Viestin lähetti Special Guest
Aivan, maailma on karu paikka ja siksi onkin naiivia hurskastella näillä "Saddam olisi yhä vallassa jos ei olisi poikennut USA:n viitoittamalta tieltä"-jutuilla.
Maailma ei yksinkertaisesti toimi niin että hyvät liittoutuvat vain muiden hyvien kanssa, jos haluaa saada jotain aikaiseksi niin jossakin suhteessa täytyy tyytyä kompromisseihin. Jos valitsisi liittolaisekseen vaan täydellisen hyviä, niin jäisi täysin yksin.
Niinpä niin, mikäli syöttää käärmettä povessaan saa varautua siihen, että se puree takaisin.
On aivan turhaa hurskastelua puheet pahan akseleista, julmista diktaattoreista jos samalla syyllistyy itse samantasoisten hallitsijoiden ja liikkeiden tukemiseen.
Maailma ei ole enää kahtiajakautunut idän ja lännen välille, nyt on syntymässä toisenlainen jakautuminen ja estääkseen tämän syntymisen olisi syytä valtameren toisellakin puolen miettiä millaiset diktaattorit hyväksyy liittolaisekseen jatkettaessa samalla taistelua vapaamman maailman puolesta.
Kyllä minä ymmärrän sen, että raadollinen politiikka ja liittolaissuhteet ajavat valtiot toisinaan kiperiin tilanteisiin, nyt onkin kuitenkin kyse siitä, että Yhdysvallat pääosin niittää sen minkä on kylvänytkin ja siinä samalla sitten ihmettelee, että kuinka näin pääsi käymään, että kuinka meitä nyt näin vihataan etc.
Pitkäjänteisemmällä ja niihin omiin, tärkeiksi mainittuihin, arvoihin pohjautuvalla politiikalla saatettaisi saada yllättäen toisenlaista tulosta aikaa, asia minkä erityisesti Bushin hallinto tuntuu unohtaneen.
Pyydän ettet seuraavaksi käy vääntämään ratakiskosta sitä kuinka terroristeja kohtaan on oltava kova. En ole missään kieltänyt tarpeellistä ja harkittua voimankäyttöä terroristeja vastaan, sen sijaan olen vastaan suunnittelematonta (tai tässä tapauksessa heikosti suunniteltua) voimankäyttöä mikä kohdistuu kokonaisiin valtioihin.
vlad.