Ammattiyhdistysliikkeet – duunarin asialla?

[Jani82]

Ei se nyt sillätavalla mene että huonon johtamisen vuoksi työntekijä vaihtaa työpaikkaa. Jos ajatusmallisi on tämä niin varmaan sitten koulukiusaamistapauksissa sen kiusatun kuuluu vaihtaa koulua?

Miksi jäädä työpaikkaan, joka on paska ja siellä on huonoa johtamista?
Se yleensä heijastuu myös yrityksen tulevaisuuteen ja ainakin minulla tuo selvä merkki siitä, että kannattaa poistua mahdollisimman nopeasti. En ainakaan itse olisi tuollaisessa työpaikassa, ilmeisesti osa porukasta haluaa väkisin hakata päätä seinään.

Kiusaajan tulisi vaihtaa koulua mutta nämä asiat harvoin vain toteutuvat näin.

 

[Kimmo_Ahteri]

Miksi jäädä työpaikkaan, joka on paska ja siellä on huonoa johtamista?

1) seudulla ei ole koulutukseen sopivaa työpaikkaa tarjolla
2) rahallinen korvaus nykyisestä duunista on riittävän suuri
3) kouluttautuminen uudelle alalle ei ole mahdollista
4) muutto työn perässä toiselle paikkakunnalle ei onnistu
- puolisolle ei löydy työpaikkaa
- asuminen tulee järjestää uudestaan
- lapset revitään irti kaveripiiristään
- paljon ylimääräisiä kustannuksia

 

[Jani82]

Miksi jäädä työpaikkaan, joka on paska ja siellä on huonoa johtamista?

1) seudulla ei ole koulutukseen sopivaa työpaikkaa tarjolla
2) rahallinen korvaus nykyisestä duunista on riittävän suuri
3) kouluttautuminen uudelle alalle ei ole mahdollista
4) muutto työn perässä toiselle paikkakunnalle ei onnistu
- puolisolle ei löydy työpaikkaa
- asuminen tulee järjestää uudestaan
- lapset revitään irti kaveripiiristään
- paljon ylimääräisiä kustannuksia

1) olisiko sitten se koulutus vaihtoehto?
2) jos kerran haluaa sitä paskaa katsoa niin se on oma valinta, samalla tavalla kuin se työsopimuksen allekirjoittaminen
3) miksi se ei olisi mahdollista? Kaikki on mahdollista jos siihen haluaa panostaa, tässä jo kolmatta vuotta työn ohessa opiskeleva.
4) ei sinne tarvitse muuttaa, reissuhommatkin on mahdollista.
Tässä tulee taas se esille, että työttömyysturva on liian vahva ja varainsiirtoverot yms. hidastavat muutosten mahdollisuutta.

 

[MacRef]

Miksi jäädä työpaikkaan, joka on paska ja siellä on huonoa johtamista?

1) seudulla ei ole koulutukseen sopivaa työpaikkaa tarjolla
2) rahallinen korvaus nykyisestä duunista on riittävän suuri
3) kouluttautuminen uudelle alalle ei ole mahdollista
4) muutto työn perässä toiselle paikkakunnalle ei onnistu
- puolisolle ei löydy työpaikkaa
- asuminen tulee järjestää uudestaan
- lapset revitään irti kaveripiiristään
- paljon ylimääräisiä kustannuksia

Elämä on valintoja. Kuten @Jani82 kertoi, ei noista mikään ole oikeasti ylitsepääsemätön este. Jos nuo kuitenkin ovat sellaisia valintoja, joiden vuoksi on valmis kestämään paskaa työpaikkaa paskalla johtamisella, niin se on myös valinta. Silloin kannattaa hyväksyä tilanne ja olla valittamatta siitä paskasta työpaikasta ja paskasta johtamisesta, kun itse tekee se valinnan sietää sitä.

 

[Kalikka]

Eipä se kyllä korkeakoulutetulle keskiluokkaiselle perheelliselle ole ihan noin helppoa kuin annetaan ymmärtää. Suomi on monopolien maa jo ihan maantieteellisten faktojen takia. Työpaikan vaihtaminen ei suurelle osalle suomalaisista ole kovin realistinen vaihtoehto, koska vaihtoehtoinen työpaikka on useasti satojen kilometrien päässä. Tällöin tosiaan voi perheelliselle tulla se vastaan, että mahdollisesti jopa molempien osapuolten pitäisi kouluttautua uudestaan sen ajatuksen pohjalta, että sitten molemmat myös saa uuden työpaikan. Eikä niitä töitä ihan kaikilla aloilla ole niin paljon, että niistä voisi paljon valkata. Eikä se suomalainen johtaminenkaan nyt niin huipputasoista ole, että jos paskasta firmasta lähdet, niin välttämättä päätyisit muualle kuin ojasta allikkoon. Osaltaan juuri siksi, koska vähän kaikessa on Suomessa monopolit, niin ei se siltä johtamiselta edes vaadi välttämättä paljoa ja järjestelmä on sellainen, että johtamisen huipulle valikoituu epäterveitä ihmisiä. Sosiapaatteja, narsisteja, pyrkyreitä, valehtelijoita jne.

Ja jos nyt silti ajatellaan, että se on vain se toinen osapuoli kenen kouluttautuminen riittää, niin valitettavasti Suomessa on sen verran korkea ihan normaalin elämisen kustannustaso, että harvalla hyvin koulutetulla perheellä on taloudellisesti mahdollista siihen, että toinen opiskelisi. Eikä kyllä opiskella töiden, arkiasioiden ja lasten hoitamisten lisäksi, kun itseasiassa ei ole oikein aikaa ja voimavaroja edes siihen arkeen vaan molemmat osapuolet on ihan loppuun palaneita jo ilman mitään ylimääräisiä opiskeluitakin. Väittäisin, että tämä on keskiluokkainen suomalainen normi ennemmin kuin se, että se opiskelu olisi helppoa ja mahdollista tässä elämän vaiheessa. Ja sitten jos on jo kertynyt varallisuutta, niin mitään tukiakaan ei saa ellei myy ensiksi omaisuutensa pois. Se vaatii jo aikamoista varmuutta ja paloa, että jättää työt, myy omaisuutensa/säästönsä, että voisi käydä maisteri tai DI-opinnot (n. 6 vuotta), että pääsisi kokeilemaan jotain muuta totutun tasoista työtä. Ja itseasiassa keski-ikäisenä hakeutuminenkin tuollaisiin koulutusohjelmiin on jo aika kova homma, kun työelämässä ei lopulta niitä fysiikan, kemian, algebran ym. oppeja ole hirveästi tarvittu, mutta koulutukseen hakiessa ne pitäisi tulla vähintään yhtä hyvin, kuin ylioppilaskeväänä.

 

[lunde]

Itse olen suorittanut alanvaihdon viiden vuoden sisällä ja käytännössä juuri ennen koronaa "vanhassa maailmassa". Se oli perheelliselle melkoinen hyppy tuntemattomaan ja epävarmuuteen, vaikka mm. aiemman työuran pituus täytti kriteerit esimerkiksi aikuiskoulutustuella opiskelemiseen, joka vastasi ainakin silloin euroissa suurin piirtein ansiosidonnaista. Ilman sitä taloudellinen riski olisi ollut perheellemme liian suuri, kun nytkin opiskelujen ajan tulot putosivat selvästi ja mm. asuntolainan kanssa piti ottaa lyhennysvapaata.

Omalla kohdalla tässä alanvaihdossa ei puhuta edes mistään 3–5 vuoden korkeakouluopiskelusta, vaan 9 kuukauden pituisesta alalle ja tehtävään tarkasti räätälöidystä koulutuksesta, johon oli pitkä sekä monivaiheinen hakuprosessi ja koulutukseen valittuna koen olevani todella onnekas selvittyäni seulasta läpi. En siis saanut hienoa paperia tai titteliä, mutta koen saaneeni hyvän työn. Tuosta koulutuksesta olin noin 4 kuukautta lähes kaikki arkipäivät 200 km päässä kotipaikkakunnalta, minkä vuoksi taloudellisen riskin lisäksi myös puolisolle kertyi huomattavasti enemmän kuormitusta perhearjen hoitamisesta oman työnsä lisäksi. Vuoden sisällä tuosta puolisollani todettiinkin sitten masennus ja alanvaihtooni liittyvällä kuormituksella on epäilemättä ollut vaikutusta sen puhkeamisessa.

Alanvaihdon suhteen on kuitenkin käynyt ihan hyvin ainakin toistaiseksi. Palkkatasoni nousi jonkin verran, vaikka opiskeluaikana pudonneen ansiotason kurominen kiinni onkin kestänyt nyt useita vuosia. Samoin työolosuhteet paranivat entiseen työhöni verrattuna. Nyt on paremmat todennäköisyydet siihen, että olen mahdollisessa eläkeiässä vielä elossa ihmettelemässä mahdollisten lastenlasten kasvamista. Entisessä työssäni liian monen työkaverin maallinen vaellus päättyi jo ennen eläkeikää tai pian eläkkeelle jäämisen jälkeen. Monen kohdalla oli jo työaikana isoja terveysongelmia, joista moni johtui suoraan tai välillisesti työolosuhteista.

Tietenkään kaikki asiat eivät ole täydellistä uudessakaan työssä. Nykyisessä työssäni kertyy kuormitusta toisenlaisista asioista. Vaikka uusi työ ehkä selviää hetken pidemmälle teknisen kehityksen jaloissa, niin tässäkin saa painia koko ajaa muutoksien, uusien opittavien asioiden kanssa ja sen uhan kanssa, että tietokone tekee tulevaisuudessa yhä useamman kollegan tai minun tehtäväni.

Samoin oma jännityksensä on, että joku kaunis päivä työantaja saattaa ilmoittaa työpaikan muuttavan toiselle puolelle Suomea. Takana on jo usean vuosikymmenen kehitys, jossa pienempiä yksiköitä on keskitetty ympäri Suomea isompiin yksiköihin, joiden määrä on koko ajan pienentynyt. Vaikka jäljelle jäävien yksiköiden koko on suurentunut, suoritusportaan yhteismäärä pienee kuitenkin koko ajan hieman eli sama tehtävä yritetään hoitaa koko ajan pienemmällä porukalla. Käytännössä väheneminen järjestyy keskittämisten ja eläköitymisten kautta, kun poislähtevien tilalle ei kouluteta yhtä paljon uusia työntekijöitä.

Vielä tuosta koulutuksesta sen verran, että ihan kaikki kurssikaverit eivät valmistuneet eli heidän kohdalla tuo hyppy tuntemattomaan osui lankulle. Heillä meni noin vuosi elämästä hukkaan ja he joutuivat palaamaan lähtöruutuun. Koulutuksen loppuvaiheessa selvisi perinpohjaisesta hakuprosessista huolimatta, että he eivät oppineet työtä niin hyvin, että heidän olisi voitu katsoa selviävän tehtävään liittyvästä vastuusta tarpeeksi hyvin. He olivat ihan tavallisia tervejärkisiä ihmisiä sekä tunnollisia opiskelijoita ja työntekijöitä, mutta eivät sitten lopulta kuitenkaan soveltuneet tehtävään. Tuo oli toki iso pettymys heille itselleen, mutta sen lisäksi kymmenien tuhansien eurojen hukkaan mennyt koulutusinvestointi myös työnantajalle.

Vaikka omalla kohdalla kävi hetkittäisistä epämukavuusvyöhykkeellä vietetyistä epätoivon hetkistä huolimatta hyvin, stressasin kyllä moneen otteeseen alanvaihdon onnistumista. Olisi ollut todella suuri pettymys palata kaiken jälkeen vanhaan työhön ja aiheuttaa koulutuksen ajan muulle perheelle vaan lisää kuormitusta tiukemmalla taloudella. Välillä tuntui todella pahalta olla 200 km päässä kotoa ja kuunnella puhelimen päästä niitä ongelmia, joita puoliso joutui hoitamaan kotona. Aikuiskoulutustukea myönnetään myös enintään 15 kuukaudeksi koko elämän aikana, joten sen ainutkertaisen mahdollisuuden hukkaaminen epäonnistuneeseen koulutukseen lisäsi myös paineita. Onneksi uhat eivät kuitenkaan toteutuneet.

Meidän kurssin kohdalla oli lupaus vähintään 50% osa-aikaisesta työsopimuksesta jokaiselle koulutuksen hyväksytysti suorittaneelle. Lopulta tuo toteutui valmistumishetkellä 75% sopimuksena ja aika pian puolen vuoden koeajan päättymisen jälkeen sekä seuraavan kurssin valmistuessa meille tarjottiin työsopimusta täysillä tunneilla. Seuraavalla kurssilla ei ollut mitään lupausta työsopimuksesta, mikä olisi omalla kohdalla kasvattanut riskiä entisestään. Todennäköisesti en olisi edes hakenut silloin tämän alan koulutukseen.

Tässä tällainen konkreettinen esimerkki, mitä se alanvaihto voi olla. Ettei keskustelu jäisi vain teoreettisten ja ideologisten huuteluiden varaan. Koen olevani onnekas ja todennäköisesti vastaava ei todellakaan olisi kaikille edes mahdollista. Silti alanvaihto pitäisi tehdä mahdolliseksi yhä useammalle, koska nykyinen hurjasti muuttuva työelämä ajaa todennäköisesti yhä useamman työntekijän jossain vaiheessa uraansa ihan uusiin tehtäviin.

 

[Kimmo_Ahteri]

Elämä on valintoja. Kuten @Jani82 kertoi, ei noista mikään ole oikeasti ylitsepääsemätön este. Jos nuo kuitenkin ovat sellaisia valintoja, joiden vuoksi on valmis kestämään paskaa työpaikkaa paskalla johtamisella, niin se on myös valinta. Silloin kannattaa hyväksyä tilanne ja olla valittamatta siitä paskasta työpaikasta ja paskasta johtamisesta, kun itse tekee se valinnan sietää sitä.

Elämä on valintoja, mutta jos vaihtoehdot ovat luokkaa paskoja, uuden suunnan ottaminen voi olla sellainen este ettei siihen yksilö halua lähteä vain sen takia että yksi osa-alue elämässä, työ, on vinksallaan. Haluat pois duunista, otat työn toiselta paikkakunnalta, olet pois enemmän kotoota, puolisosi joutuu ottamaan enemmän vastuuta perheestäsi, hän joutuu luopumaan harrastuksista/töistä, mutta rahat eivät meinaa riittää asuntolainan maksuun. Vai olisiko sittenkin helpompi myös läheistesi kannalta että pysyt duunissasi? Kokonaisuus ratkaisee.

Siitä mistä olen 200% eri mieltä on " valittamatta siitä paskasta työpaikasta ja paskasta johtamisesta, kun itse tekee se valinnan sietää sitä". Sen minkä isot jenkkifirmat ovat tajunneet jo aikoja sitten että firman tärkein varallisuus on niiden työntekijät. Täällä takapajulassakin siihen ollaan herätty tähän ehkä 10-15v sitten ja ymmärretty että myös johtamista voidaan kehittää. Ei missään nimessä tule olla valittamatta huonosta johtamisesta! Siihen loppuu kehitys ja lopulta verotulot. Asiaa auttaisi työkulttuurin kehittäminen avoimemmaksi, jotta myös duunarilla olisi mahdollisuus tulla kuuluksi. Ammattiyhdistysliikkeiden rooli voisi olla koulutuksen järjestäminen ja työntekijäpuolen sen tukeminen.

 

[skode]

Asiaa auttaisi työkulttuurin kehittäminen avoimemmaksi, jotta myös duunarilla olisi mahdollisuus tulla kuuluksi. Ammattiyhdistysliikkeiden rooli voisi olla koulutuksen järjestäminen ja työntekijäpuolen sen tukeminen.

Tämä on se kehitys jota vastaan tuskin kenelläkään on vastaansanomista. Jos nykypäivänä AY-maksuilla saat toimialakohtaisen lehden ja kerrytyksen lakkorahastoon, että voidaan sitten jonkin hemmetin suihkulisän takia lakkoilla kuukausitolkulla, niin kyllä itsekkin ihan mielellään maksaisi itsensä ylimääräisestä kehittämisestä tai sen mahdollisuudesta. Nykyäänhän esim. Pro ei millään tavalla taida kouluttaa muita kuin luottamusmiehiä lakkokenraalien hommiin. Kohdentaisivat nämä rahat oikeasti työtekijöille ja heidän kehittämiseen.

 

[Kimmo_Ahteri]

Tämä on se kehitys jota vastaan tuskin kenelläkään on vastaansanomista. Jos nykypäivänä AY-maksuilla saat toimialakohtaisen lehden ja kerrytyksen lakkorahastoon, että voidaan sitten jonkin hemmetin suihkulisän takia lakkoilla kuukausitolkulla, niin kyllä itsekkin ihan mielellään maksaisi itsensä ylimääräisestä kehittämisestä tai sen mahdollisuudesta. Nykyäänhän esim. Pro ei millään tavalla taida kouluttaa muita kuin luottamusmiehiä lakkokenraalien hommiin. Kohdentaisivat nämä rahat oikeasti työtekijöille ja heidän kehittämiseen.

Ehkä ammattiyhdistyksissä on eroja, mutta olen itse ollut muutamissa liittoni järjestämissä koulutuksissa ja ne ovat olleet pääsääntöisesti hyviä, osa jopa erinomaisia. Tosin nykyään duunissa HR on kehittänyt erillisen koulutusportaalin joka mm. sisältää Linkedinin tarjonnan ettei välttämättä liiton koulutuksille ole tarvetta.

Se että liitto huolehtii jäseniensä hyvinvoinnista koulutuksiensa kautta, on se lisä myös työnantajalle. Onko sitten yhteistä näkemystä eri osapuolten välillä koulutuksen tarpeesta? Ei se välttämättä aina näytä siltä..

 

[Orvo Muusi]

AKT kukas muu:

AKT tukee Teollisuusliittoa Keitele Groupin saarrossa – jäsenet pidättäytyvät käsittelemästä yrityksen tuotteita Suomen satamissa​

Teollisuusliitto on pyytänyt AKT:n tukea tukea saartotoimiensa vaikuttavuuden lisäämiseksi. AKT:n mukaan saarron aikana sen jäsenet pidättäytyvät käsittelemästä Keitele Groupin tuotteita Suomen satamissa.

linkki koko juttuun: AKT tukee Teollisuusliittoa Keitele Groupin saarrossa – jäsenet pidättäytyvät käsittelemästä yrityksen tuotteita Suomen satamissa

Tämä on nyt määrätty oikeuden päätöksellä peruttavaksi.

Käräjäoikeus määrää AKT:n lopettamaan Keitele Groupin saartotoimet miljoonan euron sakon uhalla

Keitele Groupin tuotteet uhkasivat pysähtyä Suomen satamiin.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

 

[erku]

Keitele Group sai käräjäoikeudelta tuomion syrjinnästä

Yhtiö maksoi työtaisteluun osallistuneille työntekijöille pienempää tuotantopalkkiota kuin muille työntekijöille.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Tuossa varmaan selviää syy, miksi Keitele Groupin toiminta närästää ammattiliittoja. Onhan tuo melko käsittämätöntä, että 2020-luvulla joku yritys voi nöin törkeästi syrjiä työntekijöitä sen perusteella, että kuuluvat liittoon.

 

[Karhunkulta]

Keitele Group sai käräjäoikeudelta tuomion syrjinnästä

Yhtiö maksoi työtaisteluun osallistuneille työntekijöille pienempää tuotantopalkkiota kuin muille työntekijöille.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Tuossa varmaan selviää syy, miksi Keitele Groupin toiminta närästää ammattiliittoja. Onhan tuo melko käsittämätöntä, että 2020-luvulla joku yritys voi nöin törkeästi syrjiä työntekijöitä sen perusteella, että kuuluvat liittoon.

Odotin jo, että joku on tullut kertomaan miten AY-mafia sitä ja tätä ja näin työnantajan pitääkin toimia pahoja liiton järjestätyneitä kohtaan. Vai haluaako joku kertoa miten tuostakin selviää kun vain vaihtaa heti työpaikkaa? Sillä se korjaantuu.

Joo, ehkä lopetan sarkasmin tähän. Lainaamani tekstin kanssa vahvasti samaa mieltä ja yhtälailla hämmästynyt.

 

[Cobol]

Keitele Group sai käräjäoikeudelta tuomion syrjinnästä

Yhtiö maksoi työtaisteluun osallistuneille työntekijöille pienempää tuotantopalkkiota kuin muille työntekijöille.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Tuossa varmaan selviää syy, miksi Keitele Groupin toiminta närästää ammattiliittoja. Onhan tuo melko käsittämätöntä, että 2020-luvulla joku yritys voi nöin törkeästi syrjiä työntekijöitä sen perusteella, että kuuluvat liittoon.

Asia on mielenkiintoinen.

Keiteleen työntekijöistä alle kolmannes kuuluu työnantajan mukaan Teollisuusliittoon. He aloittivat lakon, joka vaikutti tuottavuuteen. Työnantajan tulkinta oli, että lakkoilevalle vähemmistölle ei tarvitse maksaa samaa tuotantopalkkiota. Oikeuden tulkinta oli, että tarvitsee. Eiköhän tuosta valiteta jo siksi, että saadaan päätös korkeammasta asteesta.

Ay-liikettä edustavien tulkinta oli suorastaan harras: "Työnantaja ei voi kohdella työntekijöitään eri tavalla vain siksi, että osa näistä kuuluu ammattiliittoon ja osa ei".

Juu, todellisuudessa kyse ei ollut kuulumisesta ammattiliittoon tai kuulumattomuudesta siihen. Vain siitä, että pieni osa lakkoili ja alensi tuottavuutta. Onko se oikein, siitä päättää oikeus. Tällä hetkellä päätös on, että saa pieni osa saa lakkoilla ja vahingoittaa tuottavuutta, mutta samat edut heille silti.

 

[Jani82]

Keitele Group sai käräjäoikeudelta tuomion syrjinnästä

Yhtiö maksoi työtaisteluun osallistuneille työntekijöille pienempää tuotantopalkkiota kuin muille työntekijöille.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Tuossa varmaan selviää syy, miksi Keitele Groupin toiminta närästää ammattiliittoja. Onhan tuo melko käsittämätöntä, että 2020-luvulla joku yritys voi nöin törkeästi syrjiä työntekijöitä sen perusteella, että kuuluvat liittoon.

Eihän tuossa liittoon kuuluva syrjitty, vaan maksettiin niille jotka olivat töissä.
Jos et osallistu tuoton tekemiseen niin miksi olisit ansainnut tuloksen?
Käräjäoikeuden päätös on nimenomaan järjetön kun tulospalkkion tulee perustua tuotokseen ja nämä lakkoilijat, eivät sitä tulosta tehneet.
Tuon takia useassa firmassa noissa on mukana myös läsnäolo prosenttipykälä.

 

[Jymäkkä]

Eihän tuossa liittoon kuuluva syrjitty, vaan maksettiin niille jotka olivat töissä.
Jos et osallistu tuoton tekemiseen niin miksi olisit ansainnut tuloksen?
Käräjäoikeuden päätös on nimenomaan järjetön kun tulospalkkion tulee perustua tuotokseen ja nämä lakkoilijat, eivät sitä tulosta tehneet.
Tuon takia useassa firmassa noissa on mukana myös läsnäolo prosenttipykälä.

Joo, ja kunnallisellakin, ainakin Helsingissä, poissaolopäivät vaikuttavat tulospalkkioon. Ihan normijuttua. Toki summat pitää vastata kohtuullisesti poissaolopäivien määrää. Jos päivän lakon takia menettää 50 pinnaa tulospalkkiosta, niin ei mene oikein.

 

[Mojo]

Helsingin käräjäoikeudelta oikea päätös.

AKT:lle jysähti miljoonan euron sakkouhka työtaistelutuesta Suomen satamissa

Keitele Groupin mukaan AKT:n tukitoimet pysäyttivät tiistaiaamuna Keitele Forest -yhtiön tuotteiden laivaamisen.

www.uusisuomi.fi

 

[moby]

Vaikka omalla kohdalla kävi hetkittäisistä epämukavuusvyöhykkeellä vietetyistä epätoivon hetkistä huolimatta hyvin, stressasin kyllä moneen otteeseen alanvaihdon onnistumista.

Tässähän se on kiteytetty olennainen. Ei pysty, ei jaksa, liian vaikeeta, pilipali. Epämukavuusalueelle on vaikea mennä, siksi moni kestää kaikenlaista epämukavuutta/paskaa, jotta sinne ei tarvitse mennä. Ne jotka pystyvät menemään epämukavuusalueelle, eivät tarvitse ammattiliittoja.

 

[Trimmer]

Helsingin käräjäoikeudelta oikea päätös.

AKT:lle jysähti miljoonan euron sakkouhka työtaistelutuesta Suomen satamissa

Keitele Groupin mukaan AKT:n tukitoimet pysäyttivät tiistaiaamuna Keitele Forest -yhtiön tuotteiden laivaamisen.

www.uusisuomi.fi

Päätös vastapuolta kuulematta, näistä löytyy kaksi KKO:n päätöstä missä nämä kumotaan eli ATK voi pyyhkiä tuolla päätöksellä perseen. Homma jatkuu.

 

[lunde]

Tässähän se on kiteytetty olennainen.

Kieltämättä tekstini oli pitkä ja varmaan pointtikin vaikea löytää sieltä, mutta tuo kiteytys oli nyt vähän kuin piru lukisi Raamattua.

Epämukavuusvyöhykkeellä tarkoitin lähinnä itsensä haastamista uusien asioiden opiskelemisella ja kuinka oli niitä hetkiä, että mietitytti kannattiko riskin ottaminen, kun niiden uusien asioiden oppimisessa oli ajoittain vähän vaikeuksia tai oppiminen eteni ainakin hitaammin kuin olisin toivonut. Minulla se riski kannatti lopulta, mutta kuten edellisessä viestissäni kirjoitin, niin muutama kurssikaveri tuli sille ihan samalle epämukavuusvyöhykkeelle ja heille jäi riskinotosta käteen tyhjä arpa.

Sikäli vanhassa viisaudessa on kyllä vinha perä, että monesti kehittyminen tapahtuu epämukavuusvyöhykkeellä, mutta joku raja siellä olemisen määrälläkin pitää olla. Ihminen tarvitsee myös hengähdystaukoja ja onnistumisen kokemuksia, jotta kuormituksesta pystyy palautumaan ja itsetunto ei ihan romahda, kun mistään ei tule koskaan mitään.

Kyllä minä koen tarvitsevani edelleen ammattiliittoa, vaikka pystyin menemään epämukavuusvyöhykkeelle ja tulemaan sieltä poiskin tavoitteeni täyttäen.

 

[Juze80]

Tässähän se on kiteytetty olennainen. Ei pysty, ei jaksa, liian vaikeeta, pilipali. Epämukavuusalueelle on vaikea mennä, siksi moni kestää kaikenlaista epämukavuutta/paskaa, jotta sinne ei tarvitse mennä. Ne jotka pystyvät menemään epämukavuusalueelle, eivät tarvitse ammattiliittoja.

"Epämukavuusalueelle on vaikea mennä, siksi moni kestää kaikenlaista epämukavuutta/paskaa, jotta sinne ei tarvitse mennä. Ne jotka pystyvät menemään epämukavuusalueelle, eivät tarvitse ammattiliittoja".

Tämä on aika mielenkiintoisesti muotoiltua settiä. Pähkinänkuoressa voisi ajatella tämän perusteella, että moni ihminen sietää epämukavaa paskaa, mutta samalla ei ole valmis sietämään epämukavaa paskaa. Tarkoittaneeko sitten sitä, että moni jämähtää paskaan, koska ei uskalla avata elämässään uusia ovia, jotka saattaisivat sisältää lisää epämukavuusalueen paskaa, mutta kenties vain hieman toisessa muodossa.
On miten on, juuri sitä epämukavaa, raskasta ja paskasti palkattua työtä tekevät tarvitsevat liittoja ja ennen kaikkea työehtosopimuksia kaikkein eniten taakseen. He jos jotkut joutuvat elämään koko ajan työelämässä epämukavuusalueella, mutta kun kaikki eivät yhteiskunnassa voi olla kotona makaavia sossupummejakaan sen enempää kuin lääkäreitä tai asianajajiakaan. Jokainen yksilöhän voi olla teoriassa mitä vain, mutta tosielämän realiteetit ja teoria ovat hyvin kaukana toisistaan.

 

[Mojo]

Siitä se taas lähtee. Idiootit.

AKT:n lakko sulkee satamat – EK jyrähti: ”Kohtuutonta”

AKT:n satamatyöntekijät menevät vuorokauden mittaiseen lakkoon.

www.iltalehti.fi

 

[Jani82]

Siitä se taas lähtee. Idiootit.

AKT:n lakko sulkee satamat – EK jyrähti: ”Kohtuutonta”

AKT:n satamatyöntekijät menevät vuorokauden mittaiseen lakkoon.

www.iltalehti.fi

AKT osoittaa taas sen miksi näistä pitäisi päästä eroon, tämän seurauksena täysin sivulliset kärsivät taas vaihteeksi.
Lisäksi ainakin palkkaa Keitele group tarjosi jo enemmän kuin mitä teollisuusliitto pyysi, mutta ei halua liittoa vaan henkilöstön edustajat mukaan neuvotteluihin.

"TEOLLISUUSLIITTO on aiemmin lähestynyt Keitele Groupia ehdotuksella 2,4 prosentin yleiskorotuksesta palkkoihin. Keitele Groupin korotukset ovat 3,0 ja 3,1 prosenttia.

Alimmassa palkkaryhmässä tämä tarkoittaa, että tuntipalkka olisi nykyisen 8,73 euron sijaan tasan 9 euroa ensi vuonna ja 9,27 euroa vuonna 2023. Teollisuusliiton esityksessä luvut ovat 8,94 euroa ja 9,15 euroa."

 

[Mojo]

ei halua liittoa vaan henkilöstön edustajat mukaan neuvotteluihin.

Tätä en ole koskaan pystynyt ymmärtämään. Tietysti firman oma henkilöstö tietää mikä heille on parasta, mutta tässähän ei ole liiton puolelta kyse työntekijöiden etujen ajamisesta vaan ay:n omasta vallasta. Suomessa tämä on vaan jotenkin niin sairas kuvio, että se olisi jotenkin saatava purettua.

 

[mike owen]

AKT osoittaa taas sen miksi näistä pitäisi päästä eroon, tämän seurauksena täysin sivulliset kärsivät taas vaihteeksi.
Lisäksi ainakin palkkaa Keitele group tarjosi jo enemmän kuin mitä teollisuusliitto pyysi, mutta ei halua liittoa vaan henkilöstön edustajat mukaan neuvotteluihin.

"TEOLLISUUSLIITTO on aiemmin lähestynyt Keitele Groupia ehdotuksella 2,4 prosentin yleiskorotuksesta palkkoihin. Keitele Groupin korotukset ovat 3,0 ja 3,1 prosenttia.

Alimmassa palkkaryhmässä tämä tarkoittaa, että tuntipalkka olisi nykyisen 8,73 euron sijaan tasan 9 euroa ensi vuonna ja 9,27 euroa vuonna 2023. Teollisuusliiton esityksessä luvut ovat 8,94 euroa ja 9,15 euroa."

Kyllä täytyy ihmetellä tätä AKT:een pelleilyä. Onko tässä toiminnassa mitään järkeä.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Tätä en ole koskaan pystynyt ymmärtämään. Tietysti firman oma henkilöstö tietää mikä heille on parasta, mutta tässähän ei ole liiton puolelta kyse työntekijöiden etujen ajamisesta vaan ay:n omasta vallasta. Suomessa tämä on vaan jotenkin niin sairas kuvio, että se olisi jotenkin saatava purettua.

Tärkeintä ei AKT:n tapaiselle sosialistimafialle ole palkansaajien etu tai jäsenten etu, vaan liiton mahdollisuus voimannäyttöön. Yleensä tämä merkitsee taloudellisia tappioita sekä työnantajalle että työntekijöille, ja joskus liittokin onnistuu lakia rikkoessaan saamaan sakkoja. Mutta pääasia on, että AKT saa näyttää olevansa vahva ja tärkeä. Kun vaan tietäisi kenelle.