Ei siin kauaa mee ku iskee 15 työvuoroo suunnitelmaan. Itse teen sen alle 10 minuuttiin. Jälkimmäiseen vastaan että esimies varmistaa sen ja tasaa sit listan puutteellisesta vuoroista. Yleensä on sovittu että jokaisella on 3-5 "vahvaa toivetta" jotka toteutetaan ja muuten sit listankokoojalla on mahdollisuus muutella vuoroja.
Tässä systeemissä on hyvä kun työntekijät voivat ottaa huomioon erilaiset elämäntilanteet. Esim perheelliset voivat ottaa enemmän aamuvuoroa ja sit nuoret ja yökyöpelit ottavat luonnostaan enemmän sit iltavuoroa, että saavat nukkua myöhempään :) listantekijät ja esimiehet tasaavat sitten pyhätunnit tasan. Ja yleensä yövuorot jaetaan tasan sitten niiden kanssa jotka pystyy valvomaan.
Kuten sanoin, niin työnantajat kuin työntekijät liputtavat autonomisen listan puolesta nykyään.
Juuri näin. Meillekin remontin(joka kyllä pääsääntöisesti oli onnistunut) suunnitteluvaiheessa esiteltiin kuvia ja luokkien varustusta, mutta tuo varustus vaan listana. Ei tullut kenellekään mieleen kysyä, että mihin ne älynäytöt esimerkiksi on tarkoitus ruuvata. No helvetti, nehän oli ruuvattu KESKELLE valkotaulua, jolloin vie siltä hurjasti tilaa, ja sen vähänkin tilan käyttö hankalaa, kun se taulu sen katkaisee. Matikassa olisi juuri erittäin hyödyllistä tuollainenkin tila, johon voi "lyijykynämatikkaa" esittää.Itse näen ison ongelman kilpailutuksessa. Isäni kotipaikkakunnalle rakennettiin uusi koulu (pieni paikkakunta). Ehdottoman tärkeä ratkaisu ja koulu on ulkoisin puolin äkkiseltään hyvä rakennus. Mutta jatkotoimenpiteinä on mennyt kahvia ja tupakkia sekä rahaa ihan hulluna. Esim. kaikki alaluokkien tuolit oli rullilla olevia, pyöriviä toimistotuolien kaltaisia. Miten hyvin 20 8-vuotiasta istuu rauhassa tuollaisen tuolin kanssa? Kuka ne päätti ostaa, koska ne meni kaikki vaihtoon. Omakustanteena.
Toinen ongelma oli kuvaamataidon ja musiikin luokkien tuolit, niiden hieno design teki niistä valtavan liukkaita istumapinnaltaan. Ja koska näissäkin oli pyörät alla, opettajat ja oppilaat alkoivat tipahtaa tuolilta, kirjaimellisesti. Nämäkin vaihtoon.
Jokaisessa luokassa oli projektori valkotaululle, mutta sähköt oli vedetty niin ettei pelkästään valkotaululle saanut valoja, vaan joko koko luokka oli valaistu tai ei mikään. Lopputulemana, sähköt vedettiin uusiksi.
Tämän lisäksi aika monta muutakin pienempää ongelmaa. Eikä mitään korjattu urakakasopimuksen alla, koska sopimus oli tehty ja hyväksytty. Kuka sen sopimuksen sitten luki ja arvoi? Ei ainakaan opettajat eikä rehtori. Kunnanhallitus? En tiedä.
Tuo ei sinänsi iso juttu ollut, mutta koko hankinta oli kunnalle useamman miljoonan hintainen. Pistää miettimään, että kuinka usein tämäntyylisiä asioita kunnallistasolla tapahtuu. Miljoonaluokan projektit hoidetaan "maalaisjärjellä" ja ilman mitään ammattitaitoa?
Nettopalkkaan vaikuttaa niin moni muukin asia kuin palkkataso, että brutto on ainoa järkevä mittari kyllä ansioita vertailtaessa. Monessa asiassa erittäin järkevää tarkastella nettoja, mutta ei ansioita vertailtaessa.Nyt en ymmärrä laisinkaan tällaista ajattelutapaa.
Käsittääkseni NETTOtulo on juurikin se, mikä on sinulla käytettävissä/päätettävissä ja vain sillä on merkitystä kullekin työtätekevälle ja veroja maksavalle. BRUTTOtuloilla taas mielestäni hämärretään keskustelua, koska verotus.
Edellä kerrotusta johtuen, voisimme joskus miettiä sellaista ihmeellistä vaihtoehtoa kuin verotuksen alentaminen ainaisten palkankorotusten sijaan. Älkääpä nyt ärhäköitykö!
Jos palkankorotus on esim. 100€/kk niin todellinen vaikutus palkansaajalle on luokkaa 40-60€ eli verotus vie suuren osan korotuksesta (ja jätetään miettimättä työnantajan sivukulujen vaikutus haluun työllistää tms.). Toki palkansaaja saa lisää rahaa, joka palautuu kiertoon. Samalla palkkakustannukset kasvavat, koska kaiiki haluavat palkankorotuksen ja nämä siirtyvät enemmän tai vähemmän suoraan tuotteiden ja palvelujen hintoihin. Ostovoima eli kyky ostaa tuotteita ja palveluita ei välttämättä nouse laisinkaan.
Mielestäni tässä vallitsee yleinen harha siitä, että mittaamme omaa arvoamme bruttopalkkamme suuruudella - mitä suurempi bruttopalkka, sitä parempi ja arvokkaampi minä olen. Kuitenkin tärkein kysymys on, millä NETTOpalkalla kukin tulee toimeen, mitä sillä käteen jäävällä rahalla oikeasti saamme.
Siksi verotuksen alentaminen on parempi keino kuin palkankorotukset - se mikä jää valtiolta/kunnilta saamatta tuloveroissa kompensoituu vähintäänkin lisääntyneinä ALV-tuloina.
Mainittakoon vielä, että työntekeminen ei ole erityisen kannattavaa sikäli kun rahaa ajattelee - helpommallakin pärjää.
Loppukaneetti: tämä ei liity sairaanhoitajiin mitenkään vaan yleisesti suhtautumiseeni palkankorotuksiin ja verotukseen (en ole työnantaja) ja AY-liikkeeseen.
Ehdottomasti suosittelen :) ja jos tuntuu että siellä menee Ongelmaksi se, että joku viettää siellä listanteossa jatkuvasti aikaa niin laittaa sen sitten vaikka esimiehen taakse tai vaikka, että saa tauoilla täytellä niin se ei sit oo työajasta pois.Täytyy ehdottomasti ottaa ainakin testimielessä meilläkin käyttöön. Jos homma pelaa niin tuossahan saisi työntekijät itse vaikuttaa töihinsä ja jos aikaa oikeasti kuluu tuo 10min. (Tai olkoot vaikka 30min/viikko) niin aika pieni hinta siitä että työntekijöille tulee parempi fiilis ja tiimi-esimiehiltä lähtee osa työstä pois. Klassinen win-win.jis se toimii.
Kerro minulle miten bruttopalkka on parempi tai "järkevämpi" mittari kuin nettopalkka kun ajattelemme yksittäistä palkansaajaa?Nettopalkkaan vaikuttaa niin moni muukin asia kuin palkkataso, että brutto on ainoa järkevä mittari kyllä ansioita vertailtaessa. Monessa asiassa erittäin järkevää tarkastella nettoja, mutta ei ansioita vertailtaessa.
No sehän sem ansion kertoo lyhentämättömänä. Miten edes minkään ammattiryhmän ansiotasoa arvioitaisiin, kun kaikilla olisi ihan omat netot, vaikka samaa palkkaa nauttisivat.Kerro minulle miten bruttopalkka on parempi tai "järkevämpi" mittari kuin nettopalkka kun ajattelemme yksittäistä palkansaajaa?
Anteeksi, mutta "lyhentämättömänä" -termi sai minut hieman naurahtamaan. Ymmärrätkö lainkaan, että kukaan palkansaaja ei saa palkkaansa "lyhentämättömänä" vaan valtio ja kunnat (sekä AY-liike, sikäli kun olet jäsen) lyhentävät palkkaasi merkittävästi (verot, AY-jäsenmaksut)? Lopulta jäljelle jää VAIN nettotulo, se summa mikä kilahtaa tilillesi ja mistä sinä voit päättää.No sehän sem ansion kertoo lyhentämättömänä. Miten edes minkään ammattiryhmän ansiotasoa arvioitaisiin, kun kaikilla olisi ihan omat netot, vaikka samaa palkkaa nauttisivat.
Kerro minulle miten bruttopalkka on parempi tai "järkevämpi" mittari kuin nettopalkka kun ajattelemme yksittäistä palkansaajaa?
Ensinnäkin miksi palkkoja pitää verrata (kateus, ego tms.)?Sehän nyt on ainoa tapa verrata jengin palkkoja. Se palkanmaksun käyttämä veroprosentti on ilmoitusluontoinen asia ja ihmisillä voi olla ties mitä motivaattoreita maksaa liikaa/liian vähän veroja palkastaan, joten mitä ihmeen mieltä olisi vertailla nettoja?
Jos lista suunnitellaan itse, sitä ei tehdä tauolla. Tämä on oma mielipide ja nipistäisin sen ajan itse potilastyöstä sen enempää miettimättä. Oma perse etusijalla töissä, ei siitä kukaan muu huolehdi. En varmasti jätä taukoa pitämättä kiireen takia tai käyttäisi sitä yhtään mihinkään työhön liittyvään, näillä palkoilla :D sinänsä tuo autonominen suunnittelu olis varmaan toimiva systeemi, joka pitäisi kokea ennen kuin asiaa muuten varsinaisesti osaisi kommentoida.Ehdottomasti suosittelen :) ja jos tuntuu että siellä menee Ongelmaksi se, että joku viettää siellä listanteossa jatkuvasti aikaa niin laittaa sen sitten vaikka esimiehen taakse tai vaikka, että saa tauoilla täytellä niin se ei sit oo työajasta pois.
Ensinnäkin miksi palkkoja pitää verrata
Mitä tulee "palkanmaksun käyttämään veroprosenttiin" ja sen "ilmoitusluonteisuuteen" viitannee joko siihen, ettei ymmärrä verotuksesta mitään tai haluun kiertää veroja.
Mitä hiivattia sä selität? Nimenomaan brutto on lyhentämätön, ja siitä aletaan sitten höyläämään. Toki eläkemaksuja jo ennenkin kuitilla näkyviä, mutta ei noita työntekijän bruttopalkkaan lasketa muutenkaan.Anteeksi, mutta "lyhentämättömänä" -termi sai minut hieman naurahtamaan. Ymmärrätkö lainkaan, että kukaan palkansaaja ei saa palkkaansa "lyhentämättömänä" vaan valtio ja kunnat (sekä AY-liike, sikäli kun olet jäsen) lyhentävät palkkaasi merkittävästi (verot, AY-jäsenmaksut)? Lopulta jäljelle jää VAIN nettotulo, se summa mikä kilahtaa tilillesi ja mistä sinä voit päättää.
Eri ammattiryhmillä ei ole "omat netot" vaan nettopalkka riippuu eri ammattiryhmien, tai paremminkin eri ihmisten bruttopalkasta ja siihen vaikuttavasta verotuksesta.
Yleisestä palkkatasosta (bruttopalkka - verotus) eri ammattiryhmien välillä voimme keskustella lisää, mutta mietipä nyt itsekin - sama bruttopalkka ei muka olisi sama nettopalkka - verottaja pitää tästä huolen.
Meillä myös käytössä sama omailmoitus, mutta viides kerta vuoden sisään kun tulee sairastuminen niin sitten ohjataan työterveyteen. Tällä saadaan jonkin verran hallintaan "motisaikut" ja sitten myös vakavammista asioista kärsivät ihmiset saadaan ohjattua työterveyden kautta erikoissairaanhoitoon. Ja se 95% työntekijöistä jotka vaan sairastuu normaalisti siihen kausiflunssaan saa rauhassa sairastaa taudin ja toipuneena palata töihin.
Mielestäni sellainen vanhanaikainen tyyli missä saikkulappu pitää fyysisesti käydä hakemassa on idiotismia. Ei nuhainen ja kuumeinen perusterve ihminen tarvi lääkärin tai hoitajan arvointia työkyvystä. Ihan turha kiusata ihmisiä sillä ja maksaa firman kautta terveysmaksuja
Joo, ja nämä omat ilmoituksethan on useimmiten vähentänyt sairaspoissaoloja, kun ollaan pois kipeänä, eikä kaikkia niitä päiviä mitä lääkäri määrää.Meillä myös järjestelmä valvoo ja ”pingaa” jos saikkuprosentti lyhyen ajan sisään kasvaa. Siinä prosessissa on sitten tarkoitus arvioida tarkemmin mahdollisia syitä (henkilön ei tietenkään ole pakko avata sanallakaan terveyteen liittyviä asioita esimiehelle) ja ohjata henkilö työterveyden piiriin. Toimiva ja järkevä järjestelmä ja ihmettelen suuresti jos ei ole laajemmin muuallakin käytössä jossain muodossa.
Viimeisestä kappaleesta 100% samaa mieltä.
Voisihan kaikkien tulotiedot piilottaa niin ei varmaan haittaisi ketään missään. Taulukkopalkatkin poistaa kun ei ole syytä vertailla omia tuloja kenenkään muun tuloihin edes talon sisällä. Sitähän on SDP:ssä esimerkiksi kannatettu.Ensinnäkin miksi palkkoja pitää verrata (kateus, ego tms.)?
Palkoilla kilpailua tulisi ehkäistä ja tämä onnistuu parhaiten kun kielletään palkkojen vertailu yritysten välillä, puhumattakaan yksityisen ja julkisen välisestä vertailusta.– Pääsääntönä tulee olla työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu. Meidän tulee ehkäistä kilpailua palkoilla ja työsuhteen eduilla, SDP tviittasi.
Kiitos osittaisesta tunnustuksesta. Olen sangen iloinen, että näin asiallisesti haastetaan ja olen valmis haastamaan sinutkin.Vaikka Kauko usein puhutkin viisaita jo nimesi mukaisesti, niin tässä asiassa olen eri mieltä kanssasi minäkin. Bruttopalkasta kun pidätetään verojen ja muiden veroluonteisten maksujen lisäksi usein myös ay-jäsenmaksu, joka voi vaihdella kovastikin alasta riippuen. Lisäksi siellä saattaa olla vaikkapa ulosottomies välissä, ennen kuin palkka tilille kopsahtaa. Joku kuuluu kirkkoon, joku toinen ei. Eri kunnissa on erilainen veroprosenstti käytössä. Siten kahden samaa työtä tekevän ja samaa bruttopalkkaa saavan nettopalkka (se summa rahaa, mikä omalle tilille päätyy palkkapäivänä) voi vaihdella edellä mainituista syistä varsin paljonkin, joten ei se nettopalkkojen vertailu ole niin hyvä vaihtoehto kuin bruttopalkkojen.
On varmasti ja syystäkin: nykymaailmassa arvotamme itsemme ja toisemme hyvinkin pitkälti palkan mukaan. Ja muistathan, että en ottanut kantaa sairaanhoitajien tms. terveydenhuoltoalan palkkaukseen.No kovasti tuntuu olevan esim. hoitajilla tarvetta vertailla palkkaansa muihin.
Kuten edellä olen kertonut: veroprosentit vaihtelevat - pääosin omista valinnoista johtuen. Nettopalkka on se mistä sinä päätät (eroa kirkosta, eroa AY-liikkeestä tai jotain, mutta verosta et irti pääse ja sen maksat suhteessa bruttopalkkaan taulukkojen mukaan).Et nyt ilmeisesti halua vain ymmärtää sitä, että ihmisten veroprosentit vaihtelee milloin mistäkin syystä ja siten nettopalkka ei ole vertailukelpoinen.
Lue edellä mitä minä selitän. Mitä sinä selität?Mitä hiivattia sä selität? Nimenomaan brutto on lyhentämätön, ja siitä aletaan sitten höyläämään. Toki eläkemaksuja jo ennenkin kuitilla näkyviä, mutta ei noita työntekijän bruttopalkkaan lasketa muutenkaan.
Ja sama bruttopalkka ei ole todellakaan sama nettopalkka. Toisella voi olla tuhansien verran enemmän vähennyksuä, ja jo asuinkunta vaikuttaa tuohon, kuten kirkon jäsenyys jne. Siksi vaikkapa kahdella samaa työtä tekevällä ja samaa palkkaa nauttivalla voi olla ihan eri netot. En puhunut ammattiryhmien netoista mitään, vaan nimenomaan yksilöillä voi olla eri tuloilla sama netto tai samoilla tuloilla eri netto.
No kun tämä on se, mitä et ymmärrä. Verot toki taulukkojen mukaan, mutta vähennykset on ihmisillä eri, samoin kuntavero. Ja se kirkollisverokin riippuu seurakunnasta.Kuten edellä olen kertonut: veroprosentit vaihtelevat - pääosin omista valinnoista johtuen. Nettopalkka on se mistä sinä päätät (eroa kirkosta, eroa AY-liikkeestä tai jotain, mutta verosta et irti pääse ja sen maksat suhteessa bruttopalkkaan taulukkojen mukaan.
Mitä en nyt ymmärtänyt?No kun tämä on se, mitä et ymmärrä. Verot toki taulukkojen mukaan, mutta vähennykset on ihmisillä eri, samoin kuntavero. Ja se kirkollisverokin riippuu seurakunnasta.
Mistä päättelit, että olisin liitossa?Mitä en nyt ymmärtänyt?
Olen jo todennut, että vähennykset vaihtelevat yksilöiden mukaan riippuen mm. siitä missä asuu, kuuluuko kirkkoon, mutta viime kädessä näihin sinä voit itsevaikuttaa - veroihin et.
Aiheeseen liittyen, oletko harkinnut eroamista "liitosta"? Se on sinun valintasi, mikä ei nosta bruttopalkkaasi, mutta vaikuttanee nettopalkkaasi. Kumpi näistä on sinulle merkittävämpi - brutto- vai nettopalkka päivän päättyessä?
En tiedä onko tämä relevantti kysymys, mutta kun kysyit: olemme asiaan liittyvässä ketjussa ja vastauksesi (bruttopalkka, lisää liksaa huolimatta siitä saako sillä yhtään enempää) viittasi mielestäni nk. "liiton mieheen". Pahoittelen, jos olin tulkinnassani väärässä ja se sinua loukkasi.Mistä päättelit, että olisin liitossa?
Se on sinun mielipiteesi. Minulla on toisenlainen.Ja kyllä minusta bruttopalkka on siis järkevämpi tapa vertailla tuloja. Ei tässä ole kyse siitä, kumpi on minulle tärkeämpi. Molemmat ovat tärkeitä. Tuollaiset verohelpotukset voidaan myös viedä pois tulevina vuosina, lisäksi verokertymä on edelleen jostain puroista kasattava, jolloin edes parempi nettopalkka ei takaa ostovoiman parannusta. Ansiotason reaalimuutos ehkä siinä mielessä tärkein.
Tarkoitan, että jos veronalennusten ansiosta nettopalkat nouseekin, niin seuraavana vuonna ne verot voikin taas nousta.En tiedä onko tämä relevantti kysymys, mutta kun kysyit: olemme asiaan liittyvässä ketjussa ja vastauksesi (bruttopalkka, lisää liksaa huolimatta siitä saako sillä yhtään enempää) viittasi mielestäni nk. "liiton mieheen". Pahoittelen, jos olin tulkinnassani väärässä ja se sinua loukkasi.
Se on sinun mielipiteesi. Minulla on toisenlainen.
Sopiiko kysyä, miksi sinulle ei kysymys ole tärkeä, kun kuitenkin asian olet nostanut esiin?
"Verohelpotuksista", tarkoittanet verovähennyksiä? Olen tästäkin samaa mieltä, että ne voidaan viedä pois ja siten ohjata ihmisiä tiettyyn käyttäytymiseen, esimerkiksi asuinpaikan suhteen. En toivo, että valtiovalta ryhtyisi moiseen "ohjaukseen", joskin minä olen aina tehnyt suuret päätökset riippumatta vero-ohjauksesta vaikka kipeää on tehnytkin.
Keskipalkkaisten nettotulo ohjautuu suurelta osin kulutukseen (tuotteet/palvelut), mikä lisää työllisyyttä ja sitä kautta tukee yhteiskuntaa ja sen ylläpitoa.
Tässä osut oikeaan minunkin mielestäni eli "ansiotason reaalimuutos", millä minä tarkoitan palkansaajan ostovoimaa - kysymys onkin, saavutetaanko se palkankorotuksilla vai verokevennyksillä tai jotain siltä väliltä.
En ymmärrä kumpaakaan ongelmaa.Nettotuloista puhumisessa on ainakin kaksi isoa ongelmaa.
Jollain voi veroprosentti olla laskettu ihan väärin, jolloin tilille tulee aivan eri summa kuin naapurille, jolla sama palkka. Tokihan nämä palautetaan tai tulee mätkyjä sitten puolentoista vuoden päästä, mutta harvoinpa verotuksen toteutumista odotetaan kun palkoista puhutaan.
Toinen on sitten siinä, että nettoansioihin vaikuttaa myös muut tulot. Jos henkilö A on ollut 11 ensimmäistä kuukautta Alkon pääjohtaja ja joulukuuksi vaihtaa lähihoitajaksi versus B joka on alkuvuoden työttömänä ja joulukuuksi menee samaan paikkaan lähihoitajaksi, niin eipä ole näiden nettipalkat samassa pallokentässäkään vaikka brutot olisivat samat. Ei ole järkevää sanoa, että B:n palkka olisi isompi.