Kunnon "punaniska-jenkkisika" ei tee eroa asiallisen kriittisen arvioinnin ja silmittömän antipatian välillä. Vastapuolen leimaaminen ja vähättely on paljon helpompaa kuin tarkastella kannattamansa valtion/henkilön/järjestön toimia tasapuolisesti.
USA:n historia on täynnä sotia. Ja nyt ei siis puhuta pelkästään Irakista, Vietnamista ja maailmansodista. USA on ollut erityisen aggressiivinen omalla mantereellaan. USA:n toimet eivät Latinalaisessa Amerikassa kestä päivänvaloa. USA:n aggressiot eivät aina ole aseellista, vaan se käyttää paljon myös taloudellista kyykyttämistä.
Yhtäältä USA on ollut maanosansa veturi ja Latinalaisen Amerikan maiden merkittävin kauppakumppani. USA on myös toiminut aktiivisesti kehitysyhteistyössä ja turvallisuuspolitiikassa. Tämä on arvostettavaa, ilman muuta.
Kuitenkin kaikki hyvä vesittyy, kun edistyksellisyyden vastapainoksi USA sekaantuu härskisti itsenäisten maiden sisäpolitiikkaan. Härskeintä on demokratian nimissä tehdyt interventiot, jossa vaaleilla valittu henkilö vaihdetaan demokraattisempaan, kuten esimerkiksi Augusto Pinochetiin.
Special guest kirjoitti, että kommunistinen Suomi rankaisee työntekijää. Liberaali ja kapitalistinen USA on syyllistynyt yli sadan vuoden ajan Latinalaisessa Amerikassa työläisen sortamiseen.
Maa toki edistää vapaata kauppaa erilaisilla sopimuksilla, kuten Naftalla. Samaan aikaan se on ollut maanosansa kehityksen pahin jarru. USA ja maan yritykset ovat suorasti tai epäsuorasti vaikuttaneet maiden sisäpolitiikkaan. Esimerkiksi "banaanivaltiot" ovat USA:n talutusnuorassa. Mitä vapaata kauppaa se on, jos USA ja yritykset sanelevat, mitä tuotetaan ja mihin hintaan niitä ostetaan? Tämä on sitä työläisen todellista silmään kusemista ja mahdollisuuksien pilaamista.
United fruit on eräs yritys, jonka toimiin kannattaa tutustua. Malliesimerkki siitä, kuinka taloudellinen talutusnuora on kiväärinpiippua tehokkaampi keino hallita.
edit: Latinalaisen Amerikan ongelman ydin on siinä, että USA on sijoittanut Latinalaisen Amerikan maihin paljon rahaa infran kehittämiseen. Vastapainoksi se katsoo oikeudekseen "valvoa sijoituksiaan." Pahempaa on se, että yritykset ovat myös sijoittaneet rahaa samalla periaatteella. Näin todellinen määräysvalta kulkeutuu jonnekin ihan muualle kuin valtion lailliselle hallitsijalle.