Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[Daespoo]

Teoriassa palkankorotusten pitäisi noudattaa samaa indeksiä kuin tuottavuuden kasvu, suomalaisten käytettävissä oleva rahahan on kasvanut dramaattisesti 80-luvun puolesta välistä lähtien, 2000-luvulla keskimäärin reaaliansiot ovat kasvaneet 2% vuositahtia (eli inflaatio mukaanlukien).

5% palkankorotukset ovat tuplasti inflaation joten hyvin korkeita korotuksia on luvassa.

 

[Gentleman]

aina on muistettava..

.. että mistä se alan tuottavuuden kasvu on peräisin.

Kuulostaa siltä, että "duunarit" ovat selkänahastaan aina kokonaisuudessaan uhranneet ja että jokainen sentti on heille jaettava.

Tai toisaalta, joskus toki kuulostaa siltäkin, että työntekijät ovat vain välttämätön paha, kivireki.

Tietysti, jokaisen olisi hyvä saada palkkio työnsä hedelmistä, mutta entä jos toisen menestys ei olekaan kiinni hedelmän odottajan känsäisistä kourista?

Ay- liikkeen toiminta tuntuu joskus aivan järjettömältä, etenkin silloin kun kaikki olisi jaettava tasan niidenkin kanssa, jotka ovat parhaansa mukaan yrittäneet estää tuottavuuden kasvun.

Lähes jokavuotiset neuvottelut, kinuamiset ja kanssaduunareiden työstä hyötymiset surettavat, todella.

 

[Pula-ajan Tretjak]

...

Siinä mielessä kyllä. Monilla aloilla ollaan kuitenkin oltu hyvin pitkään palkkakuopassa. Siitä ei päästä pois vaikka vedetään inflaatioon tuplat 15 vuotta peräkkäin.

Mutta vaikea asia sinänsä. Itse en ole niinkään absoluuttisten palkankorotusten kannalla, kunhan lopputulemana on parempi ostovoima. Korkeasti koulutettujen palkkoja olisi hilattava ylös, mutta miksi työnantajat tähän lähtisi mukaan ellei työntekijät osaa edes vaatia? Ja mukavahan suomessa on suunnittelua pitää, kun saadaan halvalla massaa ja halvalla päästään eroon ellei tarvita. Tuossa on pari epäkohtaa esim. mihin ay-liittojen pitäisi tarmonsa suunnata.

Ehkäpä paras kombinaatio tulisi työnantajamaksujen järkeistämisellä, pienellä palkankorotuksella sekä matala- ja keskituloisten veroja hieman keventämällä. Verorahat on saatava tottakai jostain, mutta ei ne nyt ihan katoa. Yleensä ihmiset sitten kuluttavat enemmän, jos käteen jää lisää. Verojen keräämisestä ihmettelen sitäkin, että eihän meillä nykyisin ole ilmaista terveydenhuoltoa. Jos olet kunnolla sairas tai jotain on rikki niin kyllä pääsee halvalla, mutta vähän sairas ja pakollinen lääkärikäynti maksaa (suhteessa). Eikö niistäkin tule nykyisin vähän enemmän tuloja kuin ennen?

 

[kovalev]

Itse metallimiehenä uskallan sanoa, että varsinkin vientivetoisilla konepajoilla, ynnä vastaavilla on tällä hetkellä niin hirveä menekki ja rahaa tulee firmojen kassaan sitä tahtia ( omalla työpaikallani tehtiin historian paras tulos viime vuonna ), että esim. tuo metalliliiton nyt havittelema korotus ( n. 10% / 2 vuotta ) ei ole aivan kohtuuton. Se olisi vain pitänyt saada jo edelliseen sopimuskierrokseen, kun paras nousu oli vasta alussa, mutta tupoon tällaisia korotuksia oli mahdoton saada. Nyt kun korkeasuhdanne on EHKÄ jo vähitellen taittumassa, voi palkankorotukset ruveta rasittamaan 2n, 3n vuoden päästä parhaimman syklin ulkopuolelle jääneitä pk-yrityksiä. Toisaalta 2n, 3n vuoden päästä on vielä huutavampi pula ammattitaitoisista työntekijöistä joka alalla.

Täytyy muistaa, että esim. nyt kemianliiton saama reaalikorotus ei ole kuin 1n prosentin luokkaa / vuosi (inflaation jälkeen). Ja kun katsoo jotain Nokian Renkaita tällä hetkellä, niin ei todellakaan tunnu ylimitoitetulta korotukselta, vaikka Jyrki-Boy kuinka kitisisi.

 

[Luiro]

Ei puhettakaan työtaistelusta(paperia ei lasketa) ja jos jokin ay-liitto alkaa pullistelemaan työnantajille, alkavat työnantajat pullistelemaan takaisin luvaten irtisanomisia jatkossa enemmän.

Meillä on Suomen lakkoherkin ammattiliitto (AKT). Tosin autoala on sellainen, että hirveätä pelkoa ei ole (muutamia poikkeusaloja lukuunottamatta) työpaikkojen karkaamisesta Kiinaan. Tuskinpa ne Kiinasta käsin voivat Helsingin paikallisliikennettä tai Rovaniemen jätekuljetusta hoitaa.

Toinen vahva liitto tällä kierroksella, kun globalisaation ja talouskasvun aikaa eletään, on Rakennusliitto. Joten veikkaan AKT:n ja Raksan korjaavan potin tällä kierroksella. Julkinen sektori voipi myös olla hyötyjänä liittokierroksella, nyt ei palkankorotuksia pelata suurien SAK:laisten liittojen toimesta pois, vaan käytännössä päästään lähemmäksi sitä SAK:n julistamaa solidaarista palkkapolitiikkaa.

Minun mielestäni kolmikanta alkoi olla aika väsynyt, kun valtiolla ei ollut tarjota tupo-kierroksella mitään muuta kuin veronalennuksia. SAK meni tietenkin tähän halpaan, eihän kellekään tulisi siellä mieleen pullikoida demarihallitusta vastaan.

Edit: Työväen etujen mukaistahan ei ole koskaan joutua siihen tilanteeseen, että lakko on ainoa vaihtoehto, mutta täytyy muistaa, että se on työntekijäpuolen lähestulkoon ainoa ja vahvin neuvotteluase.

 

[JV]

Edit: Työväen etujen mukaistahan ei ole koskaan joutua siihen tilanteeseen, että lakko on ainoa vaihtoehto, mutta täytyy muistaa, että se on työntekijäpuolen lähestulkoon ainoa ja vahvin neuvotteluase.

Kannattaa muistaa että näinä markkinatalouden aikoina on toinenkin vaihtoehto. Eli kilpailuttaa työntajia. Jos ei liksa tai työolot mielytä, niin duunipaikka vaihtoon. Toki asuinpaikka jne. vaikuttaa asiaan. Mutta mitäpä saisi ilmaiseksi

 

[Luiro]

Kannattaa muistaa että näinä markkinatalouden aikoina on toinenkin vaihtoehto. Eli kilpailuttaa työntajia. Jos ei liksa tai työolot mielytä, niin duunipaikka vaihtoon. Toki asuinpaikka jne. vaikuttaa asiaan. Mutta mitäpä saisi ilmaiseksi

Joo. Toisaalta markkinataloutta pyörittävä voima on myöskin työvoimareservi. Markkinatalous ei pyöri ilman riittävän suurta työttömyysastetta, koska silloin ei ole mahdollisuutta riittävään työntekijöiden kilpailuttamiseen. Että vuoroin vieraissa tässäkin hommassa ollaan.

 

[Duvel]

Toinen vahva liitto tällä kierroksella, kun globalisaation ja talouskasvun aikaa eletään, on Rakennusliitto.

Mielenkiintoiselta vaikuttaa. Omakotitalorakentamiseen tällähän ei ole mitään merkitystä, koska ihmiset maksavat tällä hetkellä talostaan mitä tahansa, mutta julkisella puolella saattaa uudisrakentaminen, saneeraminen ja kunnossapito saada melkoisen kolauksen, jos korotukset on toistakymmentä prosenttia parin vuoden aikana. Teollisuudellakin saattaa olla korotusten jälkeen pelkkiä "huoltovapaita" koneita tehtaissaan...

 

[Gentleman]

Joo. Toisaalta markkinataloutta pyörittävä voima on myöskin työvoimareservi. Markkinatalous ei pyöri ilman riittävän suurta työttömyysastetta, koska silloin ei ole mahdollisuutta riittävään työntekijöiden kilpailuttamiseen. Että vuoroin vieraissa tässäkin hommassa ollaan.

Juu juu, mutta onko työntekijälle helpompaa vaihtaa työnantajaa kuin työnantajalle vaihtaa työntekijää?

 

[Pula-ajan Tretjak]

Edit: Työväen etujen mukaistahan ei ole koskaan joutua siihen tilanteeseen, että lakko on ainoa vaihtoehto, mutta täytyy muistaa, että se on työntekijäpuolen lähestulkoon ainoa ja vahvin neuvotteluase.

Tätähän tässä ajoin takaa. Miksi tuota lakkoa ei käytetä tänä päivänä työtaisteluissa? Auton kuljettajat tosiaan käyttivät, mutta eikö se mennyt vähän puolivillaisesti? Asia taisi kuitenkin olla kaikkien ammattiliittojen etu, miksei muut reagoineet? Tänä päivänä, jos AY-liikkeet haluavat jotain, niin niistä neuvotellaan tappiin asti ja pääsääntöisesti ei mitään tapahdu.

EDIT: Barrikadeille perkele!

 

[kovalev]

Tänään on vielä metalliliitolla näytön paikka. Viime vuosinahan juuri metalli on ollut ensimmäisenä Tupossa, melkein ehdoilla kuin ehdoilla.

Nyt on kuitenkin esitetty aika kovia vaatimuksia ja todennäköisesti mikäli sopimus tänään syntyy, niin se tarkoittaa sitä, että vähän niistä vaatimuksista joudutaan ehkä tinkimään, mutta ei paljon.

 

[JV]

Juu juu, mutta onko työntekijälle helpompaa vaihtaa työnantajaa kuin työnantajalle vaihtaa työntekijää?

Voin puhua tietenkin vai pääkaukunkiseudusta, mutta työntekijä oli niskanpäällä mm. 1988-1990 , 1996-1999 ja 2006- ainakin.

 

[kovalev]

Tuossa se sitten on

http://www.kauppalehti.fi/4/i/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=3578

Eli lopullinen korotustaso on vielä vähän auki ja hyvää on tulossa kemianliiton tapaan myös "kertakorvauksena". En oikein tiedä kuinka tuohon pitäisi suhtautua, mutta kokonaisuutenaan ihan hyvä tulos ja kahden vuoden soppa on hyvä juttu. Luulen, että liitto joutui hieman niiaamaan juuri noissa prosenteissa, että sai sitten 2n vuoden sopan läpi.

 

[batman83]

Tuosta vielä lisää tietoa: http://www.metalliliitto.fi/portal/suomi/uutisia/?id=1023

Eli 1.10 pitäisi palkkojen nousta n. 3,4%

Lisäksi tuo kertakorvaus pitäisi saada 31.8 mennessä. Millähän perusteella tuo maksetaan, eli kuinka kauan on täytynyt olla töissä, että on oikeutettu tuohon?

 

[jussi_j]

Kävin kohtuu kiivasta keskustelua eräänä baari-iltana AY-liikkeen valtiolta saamasta tuesta. Hänen mukaansa sitä ei ole.

No, AY-liikkeen rahat tulevat käsittääkseni noin 100% jäsenmaksuista, jotka ovat verovähennyskelpoisia. Tästä seuraa vaje valtion kassaan, mikä on taasen tasan sama asia kun jos valtio suoraan antaisi rahaa AY-liikkeelle ja heillä olisi vastaavasti pienemmät jäsenmaksut.

Kysymys kuuluu, mikä on tämän rahasumman suuruus, mikä jää valtiolta saamatta? Toisena asiana mikä on tämän osuus liikkeen rahoista?

Lisäksihän tällä tuella on sellainen vaikutus, että jäseniä on enemmän kuin mitä niitä muuten olisi, mutta sen rahallista arvoa lienee hieman hankala arvioida.

 

[Vaughan]

No, AY-liikkeen rahat tulevat käsittääkseni noin 100% jäsenmaksuista, jotka ovat verovähennyskelpoisia. Tästä seuraa vaje valtion kassaan, mikä on taasen tasan sama asia kun jos valtio suoraan antaisi rahaa AY-liikkeelle

Sama asiahan pätee toki kaikkien verovähennysten kohdalla. Joka kerta, kun esim. liikeyritys vähentää kulujaan veronalaisesta tuloksestaan aiheutuu tästä "vaje valtion kassaan, mikä on taasen tasan sama asia kun jos valtio suoraan antaisi rahaa" - tässä tapauksessa yritykselle. Eli kun pienyrittäjä ostaa kotikonttoriinsa tietokoneen "firman piikkiin", vähentää laskun verotuksestaan ja surffaa illalla pornoa netistä, niin käytännössä kyse on veronmaksajien rahoittamista yritystuista...

Eli päätelmäsi on aivan oikein - mutta samalla logiikalla aika helvetin moni asia tässä maassa on rahoitettu ainakin osittain valtion tuella.

 

[jussi_j]

Puhtaan kuitenkin eri asiasta sikäli, että yritysten tukeminen, tarkemmin investointien, on katsottu fiksuksi toiminnaksi. Se yrittäjä saattaa nettipornon lisäksi, käyttää sitä konetta työllistämiseen.

Varsinainen kysymykseni koski tuota ammattiyhdistysten kokonaisbudjettia. Haluan tietää paljon veronmaksajien rahoja käytetään SDP:n tukemiseen.

 

[kausi]

Varsinainen kysymykseni koski tuota ammattiyhdistysten kokonaisbudjettia. Haluan tietää paljon veronmaksajien rahoja käytetään SDP:n tukemiseen.

Sitten kun tähän saadaan vastaus niin minä haluaisin tietää kuinka paljon ammattiyhdistysliike välillisesti ja kassat suoraan käyttävät rahaa valtion tukemiseen ollessaan osarahoittajina työttömyyden kohdatessa eli ansiosidonnaisjärjestelmässä kun sen sijaan kaikki työttömyyskustannukset voitaisiin suorittaa pelkällä toimeentuloturvalla tai työmarkkinatuella valtion kassasta esim nimimerkki jussi-j:n verovaroin. Olen tätä nyt pitkään pohtinut ja kovasti kaihertaa mieltä.

 

[jussi_j]

Ammattiyhdistysliike saa puolestani tehdä rahoillaan mitä tahansa, kunhan saavat ne jäseniltään. Esimerkiksi politiikkaan osallistuminen on minusta ihan jees, jos siltä tuntuu, mutta ei minun rahoillani. No, sitähän se demarihenki on, joku muu maksaa.

Se jos valtio ei hoida jotain asiaa kunnolla, ei liity tähän asiaan mitenkään.

Tarkennetaan vielä, että työttömyysturvan hoitaa siis osin työttömyyskassa, joka saa rahansa jäsenmaksuista, jotka toki ovat myös verovähennyskelpoisia. Esimerkiksi SAK ei kuitenkaan maksa kenellekään mitään, eihän siinä ole edes henkilöjäseniä (palkkaa tietenkin työntekijöilleen ja varmaankin vaalitukea demareille).

 

[PL10]

Kävin kohtuu kiivasta keskustelua eräänä baari-iltana AY-liikkeen valtiolta saamasta tuesta. Hänen mukaansa sitä ei ole.

No, AY-liikkeen rahat tulevat käsittääkseni noin 100% jäsenmaksuista, jotka ovat verovähennyskelpoisia. Tästä seuraa vaje valtion kassaan, mikä on taasen tasan sama asia kun jos valtio suoraan antaisi rahaa AY-liikkeelle ja heillä olisi vastaavasti pienemmät jäsenmaksut.

No sitten varmaan keskustelitte myös siitä, että mistä EK:n ja sen jäsenliittojen rahoitus mahtaa tulla, ja mikä vaikutus tällä on valtion verokertymään?

 

[Siccie]

No sitten varmaan keskustelitte myös siitä, että mistä EK:n ja sen jäsenliittojen rahoitus mahtaa tulla, ja mikä vaikutus tällä on valtion verokertymään?

Älä nyt tule pilaamaan hyvää "sosialisti syö mun leivän"-monologia! ;)

 

[Pitkä]

haluaisin tietää kuinka paljon ammattiyhdistysliike välillisesti ja kassat suoraan käyttävät rahaa valtion tukemiseen ollessaan osarahoittajina työttömyyden kohdatessa eli ansiosidonnaisjärjestelmässä kun sen sijaan kaikki työttömyyskustannukset voitaisiin suorittaa pelkällä toimeentuloturvalla tai työmarkkinatuella valtion kassasta esim nimimerkki jussi-j:n verovaroin.

Kassan jäsenen jäädessä työttömäksi valtio kustantaa aina peruspäivärahaosuuden. Loppuosasta eli ansiosidonnaisesta päivärahasta 94,5% kustantaa Sosiaali- ja terveysviraston alainen työttömyysvakuutusrahasto, jonka tulot kerätään lakisääteisillä maksuilla palkansaajilta ja työnantajilta.

Työttömyyskassan maksamaksi osuudeksi jää 5,5% työttömyysturvan ansiosidonnaisesta osasta. Vaikka kaikki jäsenelle maksettavat rahat tilitetäänkin kassan kautta, ei kassa itse osallistu kustannuksiin kuin murto-osalla.

 

[jussi_j]

No sitten varmaan keskustelitte myös siitä, että mistä EK:n ja sen jäsenliittojen rahoitus mahtaa tulla, ja mikä vaikutus tällä on valtion verokertymään?

Varmaankin yrityksiltä jotka ovat jäseniä vapaaehtoisesti ja saavat käyttää omat rahansa kuten haluavat. Onko siinä sinusta jotain outoa ja AY-jäsenmaksuihin verrattavaa?

Yritysten tehtävä on tuottaa voittoa. Länsimainen systeemi toimii siten, että yritysten oletetaan ikään kuin automaattisesti toimivan tehtävänsä mukaisesti ja yritykset maksavat sitten veroa voitostaan. Tämä miten maksimaalinen voitto saavutetaan on yrityksen oma asia, kunhan lakeja noudattavat. Mikäli yritys haluaa liittyä johonkin järjestöön, niin se tekee sen loppupeleissä vain maksimoidakseen voittonsa -> valtiolle enemmän verotuloja.

Minä vaan halusin tietää paljonko valtio tukee AY-toimintaa, niin nyt täällä on jatkoajan vasurisiipi jo vittuilemassa, eikä vastausta tietenkään ole kuulunut, vaan selityksiä ja paskoja vertauksia asian vierestä.

Paljon se AY toiminta kerää niitä jäsenmaksuja?

 

[Vaughan]

Puhtaan kuitenkin eri asiasta sikäli, että yritysten tukeminen, tarkemmin investointien, on katsottu fiksuksi toiminnaksi.

Kyllähän se sittenkin on sama asia, koska eduskunta kaikessa viisaudessaan on katsonut AY-jäsenyyden tukemisen samalla tavalla fiksuksi toiminnaksi.

Se, onko se sitä, on puhtaasti poliittinen kysymys...

Eli vastauksena kysymykseesi: kyllä valtio menettää verotuloja suosiessaan AY-jäsenyyttä. Ja on totta, että poliittisista puolueista SDP:n asema AY-liikkessä on vahvin. (Tätä asemaa ovat aikanaan tukeneet jopa USA:n veronmaksajat...) Toisaalta kaikilla poliittisilla liikkeillä on AY-toimintaa - kokoomuksellakin esim. Akavassa - joten myös porvarilliset AY-poliitikot ovat hyötyneet veronmaksajien tuesta.

Ja nimimerkki PL10 otti osuvasti esiin AY-liikkeen ei-sosialistiset vastapelurit, jotka nekin rahoittavat toimintansa verovähennyskelpoisilla maksuilla. Eli myös porvarillista - ja kepulaista - maailmankatsomusta edistetään veronmaksajien rahoilla...

 

[jussi_j]

... AY-liikkeen ei-sosialistiset vastapelurit, jotka nekin rahoittavat toimintansa verovähennyskelpoisilla maksuilla. Eli myös porvarillista - ja kepulaista - maailmankatsomusta edistetään veronmaksajien rahoilla...

Siis tuota mitä verovähennystä sinä tarkoitat? Jos yritys maksaa jäsenmaksua johonkin, niin mistä verosta se vähennetään? Se on noin periaatteessa pois yrityksen voitosta, mutta koska yritys pyrkii kuitenkin tekemään mahdollisimman paljon voittoa, niin näin ei voi ajatella.