkäri 2-3 kertaa viikossa, teoriassa. Käytännössä tilanne on aivan eri. Lähin apteekki löytyy 40km päästä. Lähin poliisiasema 70km päästä ja poliisin toimintasäde on sellainen, että vasteaika voi olla 2-3h. Julkinen liikenne on yksi bussi joka ajaa kylältä 40km lähimpään lukioon kahdeksaksi aamulla ja lähtee klo. 16 takaisin. Kesäisin tämä bussi ei kulje.

Elämä on valintoja ja niiden mukana tulee myönnytyksiä ja etuja. Onko oikein, että kompensoidaan kasvukeskuksien korkeampaa asuinkustannusta, jos kerran ei kompensoida haja-asutusalueen palveluiden puutetta? Ja ennen kuin dana77 ehtii muna pystyssä tulla tähän selittämään kilometrikorvauksista, se tarina on jo kuultu moneen otteeseen. Ei vakuuttanut ensimmäisellä kerralla eikä vakuuta vieläkään.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Löyhästi riippuen tekstiisi, kerron lyhyesti oman isäni asuintilanteesta.

Eli, isäukko asuu todella pienellä paikkakunnalla. Asukkaita on kylässä niin vähän, että viitsi tähän sitä määrää kirjoittaa koska sen perusteella pystyy jo kylän yksilöimään. Ukko ei ole opettaja, mutta hänen puolisonsa on. Tarkemmin sanottuna, peruskoulun luokanopettaja. Ikälisät on täynnä ja palkan lisäyksenä on tullut jonkin verran erityisosaamisen kautta bonusta. Mutta veikkaisin, että aikalailla siellä keskiverto tai hiuskarvan yli tienaa.

Isäni ja hänen puolisonsa asuvat aika perus omakotitalossa. N. 150 neliöä (en ole tarkistanut vaan vedin mutulla). Talo on 80-luvun lopulla rakennettu ja nyt viime vuosina myös modernisoitu ja remontoitu. Pihapiirissä on autokatos, autotalli, puuliiteri, pienehkö puutarha, kasvihuone ja rantasauna. Talolta järven rantaan on ehkä noin 50m. Rannassa olevalla veneellä pääsee ajelemaan 1,2 kilometriä järveä pitkin saaressa olevaan vaatimattomaan kesämökkiin. Jos siis haluaa olla ilman sähköä ja juoksevaa vettä.

Tämän lisäksi, kylässä on yksi pieni Sale. Valikoima on luokkaa The Gambia, hintataso Sveitsi. Pankkipalvelut on poistuneet jo kauan sitten. Terveyskeskuksessa käy lääkäri 2-3 kertaa viikossa, teoriassa. Käytännössä tilanne on aivan eri. Lähin apteekki löytyy 40km päästä. Lähin poliisiasema 70km päästä ja poliisin toimintasäde on sellainen, että vasteaika voi olla 2-3h. Julkinen liikenne on yksi bussi joka ajaa kylältä 40km lähimpään lukioon kahdeksaksi aamulla ja lähtee klo. 16 takaisin. Kesäisin tämä bussi ei kulje.

Elämä on valintoja ja niiden mukana tulee myönnytyksiä ja etuja. Onko oikein, että kompensoidaan kasvukeskuksien korkeampaa asuinkustannusta, jos kerran ei kompensoida haja-asutusalueen palveluiden puutetta? Ja ennen kuin dana77 ehtii muna pystyssä tulla tähän selittämään kilometrikorvauksista, se tarina on jo kuultu moneen otteeseen. Ei vakuuttanut ensimmäisellä kerralla eikä vakuuta vieläkään.
Joo, ihan validi pointti tämäkin. Ehkä pitäisi yksinkertaisesti vaan vapauttaa/joustavoittaa noita julkisen sopimuksia. Ei joka niemessä ja notkelmassa tarvitse olla sama palkka. Sitten kasvukeskukset voisivat maksaa enemmän, koska olisi varaa ja esimerkiksi syrjäseuduilla voitaisiin osaajia houkutella kylille patemmalla palkalla ja säästää ehkä jostain muusta. Tai sitten etsiä tekijöitä, joille puhdas luonto ja rauhallisuus on vetovoimatekijä.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Opettajien lakon yhteydessä on taas spekuloitu lukuvuoden jatkamisella. Tähän en usko hetkeäkään, mutta pari käytännön asiaa kiinnostaa:
1. Lakon aikana palkka tietysti lakkoilijoilta pidätetään. Jos lukuvuosi jatkuu, palkan perusteena pidetyt tunnit tulee pidettyä, jos jatko lakon pituinen. Pitääkö pidätetty palkka palauttaa, vai miten tää menee?
2. Kaikki eivät ole olleet lakossa. Miten lisätyö heille korvattaisiin?
 

nevins

Jäsen
Tässä on tullut luettua juttuja tästä opetustyössä olevasta korkeasta työmäärästä lukuvuoden aikana. En tunne alaa henkilökohtaisesti, mutta nähnyt melko läheltä. Se asia mikä itseäni tässä työmäärästä puhuttaessa on erikoista omasta mielestäni. määritelmä mistä puhutaan useasti on ”tuntien pitäminen on vain yksi asia ja sen lisäksi on tuntien suunnittelua ja valmistelua jne”. Tätä suunnittelua voi minun mielestä tehdä hyvin silloin, kun on opetukseton periodi meneillään.

Ajankäyttö luulisi olevan hyvällä mallilla, kun on kuitenkin pitkä koulutus pohjalla.

Myös puhutaan eri hankkeista missä ollaan mukana vuoden aikana. Eikö hanketyötä voi tehdä hyvin vaikka opetuksettoman periodin aikana tai pitkin vuotta, kun oppilailla on lomaa koulutusta ja aika ei mene opetukseen.

Tuon tason koulutuksen omaavat harvemmin yksityisellä sektorilla nauttii enää ylityökorvauksista vaan sopparissa lukee jotta ne kuuluu toimenkuvaan ja hommat pitää tehdä.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: BOL

Kauko Viisas

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Ehkä pitäisi yksinkertaisesti vaan vapauttaa/joustavoittaa noita julkisen sopimuksia. Ei joka niemessä ja notkelmassa tarvitse olla sama palkka. Sitten kasvukeskukset voisivat maksaa enemmän, koska olisi varaa ja esimerkiksi syrjäseuduilla voitaisiin osaajia houkutella kylille patemmalla palkalla ja säästää ehkä jostain muusta. Tai sitten etsiä tekijöitä, joille puhdas luonto ja rauhallisuus on vetovoimatekijä.
Olette keskustelleet opettajista, mutta tämä sama sopinee muihin julkisiin (ja yksityisiinkin) aloihin.

Yksi kilpailee palkalla, toinen ympäristöllä, kolmas jollain muulla.

Tämän estää AY-liike eikä siten ole duunarin asialla.
 

Txjokeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Men in Blue ja muut oikeudenjakajat
Tämän estää AY-liike eikä siten ole duunarin asialla.

Luuletko tosiaan että palkat ovat edes tällä tasolla pelkästään työnantajan hyvän hyvyyttään ja empaattiseen työntekijän asemaan asettumisen takia? Ilman AY-liikettä meistä jokainen taistelisi siitä, että saisi jonkinlaista käypää palkkaa, kohtuullisen työajan ja jonkinlaiset lomat.

Tämän takia "paikallinen sopiminen" on täyttä tuubaa.
 

peterra

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Tämän takia "paikallinen sopiminen" on täyttä tuubaa.

Tätäkin on toisteltu eri paikoissa vuosien varrella, mutta yksi tapa selvittää monessa asiassa totuus on follow the money -periaate. Jokainen voi katsoa, ketkä puhuvat paikallisesta sopimisesta ja sen lisäämisestä eniten - työnantajien kohdalla on ihan sama homma kuin muidenkin pulliaisten keskuudessa: pyrkimys on maksaa mahdollisimman vähän. Paikallinen sopiminen alkaa olla jo kielitieteellisenäkin konseptina mielenkiintoinen, koska kukaan ei koskaan määrittele, mitä se oikeastaan tarkoittaa. Kyllähän historia tuntee yhtä paljon kuin tämän päivän aktiivipolitiikkakin sellaisen periaatteen, että keksitään jokin riittävän epämääräinen termi, joka ei automaattisesti tarkoita lukijalleen yhtään mitään jonkun ikävän asian tilalle.

Olettehan tekin nyt nähneet tämän vuosikymmenen työpaikkailmoituksetkin? Missä on työpaikka, joka ei etsi dynaamiseen joukkoonsa dynaamista tyyppiä. Mitä dynaaminen edes tarkoittaa? Suomisanakirja tarjoaa seuraavat:
  1. Voimakas, energinen, aktiivinen, elävä, liikkuva, muuttuva, kehittyvä
  2. voimaa koskeva, voima-.
    Esimerkiksi: Aloitekykyinen, dynaaminen luonne. Dynaaminen talouspolitiikka. Elävä, dynaaminen yhteiskunta. Dynaaminen psykologia tekojen ja toimintojen vaikuttimia tutkiva psykologia.
  3. dynamiikkaa koskeva.
    Esimerkiksi: Musiikin dynaamiset vaihtelut. Dynaaminen aksentti eli painotus kielitiede

Tästä sanasemantiikasta on tullut niin hienoa. Paikallinen sopiminenkin varmasti tarkoittaa dynaamista eli kaaosta täynnä olevaa työyhteisöä, jossa palkkaus on heikko ja kiire jatkuva, mutta kun asia esitetään "hei tää on dynaamista" niin johan on taas kivaa kaikilla. Haluaisinpa nähdä sen työnantajan, joka oikeasti esittelee itsensä dynaamiseksi palkanmaksajaksi: niitä on todella harvassa. Työntekijöiden pitää kyllä olla dynaamisia, mutta palkanmaksajalle on ihan ok, ettei ole niin dynaaminen - mieluummin niin, että painetaan sillä minimisopparilla useampi sopimuskausi indeksikorotuksilla.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Luuletko tosiaan että palkat ovat edes tällä tasolla pelkästään työnantajan hyvän hyvyyttään ja empaattiseen työntekijän asemaan asettumisen takia? Ilman AY-liikettä meistä jokainen taistelisi siitä, että saisi jonkinlaista käypää palkkaa, kohtuullisen työajan ja jonkinlaiset lomat.

Tämän takia "paikallinen sopiminen" on täyttä tuubaa.
Niin. Nyt yksittäisen työntekijän sijaan taistelee ay-liike. Ei kyse ole hyväntekeväisyydestä, vaan siitä ketkä neuvottelevat. Erikoisesti minä en kuulu liittoon, mutta ay-liike neuvottelee minunkin palkastani enkä voi vaikuttaa asiaan.
 

Txjokeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Men in Blue ja muut oikeudenjakajat
Niin. Nyt yksittäisen työntekijän sijaan taistelee ay-liike. Ei kyse ole hyväntekeväisyydestä, vaan siitä ketkä neuvottelevat. Erikoisesti minä en kuulu liittoon, mutta ay-liike neuvottelee minunkin palkastani enkä voi vaikuttaa asiaan.

Ja uskoisit ihan itse saada paremman tuloksen?

Jos mietit, että lähtökohta olisi nykyinen tilanne, niin ehkä. Mutta tähän on päästy pitkän ajan kuluessa. Jos ay-liikettä ei olisi, EHKÄ vielä tekisimme 10-tuntisia työpäiviä lauantait mukaanlukien. Palkka ei olisi lähelläkään mitä se nyt on eikä lomat paljon viikkoa/kahta pidempiä. Jos naama ei pomoa miellytä tai haluaisit neuvotella sen "paikallisen sopimuksen" olisit äkkiä kilometritehtaalla ja joku toinen sun tilallasi.
 

Noppa10

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Erikoisesti minä en kuulu liittoon, mutta ay-liike neuvottelee minunkin palkastani enkä voi vaikuttaa asiaan.

No tämä. Tai siis voihan siihen jossain tapauksissa vaikuttaa (allekirjoittaneella about 20% korkeampi kuin TES:n minimi), mutta itse näkisin niin, että eipä sillä työnantajallakaan ole kauheasti intressejä työntää niille paremmille ukoille lisää, kun ne pahnan pohjimmaiset vievät sen verran "liikaa".. Liikaa siksi, että 22 vuotta matalapalkka-alalla työskennelleenä olen havainnut omin silmin, kuinka vaikeaa on päästä paskasta työntekijästä eroon.

Edellisellä työnantajalla (vartiontiliike, hälytyskeskus) laskettiin joskus prosentit tehdystä työstä yhdellä tietyllä kolmen hengen tiimillä, niin heikoiten suoriutunut oli tehnyt töistä 14%, kahden muun hoitaessa loput. Ja palkka oli silti ihan sama kaikilla. Tietysti ne kaksi muuta voisivat olla ottamatta niitä sisääntulevia hälytyksiä käsittelyyn, jotta se kolmaskin joutuisi leffan katselun keskeyttämään ja prosentit tasaantuisi, mutta esim. tässä nyt lakkoilevat hoitsut voivat tulla tarvittaessa kertomaan kuinka kivaa on odotella viekkareissa riehuvan narkomaanin kanssa sitä vartijaa jeesaamaan. Eikä siinä, itse en ainakaan tietoisesti aio tehdä työtäni huonommin, jotta sen paskan työntekijän tilastot näyttäisivät paremmilta.

Ja kyllä, kaikki tilastoitiin. Ongelma oli se, että liitto olisi ollut takajaloillaan heti, jos sitä heikointa ainesta oltaisiin lähdetty tällaisilla tilastoilla ulostamaan firmasta. Meillä oli tuolloin sellainen tilanne, että pätevää työvoimaa olisi ollut tarjolla pilvin pimein, mutta ei voitu ottaa sisään, koska siitä epäpätevästä (oikeasti helvetin päteviä ja taitavia, mutta vitun laiskoja) aineksesta olisi pitänyt ensin päästä eroon.

Jokainen voi funtsia mielessään sen skenaarion, että sulla on taksifirma, jossa on kaksi kuskia, kumpikin tienaa peruspalkkana sen 3000/kk (hatusta vedetty luku, havainnollistamaan). Toinen kuskeista hakkaa ihan simona keikkaa, kerää koko ajan asiakkailta kiitosta hyvästä palvelusta ja on muutenkin yhteistyökykyinen ja mukava kaveri. Sitten se toinen tekee just sen mikä on pakko, ei yhtään enempää. Lisäksi se toinen nillittää kaikesta mahdollisesta, ei sopeudu mihinkään ja on aina piikkinä työnantajan lihassa. Okei, molemmat saa saman verran liksaa. Eikö tässä skenaariossa olisi oikeutetumpaa jakaa se palkka vaikka 2500 ja 3500? No ei oikein voi, koska liitto hönkii niskaan työntekijöiden tasavertaisesta kohtelusta. Sitten markkinoille tulee vielä sitä hyvää kuskia parempi ukko, joka tekisi sen moninkertaisesti paremmin sen duunin kuin se paskaläjä nillittäjä. Vaan etpä voikaan palkata, kun sulla on rajallinen budjetti henkilöstökuluihin, ja siihen laiskajaakkoon kuluu siitä yhtä paljon kuin siihen huippuäijään.

edit. Ja ennenkuin tulee soraääniä, myönnän että AY-liikkeelle oli aikoinaan tilausta, ja se on tehnyt pääasiassa hyvää työtä. Mä näen asian niin, että nyt kun AY-liikkeet on tehnyt hyvän pohjatyön, voitaisiin paljon enemmän siirtää TESseistä suoraan lainsäädäntöön, jolloin AY-liikkeitä ei enää niin paljoa tarvitsisi. Se on kuvaannollisesti katsoen vähän sama asia AY-liikkeen kanssa kuin ns. kotiryssien (onko tälle olemassa jotain sivistyneempää termiä?). 70-luvulla niille oli tilausta, ei oikein maailman nykytilanteessa enää.
 
Viimeksi muokattu:

Noppa10

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Ja uskoisit ihan itse saada paremman tuloksen?

Niin, kuten juuri yllä kirjoitin, minä sain. Koeajalla neuvottelin vartijasopparilla itselleni ison palkankorotuksen TES:n määräämän päälle. Ihan samat lainalaisuudet ne pätee työmarkkinoilla kuin muuallakin maailmassa. (edit. Kyllä se matalapalkka-alallakin työnantaja on valmis maksamaan hyvästä työntekijästä vähän extraa)

Miksi Auston Matthewsille maksetaan 10 kertaa enemmän palkkaa kuin Antti Suomelalle, vaikka on sama työnantaja? Olisko jotain tekoa työn jäljellä ja hyödyllä työnantajalle?
 

Txjokeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Men in Blue ja muut oikeudenjakajat
Miksi Auston Matthewsille maksetaan 10 kertaa enemmän palkkaa kuin Antti Suomelalle, vaikka on sama työnantaja? Olisko jotain tekoa työn jäljellä ja hyödyllä työnantajalle?

Joku taisi kuvata tällaista vertausta "maalitolppien siirtelyksi". Jääkiekko, elokuvat, baletti yms. ovat sirkushuveja, josta maksetaan tekijöilleen joissain tapauksessa naurettavia summia. Ei ole verrattavissa ns. normaaliin työntekoon.

Ja huomaa lisäykseni aikaisempaan vastaukseeni. Nykytilanne on täysin työtaistelujen aikaansaannosta, kun työnantajalle ei anneta mahdollisuutta painaa porukkaa sinne maan rakoon takaisin.

Vartijana olen minäkin töitä tehnyt. Ja olen vakaasti sitä mieltä, että huonosti palkattua duunia sekin on työn vastuuseen nähden.
 

Trimmer

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Niin, kuten juuri yllä kirjoitin, minä sain. Koeajalla neuvottelin vartijasopparilla itselleni ison palkankorotuksen TES:n määräämän päälle. Ihan samat lainalaisuudet ne pätee työmarkkinoilla kuin muuallakin maailmassa. (edit. Kyllä se matalapalkka-alallakin työnantaja on valmis maksamaan hyvästä työntekijästä vähän extraa)

Miksi Auston Matthewsille maksetaan 10 kertaa enemmän palkkaa kuin Antti Suomelalle, vaikka on sama työnantaja? Olisko jotain tekoa työn jäljellä ja hyödyllä työnantajalle?
Onko Suomela nostettu Leafseihin vai Matthews pudotettu Marliensiin?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös