Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[Daespoo]

Toisaalta verkkopankki ja mobiilipalvelut eivät itsestään pyöri eli niissä tarvitaan ammattitaitoista henkilökuntaa. Vai ostetaanko ko. palvelut alihankintana jostain Intiasta? Epäilen.

Palvelut tuotetaan osittain itse omissa konesaleissa ja osittain ostetaan Tiedon kaltaisilta firmoilta. Pankkineidit eivät niitä todellakaan pyöritä.

 

[Alfred E Neuman]

Eri ammattiliitoille täällä on jo ketjuja, mutta sellaista yleistä ketjua ay liikkeille en löytänyt.

Tästä ensin voi wikipediasta käydä katsomassa miten ammattiyhdistysliike on siellä määritelty. Näille on aikanaan varmasti ollut tilausta, ja ovat saaneet loistavia asioita aikaan, kuten esimerkiksi viikonloppuvapaat ja maksimityöajat, tätä tuskin kukaan kiistää. Tämä tapahtui sotien aikaan tai välittömästi niiden jälkeen. Liitot todellakin puolustivat duunaria porvaria vastaan. Varmasti ilman ammattiliittoja elämisen laatu Suomessa olisi hyvinkin erilainen.

Mitä sitten tapahtui? Merimies Unionin takia moni laivayhtiö päätti kerätä kimpsunsa ja kampsunsa ja suunnata ulkomaille. Paperiliiton "duunarin etujen ajamisen" takia paperiteollisuus Suomessa on nykyisin vain murto-osa siitä, mitä se vielä parikymmentä vuotta sitten oli. Tässä vain pari esimerkkiä.

Vuonna 2014 Suomessa oli 143 työtaistelua, joista 105, siis sataviisi, oli laittomia. Ruotsissa samaan aikaan oli viisi lakkoa. Tämä on mielestäni kestämätön tilanne. Jostain syystä ammattiliitot nykyaikana eivät osaa neuvotella. Joko saadaan mitä halutaan tai laitetaan koneet seis näyttää olevan nykyajan ay liikkeen motto. Tämä on nyt erityisesti tullut esille tämän yhteiskuntasopimuksen hiomisen aikaan. Hallitus on asiassa ollut mielestäni liiankin kärsivällinen, nyt on varmaan viides kerta menossa kun sopua yritetään eikä tuo nyt hyvältä näytä. Taaskaan. Hupaisintahan tässä on se, että liitot syyttää hallitusta neuvotteluhalujen puutteesta kun se ei suostu mukisematta liittojen sanelemiin ehtoihin.

Iltasanomien toimittaja Mika Koskinen kirjoitti muutamalla ay liikkeen pomolle avoimen kirjeen. Se löytyy tämän linkin takaa. Tiukkaa tekstiä. Tuolta eräs mielenkiintoinen huomio: Metalliliitto (9,7), Rakennusliitto(8,3, ja PAM (7,5)omistavat kohtalaiset siivut VVO yhtymää. Viime vuonna VVO jakoi yhteensä 37 miljoonan euron osingot, jotka AY liitot kuittaavat verottomina. Eli eivät maksa sitä veroa, joka heidän mielestään muiden yritysten pitää maksaa, ja mieluiten tuplana. Ay liikkeen jäsenmaksun voi vähentää verotuksessa. En halua edes alkaa laskea, kuinka isolla summalla veronmaksajat näitä liittoja tukevat.

Itse en ole koskaan ollut liiton jäsen, olen aina osannut huolehtia itsestäni ilman mitään liittojakaan. Joskus on matkan varrelle joku kusettajafirma meikäläisen palveluista nauttinut, mutta kusetuksen käytyä ilmi minä olen vaihtanut maisemaa. Hyvin olen vielä hengissä.

No niin, teidän vuoronne. Mitä mieltä näistä? Oletko jäsen? Saatko jäsenmaksullesi vastinetta? Onko aika ajanut näistä ohi vai vieläkö näille on tilausta?

 

[ipaz]

Kyllä kai ammattiliitoille vieläkin tilausta on, mutta niiden toimintatapojen pitäisi nykyaikaistua. Liitoilla on monesti erittäin vakaat tulot jäsenmaksuista ja noita rahoja sitten käytetään milloin mihinkin tärkeään tai vähemmän tärkeään. Liittoon ei periaattessa tarvitse kuulua, koska työttömyyskassaan voi liittyä ilman liittoakin. Itse kuuluin työurani alussa liittoon noin viiden vuoden ajan, mutta kun liitosta ei ollut minulle mitään hyötyä niin erosin ja liityin YTK:hon - ja säästin heti pari sataa euroa vuodessa.

Ammattiyhdistykset pääsevät nykypäivänä helpolla. Jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia ja laittomista lakoista annettavat sanktiot vitsejä. Kun nuo kaksi asiaa muuttuisi, niin muuttuisi myös ääni kellossa liittojen toiminnassa. Silloin ne eivät välttämättä olisi enää sokeasti omia jäseniään hyeenan lailla puolustavia järjestöjä, vaan omaa alaa tavoitteellisesti muokkaava toimija yritysten rinnalla.

 

[Vinyl]

Mitä sitten tapahtui? Merimies Unionin takia moni laivayhtiö päätti kerätä kimpsunsa ja kampsunsa ja suunnata ulkomaille. Paperiliiton "duunarin etujen ajamisen" takia paperiteollisuus Suomessa on nykyisin vain murto-osa siitä, mitä se vielä parikymmentä vuotta sitten oli. Tässä vain pari esimerkkiä.

Merimiesunionista en tiedä mitään mutta jos nykyisen paperikentän uusjaon ja tehtaiden sulkemisen liputtaa näin suorasti ammattiyhdistysliikkeen piikkiin niin hohhoijaa. Jos jaksaa värkätä noin pitkän avauksen niin eikö asioista kannattaisi edes vähän ottaa selvää?

 

[Alfred E Neuman]

Ammattiyhdistykset pääsevät nykypäivänä helpolla. Jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia ja laittomista lakoista annettavat sanktiot vitsejä. Kun nuo kaksi asiaa muuttuisi, niin muuttuisi myös ääni kellossa liittojen toiminnassa. Silloin ne eivät välttämättä olisi enää sokeasti omia jäseniään hyeenan lailla puolustavia järjestöjä, vaan omaa alaa tavoitteellisesti muokkaava toimija yritysten rinnalla.

Olen ihan samaa mieltä tästä. Ei se nyt oikeasti voi mennä niin, että liitto voi laittaa koneet kiinni käytännössä milloin huvittaa. Poistaisin myös muuten työnantajan velvollisuuden tilittää työntekijän maksut liitolle. Eihän se työnantaja muitakaan työntekijän laskuja maksa.

Merimiesunionista en tiedä mitään mutta jos nykyisen paperikentän uusjaon ja tehtaiden sulkemisen liputtaa näin suorasti ammattiyhdistysliikkeen piikkiin niin hohhoijaa. Jos jaksaa värkätä noin pitkän avauksen niin eikö asioista kannattaisi edes vähän ottaa selvää?

Tokihan paperin kysyntäkin on romahtanut, mutta siitä huolimatta. Jos ei lakot ollut suora syy Suomen tehtaiden alasajoon niin varmasti olivat kyllä painava asianhaara sulkemisen puolesta.

 

[penaz]

jos nykyisen paperikentän uusjaon ja tehtaiden sulkemisen liputtaa näin suorasti ammattiyhdistysliikkeen piikkiin niin hohhoijaa.

Saman logiikan mukaan nyt suunniteltavat uudet suuret sellutehtaat ovat ay-liikkeen ansiota.

 

[Jymäkkä]

Kyllä kai ammattiliitoille vieläkin tilausta on, mutta niiden toimintatapojen pitäisi nykyaikaistua. Liitoilla on monesti erittäin vakaat tulot jäsenmaksuista ja noita rahoja sitten käytetään milloin mihinkin tärkeään tai vähemmän tärkeään. Liittoon ei periaattessa tarvitse kuulua, koska työttömyyskassaan voi liittyä ilman liittoakin. Itse kuuluin työurani alussa liittoon noin viiden vuoden ajan, mutta kun liitosta ei ollut minulle mitään hyötyä niin erosin ja liityin YTK:hon - ja säästin heti pari sataa euroa vuodessa.

Tässä on se puoli, että kun tarpeeksi iso osa alan työntekijöistä kuuluu liittoon, niin loput voivat jäädä pois(kun ei ole hyötyä), sillä samat edut tulevat kuitenkin heillekin. Monelle voisi tulla liittoja vielä ikävä, jos oikeasti pitäisi palkat ja työehdot saada neuvoteltua aidosti itse työnantajan kanssa ilman liiton perälautaa.

Ja tuo ei ole nyt Ipaz kirjoitettu sinun tilanteestasi, enhän siitä edes mitään tiedä. Ihan yleisellä tasolla kirjoitin, mutta lainaamani tekstisi sopi siihen pohjustukseksi.

 

[MacRef]

...liityin YTK:hon - ja säästin heti pari sataa euroa vuodessa.

Liiton jäsenmaksuun verrattuna säästät kuulumalla YTK:hon, mutta pelkistä työttömyyskassoista tuo YTK taitaa olla kalleimmasta päästä. Etsimällä halvemman vaihtoehdon, säästät vielä helposti viitisenkymppiä. Itse vaihdoin kassaa ja säästöä melkein 80 € vuodessa YTK:hon verrattuna.

 

[penaz]

Itse vaihdoin kassaa ja säästöä melkein 80 € vuodessa YTK:hon verrattuna.

YTK:n maksu tänä vuonna on 118 euroa. Trollaatko?

Itse erosin Lakimiesliitosta 20 vuotta sitten, kun mielestäni maksoin vähän liikaa lehdestä, jota en lukenut ja muita liiton palveluita en tarvinnut kuin työttömyysturvan. Loimaan kassan jäseneksi tuolloin sitten liityin.

 

[Leicester]

Kyllähän ammattiliitoilla on paikkansa. Työnantaja ja työntekijä eivät ole samassa asemassa, joten ammattiliitot toimivat sopivana vastavoimana työmarkkinoilla. Itse asiassa Suomenkin kehittymisessä hyvinvointivaltioksi on tärkeä osa ollut ay-liikkeellä.

Ammattiliittoja on juuri tällä helppo parjata, ja tämä tapahtuukin olemattomalla käsityksellä työelämän kokonaiskuvasta. On aika paljon muitakin tekijöitä kuin palkka-asiat, joiden kehittymisessä ja parantumisessa on ammattiliitoilla ollut keskeinen rooli.

Työnantajan ja työntekijöiden välisistä työoikeusriidoista hoitavat ammattiliitot suurimman osan. Ilman ammattiliiton tukea on harvalla työntekijällä vara lähteä käräjöimään.

Itse en kuulu ammattiliittoon, eikä ole tarkoitus liittyäkään, koska oma työoikeudellinen turvani on järjestetty muulla tavalla.

 

[RexHex]

Poistaisin myös muuten työnantajan velvollisuuden tilittää työntekijän maksut liitolle. Eihän se työnantaja muitakaan työntekijän laskuja maksa.

Tällaista velvollisuuttahan ei ole minun ymmärtääkseni olemassa. On vain vakiintunut käytäntö, jota monet työnantajat nyt noudattavat. Missään työehtosopimuksessakaan ei minun tietääkseni tällaisesta velvollisuudesta ole sovittu.

 

[RexHex]

YTK:n maksu tänä vuonna on 118 euroa. Trollaatko?

Esim. Tällainen blogi löytyi, missä blogin kirjoittaja on valinnut JATTK kassan hintaan 42 euroa vuosi. Onhan tuossa YTK verrattuna 57e (tai jos edelleen tuo sama 42e vs. YTK 118 euroa niin ero on sen 76 euroa).

 

[bebeto]

Tällaista velvollisuuttahan ei ole minun ymmärtääkseni olemassa. On vain vakiintunut käytäntö, jota monet työnantajat nyt noudattavat. Missään työehtosopimuksessakaan ei minun tietääkseni tällaisesta velvollisuudesta ole sovittu.

Tämä on aivan totta, meillä ei edelleenkään työnantaja hoida mitään liiton jäsenmaksuja vaan jokainen hoitaa maksunsa itse. Liityin YTK:n eli Loimaan kassaan kun tämä taantuma alkoi, vuonna 2008. Melkein 25 vuotta tuli oltua ilman mitään turvaa mutta tuolloin tilanne näytti niin huonolta että oli ihan pakko liittyä. Jäsenmaksu oli silloin muistaakseni 74 euroa eli paljon on sen jälkeen tapahtunut.

 

[ämjiijii]

Ammattiliitot ovat varsin järkevä tapa parantaa omaa neuvotteluasemaa työehdoista sovittaessa. On kuitenkin pidettävä mielessä että ammattiliitot ovat laillinen kartelli: työntekijät liittyvät yhteen ja yhdessä sopivat että tämän halvemmalla emme työpanostamme myy. Ei tässäkään vielä mitään ongelmaa mielestäni ole, ongelmat tulevat työehtosopimusten yleissitovuudesta. Porukka siis päättää ettei kukaan muukaan saa myydä työpanostaan halvemmalla kuin mitä on liiton jäsenten kesken sovittu.

Ammattiliitot syntyivät suojelemaan aikansa heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä, työntekijöitä. Tämän ajan heikoimmassa asemassa olevat ihmiset taitavat olla pitkäaikaistyöttömät. Näitä liitot eivät todellakaan suojele, päin vastoin yleissitovuudella varmistetaan etteivät työttömät tule kilpailemaan työläisten kanssa hupenevista työpaikoista. Työnsä hinnan kilpailuttaminen voisi nimittäin olla vähän työkokemusta omaavalle fiksu veto, koska millään muulla avulla hän ei useinkaan pysty kilpailemaan.

 

[DAF]

Tällaista velvollisuuttahan ei ole minun ymmärtääkseni olemassa. On vain vakiintunut käytäntö, jota monet työnantajat nyt noudattavat. Missään työehtosopimuksessakaan ei minun tietääkseni tällaisesta velvollisuudesta ole sovittu.

Väärin. Työnantajaperinnästä on nimenomaan sovittu lähes kaikissa työ- ja virkaehtosopimuksissa tai niiden liitesopimuksissa. Lähinnä joissain ylempien toimihenkilöiden sopimuksissa velvoittavaa kirjausta ta-perinnästä ei ole, mutta he kai maksavat yleensä jäsenmaksunsa muutenkin itse. Sopimuksettomassa tilassa yksi ensimmäisiä työnantajan painostuskeinoja on (varsinkin suorittavassa työssä) työnantajaperinnän lopettaminen.

 

[RexHex]

Väärin. Työnantajaperinnästä on nimenomaan sovittu lähes kaikissa työ- ja virkaehtosopimuksissa tai niiden liitesopimuksissa. Lähinnä joissain ylempien toimihenkilöiden sopimuksissa velvoittavaa kirjausta ta-perinnästä ei ole, mutta he kai maksavat yleensä jäsenmaksunsa muutenkin itse. Sopimuksettomassa tilassa yksi ensimmäisiä työnantajan painostuskeinoja on (varsinkin suorittavassa työssä) työnantajaperinnän lopettaminen.

Tosiaan näyttää olevan ainakin muutamassa perintävaltakirjassa seuraavanlainen maininta

Tämä sopimus on voimassa työnantajan allekirjoituspäivää lähinnä seuraavan täyden perintäkauden alusta lukien toistaiseksi, kuitenkin enintään niin kauan kuin työnantaja on jäsenenä työnantajaliitossa tai järjestöjen kesken sovitaan perinnän lopettamisesta taikka työsuhteen päättymiseen saakka.

Mutta siis varsinaisesti yleissitova työehtosopimus ei tätä siis velvoita. Työnantaja voi olla kuulumatta työnantajaliittoon, jolloin tätä perintävelvoitetta ei ole.

edit: ja tosiaan nuo muutamat mitkä vilkaisin niin oli Pam, metalli, ja rakennusliitto(edit: raksaliitosta en olekkaan niin varma). Varmasti myös niitäkin löytyy, missä on sovittu myös yleissitovasti.

 

[MacRef]

YTK:n maksu tänä vuonna on 118 euroa. Trollaatko?

En trollaa.

Nykyisessä kassassa, jonka jäsen siis olen, jäsenmaksu on 42 euroa vuodessa. Koulutustaustani johdosta pääsin ko. kassaan liittymään. Kaikkiin kassoihin ei kuka tahansa eri kassojen erilaisten sääntöjen vuoksi pääse, mutta esim. JATTK-työttömyyskassa on sellainen, mihin kuka tahansa työssä käyvä ihminen voi yksittäisjäsenenä liittyä. Jäsenmaksu näyttäisi olevan tälle vuodelle 62 € vuodessa (5 €/kk).

Säästää jos tuon muutaman kympinkin vielä haluat, niin ei kannata rynnätä heti vaihtamaan, jos olet jo YTK:n jäsenmaksun tälle vuodelle maksanut. Sitä kun et sieltä takaisin saa. Mutta vuoden vaihtuessa kannattaa vaihtaa, säästämistä jos ajattelee.

 

[Barnes]

Meikäläisen mielestä AY-liikkeellä on vielä annettavaa Suomelle, sillä pitäähän heikommalla osapuolella eli työntekijöilläkin nyt jonkinlaista järjestäytymistä olla. Joskin sen(ja ylipäätään työmarkkinajärjestöjen) toimintakulttuurin tulisi siirtyä nykyaikaan, ja joitain niistä työmarkkinapuolen lukuisista eduista pitäisi laittaa leikkuriin.

 

[TosiFani]

Kyllähän ammattiliitoilla on paikkansa. Työnantaja ja työntekijä eivät ole samassa asemassa, joten ammattiliitot toimivat sopivana vastavoimana työmarkkinoilla. Itse asiassa Suomenkin kehittymisessä hyvinvointivaltioksi on tärkeä osa ollut ay-liikkeellä.

Ammattiliittoja on juuri tällä helppo parjata, ja tämä tapahtuukin olemattomalla käsityksellä työelämän kokonaiskuvasta. On aika paljon muitakin tekijöitä kuin palkka-asiat, joiden kehittymisessä ja parantumisessa on ammattiliitoilla ollut keskeinen rooli.

Työnantajan ja työntekijöiden välisistä työoikeusriidoista hoitavat ammattiliitot suurimman osan. Ilman ammattiliiton tukea on harvalla työntekijällä vara lähteä käräjöimään.

Itse en kuulu ammattiliittoon, eikä ole tarkoitus liittyäkään, koska oma työoikeudellinen turvani on järjestetty muulla tavalla.

Miksi Suomeen ei saada sellaista työlainsäädäntöä, joka hoitaisi boldatun asian?

Ymmärrän, että työntekijällä pitää olla puolustaja riitatilanteissa, mutta nykyinen jokaisesta työsopimuksen pilkusta määräävä järjestelmä ei toimi. Työmarkkinat muuttuvat pirstaleisimmiksi joka tapauksessa, ammattiyhdistys ei tätä kehistystä pysty estämään. Sen pitäisi kehittyä ja mukautua muuttuvaan työmarkkinakenttää, eikä jumittaa Neuvostoliiton bilateraalikaupan aikakaudella.

Työntekijän puolustaja riitatilanteessa kyllä, eduskunnalle kuuluvan vallan käyttäjänä ei.

 

[H.Incandenza]

YTK:n maksu tänä vuonna on 118 euroa. Trollaatko?

Itse erosin Lakimiesliitosta 20 vuotta sitten, kun mielestäni maksoin vähän liikaa lehdestä, jota en lukenut ja muita liiton palveluita en tarvinnut kuin työttömyysturvan. Loimaan kassan jäseneksi tuolloin sitten liityin.

Itse en ole missään vaiheessa kuulunut Lakimiesliittoon, mutta kuulun heidän työttömyyskassaansa. Ja se on halpa. Olikohan tänä vuonna maksu reilut 50 euroa. Ainakin selkeästi halvempi kuin tuo 118 euroa. Eikä siis tarvitse kuulua Liittoon. Oletan, että halpa jäsenmaksu johtuu lakimiesten hyvästä työllisyystilanteesta.

 

[haunted shores]

Monelle voisi tulla liittoja vielä ikävä, jos oikeasti pitäisi palkat ja työehdot saada neuvoteltua aidosti itse työnantajan kanssa ilman liiton perälautaa.

Niin toki voisi ja varmasti tulisikin. Jos sinulle maksetaan aivan liikaa siihen nähden mikä todellinen arvosi työmarkkinoilla on, niin onhan sitä yksin vähän vaikea perustella että miksi näin pitäisi jatkaa. Paljon helpompihan se on sanoa, että "kyllähän suurin osa tekisi tämän puolet halvemmalla, mutta tämä onkin Suomi. Maksa pois tai huomenna toiminta lakon myötä keskeytyy."

Tämähän AY-liikkeen tärkein tehtävä on 2010-luvulla. Suojella suomalaisten työpaikkoja halvemmalla tekijöiltä. Eli opiskelijoilta ja ulkomaalaisilta työntekijöiltä.

 

[Rolf Paski]

Hyvä työntekijä ei liittoja tarvitse. Tämä saa sopimusehtonsa ja kelvollisen palkkansa neuvoteltua ilmankin. Sitä vastoin jos tarkoituksena on olla hankala työnantajalle ja koittaa lusmuilla parhaansa mukaan, on liittoon kuuluminen ehdoton edellytys. Tällöin liitto antaa tarvittavan turvan vaikka työtekijä ei sitä ansaitsikaan.

Hyvä esimerkki omasta elämästä, jonka jälkeen olen kaikille kunnon työntekijille suosittanut liitosta eroamista: Olin erään suhteellisen ison yrityksen edustajana esittämässä osastoni vuotuisista palkankorotuksista. Minä mielelläni annan palkintona aina korotuksen, jos on hoitanut hommansa hyvin. Yrityksessä oli tapana myös keskustella edustavan liiton luottamusmiehen kanssa palkankorotuksista. Esitin korotusta kahdelle parhaalle suoriutujalle, mutta liiton edustaja ei tätä hyväksynyt. Syy tähän oli, että palkkaero osastolla olleiden huonointen palkattujen ja myös huonoiden suoritujen sekä näiden palkankorotuksen ansainnaiden välillä tulisi liian suureksi. Eli toisin sanoen mun olis ensin pitänyt nostaa näiden huonojen palkkaa ennen kuin saisin nostaa hyvin suoriutujien.

Mun päähän tämä logiikka ei sopinut ja tästä syystä jäi palkankorotukset saamatta, myös näiden osalta ketkä sen olisi ansainnut. Ei ihme, että työtunnin hinta vaan kasvaa, kun pitää tuota pohjasakkaa laahata palkkalattiana mukana, jotta saadaan kunnon duunareille asianmukaiset palkat.

 

[Hippi Hiiri]

Ammattiliittoja tarvitaan tasan niin pitkään kuin ihmiset haluavat niihin kuulua ja ammattiliitot ajavat sellaista linjaa kuin niiden jäsenten valitsemat päättäjät päättävät. Ay-kuvio on ihan päivänselvä, enkä ymmärrä, miten se saa työntekijäpuoleltakin kuraa niskaan niin paljon: työntekijät järjestäytyvät ja käyttävät joukkovoimaa työnsä hinnasta neuvotteluun. Näin toimien keskimääräinen työntekijä saa paremmat työsuhteen ehdot kuin ilman joukkovoimaa.

Jatkoaikaan toki kirjoittaa niin kovia osaajia, että ovat aina saaneet sanoa hintansa ja työaikansa työsopimusneuvotteluissa.

Ps. Rolf Paski, ei sinun tarvitse välittää vittujakaan siitä, mitä mieltä luotto on henk.koht. korotusten kohdistamisesta. Se ei ole ay-liikkeen vika, että sinua pelottaa luoton lausumat asioista, joihin luotolla on vain lausumaoikeus.

 

[Hippi Hiiri]

Vielä asiaa sivuten. Luulisi kaikkia liittojen jäseniä vituttavan, kun keskustaoikeistolainen hallituksemme on suuressa viisaudessaan katsonut työn hinnan olevan valtion eikä markkinoiden asia. Spedet.

 

[H.Incandenza]

Ammattiliittoja tarvitaan tasan niin pitkään kuin ihmiset haluavat niihin kuulua ja ammattiliitot ajavat sellaista linjaa kuin niiden jäsenten valitsemat päättäjät päättävät.

Tämä on varmasti näin. Mutta tilannetta neutralisoisi AY-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poisto sekä yleissitovuuden poisto.