Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[iRobot]

Yksinkertaistettu esimerkki: Henkilö A tienaa 2500€/kk ja maksaa veroa 20%. Netto 2000€/kk. Henkilö B tienaa saman verran, mutta matkakulujen takia saa täyden verovähennyksen. Tämän johdosta veroa tarvitsee maksaakin vain 5%, jolloin nettopalkka onkin 2375€/kk. Henkilön A, joka tekee samaa työtä, palkkaa nostettava sen verran, että käteen jää sama 2375€/kk? Ei mielestäni oikeudenmukaista tai järkevää. Eiköhän käytetä bruttoa jatkossakin jos palkkoja on syytä vertailla.

 

[Kauko Viisas]

Tarkoitan, että jos veronalennusten ansiosta nettopalkat nouseekin, niin seuraavana vuonna ne verot voikin taas nousta.

Näinhän se on ja se onkin ongelmallista, että emme voi kansalaisina ennakoida ja sitä kautta luottaa tulevaan, koska nykyisin tuntuu olevan linjana, että kaikki hoituu joko veronkorotuksilla tai lainanotolla.

Edelleen se bruttopalkka on ansiotason vertailussa ainoa järkevä tapa. Se kertoo ilman muita faktoreita, paljonko siitä työstä maksetaan. Ja tästähän tämä keskustelu alkoi. En ole missään vaiheessa väittänyt, että suurempi bruttopalkka olisi parempi vaikka käteen jäisi vähemmän, vaan että tulotasoa vertailtaessa bruttopalkka on parempi mittari.

Palaamme kysymykseen palkkojen vertailusta. Puhummeko eri ammattiryhmien vai samaa työtö tekevien palkkavertailusta?

Julkisella puolella palkat ovat sangen yhdenmukaistetut (samat työtehtävät, samat työajat) eli erot (henkilökohtaiset palkanlisät tms) ovat vähäiset.
Yksityisellä puolella erot voivat olla erittäin suuria. Tällöin kyse on siitä millä hinnalla myyt vapaa-aikaasi/osaamistasi.

Yksilön kannalta on merkittävää se, mitä käteen jää (nettopalkka) ja mitä sillä saa.

Ja palataksemme aiheeseen eli AY-liike, niin siellä ainoa tavoite on nostaa bruttopalkkaa, vaikka mielestäni tavoite tulisi olla kohottaa jäseniensä ostovoimaa, mihin löytyisi mielestäni muitakin, yhteiskuntaa kokonaisuudessaan paremmin palvelevia keinoja.

 

[Jymäkkä]

Palaamme kysymykseen palkkojen vertailusta. Puhummeko eri ammattiryhmien vai samaa työtö tekevien palkkavertailusta?

Julkisella puolella palkat ovat sangen yhdenmukaistetut (samat työtehtävät, samat työajat)

Ja palataksemme aiheeseen eli AY-liike, niin siellä ainoa tavoite on nostaa bruttopalkkaa, vaikka mielestäni tavoite tulisi olla kohottaa jäseniensä ostovoimaa, mihin löytyisi mielestäni muitakin, yhteiskuntaa kokonaisuudessaan paremmin palvelevia keinoja.

Oikeastaan sama kumpi, molempia parempi verrata brutolla.

Onhan julkisellakin ikälisät aika merkittäväkin tekijä. Opetusalalla esimerkiksi aloitteleva opettaja tekee noin tonnia halvemmalla samoja duuneja.

Ay-puolella aika iso osa jäsenistä on korkeintaan keskituloisia. Progression takia verotus ei näihin osu pahiten, selittänee tuota AY:n linjaa ainakin osittain. Mutta eihän palkansaajille veronkevennykset koskaan ihan kauhistus ole. Mutta kyllä toteutuneessa talousympäristössä on vaadittu myös bruttokorotuksia elintason kasvattamiseen, maltillinen ja ajoittain rajukin inflaatio ollut vallitseva olotila. Lisäksi työmarkkinajärjestöt eivät varsinkaan nykyään voi verotuksesta päättää, tupoissahan näitäkin otettiin mukaan osana ratkaisua.

 

[Kauko Viisas]

Yksinkertaistettu esimerkki: Henkilö A tienaa 2500€/kk ja maksaa veroa 20%. Netto 2000€/kk. Henkilö B tienaa saman verran, mutta matkakulujen takia saa täyden verovähennyksen. Tämän johdosta veroa tarvitsee maksaakin vain 5%, jolloin nettopalkka onkin 2375€/kk. Henkilön A, joka tekee samaa työtä, palkkaa nostettava sen verran, että käteen jää sama 2375€/kk? Ei mielestäni oikeudenmukaista tai järkevää. Eiköhän käytetä bruttoa jatkossakin jos palkkoja on syytä vertailla.

Erittäin yksinkertaistettu esimerkki, mutta menköön. Tunnistan itseni henkilö B:nä.

Ensinnäkin tuo suhde 20%/5% taitaa olla hieman yliampuva.

Toiseksi, meinaatko, että tuo erotus nettopalkassa syntyy ilman todellisia kuluja?

Yksinkertainen esimerkki:
Henkilö A tienaa 2500€/kk ja maksaa veroa OIKEASTI 22% ja saa käteen 1950€
Henkilö B tienaa 2500€/kk ja maksaa veroa matkavähennysten jälkeen OIKEASTI 17,1% ja saa käteen 2072€

Ero on 122€, millä henkilö B:n oletetaan kustantavan kaikki matkakulut.
Epäreilua, mutta kenen kannalta?

Noita "yksinkertaisia" esimerkkejä voi käydä kokeilemassa verottajan sivuilla, mutta paskaa on turha tulla tuuttaamaan.

 

[Kauko Viisas]

Oikeastaan sama kumpi, molempia parempi verrata brutolla.

Tästä olemme selvästikin erimieltä.

Onhan julkisellakin ikälisät aika merkittäväkin tekijä. Opetusalalla esimerkiksi aloitteleva opettaja tekee noin tonnia halvemmalla samoja duuneja.

Miten tämä liittyy asiaan? Julkisella on aina maksettu "kokemuksesta", mikä lisää bruttoa, mutta nettovaikutus on häviävän pieni. Yksityisellä maksetaan erikoisosaamisesta väheksymättä näin vanhempana ihmisenä kokemuksen tuomaa mahdollista lisäarvoa.

Ay-puolella aika iso osa jäsenistä on korkeintaan keskituloisia. Progression takia verotus ei näihin osu pahiten, selittänee tuota AY:n linjaa ainakin osittain. Mutta eihän palkansaajille veronkevennykset koskaan ihan kauhistus ole. Mutta kyllä toteutuneessa talousympäristössä on vaadittu myös bruttokorotuksia elintason kasvattamiseen, maltillinen ja ajoittain rajukin inflaatio ollut vallitseva olotila. Lisäksi työmarkkinajärjestöt eivät varsinkaan nykyään voi verotuksesta päättää, tupoissahan näitäkin otettiin mukaan osana ratkaisua.

AY-liikkeellä on historiassa ollut merkittävä vaikutus työntekijöiden hyvinvoinnin lisäämiseksi ja myös palkkauksen parantamisen suhteen (olen tästä aiemmin tässä ketjussa maininnut). Siltä osin ei mitään pois AY-liikkeeltä.

Mutta. Jos AY-liike keskittyy nykyään vain bruttotulojen kasvattamiseen jäsenilleen kuten näyttää, heillä ei mielestäni ole kokonaiskuvaa siitä, mikä jäsenilleen ja yhteiskunnalle olisi parasta: melko yksisilmäistä toimintaa keskittyen bruttotulojen lisäämiseen sen sijaan, että kasvatetaan hyvinvointia (nettovarallisuus, työolot jne.).

Kuten totesit, jäsenistö on korkeintaan keskituloisia eikä verotus ole suurin ongelma. Ja tähän AY-liike perustuu - jäsenistö on jo valmiiksi immuuneja verotukselle, koska valtionvero ei oikeasti kohdistu heihin, mutta rahaa pitää saada jostain.

Bruttokorotukset ovat kaksiteräinen miekka - hieman lisää palkkaa, hieman korotuksia hintoihin. Rajua inflaatiota ei käsittääkseni Suomessa tai länsimaissa ole koettu piiiiiitkäääään aikaan. Nyt näyttää pahemmalta.

Työmarkkinajärjestöt eivät voi suoraan vaikuttaa verotukseen - näin on ja näin pitäisikin olla, mutta väitätkö, ettei esimerkiksi nykyinen hallitus olisi kuulemassa herkällä korvalla AY-liikkeen supinoita?

Nyt on aika mennä nukkumaan. Hyvää yötä.

 

[dana77]

En ymmärrä kumpaakaan ongelmaa.

Nykyisin verottajalla on hyvinkin toimivat sivut, joilla voit muuttaa tai seurata omaa tilannettaan tässä hetkessä ja tulevaisuudessa - edellyttäen, että on käsitys omista toimistaan.

Onko ongelma se, että ihminen ei osaa/halua ottaa vastuuta tekemisistään?

Ongelma on se, että jos vertaillaan nettopalkkoja niin pitäisi erikseen määritellä nämä tekijät jotka vaikuttavat veroprosenttiin ja se on todella paljon monimutkaisempaa kuin vertailla bruttopalkkaa. Siihen ei vaikuta sivutulot, alkuvuoden ansiot, lapsien määrä, edellisvuoden tuloista periytyvä ennakkopidätysprosentti tai kunnan veroäyri.

 

[VeMa]

Meillä myös järjestelmä valvoo ja ”pingaa” jos saikkuprosentti lyhyen ajan sisään kasvaa. Siinä prosessissa on sitten tarkoitus arvioida tarkemmin mahdollisia syitä (henkilön ei tietenkään ole pakko avata sanallakaan terveyteen liittyviä asioita esimiehelle) ja ohjata henkilö työterveyden piiriin. Toimiva ja järkevä järjestelmä ja ihmettelen suuresti jos ei ole laajemmin muuallakin käytössä jossain muodossa.

Ja tuo saikku-alerthan on oikeasti työntekijän parhaaksi myös. Ensinnäkin tiiviin sairastelun syyt on hyvä selvittää ja jos taktisia saikkuja, niin hyvähän noihinkin on päästä ajoissa kiinni. Moni voi herätä toimimaan rehellisemmin.

Tässä taidetaan nyt puhua varhaisen tuen mallista, joka on pakollinen jokaisella työpaikalla.
Tässä Työterveyslaitoksen artikkeli asiasta ja tässä Tehyn versio. Sama sisältö, mutta Tehyn artikkeli mielestäni selittää sen hieman simppelimmin.

 

[Kauko Viisas]

Ongelma on se, että jos vertaillaan nettopalkkoja niin pitäisi erikseen määritellä nämä tekijät jotka vaikuttavat veroprosenttiin ja se on todella paljon monimutkaisempaa kuin vertailla bruttopalkkaa. Siihen ei vaikuta sivutulot, alkuvuoden ansiot, lapsien määrä, edellisvuoden tuloista periytyvä ennakkopidätysprosentti tai kunnan veroäyri.

Anteeksi, mutta en vieläkään ymmärrä tällaista ongelmaa.

On varmasti monimutkaisempaa vertailla nettopalkkoja kuin bruttopalkkoja yleisesti mm. mainitsemistasi syistä. Minun lähtökohtani on yksilölähtöisempi - kuinka paljon ja mtä minä saan minulle jäävästä rahasta sen jälkeen kun olen suorittanut kaikki sitoumukseni (verot, kirkko, AY, what ever).

Edelleenkin ihmettelen tarvetta vertailla (toki tilastollisesti voidaan luoda yleiskatsaus, mutta yksilön kannalta sillä ei ole mitään merkitystä) bruttopalkkoja. Brutto on jotain mitä sinulla voisi olla, mutta sitouduttuasi erinäisiin asioihin, sinulla ei sitä kokonaisuudessaan enää ole: osin valtion/kunnan ja osin omien valintojesi kautta sinun käytettävissä olevat varat ovat jotain vähemmän.

 

[Knox]

Edelleenkin ihmettelen tarvetta vertailla (toki tilastollisesti voidaan luoda yleiskatsaus, mutta yksilön kannalta sillä ei ole mitään merkitystä) bruttopalkkoja. Brutto on jotain mitä sinulla voisi olla, mutta sitouduttuasi erinäisiin asioihin, sinulla ei sitä kokonaisuudessaan enää ole: osin valtion/kunnan ja osin omien valintojesi kautta sinun käytettävissä olevat varat ovat jotain vähemmän.

Siksi nimenomaan bruttoa tulee vertailla, koska se kertoo absoluuttisesti mikä sinun palkkasi on. Se on määrän X, siihen ei vaikuta lapsien määrää, veroprosentti, ulosotto tai mikään vastaava, vaan se on yksinkertaisesti se summa, minkä työnantaja maksaa sinun palveluksistasi. Ei työnantajakaan kysy, että paljon haluaisit saada lapaseen palkkaa, vaan aina puhutaan brutosta. Tai jos kysyt jonkun tuntipalkkaa, niin en tiedä ketään, joka kertoisi oman tuntipalkkansa nettona.

Brutto on yksinkertaisesti luku/summa, joka on vertailukelpoinen. Nettopalkkaan taas vaikuttaa, (kuten itse kirjoitat) niin moni asia, ettei vertailu ole järkevää. Vaikka tietysti yksilön kannalta netto on se kiinnostava.

 

[iRobot]

Erittäin yksinkertaistettu esimerkki, mutta menköön. Tunnistan itseni henkilö B:nä.

Ensinnäkin tuo suhde 20%/5% taitaa olla hieman yliampuva.

Toiseksi, meinaatko, että tuo erotus nettopalkassa syntyy ilman todellisia kuluja?

Yksinkertainen esimerkki:
Henkilö A tienaa 2500€/kk ja maksaa veroa OIKEASTI 22% ja saa käteen 1950€
Henkilö B tienaa 2500€/kk ja maksaa veroa matkavähennysten jälkeen OIKEASTI 17,1% ja saa käteen 2072€

Ero on 122€, millä henkilö B:n oletetaan kustantavan kaikki matkakulut.
Epäreilua, mutta kenen kannalta?

Noita "yksinkertaisia" esimerkkejä voi käydä kokeilemassa verottajan sivuilla, mutta paskaa on turha tulla tuuttaamaan.

Tein erittäin yksinkertaistetun ja kärjistetyn esimerkin, jotta sinullekin aukeaisi se mistä kaikki täällä puhuu. Mutta jatkat puhumista aidanseipäistä, annetaan olla.

 

[palle]

Tässä taidetaan nyt puhua varhaisen tuen mallista, joka on pakollinen jokaisella työpaikalla.
Tässä Työterveyslaitoksen artikkeli asiasta ja tässä Tehyn versio. Sama sisältö, mutta Tehyn artikkeli mielestäni selittää sen hieman simppelimmin.

Kyllä. Meillä nimi on eri mutta käytännössä juurikin noin. Ja meillä esimiehiä koulutetaan paljon aiheeseen liittyen ja järjestelmää kehitetään jatkuvasti. Omat kokemukset sekä esimiehen että alaisen näkökulmasta ovat olleet positiviisia.

 

[MENTALSPORT]

Mediapeli hoitajalakon nujertamiseksi oli hyvässä vauhdissa perjantaina ja viikonlopun aikana. Osin sen avulla maan hallitus ryhtyi valmistelemaan "pakko"lakia, jolla hoitajia pakotetaan töihin. Nyt selvitysten jälkeen voidaan todeta, että joukko virkavastuullisia ihmisiä on antanut harhaanjohtavaa tietoa medialle ja aluehallintovirastoille. Tehyn ja superin selvityksessä on selvinnyt ainakin alla olevat asiat. Tää on oikeasti aika iso juttu koska nyt lailliseen työtaistelutoimeen ollaan puuttumassa näiden virheellisten tietojen pohjalta.

Esimerkkejä työnantajan antamista virheellisistä tiedoista koskien suojelutyötä:​

Muutamia esimerkkejä työnantajien antamista virheellisistä tiedoista koskien suojelutyötä hoitajalakon kahden ensimmäisen päivän ajalta:

YLE 1.4.2022 ja HS 2.4.2022 mukaan Turun yliopistollisen keskussairaalan vt. sairaalajohtaja Sirkku Jyrkkiö toteaa, että dialyysissä ei ole ollut tarpeeksi hoitajia suojelutyössä ja useita potilaita oli jäämässä ilman dialyysiä.

• Tehyn ja SuPerin mukaan dialyysiin on annettu suojelutyötä ja miehitys on ollut lähes normaali.Kaikki hoidon tarpeessa olleet dialyysipotilaat hoidettiin. Hoitajien mukaan dialyysiyksikössä on lakon aikana ollut jopa viisi suojelutyötä tekevää sairaanhoitajaa vuorossa, mikä on enemmän, kuin tavallisesti monissa vuoroissa on.

YLE uutisoi 2.4. Tampereen yliopistollisen sairaalaan TAYSin syövänhoidon vastuualueen ylilääkäri Maarit Bärlundin mukaan merkittävistä ongelmista syövänhoidossa lakon takia.

• Tehyn ja SuPerin mukaan työnantaja ei ole halunnut syöpäpoliklinikalle lisäresursseja perjantaille ja halusi iltavuoron hoitajat pois, koska aikoja on peruttu lääkärivajeen eikä hoitohenkilöstön vajeen vuoksi.

YLE uutisoi 2.4, että Oulussa kaikki syöpähoidot ja -leikkaukset jouduttiin perjantaina perumaan.

• Tehyn ja SuPerin mukaan suojelutyötä on annettu. Työnantaja on itse päättänyt jakaa annetun suojelutyön siten, että perui omalla päätöksellään syövän hoidot perjantailta. Työnantajalle on lisäksi annettu lupa kutsua suojelutyöhön maanantaille käytännössä kaikki ne syövän hoitoon tarvittavat erityisosaamista omaavat hoitajat, joita he ilmoittivat tarvitsevansa poliklinikoille, sädehoitoon ja leikkaustoimintaan.

MTV uutisoi 1.4.2022 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Veli-Matti Ulander kertoneen, että suojelutyöhön ei ole tuolloin saapunut riittävästi väkeä.

• Tehyn ja SuPerin selvitysten jälkeen osoittautui, että tilanne johtui siitä, että työantajat eivät olleet kutsuneet ko. henkilöitä suojelutyöhön. Tilanne korjautui myöhemmin päivän aikana.

 

[RexHex]

Tästä bruttopalkka/nettopalkka vertailusta. Minusta tosiaan ainoa oikea tapa vertailla on bruttopalkka, jos niitä palkkoja nyt halutaan vertailla. Itse esimerkiksi maksan ennakonpidätyksinä (ts. verokortilla) verot jo vuokratuloistani.

Olisihan se vähän tyhmää sanoa, että sinä Tiina tienaat enemmän kuin minä, koska minä saan palkkaa vain 2k ja sulle jää nettona 2.2k kuukaudessa. Tai että huh, tein remontin kotiin ja saan kotitalous vähennystä 1.2k. Se tekee satkun kuussa enempi palkkaa.

Tai en toimittaisi verokorttia työnantajalle, jolloin siellä pidätys olisi 60% ja taas olisipa vertailukelpoinen palkka siihen toveriin, joka sen kortin on jaksanut paikalle viedä.

Tai että joltain AY-maksu pidetään työnantajan toimesta ja toiselta ei. "Sulla oli nettopalkka 30 euroa enempi, kun maksoit itse sen ay-maksun toisin kuin minä, jolla työnantaja sen teki minun puolesta".

 

[Ötökkä]

Tästä bruttopalkka/nettopalkka vertailusta. Minusta tosiaan ainoa oikea tapa vertailla on bruttopalkka, jos niitä palkkoja nyt halutaan vertailla. Itse esimerkiksi maksan ennakonpidätyksinä (ts. verokortilla) verot jo vuokratuloistani.

Olisihan se vähän tyhmää sanoa, että sinä Tiina tienaat enemmän kuin minä, koska minä saan palkkaa vain 2k ja sulle jää nettona 2.2k kuukaudessa. Tai että huh, tein remontin kotiin ja saan kotitalous vähennystä 1.2k. Se tekee satkun kuussa enempi palkkaa.

Tai en toimittaisi verokorttia työnantajalle, jolloin siellä pidätys olisi 60% ja taas olisipa vertailukelpoinen palkka siihen toveriin, joka sen kortin on jaksanut paikalle viedä.

Tai että joltain AY-maksu pidetään työnantajan toimesta ja toiselta ei. "Sulla oli nettopalkka 30 euroa enempi, kun maksoit itse sen ay-maksun toisin kuin minä, jolla työnantaja sen teki minun puolesta".

Toki se palkka vaikuttaa myös esim tulevaan eläkkeeseen eikä se varmasti monelle ole aivan merkityksetön asiabtässä yhteydessä

 

[RexHex]

Toki se palkka vaikuttaa myös esim tulevaan eläkkeeseen eikä se varmasti monelle ole aivan merkityksetön asiabtässä yhteydessä

Mitä ihmettä? siihen tulevaan eläkkeeseen vaikuttaa juurikin se bruttopalkka?

 

[Ressa]

Kun lukee tätä burtto/nettokeskustelua niin toivon todella, ettei lakoista päättävät tai korotuksia vaativat ole samassa veneessä niiden kanssa joiden mielestä nettopalkka on se, jota pitää verrata.

 

[Ötökkä]

Mitä ihmettä? siihen tulevaan eläkkeeseen vaikuttaa juurikin se bruttopalkka?

Tietty. Nimenomaan se että käten jäävä osuushan vaihtelee monestakin syystä.

 

[Knox]

Toki se palkka vaikuttaa myös esim tulevaan eläkkeeseen eikä se varmasti monelle ole aivan merkityksetön asiabtässä yhteydessä

Siis täh? Ei kai kukaan ole väittänyt, etteikö palkka olisi merkityksellinen asia työntekijälle? Vai yritätkö sinä nyt sanoa sitä, että sinun tuleva eläkkeesi määräytyy jotenkin nettopalkan mukaan?

 

[mekabyte]

Mitäs jos tämä netto/brutto keskustelu heitettäisiin johonkin muualle, ihan turhaa vääntöä tässä ketjussa.
Jotenkin ei yllätä nuo @MENTALSPORT:n laittamat tapaukset. Kuntakentällä kun jaksetaan kaataa hiekkaa rattaisiin ihan jatkuvalla syötöllä ylhäältä. Vuosia tuota vierestä seuranneena, voi vain ihmetellä riviporukan jaksamista. Se on semmoista helvetin hivuttamista ja säätöä koko ajan. Nuo työaikakuviot on jotain vanhaa perua ja todellakin sille pitäisi tehdä jotain. Mainittu itsenäinen listojen teko kuulostaa hyvältä. Kriitiikki sitä kohtaan tuntuu oudolta jos siirtää ajatuksen muille aloille. Tekeekö muut asiantuntija työtä tekevät esimiehen listan mukaan töitä, vai saako ihan itseohjautuvasti päättää. Käytin termiä asiantuntija työ, koska sitä se pitkälti on. Arvostus on kovin heikkoa, mutta usein se nousee kun joutuu itse potilaaksi. Hoitajien tyoskaala on laaja ja kaikki ei todellakaan ole kääntelemässä vanhuksia laitoksessa. Ja, joo kaikki ei ole superhoitajia, ihan niinkun kaikkia insinöörit ei ole täydellisiä.
Palkkapyyntö on kova ja todellisuus sitten neuvotteluiden jälkeen. Se olisi ideaalia, että johtamiseen, lisätyövoiman palkkaukseen, työn yleiseen organisointiin etc. saataisiin parannusta, mutta näytöt noiden osalta kunnallisella sektorilla on olemattomat. Eikä työnantajapuoli niistä halua edes neuvotella. Jäljelle jää palkka.

 

[Jan Koller]

TEHY haukkuu kilpaa työantajia, mutta ei sielläkään päässä lakkoon ole osattu varautua. En tiedä, luulivatko, että hallitus heidät lakolta pelastaa. Ylen uutisen mukaan "Perjantain vastaisena yönä Tehy tarkensi lakko-ohjeistustaan. Kirjaimellisesti keskellä yötä tulleessa sähköpostissa sairaanhoitajille kerrottiin, että esihenkilöt voivat kutsua lakossa olevia työntekijöitä suojelutyöhön." Eli, jos perjantaiaamuun asti ohjeistus oli, että töihin ette mene, niin vaikea ollut esihenkilöillä töitä suunnitella.

Lyhyesti olen sitä mieltä, että lakon aika ei olisi ollut nyt. Lyhyt sopimus ja ensi vuonna uudet neuvottelut, kun SOTE vaikutukset myös palkkaan paremmin selvillä. Nyt sen vaikutuksista on molemmilla hyvin erilainen käsitys, enkä tiedä kumpi on oikeammassa.

 

[erku]

EK:n ex-johtaja tylyttää UPM:ää ja Björn Wahlroosia

Lasse Laatunen: ”Olemme varmaankin yhdessä historian vakavimmista kriiseistä työmarkkinaneuvotteluissa.”

www.iltalehti.fi

EK:n entiseltä työmarkkinajohtajalta Lasse Laatuselta tymäkkää asiaa UPM:n ja Wahlroosin toiminnasta.

 

[MENTALSPORT]

TEHY haukkuu kilpaa työantajia, mutta ei sielläkään päässä lakkoon ole osattu varautua. En tiedä, luulivatko, että hallitus heidät lakolta pelastaa. Ylen uutisen mukaan "Perjantain vastaisena yönä Tehy tarkensi lakko-ohjeistustaan. Kirjaimellisesti keskellä yötä tulleessa sähköpostissa sairaanhoitajille kerrottiin, että esihenkilöt voivat kutsua lakossa olevia työntekijöitä suojelutyöhön." Eli, jos perjantaiaamuun asti ohjeistus oli, että töihin ette mene, niin vaikea ollut esihenkilöillä töitä suunnitella.

Niin voihan sen nähdä noinkin. Tehy jätti lakkovaroituksen 2 viikkoa ennen lakkoa. Lakkoa pakkosiirrettikn vielä 2 viikolla, joten työnantajalle jäi kokonainen kuukausi aikaa järjestää suojelutyöhön. Jostain ihmeen syystä työnantaja päätti alkaa miettimään järjestelyitä vasta torstaina (päivä ennen lakon alkamista).

Tässä vielä siteeraus uutisesta.

Hoitotyön johto lähetti kello neljän jälkeen iltapäivällä sähköpostitse työntekijöille listan henkilöistä, joita odotettiin seuraavana aamuna suojelutyöhön. Viesti ei tavoittanut työpäivänsä jo päättäneitä työntekijöitä.
Perjantain vastaisena yönä Tehy tarkensi lakko-ohjeistustaan. Kirjaimellisesti keskellä yötä tulleessa sähköpostissa sairaanhoitajille kerrottiin, että esihenkilöt voivat kutsua lakossa olevia työntekijöitä suojelutyöhön.
Kun aamuvuorolaiset eivät olleet saapuneet sydänasemalle kello 7.30 mennessä, osaston hoitotyön johto alkoi puhelimitse hälyttää työntekijöitä paikalle.
Kaikki kolme työvuoroon nimettyä sairaanhoitajaa saivat kutsun suojelutyöhön vähän ennen kahdeksaa. He olivat lukeneet Tehyn uuden ohjeistuksen ja suuntasivat töihin heti puhelun saatuaan.

Eli tiivistettynä.

työnantajalla Kuukausi aikaa miettiä ketkä tekee perjantaina suojelutyötä.

Tee asiasta päätös torstaina ja lähetä sähköpostia jo päivänsä päättäneille hoitajille, joilla ei ole velvoitetta lukea työsähköposteja kotoaan, että huomenna aamulla pitäisikin olla töissä.

Ja sitte ihmetellään aamulla ku ei oo tulijoita ja itketään siitä lehdissä.

Ja niinkuin viimeinen lause kertoo niin KUKAAN hoitaja ei kieltäytynyt tulemasta töihin tekemään suojelutyötä.

Et sä nyt @Jan Koller ihan pelkästään liittoja voi tästä farssista syyttää kyllä ton uutisen perusteella.

 

[Jan Koller]

Et sä nyt @Jan Koller ihan pelkästään liittoja voi tästä farssista syyttää kyllä ton uutisen perusteella.

En missään nimessä ja tämä ei ollut myöskään tarkoitus. Mielestäni työantajien roolia on avattu jo useissa uutisissa ja ei siitä epäselvää minulla ainakaan ole, etteikö siellä virheitä ole tehty.

Lähinnä pointti oli se, ettei se Rytkösenkään totuus välttämättä aina se oikea ole ja etteikö jossain sitä ajoissakin ole onnistuttu tekemään.

 

[MENTALSPORT]

En missään nimessä ja tämä ei ollut myöskään tarkoitus. Mielestäni työantajien roolia on avattu jo useissa uutisissa ja ei siitä epäselvää minulla ainakaan ole, etteikö siellä virheitä ole tehty.

Lähinnä pointti oli se, ettei se Rytkösenkään totuus välttämättä aina se oikea ole ja etteikö jossain sitä ajoissakin ole onnistuttu tekemään.

Joo siis tottakai propaganda toimii molemmin päin vahvasti tällähetkellä. Mutta tässä annetaan tosi paljon harhaanjohtavaa tietoa, että tilanne olisi ilman lakkoa jotenki erityisemmin parempi vaikka ei ole.

Esimerkiksi julkisuudessa esiintyvä lääkäri kertoo ettei suuronnettomuustilanteita pystytä nyt hoitamaan.

No eihän niitä normihenkilöstöllä pystytä hoitamaan muutenkaan oli lakkoa tai ei. Sillon otetaan hätätyö käyttöön joka on myös lakonaikana mahdollista.

Niin ja syy miksi ohjeistusta muutettiin tehyläisille keskellä yötä löytyy tuosta työnantajan myöhäisestä varautumisesta lakkoon. Jos ohjeistusta ei oltaisi muutettu keskellä yötä nii aamuvuoro olisi ollut vaikeammin hoidettavissa.

 

[Jymäkkä]

Lyhyesti olen sitä mieltä, että lakon aika ei olisi ollut nyt. Lyhyt sopimus ja ensi vuonna uudet neuvottelut, kun SOTE vaikutukset myös palkkaan paremmin selvillä. Nyt sen vaikutuksista on molemmilla hyvin erilainen käsitys, enkä tiedä kumpi on oikeammassa.

Jos mennään ennakkopäätösten mukaan, palkat harmonisoidaan kärkipalkan mukaan. Siun Soten(Pohjois-Karjala) tekemien selvitysten mukaan, mediaanipalkkaan harmonisoidessa suurimmat nostotarpeet olisivat kymppejä. Kärkipalkkaan harmonisoidessa satoja euroja, parhaimmillaan 700. Tämä tarkoittaa, että mediaanipalkat ovat harmonisoinnissa nousemassa satoja euroja.