Mutta ei, poikaa vaan silitellään ja selitellään kaikki musta valkeaksi täällä tuijottaen vastustajan maalinteon estämisen kanssa täysin epäolennaisia tilastoja, kuten kiekonriistotilastoja. Kiekonriistoja tapahtuu niin älyttömän vähän per peli, jopa parhailta kiekonriistäjiltä (jollainen Barkov kiistämättä on), että asialla olisi maalinteon estämisen kannalta merkittävää vaikutusta. Suurin osa kiekonriistoista kun ei tapahdu edes lähellä varsinaisia maalintekopaikkoja. Todellinen puolustuspeli tehdään sijoittumalla ja ollen jatkuvasti vastustajan ja kiekon välissä, niin että vetopaikat ja syöttöpaikat saadaan eliminoitua.
No johan on logiikkaa. Puhuin vastustajan maalien estämisestä en jäähyttömyydestä. Ei jäähyttömyys kauheasti ilahduta jos omissa soi tasakentällisin 18 kertaa useammin kuin vastustajan päässä, kun pelaaja on kentällä. Joo jäähyttömyys todella korreloi hyvän puolustuspelin kanssa automaattisesti - edelliskaudella, vai oliko sitä edellisellä kaudella, Ristolainen veti jotain puoli kautta yhdellä jäähyllä, mutta oli kuitenkin yksi liigan pahimmista pakkasukoista.
Eivät suuret jäähymäärät toki hyvä asia ole, mutta myös lähes jäähyttömyyden korostaminen yli varsinaisen vastustajan maalinteon estämisen on täysin irrelevanttia, eikä kyllä todellakaan kerro sinänsä mitään todellista pelaajan puolustustaidoista. Jos menee hieman alle änärin keskimääräisen pelaajien yksilöllisen jäähymäärän, on se aivan riittävän hyvä taso yksittäiselle pelaajalle jäähyihin liittyen. Liiallinen jäähyjen välttäminen kun voi usein viedä pelistä pois intensiteettiä ja tehdä pelaamisesta liian pehmeää.
Barkoville taas yksi miinus plakkariin. Siellä ei ole maalivahdit saaneet rantapalloakaan kiinni (molemmat käyneet yrittämässä) ja hemmetti kun Barkov antoi Ekbladin yrittää tehdä sitä, mistä miehelle ensisijaisesti maksetaan ja omissa soi, Barkovin saadessa miinuksen.
Barkovia saa kritisoida, kysymys ei ole siitä. Mutta jos miehen maalinestämis- sekä puolustustaitoja kritisoidaan pelkästään plusmiinus-tilastoon peilaten, on turha ihmetellä miksi sitä kritiikkiä sataa kritisoijan itsensä niskaan. Barkov pelaa hyökkääjistä liigan eniten ja uskallan mutuna väittää, että vetelee ainakin oman jenginsä kovimmat match upit harteilleen. Kun joutuu pelaamaan jokaista tilannetta, joukkueessa millä on maalivahti- ja syvyysongelma, ei ole ihme, että miehen plusmiinus tilasto näyttää karulta. McDavid ja Oilers myös vuottaa maaleja omiin, mutta kun kaveri paukuttaa jo 80-tehopisteen rajapinnassa, niin ei ole ihme, että mies on siitä huolimatta plussalla.
Kiekonriisto- ja blokkaustilastot (pari mainitakseni, en ole tarkistanut blokkaako Barkov hirveästi laukauksia) nimenomaan kertovat hyvästä puolustamisesta. Se, että onko hyvä puolustaminen tärkeämpää, kuin esimerkiksi hyvä kiekonhallinta, kuten monilla kärkipään senttereillä on, on sitten toinen kysymys. Ja ei, kiekon pitäminen hyökkäyspäässä ei ole puolustamista, mutta on se tavallaan maalinteon estämistä. Näistä tilastoista voidaan mielestäni vetää sellainen johtopäätös, että Barkov ei ole erityisen röyhkeä hyökkääjä. Joku voisi jopa väittää, että mies pelaa liian varman päälle, säästelee turhaan laukaustaan, eikä ota hirveästi riskejä hyökkäyspäässä tai keskialueella. Nämä ovat oikeita asioita heittää kritiikkiä miehen suuntaan, ei hänen puolustustaitonsa, joka on kiistatta eliittiä.
Itse todella toivoisin, että Barkovin kuormaa tiputettaisiin reilusti, sinne n. 20-minuutin tietämille. Toivoisin myös, että Barkov viihtyisi enemmän hyökkäyspäässä, osaisi paremmin tunnistaa tuollaisen low/medium risk, medium/high reward -tyyppiset tilanteet ja iskisi niihin. Joku kutsuu tuota Barkovin pelityyliä ääritunnolliseksi, ja tavallaan se sitä on. Minä kutsuisin sitä ehkäpä enemmän potentiaalin jättämisestä piippuun. Omasta mielestäni Barkov voisi olla, jossei parempi, niin ainakin tehokkaampi pelaaja. Se vaatisi muutaman täsmähankinnan ja valmennusfilosofian muuttamisen lisäksi Barkovilta melkoista asennemuutosta.