Amerikkalaisvastaisuus

[mjr]

SG, vastaa näihin, niin pääsen jotenkin kiinni juonen päähän: Miksi kuvittelet, että kriittinen suhtautumiseni USA:n politiikkaan perustuu vain ja ainoastaan siihen tietoon, mitä esimerkiksi Ylen uutisissa on tarjolla? Mistä tiedät, mitä tiedotusvälineitä seuraan, kuinka paljon seuraan mediaa ja millaisista sisällöistä olen kiinnostunut? Kun ja jos olen pelinappula, mikä on median seuraava siirto? Entä tunnemmeko me toisemme?

Jaaha, täytyy tunnustaa, että saan omat uutiseni USA:n tapahtumista suoraan amerikkalaisista lähteistä (BBC nyt jonkinlaisena poikkeuksena, mutta YLE:n resurssit eivät yksinkertaisesti riitä USA:n kuvaamiseen). Lehdistä NY Times, Washington Post ja New York Review of Books. Blogeista Daily Kos, Eschaton, Washington Monthly, Billmon ja Andrew Sullivan ovat aika päivittäistä luettavaa (älkää kertoko työnantajalle). Myönnettäköön että lähteet ovat Sullivania lukuunottamatta melko liberaaleja, mutta en enää pysty lukemaan konservatiivisia sivustoja. Lehdistö sitten noudattaa (siltä osin kuin hallinto ei ole pystynyt niitä intimidoimaan) klassisia anglo-saksisia periaatteita, jossa uutisointi on tiukasti erotettu kommentoinnista - puhtaassa raportoinnissa suhteessa britit ja amerikkalaiset vieläkin hakkaavat kevyesti suomalaisen journalismin. Laajennettu sivuaineeni yliopistolla oli North American Studies, joka myös antoi suht laajan teoreettisen perustan amerikkalaisen yhteiskunnan ymmärtämiselle. Mutta arvokkainta, ensikäden kokemusta ei ole; olisi todella kiinnostavaa oikeasti asua amerikkalaisessa yhteiskunnassa ja nähdä sen puolen, jota uutisissa ei juuri näytetä: laajan, vauraan ja vakaissa ja turvallisissa oloissa elävän vieläkin poliittisesti mahtavan - vaikkakin vähitellen jo heikentyvän - keskiluokan.

Ihailen suuresti FDR:n, Trumanin, Eisenhowerin ja Kennedyn tapaa johtaa liberaalidemokraattista länttä toisen maailmansodan aikana ja kylmän sodan alkuvaiheissa. En ole anti-amerikkalainen ollenkaan enkä erityisen EU-myönteinen, minusta länsi tarvitsee toimiakseen sekä amerikkalaista lujuutta että eurooppalaista joustavuutta: tämä yhdistelmä lopulta romahdutti mahtavan neuvostoblokin kuin korttitalon, eikä kumpikaan lähtökohta olisi toiminut yksinään. Jakamalla lännen Bushin hallinto on järkyttävällä tavalla heikentänyt sitä. Mutta toisin kuin ystävämme SG en suhtaudu tietoon leninistisesti vaan liberaalisti: annan sanoille ja lauseille itsenäisen totuusarvon, enkä väitä mustaa valkoiseksi koska se hyödyttäisi poliittista ideologiaani. (Tosin en ole aivan varma ymmärtääkö SG väittävänsä mustaa valkoiseksi vai uskooko mustan olevan valkoista koska niin hänen ideologiansa sanoo.) Voisi sanoa että tässä minä ja muut Bushin kriitikot tässä ketjussa ovat mittaamattomasti puhtaammin perinteisillä anglo-amerikkalaisilla linjoilla kuin esim. SG (jonka "tekstejä" tosin näissä olosuhteissa näen vain toisten lainauksissa).

 

[Maple Leaf]

Uutisten tuottamista sanelee pitkälle taloudelliset lainalaisuudet.

Tämähän on se tosiasia, jota SG ei salaliittoteorioidensa huurujen takaa kykene näkemään. SG:n mallissa "media" (mitä hän sillä sitten tarkoittaakin) kerääntyy aika ajoin päättämään yhdessä, reagoidaanko esimerkiksi EU:n ongelmiin Bush-kriittistä uutisointia lisäämällä - aivan kuin "media" olisi 2000-luvun länsimaissa päällikoidensä yhteisillä (poliittisilla) päätöksillä ohjailtavissa oleva koneisto.

Eikö länsimaisen "median" suurimmaksi ongelmaksi ole kuitenkin (niin radikaalien kuin konservatiivistenkin) mediakriitikoiden taholta esitetty nimenomaan sitä, että se ("media") toimii markkinataloudessa ja markkinatalouden säännöillä, minkä seurauksena "media" myy uutisina sitä, mikä kaupaksi menee? (Tästä vaikkapa Suomen oloissa esimerkkinä Seiskan kaltaiset hyvinvointiyhteiskunnan suolistokaasut.) "Media" on siis nimenomaan keskinäisessä kilpailutilanteessa, ei yhteisesti sovittavassa olevalla (vasemmistolaisella?) salaliittoasialla.

Tai - jos SG:n salaliittoteoria on totta - olisi kyllä mielenkiintoista kuulla, kuka tai ketkä vetelevät länsimaisen "median" naruista?

 

[Taito-Ojanen]

Sinä & Co olette vain nappuloita, joita media pyörittää halunsa mukaan.
Jatkuvalla uutisrummutuksella se syöttää vastaanottavaiseen mieleesi täsmälleen ne asiat mitkä haluaa.

Minäkin olet totaalisen kyllästynyt tähän median rummutukseen, jatkuvaan vasemmistopropagandaan ja amerikkalaisvastaisuuteen. Halauan aitoa tietoa, ja siksipä pyydänkin Special Guestia kertomaan minulle, miten voin saada samanlaista puhdasta ja aivopesemätöntä tietoa, jota hänellä itsellään on? Mitkä ovat siis ne lähteet tai keinot, joilla minä voin selvitä tilanteesta?

 

[Gagne]

Tämähän on se tosiasia, jota SG ei salaliittoteorioidensa huurujen takaa kykene näkemään. SG:n mallissa "media" (mitä hän sillä sitten tarkoittaakin) kerääntyy aika ajoin päättämään yhdessä, reagoidaanko esimerkiksi EU:n ongelmiin Bush-kriittistä uutisointia lisäämällä - aivan kuin "media" olisi 2000-luvun länsimaissa päällikoidensä yhteisillä (poliittisilla) päätöksillä ohjailtavissa oleva koneisto.

Tai - jos SG:n salaliittoteoria on totta - olisi kyllä mielenkiintoista kuulla, kuka tai ketkä vetelevät länsimaisen "median" naruista?

Ainakaan Rupert Murdochin ei tarvitse matkustaa kovinkaan kauas kokoontuakseen itsensä kanssa. Mm. hänen Foxinsahan on jonkin pirun keskivertojenkkien keskuudessa tehdyn mielipidemittauksen mukaan uskottavin media USA:n (taisi olla IRAK-tutkimus) asioista uutisoidessaan. ja Rupertin kanavat eivät tottavie ole marxistis-leninistisiä kommunistisen agitaation märkiviä syöpäpesäkkeitä. Ne siis kertovat sitä aivopesemätöntä totuutta 24/7, jota hurmahenkinen toisenpuolen Jagsimme peräänkuuluttaa.

Erkko! Tuu pyörittään! Tahtoo lisää vauhtia!

 

[Maple Leaf]

Ainakaan Rupert Murdochin ei tarvitse matkustaa kovinkaan kauas kokoontuakseen itsensä kanssa. Mm. hänen Foxinsahan on jonkin pirun keskivertojenkkien keskuudessa tehdyn mielipidemittauksen mukaan uskottavin media USA:n (taisi olla IRAK-tutkimus) asioista uutisoidessaan. ja Rupertin kanavat eivät tottavie ole marxistis-leninistisiä kommunistisen agitaation märkiviä syöpäpesäkkeitä. Ne siis kertovat sitä aivopesemätöntä totuutta 24/7, jota hurmahenkinen toisenpuolen Jagsimme peräänkuuluttaa.

Koska on epätodennäköistä, että SG vastaa hänelle esitettyihin kysymyksiin, siteeraan hänen hommiaan helpottaakseen sitä ajatusta, jolla hän yrittänee kysymyksiä kiertää:

"Kaiken propagandan täytyy olla kansanomaista ja asettaa henkinen tasonsa niiden käsityskyvyn mukaan, jotka ovat älyltään kaikkein vaatimattomimpia niistä, joiden puoleen se pyrkii kääntymään." (Adolf Hitler: Taisteluni)

 

[Gentleman]

Herran jestas..

Sinä & Co olette vain nappuloita, joita media pyörittää halunsa mukaan.
Jatkuvalla uutisrummutuksella se syöttää vastaanottavaiseen mieleesi täsmälleen ne asiat mitkä haluaa.

Ei sinun USA-kritiikkisi herännyt muutaman viikon ruususen unestaan täyteen raivoon siksi että huomasit EU:n olevan purjehtimassa suoraan karille, vaan siksi että luit ja kuulit uutisista kerran toisensa jälkeen että Bushilla ei mene hyvin.
Media taas alkoi rummuttaa sitä täysin palkein välittömästi kun huomasi että EU on ajamassa itsensä umpikujaan.

Kannattaakohan aliarvioida/kyseenalaistaa toisten keskustelijoiden motiiveja ja kykyä käsitellä puheenaihetta?

Lisäksi iskit kyllä ristiretkeläisen kirveesi pahasti kiveen, kyllä USA:a ja EU:a voi käsitellä erillisinä asioina, satoihin vuosiin ei ole enää uskottu, että jos toisella menee hyvin niin se itseltä pois ja vice versa.

 

[dali]

Eikö länsimaisen "median" suurimmaksi ongelmaksi ole kuitenkin (niin radikaalien kuin konservatiivistenkin) mediakriitikoiden taholta esitetty nimenomaan sitä, että se ("media") toimii markkinataloudessa ja markkinatalouden säännöillä, minkä seurauksena "media" myy uutisina sitä, mikä kaupaksi menee? (Tästä vaikkapa Suomen oloissa esimerkkinä Seiskan kaltaiset hyvinvointiyhteiskunnan suolistokaasut.) "Media" on siis nimenomaan keskinäisessä kilpailutilanteessa, ei yhteisesti sovittavassa olevalla (vasemmistolaisella?) salaliittoasialla.

Taloudellisin periaattein toimiva valtamedia synnyttää liudan ongelmia. Kun omistus keskittyy, yksipuolistuu myös tarjonta. Käytännössähän tämä näkyy esimerkiksi niin, että sama juttu on Ilkassa ja Keskisuomalaisessa.

Periaattessa samoista uutisaiheista raportoidaan, mutta näkökulmat ovat yleisluontoisempia ja uutisoinnin ulkopuolelle jää paljon paikallisen tason kysymyksiä ja kokonaisia juttuaiheita.

Journalismi pysyy (näennäisen) objektiivisena, sillä uutisia halutaan myydä mahdollisimman laajalle yleisölle. Loppuun vielä yksi huomautus: Monipuolisen ja avarakatseisen journalismin tekeminen on viime kädessä tekijöistä itsestään kiinni. Aivan yksiselitteistä ei ole, että kaupallistunut media hylkää sellaiset aiheet, jotka eivät myy.

Kaupallistunut media on synnyttänyt myös marginaaleihin uusia joukkoviestimiä. Internetissä on lukematon määrä blogeja ja uutissivustoja, jotka käsittelevät uutisaiheita poikkeavista näkökulmista.

Kuten Vlad viestissään totesi: Tietoa on tarjolla, jos sitä vain viitsii etsiä.

Tai - jos SG:n salaliittoteoria on totta - olisi kyllä mielenkiintoista kuulla, kuka tai ketkä vetelevät länsimaisen "median" naruista?

Varmaan NBC:n kanavajohdolla on sormensa pelissä. Maanantaina Subtv:llä tulevassa Conan O´Brienin jaksossa nähdään, kuinka Conan agitoi Tarja Halosen puolesta. Moninaiset ovat sosialismin mädät lonkerot.

 

[Special Guest]

Keskivertokansalainen taatusti on helposti medialle vastaanottavainen mutta riittävällä kriittisellä asenteella varustettu kansalainen kykenee poimimaan median uutisrummutuksesta olennaiset seikat ja toisaalta suodattamaan pois ne yliampuvat kriittiset uutisoinnit, ts. mikä tarkoittaa sitä, että mediaan kriittisesti suhtautuva henkilö ei enää ole niin median pyöritettävissä kuten sine kenties haluat antaa ymmärtää näin olevan.

Täsmennän.
Medialla ei kenties olekaan niin keskeinen rooli asenteiden synnyttämisessä, kuin aiemmasta viestistäni voisi ehkä päätellä.
Kyse voisi olla ennemminkin siitä että media vahvistaa niitä asenteita joita yleisöllä on jo vanhastaan. Esimerkiksi suomalaisista noin 70-85 % vastustaa Bushia, joten Bushia ja amerikkalaista konservatismia yleensäkin herjaavalle uutisoinnille on Suomessa laajat ja tarttumapinnalle alttiit markkinat.

Tietenkin voi pohtia onko media sitten täysin syytön näiden ennakkoasenteiden syntyyn. Mielikuvauutisointi on kuin itseäänkasvattava lumivyöry, joka tarvitsee vain pienen siemenen vahvistakseen sitten koko ajan omaa voimaansa.

Ja, se mitä sinä lainauksessani kirjoitat toimii myös halutessamme käänteisesti eli sinä & co olette vain nappuloita joita media pyörittää halunsa mukaan. En kuitenkaan halua, uskoa että kriittisesti asioita tarkastelevat ihmiset ovat tämän media vietävissä - ei, vietävissä ovat vain massat jotka eivät halua tehdä omia havaintoja tai vaikeita kysymyksiä median uutisointeihin.

Niin, ongelma onkin siinä että mistä se kriittinen suhtautuminen kaivetaan esille kun ennakkoasenteet ovat jo olemasssa ja media pyrkii vain vahvistamaan niitä.

SG, vastaa näihin, niin pääsen jotenkin kiinni juonen päähän: Miksi kuvittelet, että kriittinen suhtautumiseni USA:n politiikkaan perustuu vain ja ainoastaan siihen tietoon, mitä esimerkiksi Ylen uutisissa on tarjolla? Mistä tiedät, mitä tiedotusvälineitä seuraan, kuinka paljon seuraan mediaa ja millaisista sisällöistä olen kiinnostunut? Kun ja jos olen pelinappula, mikä on median seuraava siirto? Entä tunnemmeko me toisemme?

Perustan väitteeni omiin havaintoihini.
Sinänsä en pidä niinkään oleellisena sitä kummasta on kysymys, synnyttääkö media suhtautumisesi vai syöttääkö se vain sinulle uutisia jotka vahvistavat amerikkalaisvastaisia asenteitasi.

Mielenkiintoinen tuo ajatusmallisi, että eurooppalaisten tiedotusvälineiden USA-uutisointi muuttuu, kun unionilla menee huonosti. Toivoisin, että voisit perustella näkemystäsi. Saman logiikan mukaan amerikkalainen lehdistö EU:sta halventavasti, kun USA:lla menee heikosti, eikö?

Hyvä että otit asian esille.
Teikäläisethän väittivät ketjun alussa että se on Bushin hallinto joka pyrkii kääntämään huomion omista ongelmistaan ulospäin joten sanoessani sen mitä sanoin heitin vain pallon teille takaisin esittämällä että EU toimii nyt samoin.
Vai tarkoittaako kriittinen suhtautuminen sitä että negatiiviset totuudet pätevät vain Yhdysvaltoihin?

Kerro, miten esimerkiksi eurooppalaisten uutistoimistojen AFP:n, AP:n tai DPA:n uutisointi EU:sta ja USA:sta on viimeisten neljän vuoden aikana muuttunut. Entä, millaisessa valossa EU esitetään USA:ssa?

Aihehan on sinänsä mielenkiintoinen, eli miten USA:n asioita esitetään Euroopassa. Negatiiviset asiat ovat enemmän esillä, mutta tämä piirre on esillä muussakin uutisoinnissa. Sanomalehdestä tai iltauutisista löytyvät positiiviset uutiset ovat yleensä laskettavissa yhden käden sormilla.

Onko suomalaismedia siis levittänyt Tarja Halosesta samanlaisia valheita kuin Bushista? Jos on niin kerro toki minullekin, itse kun en ole moiseen törmännyt.

Toisekseen, Yhdysvalloissa voit löytää omia näkemyksiäsi vastaavaa uutisointia olit sitten konservatiivi, demari, kommari tai vaikka fasisti.
Republikaanit saattavat toki varsinkin yksilötasolla suhtautua hyvinkin kriittisesti eurooppalaisiin ja varsinkin Ranskaan, mutta demari- eli ns liberaali-siipi taas joskus melkeinpä pokkuroi eurooppalaisten siirtomaaherrojen edessä.

Tiedotusvälineiden puoluesidonnaisuus on jäämässä jäänteeksi menneisyydestä. Uutinen on kauppatavaraa siinä, missä mikä tahansa tavara. Lehden on myytävä itsensä päivästä toiseen.

Juuri niin - amerikkalaisvastaisuus myy.

SG:n mallissa "media" (mitä hän sillä sitten tarkoittaakin) kerääntyy aika ajoin päättämään yhdessä, reagoidaanko esimerkiksi EU:n ongelmiin Bush-kriittistä uutisointia lisäämällä - aivan kuin "media" olisi 2000-luvun länsimaissa päällikoidensä yhteisillä (poliittisilla) päätöksillä ohjailtavissa oleva koneisto.

Höpö höpö, kumosin tuon näkemyksen jo ylempänä. Lue sieltä.

Minäkin olet totaalisen kyllästynyt tähän median rummutukseen, jatkuvaan vasemmistopropagandaan ja amerikkalaisvastaisuuteen. Halauan aitoa tietoa, ja siksipä pyydänkin Special Guestia kertomaan minulle, miten voin saada samanlaista puhdasta ja aivopesemätöntä tietoa, jota hänellä itsellään on? Mitkä ovat siis ne lähteet tai keinot, joilla minä voin selvitä tilanteesta?

Pelkästään käyttämällä puhdasta järkeä pääset jo pitkälle.
Jos uutislähde levittää täyttä valhetta toisen valtion päämiehestä niin kyllä kellojen pitäisi jo soida ja viimeistään silloin olisi syytä pohtia kuinka objektiivista uutis(!)-lähteen uutisointi on.

Kannattaakohan aliarvioida/kyseenalaistaa toisten keskustelijoiden motiiveja ja kykyä käsitellä puheenaihetta??

Ehkä ei, mutta objektiivisuutta kyllä.

Lisäksi iskit kyllä ristiretkeläisen kirveesi pahasti kiveen, kyllä USA:a ja EU:a voi käsitellä erillisinä asioina, satoihin vuosiin ei ole enää uskottu, että jos toisella menee hyvin niin se itseltä pois ja vice versa.

Tuosta voi olla montaa mieltä.

Varmaan NBC:n kanavajohdolla on sormensa pelissä. Maanantaina Subtv:llä tulevassa Conan O´Brienin jaksossa nähdään, kuinka Conan agitoi Tarja Halosen puolesta. Moninaiset ovat sosialismin mädät lonkerot.

Sikäläinen punapää tuskin tarkoitti "agitointiaan" poliittiseksi kannanotoksi - kuten Iltasanomat asian lööpissään tosin esitti. Taso sen kuin laskee...Iltasanomat on paska lehti.

 

[Maple Leaf]

Varmaan NBC:n kanavajohdolla on sormensa pelissä. Maanantaina Subtv:llä tulevassa Conan O´Brienin jaksossa nähdään, kuinka Conan agitoi Tarja Halosen puolesta. Moninaiset ovat sosialismin mädät lonkerot.

Conan on todistettavasti osa marxilaista salaliittoa. Jokin aika sitten tämä vasemmistolaisten sätkynukke vieraili nimittäin Toronto Maple Leafsin harjoituksissa. Onko tässä valossa vain sattumaa, että nimenomaan Leafsin entinen johtohahmo Ken Dryden valittiin Liberal Party of Canadan listoilta Kanadan parlamenttiin. Voiko Pohjois-Amerikasta löytyä marxilaisempaa salaliittolaista kuin mitä on kanadalainen liberaali? Ei voi!

Eikä tässä vielä kaikki. Ken Drydenilla on kaksi lasta, Sarah ja Michael. Jos nyt yhdistämme heidän etunimiensä alkukirjaimet, saamme kirjainyhdistelmän KSM. KSM ei tietenkään sinällään näytä vaaralliselta, mutta juuri näin marxilainen salaliitto toimii: se piilottaa verisen uhkansa näennäiseen viattomuuteen. Sillä mitä saammekaan kirjainyhdistelmästä KSM, jos tutkimme sitä hieman tarkemmin? Saamme siitä myös kirjainyhdistelmän KMS, joka on vokaaliton "commies", jos vaihdamme kirjaimen K kirjaimeen C, mikä on sekin perusteltua, sillä Karl Marxin etunimen ensimmäinen kirjain on K, ja Neuvostoliittoa johti Ctalin, sillä kyrillisissä aakkosissa C on S!

Tästä eivät Conan ja Ken selviä, vaikka kuinka selittäisivät asiat itselleen ja marxilaiselle salaliitolle parhain päin!

 

[dali]

Täsmennän.
Medialla ei kenties olekaan niin keskeinen rooli asenteiden synnyttämisessä, kuin aiemmasta viestistäni voisi ehkä päätellä.
Kyse voisi olla ennemminkin siitä että media vahvistaa niitä asenteita joita yleisöllä on jo vanhastaan. Esimerkiksi suomalaisista noin 70-85 % vastustaa Bushia, joten Bushia ja amerikkalaista konservatismia yleensäkin herjaavalle uutisoinnille on Suomessa laajat ja tarttumapinnalle alttiit markkinat.

Median ennakkoasenteita vahvistava vaikutus johtunee suurimmaksi osaksi siitä, että monet pitävät uskottavina niitä lähteitä, joista he löytävät omaa käsitystään vahvistavia tietoja.

Mielipidetutkimukset ovat luku sinänsä. Tuossa luvussa ei eritellä mitenkään sitä, pidetäänkö Bushia itseään typeryksenä, vai onko hän epäsuosiossa politiikkansa vuoksi. Mielipidetutkimusten luotettavuus on luku sinänsä. Paljon riippuu kysymyksenasettelusta ja kysymyksissä olevista vaihtoehdoista.

Se, että poliitikkojen toimia arvostellaan, ei ole herjaamista. Poliittisten päättäjien pitää kestää myös toimiinsa kohdistuvaa arvostelua.

Eikä kriittisestä arvioinnista tee herjaavaa sekään, että itse on asiasta eri mieltä.

Tietenkin voi pohtia onko media sitten täysin syytön näiden ennakkoasenteiden syntyyn. Mielikuvauutisointi on kuin itseäänkasvattava lumivyöry, joka tarvitsee vain pienen siemenen vahvistakseen sitten koko ajan omaa voimaansa.

Medialla on luonnollisesti vastuunsa uutisoinnissa. Tärkeää on myös kiinnittää huomiota jutuissa käytettyihin lähteisiin. Lähteiden kriittinen arviointi on kaiken a ja o. Valitettavan usein tämä arvioiva asenne unohtuu kuulijalta/lukijalta/katsojalta.

Niin, ongelma onkin siinä että mistä se kriittinen suhtautuminen kaivetaan esille kun ennakkoasenteet ovat jo olemasssa ja media pyrkii vain vahvistamaan niitä.

Edelleenkään en usko, että medialla (mitä sitten tarkoitatkin sillä) on mitään tarkoitusta manipuloida ihmisiä.

Tietynlainen lumipalloefekti on mahdollinen, mutta tämä koskee lähinnä viihdelehtien julkkishypetystä, vrt. salarakkaat tai Idolsit.

Perustan väitteeni omiin havaintoihini.
Sinänsä en pidä niinkään oleellisena sitä kummasta on kysymys, synnyttääkö media suhtautumisesi vai syöttääkö se vain sinulle uutisia jotka vahvistavat amerikkalaisvastaisia asenteitasi.

Miksi sitten otit asian esille? Edelleenkin toivon, että vastaat sinulle esitettyihin kysymyksiin, etkä vain väistele hankalia kohtia.

Edelleenkin: En ole amerikkalaisvastainen. Arvostelen USA:n moraalitonta politiikkaa ja amerikkalaista kulutusjuhlaa. Itse ihmisiä vastaan minulla ei ole mitään. Samanlaisia kaduntallaajia he ovat kuin minäkin.

Hyvä että otit asian esille.
Teikäläisethän väittivät ketjun alussa että se on Bushin hallinto joka pyrkii kääntämään huomion omista ongelmistaan ulospäin joten sanoessani sen mitä sanoin heitin vain pallon teille takaisin esittämällä että EU toimii nyt samoin.
Vai tarkoittaako kriittinen suhtautuminen sitä että negatiiviset totuudet pätevät vain Yhdysvaltoihin?

Vai sellaista. Ketjun alussa kyse oli politiikasta ja nyt puhe on median toiminnasta. Esitit, että media rummuttaa USA:n ongelmista, kun EU:lla menee huonosti. Itse unionista et ole puhunut mitään.

Toivoisin tästäkin esimerkkejä. Miten ja minne EU on kääntänyt huomiota poispäin omista ongelmistaan? Ja miksi unioni on toiminut näin, jos se kerran näin on tehnyt?

Ja onko joku väittänyt, ettei unionilla olisi vaikeita poliittisia ongelmia ratkottavanaan?

Onko suomalaismedia siis levittänyt Tarja Halosesta samanlaisia valheita kuin Bushista? Jos on niin kerro toki minullekin, itse kun en ole moiseen törmännyt.

Kerrohan, millaisia valheita Bushista on suomalaisessa mediassa levitetty? Kerro tässä yhteydessä myös jutun julkaisseen median nimi, jutun aihe ja jutun julkaisupäivämäärä.

Toisekseen, Yhdysvalloissa voit löytää omia näkemyksiäsi vastaavaa uutisointia olit sitten konservatiivi, demari, kommari tai vaikka fasisti.
Republikaanit saattavat toki varsinkin yksilötasolla suhtautua hyvinkin kriittisesti eurooppalaisiin ja varsinkin Ranskaan, mutta demari- eli ns liberaali-siipi taas joskus melkeinpä pokkuroi eurooppalaisten siirtomaaherrojen edessä.

Eikö Suomessa muka voi löytää uutisia, jotka vastaavat omia näkemyksiään? Tämä on sinällään mielenkiintoinen ilmiö, eli omaa maailmankuvaa vastaavat uutiset. Edellä totesinkin jo, että ihmiset usein etsivät omaa maailmankuvaansa vastaavia uutissisältöjä.

Juuri niin - amerikkalaisvastaisuus myy.

Ilmeisesti ymmärrät taloudelliset lainalaisuudet miten tahdot.

Amerikkalaisvastaisuus on huono myyntivaltti. Tuskin yksikään joukkoviestin tekee USA:n toimia kritisoivaa uutista sen takia, että sillä myydään paremmin lehteä. Iltapäivälehdet ovat luku sinänsä. Lööpit vastaavat hyvin löyhästi itse jutun sisältöä. Kirkuvien lööppien takaa paljastuu useimmiten varsin tavallinen juttu, jossa ei ole mitään sen ihmeempää. iltapäivälehtien pitää tehdä juttunsa raflaavampaan tyyliin, koska lehdet myydään irtonumeroina.

Sikäläinen punapää tuskin tarkoitti "agitointiaan" poliittiseksi kannanotoksi - kuten Iltasanomat asian lööpissään tosin esitti. Taso sen kuin laskee...Iltasanomat on paska lehti.

Ja ironia ei edelleenkään taida upota...

 

[Special Guest]

Kerrohan, millaisia valheita Bushista on suomalaisessa mediassa levitetty? Kerro tässä yhteydessä myös jutun julkaisseen median nimi, jutun aihe ja jutun julkaisupäivämäärä.

Valhe numero 1:
"Bushin älykkyysosamäärä on tutkitusti 90, eli alle ihmisen keskiarvoluvun 100."
Median nimi: juttua levitti käsittääkseni useampikin lehti vahingoniloisesti hörötellen, itse luin "uutisen" muistaakseni vähemmän yllättäen Iltasanomista.
Päivämäärä: et kai tosissasi kuvittele että painan mieleeni tuon kaltaisten tapahtumien päivämääriä?
Muistaakseni se tapahtui kuitenkin alun toista vuotta sitten.

Kai olet itsekin tuon kuullut?

Juttuhan osoittautui täydelliseksi urbaanilegendaksi, huomionarvoisinta onkin se alttius ja innokkuus, jolla sanomalehdet olivat valmiit lankeamaan noin falskiin vedätykseen.

Jos et tuota tapausta tunne niin varmaan kuitenkin muistat muutaman viikon tapaisen "Jumala puhui minulle"-fiaskon. Kaunaiset muslimithan ovat levittäneet kyseistä huhua jo vuosikausia, mutta yllättävää oli että BBC lähti heidän kelkkaansa - ja sai ansaitusti nokilleen kun uutisen totuusarvo osoittautui iltasadun tasoiseksi.

Amerikkalaisvastaisuus on huono myyntivaltti. Tuskin yksikään joukkoviestin tekee USA:n toimia kritisoivaa uutista sen takia, että sillä myydään paremmin lehteä.

Kerro sitten uskottavampi syy siihen miksi lehdistö niin auliisti ja kritiikittömästi omaksuu ja levittää yllämainitsemieni kaltaisia valheita?

Miten ja minne EU on kääntänyt huomiota poispäin omista ongelmistaan? Ja miksi unioni on toiminut näin, jos se kerran näin on tehnyt?

Sovelsin vain teidän oppianne huomion kohdistamisesta omista ongelmista ulospäin.
Median rummutus Bushin ongelmista ja USA:n kurjuudesta alkoi samoihin aikoihin kun EU:n perustuslaki rysähti karille Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä ja Itävalta kasasi kiviä Turkin EU-jäsenyysneuvottelujen esteeksi.

 

[dali]

Valhe numero 1:
"Bushin älykkyysosamäärä on tutkitusti 90, eli alle ihmisen keskiarvoluvun 100."
Median nimi: juttua levitti käsittääkseni useampikin lehti vahingoniloisesti hörötellen, itse luin "uutisen" muistaakseni vähemmän yllättäen Iltasanomista.
Päivämäärä: et kai tosissasi kuvittele että painan mieleeni tuon kaltaisten tapahtumien päivämääriä?
Muistaakseni se tapahtui kuitenkin alun toista vuotta sitten.

Kai olet itsekin tuon kuullut?

Juttuhan osoittautui täydelliseksi urbaanilegendaksi, huomionarvoisinta onkin se alttius ja innokkuus, jolla sanomalehdet olivat valmiit lankeamaan noin falskiin vedätykseen.

Jos et tuota tapausta tunne niin varmaan kuitenkin muistat muutaman viikon tapaisen "Jumala puhui minulle"-fiaskon. Kaunaiset muslimithan ovat levittäneet kyseistä huhua jo vuosikausia, mutta yllättävää oli että BBC lähti heidän kelkkaansa - ja sai ansaitusti nokilleen kun uutisen totuusarvo osoittautui iltasadun tasoiseksi.

Muistan nuo samat "uutiset". Muistaakseni Bushin äo:sta irvivät ainoastaan iltapulut ja Hullu maailma -palstat.

Jumala puhui minulle -juttu on luku sinänsä. Bushan on todennut, että hän on Jumalan asialla terrorismin vastaisessa sodassa. GWB on puheissaan käyttänyt uskonnollisia metaforia ja puhunut Jumalasta monessa yhteydessä. Varsinkin WTC:n jälkeen puheet olivat pienimuotoisia vuorisaarnoja. Uskonto on aina läsnä USA:n presidenttien puheissa. God bless America päättää perinteisesti presidentin puheen.

En ota kantaa siihen, onko Jumala puhunut Bushille, ja jos on, niin mitä Alfa ja Omega on silloin Bushille kertonut.

Sitä paitsi matkan varrella alkuperäinen sanoma on ehtinyt muuttua moneen kertaan. Bush on sanonut jotain, se on käännetty vieraalle kielelle, josta se on taas käännetty ja lopulta se on kenties päätynyt suomeksi. Rip his fuckin´head off vaiko keep his fuckin´head up. Eikös nämä tarkoittaneet samaa asiaa? Joskus yksikin käännöskierros on liikaa.

Ja kyllähän viihdelehdistö otti ilon irti Clintonin sikarileikeistä. Ja ovathan kotoisetkin poliitikot saaneet osansa kaarinoista ja karpeloista.

Mistähän johtuu, että löysit esimerkeiksi tällaisia länsimaisen "median" aivopieruja, etkä esimerkiksi yhtään vakavasti otettavaa juttua, jossa olisi esimerkiksi kehotettu ihmisiä vihaamaan USA:ta tai muiluttamaan amerikkalaisia, jotka tulevat vastaan?

Median salaliiton tavoitteena on ilmeisesti hukuttaa lukijat paskaan. Julmaa.

Kerro sitten uskottavampi syy siihen miksi lehdistö niin auliisti ja kritiikittömästi omaksuu ja levittää yllämainitsemieni kaltaisia valheita?

Itse käsitän amerikkalaisvastaisuuden toimintana tai ajatusmallina, jossa Yhdysvaltoja ja maan kansalaisia vainottaisiin ja ihmisiä kiihotettaisiin toimimaan USA:ta vastaan. Tällaisia piirteitä on hyvin vaikea löytää länsimaisesta lehdostöstä. Mikään lehti, radioasema tai tv-kanava ei eläisi moisella aineistolla.

Et ole huomannut median viihteellistymistä? Kehitys on alkanut Suomessa jo 1970-luvulla hymyjen ja iltiksien myötä ja se on voimistunut pikku hiljaa. USA ja GWB ovat populaareja puheenaiheita ja kaikkea mahdollista skeidaa julkaistaan tällä varjolla.

Olet todennut aiemmissa viesteissäsi, että media vahvistaa jo vallalla olevia asenteita. Bush-vastaisuus on lisääntynyt Irakin sodan myötä. Yksi syy tähän kehitykseen ovat Bushin kehno ulosanti ja sammakot, joita hän päästelee suustaan.

TV on julma väline. Siinä, missä normaalissa keskustelussa muutaman sekunnin miettimistauko kysymyksen jälkeen on ihan normaalia ajattelevan ihmisen puuhaa, on televisiossa jo kahdenkin sekunnin tauko liikaa.

En puolusta Bushin "politiikkaa" millään muotoa, mutta tv-julkisuus ja sekalaisten lainauksien irroittaminen eivät tee oikeutta Bushille. Se, että joku perustaa mielipiteensä iltapäivälehtien perusteella, kertoo enemmän lukijasta kuin Bushista. Pelottavaa, jos oikeat uutiset ja lässynlässyn-paska rinnastuvat jonkun mielessä tietoarvoltaan samanarvoisiksi.

Sovelsin vain teidän oppianne huomion kohdistamisesta omista ongelmista ulospäin.
Median rummutus Bushin ongelmista ja USA:n kurjuudesta alkoi samoihin aikoihin kun EU:n perustuslaki rysähti karille Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä ja Itävalta kasasi kiviä Turkin EU-jäsenyysneuvottelujen esteeksi.

Vastauksestasi päätellen et osaa vastata kysymykseeni. Että ihan opiksi ovat jo tämän ketjun puheenvuorot päässeet. Hienoa, että tunnustusta tulee myös vastarannalta.

Jos todella olet seurannut tiedotusvälineitä, mitään "täyskäännöstä" ei ole tullut. EU:n perustuslain ongelmat tiedettiin jo hyvissä ajoin ennen Ranskan ja Hollannin äänestyksiä. Uutisista sain muun muassa lukea ennen äänestyksiä, että perustuslakiehdotus tuskin menee näissä maissa läpi. Lain valmisteluhan oli jo ollut kovin eripuraista (tästäkin raportoitiin) ja jo tuolloin oli melko selvää, ettei se mene sellaisenaan läpi.

Turkin kysymys on ollut EU:n ratkaistavana Maastrichtin sopimuksen ratifioinnin jälkeen. EU linjasi 1990-luvun alussa tavoitteekseen laajentumisen. Tämä prosessi on vielä pahasti kesken ja paljon ongelmia on ratkottavana. Pitäisikö Turkki ottaa messiin vai eikö pitäisi on ollut kysymys siitä lähtien.

Esimerkiksi: 1990-luvun lopussa lukiossani oli historian kurssi, jossa käsiteltiin ajankohtaisia aiheita ja niiden käsittelyä mediassa. Tuolloin tapetilla oli myös Turkin EU-jäsenyys. Taustalla oli kurdijohtaja Öcalanin teloitustuomio, jonka Turkki EU:n painostuksella muutti elinkautiseksi. Tuolloin keskustelunaiheena olivat Turkin ihmisoikeusasiat, jotka olivat tuolloin suurin este jäsenneuvotteluille.

Mistään uusista asioista ei siis ole kyse. USA:n ongelmista on samoin kirjoitettu ja puhuttu koko Bushin kauden ajan, kuten koko 1990-luvun.

Ajatusmallisi kompuroi jo senkin takia, että USA:n talousmahtia kehuttiin estoitta 1990-luvulla täällä Euroopan nurkillakin, samalla kun EU kompuroi laajentumisensa kanssa. Nyt sekä USA:lla että EU:lla on ongelmia ja lehdistö raportoi näistä ongelmista. Se, että USA:sta ja sen politiikasta pystytään kirjoittamaan kriittisesti, on mielestäni terveen kehityksen merkki.

 

[Maple Leaf]

Sovelsin vain teidän oppianne huomion kohdistamisesta omista ongelmista ulospäin. Median rummutus Bushin ongelmista ja USA:n kurjuudesta alkoi samoihin aikoihin kun EU:n perustuslaki rysähti karille Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä ja Itävalta kasasi kiviä Turkin EU-jäsenyysneuvottelujen esteeksi.

Kesällä myydään enemmän jäätelöä kuin talvella, ja - kas kummaa - kesällä tapahtuu myös enemmän hukkumiskuolemia. Tästä voi siis tehdä sen johtopäätöksen, että jäätelön syöminen lisää hukkumisriskiä?

Olen lukenut vuosien mittaan länsimaisesta (siis myös suomalaisesta) mediasta runsaasti Venäjää, sen yhteiskuntaa ja poliittisia johtajia kriittisesti käsitteleviä uutisia ja artikkeleita. Yrittääkö media siis niidenkin avulla kääntää kansalaisten katseet pois EU:n ongelmista? Ja jos suomalaisista puhutaan, niin kyllä vanha kunnon ryssäviha on aina amerikkalaisvastaisuutta seksikkäämpää, hauskempaa ja paremmin myyvää, niin kuin maamme historian huomioon ottaen ymmärrettävää onkin.

 

[ms.qvist]

Täsmennän.
Medialla ei kenties olekaan niin keskeinen rooli asenteiden synnyttämisessä, kuin aiemmasta viestistäni voisi ehkä päätellä.
Kyse voisi olla ennemminkin siitä että media vahvistaa niitä asenteita joita yleisöllä on jo vanhastaan. Esimerkiksi suomalaisista noin 70-85 % vastustaa Bushia, joten Bushia ja amerikkalaista konservatismia yleensäkin herjaavalle uutisoinnille on Suomessa laajat ja tarttumapinnalle alttiit markkinat.

Tietenkin voi pohtia onko media sitten täysin syytön näiden ennakkoasenteiden syntyyn. Mielikuvauutisointi on kuin itseäänkasvattava lumivyöry, joka tarvitsee vain pienen siemenen vahvistakseen sitten koko ajan omaa voimaansa.

Totta on se, että medialla on valta vahvistaa ennakkoasenteita yhtälailla kuin sillä on valta murentaakin niitä. Suomessa vakavasti otettava lehdistö on harvemmin lähtenyt mukaan tähän Bushin suoranaiseen mustamaalaamiseen, sen sijaan sen kautta on esitetty kritiikkiä Bushin ja laajemmin Yhdysvaltojen nykyistä politiikkaa kohtaan - mikä, sanalla sanoen, ei ole kokonaisvaltaisesti ajatelle paras mahdollinen. Paremminkin he siis voisivat hoitaa leiviskänsä.

Suomessa Bushin parjaukseen on lähinnä syyllistynyt roska- ja sensaatiolehdistö, ongelmana tässä lienee se, että tällä lehdistöllä on kovin suuri lukijakunta Suomessa ja melkoinen osa tästä lukijakunnasta elää vain tällaisen lehdistön ja kenties maakuntalehtien välittämän tiedon varassa jolloin kuva Yhdysvalloista voi muotoutua yksipuoliseksi, mutta tämä ei ole yksin Suomen ongelma - yhtälailla Yhdysvalloissa huomattava osa kansasta elää hyvin rajoittuneen median välittämän tiedon varassa jolloin väärinkäsityksille ja -ymmärryksille syntyy sijansa.

Ja, edelleen painotan sitä, että kriittinen kirjoittelu esim. Yhdysvalloista ei tarkoita sitä, että maata parjattaisi tai maahan suhtauduttaisi avoimen vihamielisesti tai, että kyseessä olisivat "vastakkaiset" voimat. Kriittistä kirjoittelua kohdistuu EU:n suuntaan ja Venäjän suuntaan niin Suomessa kuin muuallakin EU:n alueella, eli ollaan tilanteessa jossa mediakentästä löytyy niitäkin jotka eivät ole sokeita omillekaan puutteille.

Niin, ongelma onkin siinä että mistä se kriittinen suhtautuminen kaivetaan esille kun ennakkoasenteet ovat jo olemasssa ja media pyrkii vain vahvistamaan niitä.

Kirjoittamasi pätee jälleen kerran toisinkin päin, eli jos tämä koskee Yhdysvaltoihin kriittisesti suhtautuvia niin yhtälailla tämä kirjoittamasi koskee Yhdysvaltoihin myötämielisesti suhtautuvia tai EU:hun kielteisesti suhtautuvia.

Osaatko sinä esim. tarkastella Yhdysvaltoja kriittisessä valossa?

Pidän eräänä perusteena sitä, että osaa tarkastella aluetta (tai kohdetta) johon on myötämielinen suhtautuminen (kuten minulla EU) myös kriittisesti eikä vain kritiikittömästi ja vain positiivisen uutisoinnin sulattaen ja huomioiden.

Yhtälailla, jos edelleen suuntaan katseeni omaan persoonani niin voinen todeta, että löydän kaiken kriittisyydenkin oheen Yhdysvalloista myös positiivisia puolia, vaikkakin konservatiivinen ja jopa uskonnollinen suuntaus poliittisessa retoriikassa peittää entistä enemmän näitä positiivisia asioita ja arvoja alleen mutta ne ovat kuitenkin olemassa kunhan pintaa hivenen (tai kohtuu paljon) raaputtaa.

vlad.

 

[hätrikki ||]

Medialla ei kenties olekaan niin keskeinen rooli asenteiden synnyttämisessä, kuin aiemmasta viestistäni voisi ehkä päätellä.
Kyse voisi olla ennemminkin siitä että media vahvistaa niitä asenteita joita yleisöllä on jo vanhastaan.

Näin on. Itse kirjoittelen siitä syystä, että inhoan amerikkalaista kaksinaismoralismia ja propagandaa. Kuussa tuulee, ja on varjojakin, senhän kaikki tietävät. Ei sillä ettei kuussa oisi käyty, mutta kun täytyy suurentaa ja kasvattaa omaa egoaan.

Entäpä toinen maailmansota? Saksa mokasi ja hävisi. Mitä nyt luemme historiankirjoista? Holokausti tulee esiin jokaisessa koulun historiakirjassa. Miksei missään puhuta amerikkalaisten vainoista japani-amerikkalaisten kohdalla? Neuvostoliiton vainot Balkanin maiden asukkaita kohtaan. Saksalaisten kuolema Neuvostoliittolaisten/liittoutuneiden hyökkäyksissä - siitä en ole kuullut mitään. Tai mihin jäi Nanjing massacre? Aina vaan saksalaisten teoista puhutaan valtamedioissa paljon.

Ei sillä, etteikö Saksa tehnyt todella, todella hirveitä asioita, mutta samaan aikaan amerikka esittää puhdasta. Niinhän se silti taitaa olla että voittajat saavat kirjoittaa historian.

 

[Special Guest]

Onko vallitseva amerikkalaisvastaisuus pelkkää kriittistä suhtautumista?

Tarkastellaanpa asiaa esimerkin valossa.

Kun Abu Gbrabin kidutustapaukset tulivat julkisuuteen niin media revitti asiasta toinen toistaan raflaavampia lööppejä ja monella tahoilla tuomittiin näiden muutaman yksittäistapauksen perusteella koko Yhdysvaltain läsnäolo Irakissa.
Toisaalta YK:n henkilöston (lähinnä rauhanturvaajien) harrastamat paikallisen väestön raiskaukset sivuutettiin äskettäin muutaman palstan pikku-uutisella enkä ole nähnyt kenenkään kyseenalaistavan sen perusteella mitään YK:n toimintaan liittyvää.

PS: YK:sta puheenollen, YK:n oil for food-ohjelma näyttäisi rikastuttaneen Saddamia lähes kahdella miljardilla dollarilla.
Eniten lahjuksia maksoivat ranskalaiset ja venäläiset - maat jotka innokkaimmin vastustivat Irakin miehitystä.

Jumala puhui minulle -juttu on luku sinänsä. Bushan on todennut, että hän on Jumalan asialla terrorismin vastaisessa sodassa. GWB on puheissaan käyttänyt uskonnollisia metaforia ja puhunut Jumalasta monessa yhteydessä. Varsinkin WTC:n jälkeen puheet olivat pienimuotoisia vuorisaarnoja. Uskonto on aina läsnä USA:n presidenttien puheissa. God bless America päättää perinteisesti presidentin puheen.

Siitä on pitkä matka siihen että Bush olisi sanonut Jumalan puhuneen hänelle henkilökohtaisesti. Näin uutinen kuitenkin väitti.

Mistähän johtuu, että löysit esimerkeiksi tällaisia länsimaisen "median" aivopieruja, etkä esimerkiksi yhtään vakavasti otettavaa juttua, jossa olisi esimerkiksi kehotettu ihmisiä vihaamaan USA:ta tai muiluttamaan amerikkalaisia, jotka tulevat vastaan?

Olen samaa mieltä siitä että mainitunlaiset Bush-uutiset ovat aivopieruja.

Itse käsitän amerikkalaisvastaisuuden toimintana tai ajatusmallina, jossa Yhdysvaltoja ja maan kansalaisia vainottaisiin ja ihmisiä kiihotettaisiin toimimaan USA:ta vastaan. Tällaisia piirteitä on hyvin vaikea löytää länsimaisesta lehdostöstä. Mikään lehti, radioasema tai tv-kanava ei eläisi moisella aineistolla.

Amerikkalaisvastaisuutta on monenasteista.
Kuvailemasi kaltaiselle ilmiölle voisi oikeampi nimitys olla amerikkalaisviha, ei enää amerikkalaisvastaisuus.

Tosin: olennainen osa amerikkalaisvastaisuutta on jo pelkkä amerikkalaismyönteisyyden kitkeminen. Esimerkiksi Iranissa ollaan jo kielletty amerikkalaisuuden myönteisessä valossa esittävät elokuvat eikä Euroopassakaan - niin hätkähdyttävältä kuin saattaa kuulostaakin - enää käytännön tasolla olla enää kovin kaukana samasta.

Jos et usko niin menepä kirjastoon ja etsi suomeksi käännettyjä nyky-Yhdysvaltoja käsitteleviä kirjoja, jotka eivät suhtaudu kohteeseensa kielteisesti.

Tiedän mistä puhun, sillä minä olen etsinyt.

Jos todella olet seurannut tiedotusvälineitä, mitään "täyskäännöstä" ei ole tullut. EU:n perustuslain ongelmat tiedettiin jo hyvissä ajoin ennen Ranskan ja Hollannin äänestyksiä. Uutisista sain muun muassa lukea ennen äänestyksiä, että perustuslakiehdotus tuskin menee näissä maissa läpi. Lain valmisteluhan oli jo ollut kovin eripuraista (tästäkin raportoitiin) ja jo tuolloin oli melko selvää, ettei se mene sellaisenaan läpi.

Onkin mielenkiintoista verrata tilannetta EU:ssa ja Irakissa.
Toki Irakilla on terrori-iskunsa, mutta ei voi olla huomaamatta ristiriitaa siinä kuinka lehdistö mässäilee Irakin hajoamisen mahdollisuudella ja samaan aikaan pidättelee kusi sukassa henkeään eikä uskalla ajatella seuraavan loogisen askeleen mahdollisuutta EU:n tulevaisuudessa: hajoamista.

Kuitenkin Irak hyväksyi uuden perustuslakinsa, EU ei.

Mistään uusista asioista ei siis ole kyse. USA:n ongelmista on samoin kirjoitettu ja puhuttu koko Bushin kauden ajan, kuten koko 1990-luvun.

Ajatusmallisi kompuroi jo senkin takia, että USA:n talousmahtia kehuttiin estoitta 1990-luvulla täällä Euroopan nurkillakin,

Niin, Euroopassakin kehuttiin Yhdysvaltoja kun vallassa oli Clinton - demari....

Nyt sekä USA:lla että EU:lla on ongelmia ja lehdistö raportoi näistä ongelmista. Se, että USA:sta ja sen politiikasta pystytään kirjoittamaan kriittisesti, on mielestäni terveen kehityksen merkki.

Kriittisyyden ja negatiivisuuden välillä on ero.
Ehkä vaikeasti havaittava, mutta sitäkin merkittävämpi.

Kirjoittamasi pätee jälleen kerran toisinkin päin, eli jos tämä koskee Yhdysvaltoihin kriittisesti suhtautuvia niin yhtälailla tämä kirjoittamasi koskee Yhdysvaltoihin myötämielisesti suhtautuvia tai EU:hun kielteisesti suhtautuvia.

Osaatko sinä esim. tarkastella Yhdysvaltoja kriittisessä valossa?

Osaan kyllä, ymmärrän vallan mainiosti ettei Yhdysvallat eikä mikään muukaan maa ole täydellinen. En vain ymmärrä miksi minunkin pitäisi liittyä tähän konsensus-negatiivisuuteen.

Näen asian sillä tavalla että eurooppalaiset syyttävät helposti amerikkalaisia ja Bushin hallintoa erityisesti yksisilmäisyydestä mutta syyllistyvät itse täysin samaan.
Kaikki tämän eurooppalainen USA-kritiikki lähtee siitä että vain oma näkemys on oikea ja niistä lähtökohdista sitten arvioidaan Yhdysvaltain politiikkaa.
Ja päädytään väistämättä vääriin johtopäätöksiin, sillä totuus on se että euro-"intellektuellit" eivät ymmärrä amerikkalaista ajattelutapaa.

Entäpä toinen maailmansota? Saksa mokasi ja hävisi. Mitä nyt luemme historiankirjoista? Holokausti tulee esiin jokaisessa koulun historiakirjassa. Miksei missään puhuta amerikkalaisten vainoista japani-amerikkalaisten kohdalla?

Miten niin ei puhuta?
Vastikään TV:sta tuli jopa asiaa käsittelevä elokuvakin - amerikkalainen elokuva, muistaakseni.

Ei sillä, etteikö Saksa tehnyt todella, todella hirveitä asioita, mutta samaan aikaan amerikka esittää puhdasta.

Tiedän kyllä Hiroshiman ja Ruhrin pommitukset joten turha alkaa niistä, mutta rivimiehen tasolla USA:n armeija ei käyttäytynyt yhtä järjestäytyneen barbaarisesti kuin vastustajansa. Tai Neuvostoliitto toisaalta - ja Neuvostoliitto erityisesti.
Saksan itärintamalla käytiin silkkaa tuhoamissotaa jossa ei annettu eikä pyydetty armoa.
Varsinkin sodan loppuaikoina komennus itärintamalle oli jotakin mitä juuri kukaan ei halunnut, sillä se merkitsi pitkälti samaa kuin kuolemantuomio.
Puna-armeijan tulo Berliiniin oli sitten jo omaa luokkaansa, missään ei koskaan liene nähty moista barbaariassa kieriskelyä kun venäläiset raiskasivat kaikki näköpiiriin saamansa saksalaisnaiset pikkutytöistä mummoihin.
Joo joo, saksalaiset niittivät nyt sitä mitä kylvivät muutamaa vuotta aiemmin, vastaisi tähän kotiryssä - eikä olisi tyystin väärässä.

Samaan aikaan länsirintamalla saksalaiset kilpailivat siitä kuka ehtii ensimmäisenä heittämään aseensa ja antautumaan eteneville amerikkalaisille.

Joten kyllä, Amerikalla on tosiaan hieman varaakin esittää puhdasta.

 

[Ramchester]

Jos et usko niin menepä kirjastoon ja etsi suomeksi käännettyjä nyky-Yhdysvaltoja käsitteleviä kirjoja, jotka eivät suhtaudu kohteeseensa kielteisesti.

Mitkä asiat sinun mielestäsi olisivat tällä hetkellä sellaisia, joista pitäisi kirjoittaa myönteisesti? Itse olen yrittäjä ja arvostan tätä "kaikilla on mahdollisuus Yhdysvalloissa"-slogania, mutta valitettavasti tämäkin on lähinnä peräisin valtion syntyhistoriasta. Nykyään toivottomia ihmisiä syntyy Yhdysvalloissa enemmän kuin sinne muuttaa.

 

[Maple Leaf]

Esimerkiksi Iranissa ollaan jo kielletty amerikkalaisuuden myönteisessä valossa esittävät elokuvat eikä Euroopassakaan - niin hätkähdyttävältä kuin saattaa kuulostaakin - enää käytännön tasolla olla enää kovin kaukana samasta.

Jos et usko niin menepä kirjastoon ja etsi suomeksi käännettyjä nyky-Yhdysvaltoja käsitteleviä kirjoja, jotka eivät suhtaudu kohteeseensa kielteisesti.

Tiedän mistä puhun, sillä minä olen etsinyt.

Mikään tai kukaan ei kiellä Sinua hankkimasta tällaisia kirjoja (esimerkiksi Amazonista), kääntämästä ja julkaisemasta niitä suomeksi (edellyttäen tietenkin, että teet alkuperäisen kustantajan kanssa asianmukaisen sopimuksen). Sellainen toiminta olisi täysin länsimaisen elämäntavan mukaista: samalla, kun saisit levitettyä haluamanlaistasi sanomaa, voisit tehdä myös bisnestä - markkinoilla kun lienee suurikin kysyntä, koska ko. kirjoja eivät muut julkaise...?

 

[mjr]

Jaa, katselinpa juuri BBC:ltä syyttäjä Fitzgeraldin lehdistötilaisuutta, jossa tämä kävi läpi Valkoiseen taloon kohdistuvaa CIA-vuoto -tutkimustaan. Siinä tuntui tuulahdus siitä USA:sta jota tapasin suuresti ihailla, Trumanin ja Rooseveltin USA:sta, jossa valtiovalta ja lainsäädäntö edustivat integriteettiä ja edistystä (vaikkakin yleensä tuskallisen hidasta). SG epäilemättä pitää Fitzgeraldia anti-amerikkalaisena, kun tämä vaatii kaikesta konservatiivisesta propagandasta välittämättä lain kunnioitusta poliittiseen asemaan katsomatta. Let the chips fall where they may.

 

[Cougar]

Niin, Euroopassakin kehuttiin Yhdysvaltoja kun vallassa oli Clinton - demari....

En puutu tässä kommentissani kuin siihen, että Clintonin aikana talous oli hyvässä nousussa. Bushin kun pitäisi olla Republikaanina huomattavasti parempi talousasiantuntija ja silti valtion budjettivaje on aivan sairasta luokkaa.

Näen asian sillä tavalla että eurooppalaiset syyttävät helposti amerikkalaisia ja Bushin hallintoa erityisesti yksisilmäisyydestä mutta syyllistyvät itse täysin samaan. Kaikki tämän eurooppalainen USA-kritiikki lähtee siitä että vain oma näkemys on oikea ja niistä lähtökohdista sitten arvioidaan Yhdysvaltain politiikkaa. Ja päädytään väistämättä vääriin johtopäätöksiin, sillä totuus on se että euro-"intellektuellit" eivät ymmärrä amerikkalaista ajattelutapaa.

Näen itse asian hieman samalla tavalla vaikken toisaalta yhtä kärjistetysti. Kritiikkiä pitää aina antaa kun huomaa, että jokin asia on pielessä. Mielestäni eniten häikkää aiheuttaa se, että arvostellaan USA:n nykyisiä toimia Irakissa, vaikkei toisaalta anneta vaihtoehtoja
toisenlaisille toimille. Lisäksi sivutetaan nämä äärijärjestöjen tekemät iskut pelkästään oman kotimaan puolustustoimina. Toki asian voi tulkita eri tavoin, mutta itse näen, että tässä on selvä parannus ihmisoikeuksiin uudessa Irakissa.

Cougar

PS. Lisäsin vähän lisää tekstiä. Palaan asiaan mikäli tarvetta.

 

[siffa]

Jaa, katselinpa juuri BBC:ltä syyttäjä Fitzgeraldin lehdistötilaisuutta, jossa tämä kävi läpi Valkoiseen taloon kohdistuvaa CIA-vuoto -tutkimustaan. Siinä tuntui tuulahdus siitä USA:sta jota tapasin suuresti ihailla, Trumanin ja Rooseveltin USA:sta, jossa valtiovalta ja lainsäädäntö edustivat integriteettiä ja edistystä (vaikkakin yleensä tuskallisen hidasta). SG epäilemättä pitää Fitzgeraldia anti-amerikkalaisena, kun tämä vaatii kaikesta konservatiivisesta propagandasta välittämättä lain kunnioitusta poliittiseen asemaan katsomatta. Let the chips fall where they may.

Minusta kannattaa nyt ensin seurata, mitä tästä CIA-vuototapauksesta konservatiivien hallitsemassa USA:ssa tapahtuu. Varapresidentti Dick Cheneyn henkilöstöpäällikkö Lewis Libby sai eilen syytteet CIA-vuotojupakassa. Libby erosi välittömästi virasta kuultuaan syytteistä. Vuotoa koskevat tutkimukset aloitettiin pari vuotta sitten.
Bushin johtava poliittinen neuvonantaja Rowe on myös tarkkailtavana jutun edetessä.
Juttu lähti liikkeelle siitä, kun joku vuoti CIA:n salaisen agentin Valerie Plamen nimen toimittajille vuonna 2003. Tämä on liittovaltion lain mukaan rikos. Plamen aviomies oli arvostellut Yhdysvaltain hallituksen päätöstä hyökätä Irakiin.
Bushilla on nyt oma Plamegate-juttunsa ja hän pitää syytteisiin edennyttä CIA:n vuototutkintaa vakavana asiana.
Näin toimii oikeusvaltio Yhdysvallat myös konservatiivien hallitessa maata. Muistetaanpa vain konservatiivipresidentti Nixonin eroon johtaneet tapahtumat.

 

[Special Guest]

Mitkä asiat sinun mielestäsi olisivat tällä hetkellä sellaisia, joista pitäisi kirjoittaa myönteisesti?

Kirjan tekijöiden ei tarvitsisi alkaa etsimällä etsimään positiivisia asioita, nykyisessä tilanteessa minulle riittäisi vallan mainiosti se että tekijä pystyisi suhtautumaan kohteeseen edes objektiivisesti.

Tällä hetkellä niin ei ole.

Mitä nyt viimeksi suomenkielisiä, Yhdysvaltoja käsitteleviä kirjoja selailin niin argumentointi oli niin negativisesti sävyttynyttä että "tutkija" näytti jo ennalta päättäneen että hän haluaa tulla kielteisiin johtopäätöksiin. Pahimmillaan kirjoittaja vaikutti mielestäni suorastaan patologiselta tapaukselta.
Huolestuttavinta on se että kyseessä ei ole mikään Iltasanomien hullun hauska sensaatio-toimittaja, vaan selvästi oppinut ja akateemisissa ympyröissä vaikuttava henkilö.

Tässä yhteydessä viittaan siihen mitä aikaisemminkin olen sanonut marxilaisuuden vaikutuksesta akateemiseen ajatteluun.

En puutu tässä kommentissani kuin siihen, että Clintonin aikana talous oli hyvässä nousussa. Bushin kun pitäisi olla Republikaanina huomattavasti parempi talousasiantuntija ja silti valtion budjettivaje on aivan sairasta luokkaa.

Jännäähän tässä onkin se mitä Clinton teki talouden tasapainottamikseksi: hyväksyi budjetin jonka republikaaninen kongressi lykkäsi hänelle allekirjoitettavaksi. Joten jos poliitikoille yleensä halutaan antaa ansiota budjetin tasapainottamisesta, niin se kuuluu vähintään yhtä lailla republikaaneille kuin Clintonille.

Mitä taas Bushiin tulee niin Yhdysvaltain talous kasvaa kaksinkertaisella vauhdilla EU-alueen taloutta nopeammin.
Jos vertailukohdaksi otetaan koko EU:n sijasta eniten USA:ta arvostellut Ranska tai EU:n talousmahti Saksa niin ero USA:n hyväksi on vielä suurempi.

Alkuperäisellä viestilläni viittasin kuitenkin siihen että republikaanien ollessa vallassa eurooppalaiset kritisoivat Yhdysvaltoja, ja jos he löytävät jotain positiivista sanottavaa Atlantin takaisesta jättiläisestä niin vallan kahvassa ovat lähes poikkeuksetta demokraatit. Tämä johtuu siitä että euro-intellektuellien ajatusmaailma on hyvin pitkälti sama kuin USA:n demarien, tai ainakin paljon lähempänä sitä kuin republikaanien ajatusmaailmaa.

Jaa, katselinpa juuri BBC:ltä syyttäjä Fitzgeraldin lehdistötilaisuutta, jossa tämä kävi läpi Valkoiseen taloon kohdistuvaa CIA-vuoto -tutkimustaan. Siinä tuntui tuulahdus siitä USA:sta jota tapasin suuresti ihailla, Trumanin ja Rooseveltin USA:sta, jossa valtiovalta ja lainsäädäntö edustivat integriteettiä ja edistystä (vaikkakin yleensä tuskallisen hidasta). SG epäilemättä pitää Fitzgeraldia anti-amerikkalaisena, kun tämä vaatii kaikesta konservatiivisesta propagandasta välittämättä lain kunnioitusta poliittiseen asemaan katsomatta. Let the chips fall where they may.

Juuri tätä tarkoitin.
Olikohan oheisessa kommentissa muuta pointtia kuin riemuita siitä että jonkun republikaanin todetaan syyllistyneen rikkomukseen?
Eli ensin osoitetaan republikaanien pahuus ja lopuksi vielä kaupan päälle kehaistaan demareita.

 

[Maple Leaf]

Kirjan tekijöiden ei tarvitsisi alkaa etsimällä etsimään positiivisia asioita, nykyisessä tilanteessa minulle riittäisi vallan mainiosti se että tekijä pystyisi suhtautumaan kohteeseen edes objektiivisesti.

Tällä hetkellä niin ei ole.

Mitä nyt viimeksi suomenkielisiä, Yhdysvaltoja käsitteleviä kirjoja selailin niin argumentointi oli niin negativisesti sävyttynyttä että "tutkija" näytti jo ennalta päättäneen että hän haluaa tulla kielteisiin johtopäätöksiin. Pahimmillaan kirjoittaja vaikutti mielestäni suorastaan patologiselta tapaukselta.
Huolestuttavinta on se että kyseessä ei ole mikään Iltasanomien hullun hauska sensaatio-toimittaja, vaan selvästi oppinut ja akateemisissa ympyröissä vaikuttava henkilö.

Tässä yhteydessä viittaan siihen mitä aikaisemminkin olen sanonut marxilaisuuden vaikutuksesta akateemiseen ajatteluun.

Et siis itse ole valmis tekemään asian eteen mitään (kääntämään kirjaa), puhumattakaan yrittäjähenkisestä taloudellisen riskin ottamisesta (kustantamaan kirjaa), vaan vaadit toimenpiteitä ja panostusta vain muilta? Löytyihän se marxilainen demari Sinustakin.

 

[Cube]

"Presidentti George Bushin hallintoon kuuluvaa Lewis Libbyä syytetään CIA-agentin nimen vuotamisesta lehdistölle. Libby erosi virastaan heti."

- Kyllä Maikkari taas väläyttää asiantuntevaa uutisointiaan. Voisi joku näistä journalismin ammattilaisista ensi kerralla tietysti tarkastaa senkin, että mistä Libbya todellisuudessa on syytetty. No joo joo, löytyyhän tuokin pikkuseikka toki jokunen kappale alempaa samasta uutisesta.. Oli ilmeisesti vaan houkuttelevampaa ladata kehiin raflaava otsikko.

 

[ms.qvist]

Kirjan tekijöiden ei tarvitsisi alkaa etsimällä etsimään positiivisia asioita, nykyisessä tilanteessa minulle riittäisi vallan mainiosti se että tekijä pystyisi suhtautumaan kohteeseen edes objektiivisesti.

Tällä hetkellä niin ei ole.

Mitä nyt viimeksi suomenkielisiä, Yhdysvaltoja käsitteleviä kirjoja selailin niin argumentointi oli niin negativisesti sävyttynyttä että "tutkija" näytti jo ennalta päättäneen että hän haluaa tulla kielteisiin johtopäätöksiin. Pahimmillaan kirjoittaja vaikutti mielestäni suorastaan patologiselta tapaukselta.
Huolestuttavinta on se että kyseessä ei ole mikään Iltasanomien hullun hauska sensaatio-toimittaja, vaan selvästi oppinut ja akateemisissa ympyröissä vaikuttava henkilö.

Tässä yhteydessä viittaan siihen mitä aikaisemminkin olen sanonut marxilaisuuden vaikutuksesta akateemiseen ajatteluun.

Objektiivisuutta voi perätä molemmilta tahoilta, yhtälailla eurooppalaiselta Yhdysvaltoihin kohdistuvalta kirjoittelulta ja kritiikiltä - tosin itse näen suuren osan kritiikistä aiheellisena ja suhteellisen objektiivisesti esitettynä. Samalla on kuitenkin huomioitava se, että jos osassa eurooppalaista ajattelua elää voimakas yhdysvaltalaisvastaisuus niin vastaavasti - ja vastapainona - Yhdysvalloissa elää edelleenkin osassa piirejä voimakas eurooppalaiseen ajatteluun ja toimintaan negatiivisesti suuntautunut ajattelumalli. Kumpikin taho pyrkii osaltaan korostamaan toisen negatiivisia piirteitä ja tuomaan esille omia positiivisia puoliaan. Samalla kummallakin taholla elää myös voimakas omaa poliittista koneistoa ja valtakeskittymää arvosteleva journalistien ja tutkijoiden joukko.

En siis näe ongelmaa niin synkeänä kuin sinä vaikkakin tällä hetkellä vallalla on selkeä vastakkainasettelu Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä mikä välittyy sitten tutkimuksiin sekä journalistiseen tuotantoon. Tämä vastakkainasettelun välittyminen on aivan inhimillistä ja koska sellainen on, sitä myös tutkitaan ja siitä kirjoitetaan ja näin ollen moni saattaa tällaisen julkaisutoiminnan mieltää esim. Yhdysvaltoja mollaavana kirjoitteluna vaikka kyseessä olisikin kriittinen asioiden tarkastelu ja syiden setviminen: miksi vastakkainasettelua on olemassa ja mikä sen on aiheuttanut. Vastaukset löytyvät paljolti Yhdysvaltojen WTC:n jälkeen harjoittamasta politiikasta johon vielä eroavaisuutta korostamaan liittyy voimallinen uskonnollinen säväytys, jopa hetkittäin verrattavissa todellisen vastapuolensa uskonnolliseen retoriikkaan.

vlad.